Neljän olympiakullan mies: Myllylä pitäköön mitalinsa

Dopingilla on moni suomalaisurheilija hommannut palkkiokseen omakotitalon ja tontin. Virenhän oli tietenkin puhdas, koska "poronmaito" ei ole dopingia.

Doping on petos kanssakilpailijoita ja oman maan penkkiurheilijoita kohtaan. Mitä muuta saa petoksella hankittua pitää kuin arvokisamitalit ja palkintotalon?

Lassekin haluaa pitää omat kultamitalinsa.

Sodan jälkeen hiihdeltiin pervitiinillä (tunnustus on telkkkuohjelmassa käyttäjältä). Kun amfetamiini kiellettiin, Mäntyranta kärysi siitä. Moni Suomen ennätys syntyi vuonna 1972. Osa on ilmeisesti yhä voimassa. 1980 mitalisti Kaarlo Maaninka tunnusti myöhemmin juosseensa Moskovassa tankattuna eli häneen oli tankattu verta. 1985 mitalisti Seefeldin mm-kisoista Aki Karvonen tunnusti hiihtäneensä mitalinsa niinikään tankattuna. Martti Vainion tapaus on surullinen, kun mies päästettiin kisaamaan jo kerran kärynneenä. Saman vuoden dopingkäry salattiin. Onko näitä vielä?

Ainiin, se pervitiinihiihtäjä sanoi myös nähneensä vahingossa, kun Neuvostoliiton olympiavoittajalle tehtiin virtsanvaihtoa. Oli viemässä kukkia.

Lasse Virenillä on puhtaat paperit; hän joi vaan poron kusta eikä se ollut kiellettyä. Eikä ole vieläkään.

Ajankohta, tarkoitus ja tietolähde ihmetyttävät!!

1. Uutisten mukaan Myllylä on tunnustanut dopingin käytön poliisikuulustelussa yli 1/2 vuotta sitten. Miten tämä tieto on päässyt tutkijoilta julkisuuteen?

2. Miksi tämä tieto julkaistaan tai vuodetaan tiedotusvälineille vasta nyt pari viikkoa ennen Vankuuveria, makupalaksi mm, norjalaisille lehdistölle?

Kenen tarkoitusperiä tällainen toiminta rikostutkinnassa olevassa asiassa palvelee?

Suomalainen huippu-urheilu on tietysti täysin mätää. Palkinnot ovat ilmeisesti varastettu rehellisiltä urheilijoilta urheilulääketieteen vilpillisillä keinoilla. Olen erittäin ylpeä, että en antanut lapsieni osallistua urheilutoimintaan ja sen laittomaan myrkkyvalmennukseen. Ikävä on katsella entisten hylättyjen huippu-urheilijoiden elämänvaiheisiin. Niistä on nähtävissä yleisesti, että lapsiaan ei pidä ajattelevan antaa pilattavaksi vastuuttomien valmentajien uhreiksi.
Ureilun ihalija vastaa tietysti, että sellaista on urheilu kaikkialla. Se on todellakin erittäin tärkeä tietää, sillä se vahvistaa urheilun halveksuntaani edelleen. Koulussa urheilusta jäi nöyryyttämisen ja pakkopullan maku. Sille asialle olen hyvin kiitollinen.

Suomen kansan atleettiset älynheittäjät tulivat ulos komeroistaan.
Sauvat sauhuten, piikkarit paukkuen antiikin ajoista on
kilvoiteltu kullasta ja kunniasta.
Annetaan T. Alermon käydä edustamassa ja antaa todistus
suomalaisten puhtaudesta. Olisi hauska saada P. Tiilikaisen
komentti tilanteesta J. Peltosen tyyliin.
" Ja täällä Dervangan mustikkasopan hiihtokeskus.
Sielä susikalle Oravainen nousee kuin hermes siivilleen,
kahden kaffepavun voimin, Elmon vielä sytytellessä piippuaan.
On siinä venäläisillä irrota silmät päästä".

Eräs Salpausselän tunnettu sankari sanoi aikanaan (-60-luv.) "ei sieltä kukaan hyppää selvinpäin", tarkoittaen vanhaa Lahden puumäkeä.
Ihmisiä ovat urheilijatkin.

Olen samaa mieltä juoksijamestarin kannasta tähän mitaliasiaan. Olisi se väärin mennä nyt hakemaan nuo mitalit pois Myllylältä.

Annetaan hänen pitää edes ne, kun lähes kaikki muu on aika romuna hänen elämässään.

Toivon hänelle valoisampia aikoja tulevan kevään pikkuhiljaa tullessa.

-EP-

Urheilu on viihdettä, mitä väliä sillä on, että Myllylä on vetänyt nappia naamaan tai hormoonia suoneen? Niin ne kaikki muutkin hiihtäjät ovat. Ei niitä palkintoja keneltäkään 'rehelliseltä' ole viety.

