Suomalaisten hiihtofanien ei tarvitse menettää yöuniaan kuin pikkutunneille venyvien olympialaisten kisalähetysten takia. Ainakin suomalaisten ykkösnimeksi ennakoitu Aino-Kaisa Saarinen vakuuttaa, ettei aio palata kisoista kotiin ilman mitalia.
–Oikeasti tosissani haluan sen henkilökohtaisen mitalin. Nämä ovat minulle tärkeät kisat. Tiedän, että olen kunnossa, eikä päässä ole mitään vikaa, Saarinen tilitti perjantain yhdistelmähiihdon jälkeen.
31-vuotiaan hollolalaisen mielestä 30 kilometriä perinteisellä on hänen päämatkansa Whistlerin olympiapuistossa. Se hiihdetään viikon kuluttua, kisojen toiseksi viimeisenä päivänä.
–Paras matka on vielä edessä, Saarinen vakuutti, eikä tarkoittanut kotimatkaa.
Hänellä on ennestään olympialaisista vain parisprintin pronssi 2006 Torinosta Virpi Kuitusen kanssa. Vancouverin kisojen missio on henkilökohtainen mitali, eikä se viime talven MM-kisoissa juhlineella Saarisella mikään muu voi ollakaan.

Kommentit
Luonne
Luonnetta ainakin on enemmän kuin neitihiihtäjä Kuitusella.
Mahdollisuus
Ainakin pronssi pitäisi olla haarukassa.
Voi olla vaikea hiihtää,
Voi olla vaikea hiihtää, jos on pronssi haarukassa :)
Ällöttävää tuo uhoaminen mitalleista, ja helkkari sentää niitä selittelyjä miksei kulkenut, keli ja olosuhteet on kaikille samat.
Kuitusella ei taida olla arvot kunnossa ja pelkää testaamista.
Suomeen ei tule yhtään hiihtomitallia.
Syödessä ruokahalu kasvaa.
Syödessä ruokahalu kasvaa. Mielestäni Saarisen sijoitus viidenneksi oli erinomainen.Vain neljä nopeampaa, hitaampia kaikki muut, mukaan lukien me kaikki.
Mediapullistelulla
ei ole ennenkään mitaleita tullut, vaan vähemmällä suunsoitolla ja keskittymällä suoritukseen.
Poskisolisteilla yleensä ei onnistu voitelu, joku kiilasi, ei vaan kulkenut, jalkaan sattui, tuli kramppi, oli vatsavaivaa, kuumetta, päätä särki, ylikuntoa jne.
Kun julkisuuteen pitää uhota oikeasti tosissaan haluavansa mitalin, niin onko tähän asti muut kisat käyty vain turistina hupimielessä?