Muuri murtui – tästä ei puhuta

9. marraskuuta 2009 juhlitaan, kun DDR muurin murtumisesta tulee 20 vuotta.
Paradoksaalista on, että entiset Stasin agentit Mattias Warnig (koodinimeltään Arthur), joka on nyt Gazpromin pääomistaman, Nord Stream yhtiön presidentti, tekee jälleen yhteistyötä Venäjän entisen presidentin ja nykyisen pääministerin Vladimir Putinin kanssa, joka toimi aiemmin KGB: n agenttina Itä-Saksassa.

Nord Stream on osa Venäjän valtapolitiikkaa. Energia-aseet ovat osa armeijan oppia ja kuten tiedämme, sitä on myös käytetty.
Se on myös syy siihen, Baltian maat ja Puola ovat hyvin voimakkaasti vastustavat Nord Stream: in hanketta.

Kun kaasuputki on käytössä, Venäjä voi keskeyttää kaasun toimituksen, ja siten puolustaa "vaikutuspiiriään" ilman, että se vaikutta vanhan Eurooppan turvallisuuteen.
Nord Stream on eräs esimerkki siitä, miten Venäjä jakaa Eurooppaa.
Tämä vuoksi on entistäkin tärkeämpää, että EU toteuttaisi aidosti yhteistä energiapolitiikkaa.
_
Nord Streamin johto, kuvasarja:
http://www.nord-stream.com/fi/our-company/manageme...

---
Matthias Warnig's Stasi Files
The fact that Matthias Warnig, the CEO of Dresdner Bank and close business associate of Gazprom in Germany, was a
former agent of the East German Stasi was first revealed by the Wall Street Journal and other Germany media a few years back.
Picking up the latest exchanges over the Nord Stream pipeline politics (Steinmeier may be backing off his support for the project to prepare for elections), Roman Kupchinsky has a new piece taking another look at Warnig, including some info from his declassified Stasi file.
_
http://www.robertamsterdam.com/2009/06/matthias_wa...

---
Nord Stream, Matthias Warnig (codename "Arthur") and the Gazprom Lobby Matthias Warnig (born 26 July 1955) is a former member of the Stasi and currently the Managing Director (CEO) of the Nord Stream AG, a company for construction and operation of the Nord Stream submarine gas pipeline from Russia to Germany.
In 1971 Warnig started his career at the Stasi, the secret police of communist East Germany.[1]
Warnig allegedly worked with KGB agent Vladimir Putin. The two men collaborated on recruiting West German citizens for the KGB.[1] These allusions were denied by Matthias Warning saying that he met Vladimir Putin for the first time in his life in 1991, when Putin was the head of the Committee for External Relations of the Saint Petersburg Mayor's Office.
_
http://en.wikipedia.org/wiki/Matthias_Warnig

---
Report Links Putin to Dresdner
The St. Petersburg Times
MOSCOW - The head of Dresdner Bank in Russia, Matthias Warnig, has built his career on his personal relationship with President Vladimir Putin, whom he first met while the two men served as secret agents in East Germany, The Wall Street Journal reported Wednesday, citing former colleagues of both men.
During his time as an agent for the Stasi, the East German secret police, Warnig first met Putin, who was serving as a KGB agent in East Germany, and helped him recruit spies, the paper reported. Later Warnig opened Dresdner's St. Petersburg office in 1991
_
www.sptimes.ru/index.php?action_id=2&story_id=2858

Laatija: Lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän puoluerahoituksen ymmärrettävyyttä käsittelevä
työryhmä (WP-PF)
Lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän sihteeristö www.greco.coe.int
Euroopan neuvosto. F-67075 Strasbourg Cedex Puh. +33 3 88 41 20 00 Faksi +33 3 90 21 50 73
_____
WP-PF oli sitä mieltä, että kuhunkin arviointiin pitäisi kuulua tarkastuskäynti, ja keskusteli näiden käyntien muodosta.
WP-PF ehdotti, että puoluerahoituksen tarkastuskäyntiin varattaisiin aikaa korkeintaan kolme päivää.
WP-PF oli vahvasti sitä mieltä, että tarkastuskäyntien aikana arviointien ja kokousten tulisi olla luonteeltaan
teknisiä ja että mahdollisia poliittisia seuraamuksia tulisi välttää mahdollisuuksien mukaan.
Näin ollen jäsenvaltioita tulisi muistuttaa tästä, ja instituutiot sekä henkilöt tulisi mieluiten valita sen mukaisesti. Valtiollisten instituutioiden edustajien ja
puolueista riippumattomien kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa tulisi järjestää kokouksia.

