Sunnuntai 27.5.2012

Peloton 3-vuotias, huomisen kriminaali?

Luotu: 
18.11.2009 10:30
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuvan lapset eivät liity tutkimukseen.

Tuoreen tutkimuksen mukaan pelottomuus 3-vuotiaana voi ennakoida taipumusta rikkoa lakia aikuisena, kertoo muun muassa HealthDay. Tutkijat kuitenkin myöntävät, että asia ei ole näin yksioikoinen, vaan myös muut tekijät kuten perheasiat ja ravinto vaikuttavat mahdolliseen rikollisuuteen.

Pennsylvanian yliopiston tutkijat selvittivät, miten ihmisaivojen mantelitumake käyttäytyy ja onko sen häiriötoiminnalla vaikutusta pelottomuuteen ja laista piittaamattomuuteen. Mantelitumake liitetään pelkoon ja tunteisiin.

Tutkimuksen pohjana oli 20 vuotta sitten tehty selvitys, joka käsitti vajaat 2000 3-vuotiasta lasta. Tutkijat jäljittivät näistä 137, jotka olivat syyllistyneet vakaviin rikoksiin. Samat ihmiset olivat ilmaisseet pelottomuutta 3-vuotiaana.

Tutkimusta pidetään merkittävä juuri siksi, että siinä on 20 vuoden aikajänne, siitäkin huolimatta, ettei tutkimuksesta voi vetää suoria johtopäätöksiä.

 

Jaa artikkeli: 

Kommentit

Tiikeri

- toivottavasti meissä kaikissa ihan perusominaisuus -

miettikääpä, missä oltaisiin, jos ihmiset olisivat hyväksyneet lakeja, jotka
selvästikkin järjen vastaisia ---

kuten natsisaksan rotuoppilait ja vaikkapa nyt nämä kansalliset työministeriön
tappolait arbeitmachtfrei -hengessä .

- pthyi -

niin että älkääpä kyykytäkö meitä kolmevuotiaita - me kostetaan ...

Lempi

vaikuttaa vähän erikoiselta, että lapsia ryhdyttäisiin arvioimaan mahdollisiksi rikollisiksi ominaisuuksien, kuten pelottomuuden myötä 3-vuotiaana, kuten uutisessa...

"Peloton 3-vuotias, huomisen kriminaali?"

Mitenköhän lasten ryhmittely kyseisillä tutkimuksilla vaikuttaa siihen, kuinka esimerkiksi pelottomiin lapsiin suhtaudutaan, jos esimerkiksi kyseistä tutkimusta ryhdyttäisiin soveltamaan, siten että 3-vuotiaita lapsia ryhdytään määrittelemään "huomisen kriminaaleiksi" ja tuomitsemaan viattomia lapsia pelottomuuden vuoksi?

"Lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa vuonna 1989. Kaikki maailman maat kahta lukuun ottamatta ovat sopimuksen osapuolia. Suomi liittyi sopimukseen 1991. Sopimus velvoittaa Suomessa valtiota, kuntia, lasten vanhempia ja muita aikuisia."
"Lapsilla on omat oikeudet" www.lapsiasia.fi

"Yleissopimus lasten oikeuksista"
www.lapsiasia.fi/lapsen_oikeudet;jsessionid=685f41f21fb5e389f48cbea055c5

"the Convention on the Rights of the Child - what you can do?"
www.unicef.org/rightsite/whatyoucando.htm

Lempi

www.otakantaa.fi sivuilla on keskusteluissa

"Tunnetko lapsen oikeuksien sopimuksen?"

"Keskusteluun johdattavat kysymykset:
1.Mitä valtiovallan pitäisi tehdä, että lapsen oikeuksien sopimus tunnettaisiin nykyistä paremmin?
2.Voivatko lapset vaikuttaa riittävästi omiin asioihinsa ja yhteiskunnan päätöksentekoon?
3.Missä asioissa lasten oikeudet toteutuvat kaikkein parhaiten/ kaikkein huonoimmin?"

"Otakantaa.fi valtionhallinnon sähköinen kansalaisfoorumi, jolla kansalaiset voivat kommentoida hallinnossa käynnistyviä tai käynnissä olevia hankkeita, lainsäädäntöuudistuksia tai muita hallinnon ajankohtaisten toimenpiteiden valmistelua.

