- Kuva: EPA / All over Press
Tuhoutunut kylä Kirgisiassa.
Kirgisiassa puhjenneet väkivaltaisuudet eivät tulleet yllätyksenä alueen asiantuntijoille. Uzbekkien ja kirgiisien välit ovat olleet jännittyneet jo vuosikymmeniä, ja kevään vallankumouksen myötä jännitteet purskahtivat pintaan.
–Keskushallinnon romahtaminen tavallaan aukaisi tulvaportit, vertaa Eurasia Group -laitoksen edustaja Ana Jelenkovic.
Kriisin siemenet kylvi osin Josif Stalin, joka jakoi taistelukenttänä toimivan Ferghanan laakson Kirgisian, Tadzhikistanin ja Uzbekistanin kesken. Kirgiisit ja uzbekit ottivat alueella verisesti yhteen maakiistojen takia heti Neuvostoliiton hajottua 1990-luvun alussa.
Ranskalaisen IISR-instituutin johtaja Arnaud Dubien muistuttaa, että jännitteitä periytyy myös paljon kauempaa. Kirgiisit ja uzbekit ovat eläneet rinnakkain vuosisatoja, eivätkä aina rauhanomaisesti.
–Historiallisesti kirgiisit ovat olleet paimentolaisia ja uzbekit paikallaanasujia. Se on merkittävä jakolinja kansojen välillä, Dubien sanoo.
Vaikka uzbekkeja on Etelä-Kirgisian väestöstä alle puolet, ovat kauppa ja maatalous heidän hallussaan, mikä korpeaa kirgiisejä.
Toisaalta uzbekit ovat tunteneet itsensä aliedustetuiksi politiikassa. Tunnetta ei helpota se, että Kirgisian väliaikaisen hallituksen laatima uusi perustuslakiehdotus ei mainitse mitään uzbekinkielen asemasta.
Etniset jännitteet eivät silti selitä kaikkea väkivaltaa. Jotkut asiantuntijat syyttävät veriteoista rikollisia, jotka haluavat horjuttaa väliaikaista hallitusta. Amerikkalaisen Jamestown Foundation -laitoksen tutkija Erica Marat arveleekin, että kirgiisit ja uzbekit voivat jatkaa yhteiseloaan, jos rauha palaa nopeasti.
–Pitää muistaa, että kuluneiden 20 vuoden aikana on ollut lukuisia kiistoja maanjaosta sekä vesi- ja energiavaroista, mutta ne on kyetty ratkaisemaan neuvottelemalla.
Kommentit
Euroopassa Belgia on
Euroopassa Belgia on seuraavana vuorossa.
Viidenkymmenen vuoden päästä seuraa piskuinen Suomi perässä venäläisen vähemmistön halutessa perustaa oman autonomisen alueen.
Kaivakaa syvemmältä
Kannattaisiko päästää Jarmo Koponen irti ja kirjoittaa taustoittava artikkeli Venäjän ja Yhdysvaltain kulissien takaisista toimista Neuvostoliiton purkautumisen jälkeen Kirgisiassa?
Jotenkin on niin, että Kirgisia on rauhanomainen esimerkki terrorista. Maassa on saman verran asukkauta kuin Suomessa, mutta silti siellä on "asevoima", jonka vahvuus ei ole kuin 15 500 ammattilaista ja 10 000 reserviläistä.
Kiina palautti järjestyksen Xinjianiin noin divisioonalle eli 30 000 sotilaalla.
Se, että Kirgisian armeija ei tosiasiassa edes yritä estää uzbekkien kurmoittamista kielii joko siitä, ettei väliaikaisella hallituksella ole arvovaltaa tai sitten se hankkii arvovaltaa kirgiisien keskuudessa antamalla terrorin tapahtua.
..pätkä keskeneräisestä blogista..
Ulkopuolisilla osuutta Kirgisian tilanteeseen?