Hallitusten ja kansanedustuslaitosten edustajien tulisi olla
puoluerahoituksen (ymmärrettävyyden ja säännösten noudattamisen jne.) asiantuntijoita.

Puoluerahoitusta koskeviin tarkastuskäynteihin voisi sisältyä kokouksia seuraavien valtiollisten ja valtioista riippumattomien instituutioiden kanssa:

1. erikoistuneet valvontaelimet
2. hallitus ja asianosaisten osastojen edustajat
3. parlamentti ja valvontakomiteoiden edustajat,
4. poliittisten puolueiden ymmärrettävyydestä ja säännösten noudattamisesta vastaavat edustajat
5. riippumattomat tilintarkastajat
6. asianosaiset poliisi/syyttäjä/oikeusviranomaiset
7. akateemiset instituutiot
8. puolueista riippumattomat kansalaisyhteiskunnan edustajat
9. media.
_
http://www.vaalit.fi/uploads/c6rtru63p0e.pdf

--
Oikeusministeriö asetti 1.12.2008 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida, millaisiin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin lahjusrikoslainsäädäntöä koskevat GRECO:n
suositukset antavat aihetta ja laatia ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntötoimenpiteiksi.

Työryhmä on kuullut emeritusprofessori Mikael Hidéniä laatimaansa ehdotusluonnokseen sisältyvän kansanedustajan lahjusrikoksen suhteesta perustuslain immuniteettisäännökseen ja on ottanut hänen esittämänsä näkökohdat huomioon ehdotuksessaan.

Oikeusministeriö asetti 30.5.2008 toimikunnan, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus puolueiden ja vaaliehdokkaiden rahoitusta ja sen valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.
Toimikunnan lopullinen mietintö valmistui marraskuussa 2009. Toimikunta ehdottaa puoluerahoituksen
avoimuuden lisäämistä sidonnaisuuksien syntymisen ja epäasiallisen rahoituksen ehkäisemiseksi.
_
http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/1247667593869

Kysyin myös poistettuna kommenttina "Kenelle Suomen Kuvalehden journalistipalkinto 2009?" "SK Journalistipalkinnon ehdokkaiksi olisi useampia ihmisiä ja julkaisuja. Voiko ehdotuksia tehdä useampia? Voisi laittaa muutaman ehdotuksen. Pitääkö ehdotukset laittaa vain raadille, eli onko tarkoitus, että ehdokkaat julkaistaan ennen kuin palkitut julkaistaan? eli minkälaisia ohjeita kyseisen julkistamisesta on? onko tarkoitus laittaa ehdotuksia tähän artikkeliin, pelkästään sähköpostilla? miksi tämä kysymys esimerkiksi raadille ja kommentoijille poistetaan? onko kyseinen tarkoittamaanne sanavapautta? miten määrittelette sananvapauden ja kaikki ihmisten perusoikeudet esimerkiksi viestinnässä?"

mielestäni ihmisiä on tärkeää neuvoa.

Suomalaisessa kulttuurissa työnteko ja osaaminen ovat tärkeitä asioita. Mielestäni ihmisiä voitaisiin neuvoa viestinnässä ja kehua useammin hyvin tehdystä työstä sekä vahvistaa myönteistä suomalaista identiteettiä myös julkisuudessa palkintojen lisäksi. Hyvä kansallinen ja kulttuurinen identiteetti vahvistaa ihmisten hyvinvoinnin lisäksi myös myönteistä suhtautumista suomalaisiin ja kansainvälisiin mahdollisuuksiin.