Otakantaa.fi:n päämääränä on saada hallinnon hanke- ja valmistelutyöhön kansalaisten näkemyksiä, asiantuntemusta ja mielipiteitä. Samalla halutaan lisätä kansalaisten ja hallinnon välistä vuorovaikutusta ja parantaa hankevalmistelun laatua."

"Sopimuksen noudattamista ja lapsen oikeuksien toteutumista seuraa YK:n lapsen oikeuksien komitea. Sopimukseen liittyneiden maiden tulee raportoida edistymisestään lapsen oikeuksien toteuttamisessa komitealle viiden vuoden välein. Komitea esittää saamiensa määräaikaisraporttien pohjalta kunkin maan tilanteesta omat huolenaiheensa ja suosituksensa. Suomessa raportoinnista vastaa ulkoministeriö. www.lapsiasia.fi "

"Ihmisoikeudet" ulkoasiainministeriö http://www.formin.fi/Public/default.aspx?nodeid=15630&contentlan=1&cultu...

Lempi

Mielestäni esimerkiksi lööpit ovat siis mainoksia, kuten kuluttajanviraston ja mainonnan eettinen neuvosto, jolloin niihin tarvittaisiin ihmisten lupa. Miksi lööppeihin ei tarvita ihmisten lupaa? ja miksi ihmiset eivät miellä, että lupa tarvitaan? Tietosuojavaltuutetun sivuilla on neuvoja ihmisten oikeudesta yksityisyyteen, kuten mm.

"Kuluttajavirasto pitää lööppiä mainonnan eettisen neuvoston tavoin markkinointina, kun taas iltapäivälehdet näkevät sen journalismina. Lööpeistä on tehty lasten näkökulmasta kanteluita Julkisen sanan, mainonnan eettiseen neuvostoon sekä lapsiasiavaltuutetulle. Mainonnan eettinen neuvosto teki vuonna 2005 päätöksen iltapäivälehtien myyntijulisteiden lapsia pelottavasta vaikutuksesta. Neuvosto totesi, että lööppeihin pätevät samat säännöt kuin muuhunkin markkinointiin, koska myyntijulisteella on kaupallinen päämäärä. Lööppi on siis mainos, jonka arviointi kuuluu neuvoston toimivaltaan. Lapsiasiavaltuutettu on ollut huolestunut lööppikirjoittelusta ja katsonut, että lapsuuden suojeleminen ei voi olla pelkästään vanhempien tai julkisen vallan vastuulla. Lapsiasiavaltuutettu on selvityksessään toivonut, että iltapäivälehdet sitoutuisivat hyvään markkinointitapaan sekä mainonnan eettisiin periaatteisiin. Julkisen sanan neuvosto on perään kuuluttanut harkintaa otsikointiin." www.kuluttajavirasto.fi/Page/38929798-648e-427b-9b...

Lempi

"Markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja" www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yritykselle/markkino...

Miten voidaan ennaltaehkäistä väkivaltaa ja kiusaamista? sekä viestiä lapsille vastuullinen esimerkki?

Miten suhtaudutte esimerkiksi ja arvioitte asioita, kuten www.jokela-adressi.fi ja www.loopitkuriin.net
Suomen lain, kuten lain- ja oikeusturvan, sekä ihmisten perusoikeuksien näkökulmasta?

Entä esimerkiksi propaganda ja agitaatio
http://fi.wikipedia.org/wiki/Propaganda

Entä esimerkiksi tutkimuksiin, kuten Tiedotusvälineiden merkitys kouluampumisen jälkihoidossa www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/tiedotusvalineet.ht

ihmisiä ei saa Suomen lain www.finlex.fi mukaan salakuvata eikä salakuunnella... mainoksiin tarvitaan ihmisten lupa, eli esimerkiksi

Keskuskauppakamarin Internet-sivuilla on ICC:n Markkinointisäännöt "Artikla 14 – Henkilökuvan tai muun yksityisyyteen kuuluvan seikan esittäminen tai jäljittely Markkinoinnissa ei tule käyttää yksityisen tai julkisen henkilön kuvaa ilman häneltä etukäteen hankittua lupaa. Myös henkilöön viittaaminen markkinoinnissa edellyttää lupaa. Markkinoinnissa ei tule ilman etukäteen hankittua lupaa kuvata yksityisomaisuutta tai viitata siihen tavalla, joka on kyseisen tuotteen tai toiminnan yhteydessä omiaan antamaan käsityksen asianomaisen suostumuksesta."
www.keskuskauppakamari.fi/kkk/palvelut/Mainonnan_e...

Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038#L2

Lempi

Lapsiasianveltuutettu esimerkiksi on mieltääkseni ehdottanut, että psykologi arvioisi lööppejä ja niiden vaikutusta lapsiin www.lapsiasia.fi.

"Ehdotus lasten ja nuorten mediakasvatuksen kehittämiseksi
http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?folderId=101063&name... "

MLL "Mediakasvatus osaksi lapsen arkea
Mediataidot ovat digiajan kansalaistaitoja. Toiminnallinen ja osallistava mediakasvatus edistää parhaiten mediataitojen kehittymistä. Vanhempien on oltava kiinnostuneita lastensa mediaympäristöistä. Vanhempia tulee kannustaa tutustumaan ja osallistumaan lastensa media-arkeen.
Kuntien on panostettava mediakasvatukseen niin päiväkodeissa, kouluissa, kirjastoissa kuin nuorisotyössäkin. Valtion on tuettava kuntia mediakasvatuksessa. Mediakasvatusta koordinoimaan on nimettävä pysyvä valtiollinen toimielin.
Nettimedian sisällöntuottajien tulee ottaa aina huomioon myös lapsikäyttäjät. Lapsilla on oikeus tulla suojelluksi sisällöltä, joka ei heille heidän ikänsä tai kehityksensä perusteella kuulu. www.mll.fi/ajankohtaista/kannanotot_ja_lausunnot/?x41070=2420348 "

Lempi

Mitkä kaikki oikeudet aikuiset ihmiset miellätte itsellenne ja lapsille?

Suomen perustuslain 22§ julkisen vallan on turvattava ihmisten perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen www.finlex.fi

Suomen laki www.finlex.fi

Laki- ja oikeusturva Suomessa
www.suomi.fi/suomifi/suomi/aiheet/laki_ja_oikeusturva/index.html

EU perusoikeuskirjan 54§ artiklaa
www.europarl.europa.eu/charter/pdf/text_fi.pdf

YK www.un.org

Esimerkiksi EU perusoikeuskirjassa on 54§ artiklaa ml. lapsien oikeudet. Kun ihminen mieltää kaikki perusoikeutensa, hän mieltää, että kyseiset perusoikeudet ovat kaikilla ihmisillä, ihan esimerkiksi EU perusoikeudet Euroopan Unionin kansalaisilla, ja siten vahvistaa sekä omia perusoikeuksiaan, että kanssaihmisten perusoikeuksia, joka osaltaan vaikuttaa esimerkiksi eurooppalaisuuteen ja siihen, miten esimerkiksi Euroopan Unionia ja eurooppalaisuutta rakennetaan... esimerkiksi tutkimukset, eurooppalaisuus ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, kuten YK oikeuksien ml. lastenoikeuksien toteutuminen ei ole ihmisistä ml. Suomen kansalaisista irrallinen asia.

Mitkä kaikki perus- ja ihmisoikeudet miellätte konkreettisesti itsellenne ja kanssaihmisille?

Mielestäni on tärkeää vahvistaa myös ihmisten vastuuntuntoa sekä itsestään, että lähimmäisistään sekä osaamista erilaisissa asioissa. Kun ihminen esimerkiksi mieltää omat perus- ja ihmisoikeudet sekä oikeutensa hänen on helpompi suoda kyseiset perusoikeudet kanssaihmisilleen. Esimerkiksi ihmisarvo on loukkamaton.

Lempi

Suomessa on syyttömyysolettama www.finlex.fi.

HS testissä "konnia vai kunnon kansalaisia" ihmiset arvioivat ihan syyttömiä ihmisiä konniksi julkisuuden perusteella.

Tuomitaanko viestintävälineissä syyttömien aikuisten lisäksi viattomat lapset "huomisen kriminaaleiksi"?

Lempi

Miten ihmis- ja perusoikeudet toteutuvat Suomessa ja miten suojataan ihmisiä ml. lapsia esimerkiksi propagandalta, kiusaamiselta viestintävälineissä?