YK: Kirgisian kahakat käynnistettiin suunnitelluilla iskuilla
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/YK+Kirgisian+kahakat+k%C3%A4ynnistet...
Uutisissa ennalta suunnitelluista kahakoista puhutaan ”aseistautuneiden ryhmien” aloittamiksi, mutta onko näiden ryhmien taustalla suurvaltojen, tai paremminkin, suurvaltoja ohjailevien monikansallisten yhtiöiden ja -rahoituslaitosten intressit?
Juuri muutamaa päivä sitten uutisoitiin satojen miljardien arvoisista mineraali- ja metalliesiintymisistä Afganistanissa, ja Kirgisiassa maaperän rikkauksista on viime myös kiinnostuttu. Se Amerikkalaisten väittämä, että nämä Afganistanin löydöt olisivat uusia, ei pidä paikkaansa, ja tätä pidetäänkin lähinnä median propagandana jolla kalastellaan tukea Yhdysvaltain Irakin- ja Afganistanin sotaoperaatiolle.
Jo 1997, monien Yhdysvaltain presidenttien neuvonantajana toiminut Zbigniew Brzezinski kirjoitti kirjassaan The Grand Chessboard: American Primacy and Its Geostrategic Imperatives, kuinka ”Eurasian Balkan” tulee olemaan tärkeä osa Yhdysvaltain geopoliittista strategiaa, tähtäimenä alueen luonnonvarat (öljy, metallit, mineraalit).
Brzezinskin ”Eurasian Balkan” koostuu Kaukasuksen-alueesta (Georgia, Azerbaizan, ja Armenia) ja Turkin alueista sekä Keski-Aasiasta (Kazakstan, Uzbekistan, Kirgisia, Turkmenistan, Afganistan, ja Tadjikistan).
Kilpailu ”Eurasian balkanin” luonnonvaroista alkoi jo 1800-luvun loppupuolella kun Rothschild-suku havitteli pääsyä Tsaarien-Venäjän öljykentille. Nyt kun Neuvostoliitto on hajonnut, alueelle on eurooppalaisilla ja angloamerikkalaisilla raharikkailla taas hieman helpompi päästä. Eli tiedot alueen luonnonrikkauksista on todellakin huomattavasti vanhempaa perua, kuin mitä länsi-media nyt yrittää asiasta kertoa.
Öljy-yhtiö Jukosin, veronkierrosta vankeuteen tuomitun omistajan, Mihail Hodorkovski, Jukos osakkeita siirtyikin juuri Rothschild-perheen omistukseen yli kymmenen miljardin euron arvosta Hodorkovskin pidätyksen aikaan.
http://www.fpp.co.uk/online/03/11/Oligarchs071103.html
Toistan vielä, että vaikka ulospäin vaikuttaa että geopoliittisista intresseistä taistelevat suurvallat, se todellisuudessa on kulissia. Todellisuudessa näiden intressien takaa löytyy yksityiset tahot, joille valtiot ainoastaan tarjoavat ”suojan”, koska kenenkään yksityisentahon ei onnistuisi raivaamaan kansoja tieltään, he käyttävät tähän poliittistakorruptiota,(miehittäen suurvaltojen johdon omilla ihmisillään) ja nk. ’synteettisiä konflikteja’.
Synteettisillä konflikteilla tarkoitetaan juuri tällaista tilannetta jollaiseksi Kirgisiassakin tilannetta epäillään; joku ”ulkopuolinen taho” luo maahan, näennäisesti erisyistä alkavan, kriisin ajaakseen omia etujaan ..Kirgisian tapauksessa ne edut ovat siis luonnonvarat ja geopoliittisesti tärkeä sijainti Kiinan, venäjän ja Lähi-idän keskuksessa.
Eräs esimerkki ’synteettisesti’ aloitetusta konfliktista on ’Mainilan laukaukset’, joka oli Neuvostoliiton lavastama tapahtuma jota se käytti oikeutuksena julistaa sota Suomea vastaan Marraskuussa 1939.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mainilan_laukaukset