Ihminen ihmisenä. Kaikki ihmiset tarvitsevat myönteisiä kulttuurisen identiteetin rakennuspalikoita myös viestintävälineissä. Kaikki ihmiset ovat enemmistöjä ja vähemmistöjä erilaisissa asioissa.

Julkisella, kuten yksityisellä sektorilla tehdään paljon hyvää työtä www.suomi.fi. Suomalaisessa kulttuurissa työnteko ja osaaminen ovat tärkeitä asioita, joten miksi ihmisiä kehutaan niin vähän hyvin tehdystä työstä? Ihmisten palkitsemisen lisäksi on mielestäni tärkeää kehua ihmisiä hyvin tehdystä työstä myös muuten viestinnässä ja viestintävälineissä.

On mielestäni myös mielekkäämpää, että mm. perusoikeudet vahvistavat kuin mitätöivät toisiaan. Suomen lain www.finlex.fi ja YK:n oikeuksien www.un.org lisäksi esimerkiksi EU perusoikeuskirjassa on 54§ artiklaa, joista tiedonvälitys ja sananvapaus on 11§ artikla. www.europarl.europa.eu/charter/pdf/text_fi.pdf

Mieltääkseni 11§ artiklan tarkoitus ei ole myöskään mitätöidä 53§ artiklaa? Viestinnän vaikutuksista on paljon tutkimuksia ja viestinnällä voidaan myös edistää ihmisten hyvinvointia.

Entä aikuisten mediakasvatus ja ehdotus kyseiseen?

Ehdotus lasten ja nuorten mediakasvatuksen vahvistamiseksi
http://www.lapsiasia.fi/nyt/aloitteet/aloite//view... 427

www.mll.fi sivuilla on materiaalia avuksi, kuten STT: ”toimittajan etiikkaa ja juridiikkaa”

Internetin myötä sananvapaus toteutuu moniarvioisemmin, koska keskustelijoita on enemmän.
Toimittajien lisäksi on siis tärkeää, että esimerkiksi myös Internetin kuluttajia neuvotaan etiikassa ja juridiikassa. Julkisella sektorilla on haettavissa paljon rahoitusta median avuksi ml. mediakasvatukseen ja esimerkiksi globaalikasvatukseen.

Monien hyvien asioiden lisäksi Suomi on esimerkiksi työpaikkakiusaamisen kärkimää. Työhyvinvointi vaikuttaa myönteisesti myös organisaatioiden kannattavuuteen, joten hyvinvointi on humaanin näkökulman lisäksi oleellista yhteiskunnan resurssien osalta. Työpaikkakiusaaminen ja koulukiusaaminen on Suomessa laitonta. Entä julkinen kiusaaminen ja ohjeet kyseiseen?

mm. Koljatin lööppiuutisoinnin jälkeen herjausryhmät ja viharyhmät lisääntyivät verkossa. On lisäksi nuoria, jotka ovat tehneet itsemurhan nettikiusaamisen vuoksi. Lööpit voivat olla pelottavia lapsille ja niitä on kaikkien kauppojen ja kioskien ovissa.Lapsiasiainvaltuutetun kannanotossa lööppeihin on ehdotettu psykologia arvioimaan viestin vaikutuksen lapsiin www.lapsiasia.fi.

Tutkimus viestinnän vaikutuksista www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/tiedotusvalineet.ht ja www.jokela-adressi.fi ja www.loopitkuriin.net, http://fi.wikipedia.org/wiki/Propaganda ovat kauheaa luettavaa.

Minkälaisen esimerkin aikuiset ihmiset viestivät lapsille, nuorille, aikuisille ja vanhuksille? Miten neuvoisitte aikuisina ihmisinä lapsia, nuoria, aikuisia ja vanhuksia? ja miten viestintää voisi kehittää siten, että kyseinen olisi mielekkäämpää ja vahvistaisi ihmisten hyvinvointia www.thl.fi?

Toimittajat, asialliset viestintä ja oikeusalanihmiset sekä Internetin kuluttajat ja viranomaiset, julkisen ja yksityisen sektorin työntekijät. Kysymys?