"Kiusaaminen on verbaalista, eleellistä tai fyysistä aggressiivista käyttäytymistä, jota esiintyy kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Kiusaaminen on toisen suunnitelmallista alistamista onnettomaan ja voimattomaan mielentilaan. Kiusaaminen on verrattavissa uhitteluun (engl. taunt)." http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiusaaminen

"Propaganda on tietoa, jota levitetään tarkoituksena muokata kohteen mielipidettä. Propaganda saattaa olla valheellista tai tosipohjaista, mutta on usein yksipuolista ja saattaa valaista asiaa ainoastaan propagandan tuottajalle hyödyllisistä puolista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Propaganda

Lempi

"Kidutus on tahallista fyysisen tai henkisen kivun aiheuttamista, jonka tarkoituksena on uhrin rankaiseminen tai pelottelu, tietojen tai tunnustuksen kiristäminen tai pelkästään kuulustelijan viihdyttäminenlähde?. Dialogi-lehden mukaan kidutuksen perimmäinen tavoite on uhrin persoonan tuhoaminen.[1] YK:n sopimus kieltää jäsenvaltioilta kidutuksen, ja kidutusta pidetäänkin yhtenä pahimmista ihmisoikeusloukkauksista (ruumiillisen koskemattomuuden loukkaus). Kidutusta ehkäistään myös välillisesti, esimerkiksi takaamalla syytetyille oikeus vaieta. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3. artiklassa kidutus määritellään pahimmaksi huonon kohtelun muodoksi. Lievempiä huonon kohtelun muotoja sopimuksessa ovat halventava ja epäinhimillinen kohtelu. Ruumiillisten vammojen lisäksi kidutus voi aiheuttaa masennuksen, ahdistuksen ja muistivaivojen kaltaisia henkisiä ongelmia.[1] http://fi.wikipedia.org/wiki/Kidutus

Lempi

enempi rakkautta ja vähemmän propagandaa...

Miten lapsi mieltää uutisoinnista totuuden, kun esimerkiksi aikuisten ihmisten on vaikeaa arvioida viestintävälineissä olevaa propagandaa ml. tutkivajournalismi...

Ylen lisäselitys: ”Savolainen metodi”
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/72808-ylen-selitys-%E2%80%9Dsavolainen-m...

Ihan esimerkiksi eilisessä ylen ohjelmassa toimittajista vain yksi mielsi, mitä on tuppeensahattu lauta ja mediat ilmeisesti kopioivat kyseisen juorun ylen ohjelmasta. Onko kyseinen oleellista viestintää Suomen pääministerin työstä www.vnk.fi?

Koska viimeksi on uutisoitu hienoista terveyden edistämisen hankkeista www.ray.fi ja Suomen julkisen sektorin hyvin tekemästä työstä www.suomi.fi?

Toisin kuin viestinnän vanhoissa oppikirjoissa, joihin Hannele Valkeenniemi viittaa "Ylen lisäselitys: Savolainen metodi" julkinen sektori ei ole kansalaisyhteiskuntaa vastaan? www.otakantaa.fi.

Lempi

Suomessa on syyttömyysolettama www.finlex.fi Onko viestintävälineissä syyllisyysolettama?

Erityisesti nuoret ihmiset hakevat paljon materiaalia Internetistä, joten on tärkeää, että aikuiset ihmiset viestivät vastuuntuntoisia esimerkkejä, ja että on paljon myönteisiä kulttuurisen identiteetin rakennuspalikoita sekä lapsille, nuorille, aikuisille että vanhuksille. Miten suomalaista myönteista kulttuurista identiteettiä voidaan vahvistaa? hyvä kansallinen ja kulttuurinen itsetunto vahvistaa myönteistä suhtautumista sekä suomalaisiin, että kansainvälisiin mahdollisuuksiin.

Kuinka juuri lukemaan oppinut lapsi mieltää esimerkiksi lööppien mainokset? usein artikkelit viestivät ihan eri asioita kuin lööpit ja lööpeissä haastatellut ihmiset.

Koljatin lööppiuutisoinnin jälkeen herjausryhmät lisääntyivät sosiaalisen viestinnän palveluissa nuorten mieltäessä, että herjaaminen on mielekästä tekstin kontekstista irroitettujen lainausten myötä. Kaari Utrion kommenttien myötä lapsille viestittiin, että heidän isovanhemmat, jotka ovat tärkeitä ihmisiä ovat yhteiskunnalle arvottomia.

