- Kuva: EPA / All Over Press
Ukrainalaiset äänestivät sunnuntaina.
Ukrainan vaalien ovensuukyselyt kertoivat sunnuntaina, että maan seuraava presidentti on oppositiojohtaja Viktor Janukovitsh. Kyselyjen mukaan Janukovitshin äänimäärä oli 3-5 prosenttiyksikköä suurempi kuin pääministeri Julia Tymoshenkolla.
Ukrainalaiset äänestivät vilkkaasti. Kampanjassa sinkoilleet vaalivilppisyytökset kiristivät kuitenkin tunnelmaa vielä vaalipäivänäkin.
Erityisesti pääministeri Tymoshenko on uhannut järjestää katumielenosoituksia, jos Janukovitsh julistetaan voittajaksi - Tymoshenkon mukaan vilpillisesti.
Kiovassa nähtiinkin jo mielenilmauksia, joissa varoitettiin "myymästä Ukrainaa".
-Äänestin uuden ja onnellisen Ukrainan puolesta, rikkaan ja kauniin eurooppalaisen valtion puolesta, Tymoshenko sanoi kotikaupungissaan Dnepropetrovskissa.
Moni oli kuitenkin sitä mieltä, ettei Tymoshenkon Ukraina ole enää uusi idea.
-Tymoshenkohan on ollut vallassa jo vuosia, hänen tyylinsä on nähty. En enää luota häneen, tuhahti ukrainalainen Marina Korinevskaja äänestäessään Ukrainan suurlähetystöllä Moskovassa.
"Vaalitulos on menossa käräjille"
Vaalivilppisyytökset ovat sinkoilleet molemmin puolin niin rajuina, että vaalien ounastellaan menevän tuomioistuimen ratkaistaviksi.
-Pidän sitä jo täysin vääjäämättömänä. Kumpi hyvänsä hävinnyt ehdokas Ukrainassa tulee taistelemaan rajusti asemastaan ja kyseenalaistamaan vaalien tuloksen. Tämä johtuu osittain siitä, että Ukrainan äänestystulos vaihtelee niin jyrkästi alueittain. On mielestäni selvää, että hävinnyt ehdokas aloittaa oikeusprosessin, kuvaili politiikan tutkija Nikolai Petrov Moskovan Carnegie-tutkimuskeskuksesta.
Myös jonkinasteisia katumielenosoituksia voi syntyä.
-Jos Janukovitsh voittaa, Tymoshenko ei varmasti luovuta helpolla.
Oranssin vallankumouksen tyylistä "kolmatta äänestyskierrosta" kaduilla ja oikeusistuimessa Petrov ei kuitenkaan Ukrainaan odota. Hän pitää teräväkielistä vaalikampanjointia jopa hyvänä asiana.
-Vaalit ovat olleet erittäin kilpailulliset, ja pidän juuri sitä Oranssin vallankumouksen parhaana seurauksena. Poliittinen järjestelmä on muuttunut monipuolisemmaksi ja kilpailu lisääntynyt.
Petrovin mukaan Ukraina saattaa tulevaisuudessa näyttää jopa mallia Venäjälle.
-Jos elämä Ukrainassa paranee vapautuneen poliittisen kilpailun myötä, niin Ukraina toimii esimerkkinä poliittiselle kehitykselle Venäjällä.
Kommentit
Lähteekö kansa kaduille?
oranssivallankumous osa 2
Oranssivallankumous
taisi olla ihan sitä samaa vaalivilppiä mitä kokeilevat nyt kaikki ne jotka häviävät. Surullista luettavaa Ukrainasta mutta täyttää näillä eväillä loistavasti määritelmät ja vaatimukset Euroopan-Unionin täysivaltaiseksi jäseneksi tullakseen. tervetuoloa Ukraina EU,n syliin ja osaksi suuren ja mahtavan perheen jäseneksi. Älkää peljätkö vaikka erillaisten vähemmistöjen maahanmuutto tulee lisääntymään sillä se on rikkautta josta olette unelmoineet.