Miten neuvoisitte lapsia, nuoria, aikuisia ja vanhuksia viestinnässä ja etiikassa sekä vahvistaisitte suomalaista oikeusvaltioperiaatetta ja kansainvälisesti ihmisten hyvinvointia sekä yhteiskuntaa, jossa ihmiset ovat myönteisessä vuorovaikutuksessa? viestintä on myös mahdollisuus edistää hyvinvointia?

Eri viranomaisten sivuilla on paljon artikkeleiden aiheita. Esimerkiksi ministeriöt www.vn.fi. www.eurooppa-tiedotus.fi rahoitusta mm. terveys- ja viestintä hankkeisiin, joilla ihmiset voivat työllistää itseään Suomessa ja kansainvälisesti www.formin.fi ja www.global.finland.fi.

Mielestäni asiantuntevat viestintä- ja oikeusalanihmiset ovat tärkeitä ihmisiä neuvomaan ihmisiä oikeuksien osaamisessa sekä artikkelien avulla, että esimerkkien avulla ihmisiä.

Aikuisille aikuisten viestintää ja lapsille lasten viestintää

Tutkimusten mukaan stressi on epäterveellistä kaikille ihmisille. Mielestäni on tärkeää mieltää, että ihan esimerkiksi, että paljon viestintävälineissä oleva H1N1-virus uutisointi on pelottavaa mm.lapsille www.lapsiasia.fi ja pelko ei tehosta rokotuksia. Asiallinen viestintä on tärkeää.

Ehdotuksena vaikeiden asioiden uutisoinnissa voitaisiin siis lisätä myös asiallista taustoitusta, esimerkiksi haastatteluihin linkkejä sivustoille, joissa on tutkimuksia, terveysneuvontaa, julkisen sektorin organisaatioiden valmiiksi tuottamaan materiaaliin esimerkiksi terveysasioissa, sekä huomioida myös ihmisten mielenterveys uutisoinnissa. Esimerkkinä lapsiasianvaltuutetun ehdotus, että psykologi arvioisi lööppien vaikutukset lapsiin ennen kyseisten julkaisemista.

Tutkimusten mukaan erityisesti nuoret hakevat paljon materiaalia Internetistä, joten on tärkeää, että asiallista taustoitusta on helposti haettavissa, ja vahvistaa myös esimerkiksi ikäihmisten valmiuksia osallistua keskusteluun sekä hakea tautoistusta. Moniarvoinen vuorovaikutus on tärkeää ihmisten ja erityisesti nuorten hyvinvoinnille. Kuinka moni aikuinen esimerkiksi mieltää, mitä kaikkea lapset ja nuoret Internetissä tekevät ja onko keskusteluissa läsnä tarpeeksi esimerkiksi isovanhempien näkemyksiä? esimerkiksi väkivaltaviihteessä on harha, että väkivallalla ei ole negatiivisia vaikutuksia ihmisiin ja kyseinen näkyy esimerkiksi Suomessa nuorten väkivaltatilastoissa.

EU:ssa kuluu arvioiden mukaan euroissa 2/3 Suomen BKT:sta mielenterveydenkuluihin. Miten hyvinvoinnin vahvistaminen on mielletty viestintävälineissä ja miten ihmisten hyvinvointia voitaisiin mielestäsi vahvistaa viestinnällä? Entä viestinnän vaikutus uutisissa olevien ihmisten hyvinvointiin?

Esimerkiksi työpaikkakiusaaminen on Suomessa laitonta www.finlex.fi. Entä julkinen kiusaaminen?

Sen sijaan, että viestitään negatiivisia asioita tehdystä työstä ja valheita poliitikkojen yksityiselämästä, on tärkeää, että viestinnässä on vähintään yhtä paljon myönteisiä kulttuurisen identiteetin rakennuspalikoita. Julkisella, kuten yksityisellä sektorilla tehty paljon myös hyvin töitä www.suomi.fi, kaikki ministeriöt, virastot, laitokset yms. Kuinka usein suomalaisia ihmisiä kehutaan kyseisistä asioista julkisuudessa?