Mitä aikuisten lisäksi lapsille viestitään ihmisistä esimerkiksi lööpeissä, joita luetaan Suomessa esimerkiksi enemmän kuin Financial Timesia, joka on Euroopan luetuin talousalan lehti? Ihminen ihmisenä.

Lempi

Suomen perustuslain 22§ artiklan mukaan julkisen vallan on turvattava ihmisten perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen www.finlex.fi.

Faktan ja fiktion sekoittuminen esimerkiksi väkivaltaviihteessä, jota julkisuudessa esiintyvät ihmiset eivät ole, kuten tilastoja, eli ovat ihan oikeita ihmisiä, näkyy mm. nuorten väkivaltatilastoissa ja tutkimuksissa, kuten "Tiedotusvälineiden merkitys kouluampumisen jälkihoidossa" www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/tiedotusvalineet.ht.

Entä "savolaiset metodit" ja www.jokela-adressi.fi metodit?
Miten kyseistä voidaan soveltaa viestintään?

Tutkimusten mukaan myönteinen viestintä edistää vakautta.

Jos uutisia kopioidaan esimerkiksi muutamista julkkisjuoruista, kuten

"Talks Alisa Miller shares the news about the news" www.ted.com/talks/lang/eng/alisa_miller_shares_the_news_about_the_news.html ja kuten esimerkiksi "lainat ja varkaudet" http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/paatoimittajalta/lainat-ja-varkaudet kuinka moniarvoista viestintä on?

Onko kyseinen asiallisten viestintävälineiden edun mukaista?

Miten viestintävälineet määrittelevät sananvapauden ja kaikki ihmisten perusoikeudet ja ihmisoikeudet?

Lempi

Miten esimerkiksi suomalaiset viranomaiset voivat tehdä töitään, jos yhteiskunnan resursseja kuluu jatkuvasti syyttömyyden toteen näyttämiseen valheellisten juorujen ja savolaisten syytösten myötä?

Suomen oikeusvaltioperiaatteen www.finlex.fi mukaan Suomessa on syyttömyysolettama.

Onko oikeusvaltioperiaatteen vastaisesti mielestäsi mielekästä, että ihmisillä on viestintävälineissä syyllisyysolettama syyttömyysolettaman sijaan? ja hyvinvointiyhteiskunnan varoja siirretään juoruviestintävälineisiin? lisäksi on esimerkiksi nuoria, jotka ovat tehneet itsemurhan nettikiusaamisen vuoksi.

Lisäksi vaikuttaisi, että viattomia lapsia tuomitaan poliitikkojen lisäksi www.lapsiasia.fi.

Laki ja oikeusturva Suomessa
www.suomi.fi/suomifi/suomi/aiheet/laki_ja_oikeustu...

Miten hyvinvointia voitaisiin edistää ja ennaltaehkäistä väkivaltaa sekä viestiä hyvinvointia vahvistavasti ja sekä fyysistä, että henkistä väkivaltaa ennaltaehkäisevästi?

Kuinka usein myönteisiä tutkimuksia ihmisistä uutisoidaan?

Lempi

mielestäni on tärkeää, että sekä kansalliset, että kansainväliset sopimukset ja periaatteet säilytetään. Oikeustieteessä mielletään, että lainsäädäntöä on kehitetty mm. koston kierteen katkaisemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Kulttuuriantropologiassa mielletään, että lainsäädännöt ovat sopimuksia, jotta useat erilaiset ihmiset voivat elää yhdessä.

Tutkimus ja uutisointi kuinka rauhaa tehdään ja ylläpidetään on mielenkiintoista... kaikki ihmiset, lapset nuoret, aikuiset ja vanhukset tarvitsevat myönteistä hyvinvointia vahvistavaa viestintää sekä myönteisiä kulttuurisen identiteetin rakennuspalikoita myös viestintään. Tutkimusten mukaan myönteinen viestintä vahvistaa vakautta ja erityisesti nuoret hakevat paljon materiaalia mm. netistä.

On siis tärkeää, että läsnä on vastuuntuntoisia aikuisia ja paljon myönteistä hyvinvointia vahvistavaa viestintää sekä esimerkkejä asiallisesta viestinnästä.

Hyvä kansallinen ja kulttuurinen identiteetti vahvistaa myönteistä suhtautumista sekä suomalaisiin, että kansainvälisiin mahdollisuuksiin ja ennaltaehkäisee sekä ihan turhaa väkivaltaa, että vähentää ennakkoluuloja.

