Espanja astuu EU-puheenjohtajaksi hämmennyksen keskellä

Espanja aloittaa vuodenvaihteessa EU-puheenjohtajuuskautensa hämmentyneissä merkeissä, sillä joulukuun alussa voimaantullut Lissabonin sopimus muuttaa perusteellisesti puheenjohtajamaan roolia.

Suurimman muutoksen Lissabonin sopimus tuo puheenjohtajamaan pääministerin rooliin, kun EU-neuvoston pysyväksi puheenjohtajaksi marraskuun lopussa valittu Herman Van Rompuy ottaa hänen paikkansa EU-huippukokousten vetäjänä.

Espanjan pääministeriä Jose Luis Rodriguez Zapateroa ei nähdä televisioruuduissa lainkaan yhtä taajaan kuin kuluneena syksynä unionia ohjastanutta Ruotsin Fredrik Reinfeldtia.

Vastaavasti myös puheenjohtajamaan ulkoministerin rooli kapenee, kun unionin ulkoministeriksi valittu Catherine Ashton ryhtyy luotsaamaan ulkoministerikokouksia.

Paradoksaalisesti puheenjohtajamaan muilla ministereillä on pää- ja ulkoministeriä näkyvämpi rooli EU-yhteistyössä, sillä esimerkiksi Espanjan valtiovarainministeri johtaa edelleen valtiovarainministerien kokouksia ja maatalousministeri omien kollegojensa tapaamisia.

Presidentin työnkuvaa haetaan

Brysseliläisen Center for European Policy Studies -tutkimuslaitoksen tutkijan Marco Incertin mukaan tulevana keväänä nähdään rajankäyntiä, kun uudet EU-johtajat ja puheenjohtajamaa etsivät roolejaan uudessa tilanteessa.

Incertin mukaan tuleva kevät on tässä suhteessa jopa historiallinen, sillä nyt muotoutuvat käytännöt vaikuttavat kaikkiin tuleviin puheenjohtajuuskausiin.

Tilannetta mutkistaa se, että Lissabonin sopimus ei määrittele tarkasti EU-presidentin ja puheenjohtajamaan tehtäviä.

Varsinaisiin konflikteihin Zapateron ja Van Rompuyn välillä Incerti ei kuitenkaan usko.

-Persoonallisuuksilla on tässä tilanteessa suuri merkitys. Zapatero ja Van Rompuy ovat molemmat diplomaattisia henkilöitä ja valmiita kompromisseihin, Incerti arvioi.

Suurtyöttömyys rassaa

Incertin mukaan Zapatero voi olla jopa helpottunut siitä, että EU-neuvoston puheenjohtajuus ei lankea hänen hartioilleen.

-Talouskriisi on koetellut Espanjaa kovemmin kuin useimpia muita EU-maita. Työttömyyden on arvioitu nousevan maassa ensi vuonna jopa 20 prosenttiin. On ehkä ihan hyvä, että Zapatero voi keskittyä kotimaan asioihin, Incerti sanoo.

Kun Lissabonin sopimukseksi lopulta muotoutunutta EU:n perustuslakia aikoinaan sorvattiin, puhuttiin tuolloin, että kiertävä, puolen vuoden välein vaihtuva, puheenjohtajuus lakkautettaisiin kokonaan pysyvän EU-presidentin viran perustamisen myötä.

Erityisesti pienet jäsenmaat halusivat kuitenkin, että kiertävää järjestelmää jatketaan, sillä ne kokevat näin saavansa äänensä paremmin kuuluviin EU:n suurten jäsenmaiden katveessa.

Kiertävän järjestelmän jatkumista on puolustettu myös, koska sen katsotaan tuovan EU:n lähemmäs kansalaisia. Toisaalta kriitikoiden mukaan sen säilyttäminen ei lainkaan yksinkertaista unionin päätöksentekojärjestelmää, mikä oli yksi Lissabonin sopimuksen tavoitteista.

Incerti pitää kiertävää järjestelmää säilyttämisen arvoisena.

-Tämä ei ehkä ole kaikista tehokkain järjestelmä, mutta se on tasa-arvoinen ja reilu, Incerti summaa.