Doping on asettunut huippu-urheiluun pysyvästi. Vuosia sitten. Turhaa hurskastelua vaahdota siitä.

Kaksi asiaa pitäisi ensinnäkin erottaa toisistaan. Erilaisten doping-mnetelmien käyttö silloin, kun menetelmä ei vielä ollut kielletty ja silloin, kun se oli kielletty. Edellisistä on turha huutaa rangaistusten perään, jälkimmäisistä pitäisi huutaa.

Doping-keskustelussa on myös hurskastelun makua. Erityisesti 1990-luvulla yksilölajien maailmanmestaruuskisoissa ja olympiakisoissa on kuuden parhaan joukkoon kestävyyslajeissa yltänyt harvoja dopingia käyttämättömiä urheilijoita. Käyttäneistä vain harvat ovat jääneet kiinni. Tämä taas johtuu kahdesta seikasta. Huiput ovat kovia ilman dopingiakin, jolla on haettu vain loppusilaus. Huipuilla on myös ollut asiantunteva lääketieteellinen apu tukenaan. On tiedetty mitä voi käyttää ja milloin.

että kun kyse on tapahtumasta, mikä on tapahtunut aiemmin, niin mennään niiden sääntöjen mukaan, mitä silloin oli. Sellaisia asioita, määräyksiä tai määritelmiä ei voida soveltaa, jotka eivät ole silloin olleet yleisesti kaikkien tiedossa.

Outoa mediametsästystä ja -ryöpytystä tulee kyllä julkisuuden ihmisille välillä. Eri tavalla eri lähteet käsittelevät, mutta yllättävän raakile-käsittelyä, ei varmasti tee hyvää ihmiselle. Kovettaa liikaa, luulen. Luo epäinhimillistä ilmapiiriä. Eikö asioista voi puhua yleisellä tasolla? Että siihen aikaan oli varmasti muitakin, jotka ohittivat epäkohdan, kun se ei ollut tarkkaan määritelty. ja mikä nyt olisi hyvä määritelmä tai menetelmä?

Suomessa on aina käytetty urheilussa dopingia,
kuten nykyäänkin käytetään...

Tunnustukset tulevat sitten, kun palkintoa ei enää voi menettää ainakaan juridisesti.

Ja koska Lasse Viren kehtaa sanoa, ettei dopingin takia tarvii menettää pakintoa, herää kysymys, onko myös Lasse Viren aikanaan käyttänyt dopingia - luultavasti on - sillä muuten hän vaatisi tunnustaneen urheilijan palkinnon poistamista.

Palkinnon poistamisen lisäksi pitäisi ottaa pois se rahallinen summa, joka on kertynyt sille omaisuudelle, kun monet kunnat antavat kultamitallivoittajille ilmaisia tontteja. Jos menettäisi tontin + sille rakennetun omakotitalon arvon - vaikkapa puoli miljoonaa euroa ulosoton kautta, olisi tällä todellista merkitystä.

Pistäisi miettimään, kannattaako dopingi...
Lakia pitäisi kiristää...

Taitaa olla nuoria kommentoijia. Kaarlo Kangasniemi voitti kultaa Mexikossa painonnostossa ja tunnusti käyttäneensä aineita. Mitä hän sai palkinnoksi?. Menetti terveytensä ja joutui muistaakseni myymään mitallinsa, voidakseen maksaa sairaan vaimonsa hoidot. Joten se siitä palkkiosta.

1970-luvulla suomalainen yleisurheilu oli maailman huipputasoa. Se johtui siitä, että Suomi oli "urheilulääketieteessä" lähes samalla tasolla kuin DDR.

"Oon aina sanonut, että ... en oo"
Kyllä poliitikko osaa sanoa niin ettei jää valehtelusta kiinni, vaikka myöhemmin paljastuisikin totuus. Viren voi sitten puolustautua sillä ettei hän ole kiistänyt käyttöä, vaan hän vain sanoi aina sanoneensa ettei oo käyttänyt.

Lopetaan tekopyhä hurskastelu ja lopetetaan doping testit. Ne käyttävät, jotka käyttävät. Piste.
Nykyisen tilanteen vallitessa pitäisi kehittää keinoja, jotka eivät näy testissä.

Tämän päivän iltasanomissa oli tarinaa,kenellä oli "paras kunnon ajoitus".
Herra Viren on ja oli varmasti paras,ennen olympialaisia hän oli aivan tavallinen normaali kilpailija. Sitten esim Mynchenissä hän kaatui,mutta voitti kuitenkin olikohan maailmanennätysajalla. OLikohan se poronmaidon vai minkä aiheuttamaa.
Häneltä mitallit pois myös Myllylältä