Sunnuntai 27.5.2012

Venäjän junaturmassa outoja piirteitä

Luotu: 
1.12.2009 17:10
  • Kuva: EPA / All Over Press

Uuden Suomen kommentoijat ovat kiinnittäneet huomiota nopeuteen, jolla Venäjän turvallisuuspalvelu tarttui Nevski Express -junan turman selvittämiseen. Kun terrorismi mainitaan, minussakin herää kysymyksiä, Jarmo Koponen kirjoittaa Näkökulmassaan.

Moskovan ja Pietarin välillä liikennöivää junaa tuskin valittiin kohteeksi sattumalta. Junaan iskettiin jo elokuussa 2007. Tuolloin kukaan ei kuollut, mutta 60 ihmistä loukkaantui. Tämä voi tietysti selittää myös sitä, miksi junaturmasta käytiin vilkasta keskustelua verkossa, ja valtiovaltakin reagoi nopeasti ja painokkaasti tapahtuneeseen.

Salaliittoteoriat ovat turhan herkullisia, mutta etsimättäkin turmaan liittyy pientä jälkipuhetta. Melko erikoista on esimerkiksi se, että turmapaikalle rientänyt, erityisiä rikoksia tutkivan viraston päällikkö Aleksandr Bastrykin loukkaantui ratapenkalta lauantaina löytyneen toisen pommin räjähdyksessä niin pahoin, että hakeutui sairaalahoitoon.

Siinä missä Bastrykinin loukkaantumisen seuraamista on jatkettu, ei kukaan ole täsmentänyt uutista, jonka mukaan turmapaikalta löydettiin 1,5 kiloa heroiinia asiakirjasalkusta.

 

Jaa artikkeli: 

Kommentit

Vieras

Olin siinä ymmärryksessä, että salaliittoteorisointi olisi foliohattuisten huru-ukkojen, eikä itseään varteenotettavana pitävän verkkolehden erityisalaa. Uusi-Suomi romutti viimeistään nyt tämänkin harhaluuloni.

jarmokoponen

Teoretisointia julkaisevat Venäjällä varteenotettavat tiedotusvälineet. Gazeta ru. on yksi vanhimmista ja luotettavimmista verkkolehdistä. Esimerkiksi lehden haastattelema tutkija Aleksei Muhin kertoo epäilevänsä, että syyttäjävirastoon vuonna 2007 perustettu tutkimuskomitea pyrkii käyttämään junaturmaa asemansa vahvistamiseen tiedustelupalvelujen keskinäisessä sijoituksessa.

Infinity

Olin siinä ymmärryksessä, että salaliittoteorisointi olisi foliohattuisten huru-ukkojen, Hymy-lehtien ja yleishoopojen, eikä itseään varteenotettavana pitävän verkkolehden erityisalaa. Uusi-Suomi romutti viimeistään nyt tämänkin harhaluuloni.

Olisi mukavaa lueskella välillä faktojakin, eikä vain pelkkiä iltasatuja, jotka pohjautuvat "asiantuntevien" verkkokommentaattoreiden luuloihin ja käsityksiin.

"Melko erikoista on esimerkiksi se, että turmapaikalle rientänyt, erityisiä rikoksia tutkivan viraston päällikkö Aleksandr Bastyrkin loukkaantui ratapenkalta lauantaina löytyneen toisen pommin räjähdyksessä niin pahoin, että hakeutui sairaalahoitoon."

Eli missä se Uuden Suomen "Erikoisuus oikein oli???

"Siinä missä Bastyrkinin loukkaantumisen seuraamista on jatkettu, ei kukaan ole täsmentänyt uutista, jonka mukaan turmapaikalta löydettiin 1,5 kiloa heroiinia asiakirjasalkusta."

Tämä tottavie viimeistään todistaakin kristallinkirkkaasti, että kyseessä on varmasti LAAJA SALALIITTO!

VierasBrandheim

Kun on havaittu Venäläisiä onnettomuuksia ,häipyy ruumiita pois paikalta .Koskaan ei niitä löydy.Ei edes niiden maksoja tai haimoja keuhkoista puhumattakaan.Sydän on jäänyt kotimaahan .Neuvostoliittoon.Kaikkiem isien maahan jossa ei liiku haiman haimaa.

Infinity

"Uuden Suomen kommentoijat ovat kiinnittäneet huomiota nopeuteen, jolla Venäjän turvallisuuspalvelu tarttui Nevski Express -junan turman selvittämiseen."

Minäkin olen Uuden Suomen kommentoija ja minä puolestani kiinnitän huomiota siihen, että räjähdys oli Israelin tiedustelupalvelun Mossadin järjestämä. Miksikö? No tietysti siksi, että junan viimeisessä vaunussa salakuljetettiin C-300 risteilyohjuksia Iraniin.

Koska olen myös Uuden Suomen kommentoija (joiden kommenttien perusteella myös ylläoleva uutinen syntyi), niin oletan, että myös tästä minun huomiostani tehdään uutinen Uuteen Suomeen.

jarmokoponen

Uutinen on tehty näkökulman pohjalta. Näkökulmassa mietitään junaturman syistä ja seurauksista käytävän keskustelun jatkumista, mutta ei ennakoida tai olla selvästi jotain mieltä, kuten toki monessa tapauksessa juuri näkökulmalta voi odottaa. Usein näkökulmani ovat uutisanalyyseja, joita Uudessa Suomessa ei toistaiseksi julkaista omana juttumuotona.