Oranssivallankumouksen ääntenlaskenta oli melko hyvä
Oranssivallankumouksen ääntenlaskenta oli noin 2%-3%:n tarkka. Sen sijaan niin Suomen kuin oranssivallankumouksen vaalikampanjaprosessia voidaan sanoa jossain mielessä vinoksi. Suomessahan Eero Heinäluoma mestaroi monien vaalien vaalikampanjaprosessia Eero Lehden Taloustutkimuksen ja Helsingin Sanomien avulla.
Minusta oranssivallankumous oli niin hyvä vaali kuin vain olosuhteissa voi olla. Vaalitarkkailijoitakin oli runsaasti.
Jos nyt ajatellaan, että Ukrainassa on aina klappa puuttuvista henkilötunnuksista johtuen non 2%-3% ja jos nyt ajatellaan, että vaaleissa pitäisi kaikkien pääryhmittymien saada mahdollisuus voittaa niin tässä mielessä ei olisi ehkä maailman suurin vaaliväärennös, jos vuorostaan Viktor Janukovytš voittaisi.
Ukrainassa on erittäin heikko taloustilanne, vaikka STT ei sitä uutisnouki. Toinen asia on sitten se, ettei Venäjä tällä kertaa sekaantunut kovin aktiivisesti, koska oikeastaan on saavuttanut Ukrainassa tärkeimmän eli sen, että Ukrainan NATO-vauhti on hiljetynut Ukrainan EU-vauhdiksi. Edes Julija Tymoshenko joka profiloitui Alueiden puolueen Viktor Juštšenkoa kovempana vastustajana.
Ukrainassa on NATO-linjalle käynyt hieman samalla tavalla kuin Suomessa. Ukrainassa tosin tarvittiin ensiksi melkoinen profiloituminen Etelä-Ossetian sodassa Georgian aseistamisena ilmatorjuntaohjuksin ja toisekseen se, että Medvedev osoitti jo suoraan Viktor Juštšenkolle, että se ei oikein arvosta Ukrainan presidenttiä keskustelukumppaniksi. Tämä toteutettiin siten, että Venäjä ei lähettänyt kuukausiin uutta suurlähettilästä Kiovaan alentaen näin suhteiden ylläpitämisen tasoa diplomaattisena mielenosoituksena ennen kuin vaalit käynnityivät. Tämä oli suora tuen osoitus Julija Tymoshenkolle, että tämäkin on parempi kuin Viktor Juštšenko.
Viktor Juštšenkon puoliso on yhdysvaltalainen.
Uskon, että Ukrainassa keskustelu presidentin valtaoikeuksissta jatkuu eurooppalaiseen tapaan.
Venäjä manipuloi eurooppaisia naapureitaan
Mikä yhdistää Ukrainaa , Valko-Venäjää ja Suomea ?
Tietysti rajanaapuruus Venäjän kanssa ilman Naton turvaa.
Neuvostoliiton sortumisen myötä kaikki itä-Euroopan maat ryntäsivät Eu ja Nato-jäsenyyden turvaan.
Valko-Venäjän takapajuinen meininki muistuttaa vanhaa Albaniaa Hoxhan ajoilta.
Ukrainalla oli etsikkoaikansa, mutta nyt se saattaa joutua Venäjän valtapiiriin.
Suomella ei ole ollut strategista kykyä ottaa Neuvosto-Venäjän heikkoudesta täyttä hyötyä. Nato-jäsenyys on Halosen jarruttelun takia jäänyt hakematta.
Suomen tulee tehdä valinta - olemmeko Venäjän alusmaa ja Ukrainan kohtalontoveri - vai haluammeko jotain muuta.
Ilman omaa tahtoa Suomi-neitoa viedään itään päin. Missä on johtajuus - Martti Ahtisaari taitaa olla harvoja JOHTAJIA, jotka ottavat KANTAA.
Näiden vaalien voittaja on
Näiden vaalien voittaja on kylläkin Putin. Kaasuhanojen sulkeminen toi toivotun tuloksen, ukrainalaisen kaduntallaajan mielessä länteen vilkuileminen yhdistyy nyt pitkäksi aikaa kotien kylmenemiseen.