Lisäksi palveluissa on paljon rahoitusta, jonka avulla ihmiset voisivat työllistää itseään ml. ministeriöiden sivuilla ja www.eurooppa-tiedotus.fi. Mahdollisuuksista voitaisiin viestiä paljon enemmän. Suomi on SK/44 pääkirjoituksen mukaan kansainvälistä huippua, mutta suomalaisissa viestintävälineissä on harvoin kehuttu suomalaisuutta ja suomalaisia ihmisiä. Miksi?

Tutkimusten mukaan erityisesti nuoret hakevat paljon materiaalia Internetistä, joten on ensisijaisen tärkeää, että netissä on paljon vastuullisten aikuisten läsnäoloa ja mielekästä viestintää sekä viestintäkulttuuria ja esimerkkejä lapsille, nuorille, aikuisille ja vanhuksille mielekkäästä viestinnästä. Se myönteisiä kulttuurisen identiteetin rakennuspalikoita ja viestintää hyvin tehdystä työstä, rakastavasta vanhemmuudesta, hienoista palveluista, joita Suomessa on esimerkiksi ilmainen koulutus ruokailuineen, julkinen terveydenhoito, mieletön määrä mahdollisuuksia työllistää ja työllistyä yms. Mielestäni myös työttömyyskorvaus voitaisiin vaihtaa vähätyöllisyyskorvaukseen osaamisen säilyttämiseksi ja kannattavana vaihtoehtona kansantalouden ja hyvinvoinnin osalta. Miksi ihmisille maksetaan toimettomuudesta eikä makseta vähätyöllisyydestä?

Linkissä mielenkiintoinen analyysi uutisoinnista…

”Alisa Miller, head of Public Radio International, talks about why – though we want to know more about the world than ever – the US media is actually showing less. Eye-opening stats and graphs.”

”Talks Alisa Miller shares the news about the news”
http://www.ted.com/talks/lang/eng/alisa_miller_sha...

Mielestäni asiaa on tärkeää pohtia myös Suomessa.

Jos asioita uutisoidaan kopioimalla uutisointia mainitsematta lainauksia ja lainausten lainauksia sekä lähteitä ja ilman asianmukaista taustoitusta myös viestintä muokkautuu yksipuoliseksi totuudeksi, jossa kaikkien uutisten lähteenä ja taustoituksena on yksi näkökulma.

On mielestäni mielekkäämpää, että mm. perusoikeudet vahvistavat kuin mitätöivät toisiaan?
Internetin myötä tietojen taustoitusta on helppoa tehdä ja vahvistaa tiedon totuudenmukaisuus. Uutisoitavia asioita on paljon, eli esimerkiksi linkeissä olevista asioista.

Vuorovaikutteisuuden myötä ihmisillä on myös mahdollista kommentoida uutisia esimerkiksi verkkojulkaisussa useammista näkökulmista sekä kirjoittaa blogeja, jolloin tieto on viestitty esimerkiksi ilman ”savolaisia” painotuksia. Suorissa haastatteluissa ja keskusteluohjelmissa ihmisillä on myös mahdollisuus keskustella asioista rakentavasti.

Miten esimerkiksi julkisen sektorin työntekijät voivat tehdä töitään, jos työnteon lisäksi joutuvat jatkuvasti käyttämään resursseja siihen, että joutuvat perustelemaan syyttömyyttään? onko negatiivisuus myöskään toimittajien edun mukaista? Suomen perustuslain www.finlex.fi 22§ julkisen vallan on turvattava ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutuminen.

Minkälaisia ehdotuksia voisi olla totuudenmukaisuuden ja moniarvoisuuden vahvistamisessa? Viestintävälineissä on paljon osaamista ja hienoja mahdollisuuksia vahvistaa kyseistä osaamista. Moniarvoista keskustelua ja tausoitettua uutisointia tarvitaan, kuten myönteisiä kulttuurisen identiteetin rakennuspalikoita myös viestintävälineisiin.