"Asianajajapäivät: Koulut kaipaavat tukea nettikasvatukseen
Asianajajien oikeuskasvatusmateriaali uudistuu
http://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/tiedotteita_ja_lausuntoja/asian... "

Lempi

Kansainvälisten sopimusten ylläpito ja myönteinen viestintä...

Suomen laki www.finlex.fi

Rauhansopimus Suomen kanssa
"...tukea Suomen anomusta päästä Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi ja niinikään liittyä jokaiseen Yhdistyneiden Kansakuntien turvin solmittuun yleissopimukseen...
www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/194700...

YK:n yleissopimuksesta
www.ykliitto.fi/tiedottaa/yk_pahkinankuoressa "YK perustettiin ylläpitämään maailmanrauhaa. Peruskirjan mukaan jäsenvaltiot sitoutuvat ratkaisemaan erimielisyytensä rauhanomaisin keinoin ja välttävät voimankäyttöä tai toisen jäsenvaltion uhkaamista sillä. Keskeisintä on konfliktien ehkäiseminen, eli toiminta, joka estää kiistojen ja erimielisyyksien kehittymisen aseellisiksi konflikteiksi ja torjuu konfliktien uusiutumisen. Keinona on ehkäisevä diplomatia - neuvottelut, sovittelu ja luottamusta rakentavat toimet, rauhanturvatoiminta, aseidenriisunta sekä tilanteen niin vaatiessa, sanktioiden käyttö.

YK www.un.org

"Mikä Euroopan unioni on? EU on ainutlaatuinen taloudellinen ja poliittinen yhteistyökumppanuus, jonka muodostaa 27 demokraattista Euroopan maata. Mitkä ovat unionin tavoitteet? Rauhaa, hyvinvointia ja vapautta unionin 495 miljoonalle kansalaiselle – oikeudenmukaisemmassa ja turvallisemmassa maailmassa. EU:n jäsenvaltioden välillä ei ole ollut sotia yli 60 vuoteen" www.eurooppa-tiedotus.fi

EU www.europa.eu

EU perusoikeuskirja
www.europarl.europa.eu/charter/pdf/text_fi.pdf

ETYJ www.osce.org

Jusu

Istupa Lempi alas ja lue tuosta :
www.cassiopaea.org/cass/sanity_1.PdF

ps. Kaverini tykkäsi kovasti linnunpoikasten kiduttamisesta heti kun oli sen ikäinen että osasi kiivetä puuhun. En ole koskaan kuullut kenenkään valehtelevan niin sujuvasti kuin hän, enkä tuntenut ketää niin petollista, ja pelotonta, kuin hän olisi jo naperona. Rikollisen ura alkoi heti kun se vain oli mahdollista, varasti ensin minulta leluja, sitten naapurista koruja, ja vähän myöhemmin kaikkea mitä pystyi. Yleensä tätä edelsi supliikki jolla kaveri voitti uhriensa luottamuksen. Sopi ja sopii täydellisesti Hervey Cleckleyn kuvaukseen psykopaatista.

Lempi

lapsen pelottomuus ja yksittäisen kaverisi kiduttamismieltymykset ei liene mielekäs argumentti tuomita julkisesti kaikkia viattomia pelottomia 3-vuotiaita lapsia psykopaateiksi ja rikollisiksi?

Miten ihmisiä voidaan suojata kiduttajilta ja psykopaateilta?

European Committee for the Prevention of Torture
http://www.cpt.coe.int/en/

Kidutus
http://www.formin.fi/public/default.aspx?nodeid=40218&contentLan=1

Mielestäni kansallisten ja kansainvälisten sopimusten säilyttäminen on tärkeää. Oikeustieteessä mielletään, että lainsäädännöt www.finlex.fi ovat sopimuksia, joita on tehty mm. koston kierteen lopettamiseksi ja koston ennaltaehkäisemiseksi. Kulttuuriantropologiassa mielletään, että lainsäädännöt ovat sopimuksia, joiden avulla ihmiset voivat elää yhdessä.

Mielestäni myönteinen vuorovaikutus ja ihmisten suojaaminen henkiseltä ja fyysiseltä väkivallalta on tärkeää. On myös tärkeää, että aikuiset ihmiset viestivät vastuuntuntoisen viestin mm. väkivaltaviihteen ja propagandan vaihtoehtona.