Timosjenko sano ennen vaalit
Timosjenko sano ennen vaalit : "jos minä en voitta, vaalit ei ollut rehellisiä..."
Ukraina tulee liittymään/liittoutumaan Venäjään..
Tämä kehitys on ollut nähtävissä jo pitkään. Ukrainan itäiset osat ovat vahvasti venäläismielisiä alueita. Eurooppaan suuntautuvat ovat ikävä kyllä vähemmistönä.
Uusi presidentti tulee vahvistamaan asemaansa lähentymällä Venäjää, mistä saadaan taloudellista apua ja edullisia energiatoimituksia. Tämä lisännee kansalaisten Venäjän hyväksyntää, vähintään samalla tavalla kuin meillä Suomesa.
Ukrainan hallinto saa nyt pysyvän ratkaisun ainakin 15-20 vuoden ajaksi. Presidentti Janukovish varmistaa jatkolleen Venäjän tuen, pidentämällä Krimin/Sevastopolin tukikohtasopimusta vähintään 50 vuodella. Tämä on erittäin merkittävä kysymys Venäjälle. Nato-jäsenyys haudataan, mutta Ukraina saattaa pyrkiä EU:n jäseneksi tulevaisuudessa. Venäjälle olisi varmasti mieluisaa saada EU:n piiriin muitakin Itä-Eurooppalaisia slaavimielisiä maita kuin Serbia.
Ukrainassa kasvavan venäläismielisyyden johdosta Venäjän länsirajan turvallisuus vahvistuu oleellisesti. Pohjoisessa etupiirissä on ystävällismielinen Suomi, välissä Valko-Venäjä sekä etelässä Ukraina. Virossa ja Latviassa on lisäksi Venäjän valvomat erilliset rajavyöhykkeet erottamassa valtioita. Myös Kaliningrad'in merkitys Venäjän tukialueena Itämeren rannalla vahvistunee jatkossa.
Venäjän ulkopolitiikkaa hoidetaam hyvin ja päämäärätietoisesti. Maan vaikutusvalta kasvaa ja se on ilman epäilyjä saanut hankittua takaisin kommunistiaikojen lopulla menettämänsä suurvalta-aseman. Kun Euroopan suunta/länsiraja on saatu turvattua, odottaa jo uudet haasteet Keski-Aasiassa ja idässä. Kiinan talous kasvaa ja siellä on Venäjälle tarjolla paljon mahdollisuuksia.
Ukrainasta tulee EU-suuntainen puolueeton YYA-valtio
Ukraina lopettaa NATO-kiihdytyksen ja hakee itsenäisenä valtiona paikkansa Euroopan poliittisella kartalla. Ukraina lakkaa tukemasta käytännössä Georgiaa ja oikeastaan Viro pääsee enemmän tyhjän päälle kuin ennen.
Ukraina tulee jonkin verran vähemmän Venäjä-skeptiseksi parantaakseen elinkeinopoliittista asemaansa Venäjän suhteen: teollisuus käyntiin.
Sisäpolitiikassa, jossa puoluetukea ei jaeta kuin leipää niin kuin Suomessa, rahanjako tasapainottuu koskemaan myös itäisi alueita. Poliitikothan ovat loppujen lopuksi kiinnostuneita vain huvipurtensa, puolueensa, menestyksestä.
Ukraina omaksuu Suomen 1960-luvun ja 1970-luvun politiikan, jossa Neuvostoliitosta erkaannutaan liukumalla riuhtaisematta.
Oikeastaan Kekkosen kirjallisuuden voisi käännättää ukrainaksi ja panna postipaketissa jakeluun.
Suomessa Sanoma ja STT pannevat BBC-tyyppisen myllytyksen päälle, että venäläismieliset ovat lyöneet oikeamieliset merkittävillä vaaliväärennöksillä. Tämä on aivan normaalia, josta ei pidä hämmentyä.