Maanantai 30.5.2016

Uusi Suomi uutiset

Lääkärin Ääni: Terveyskeskustyötä tilkkutäkkinä
Sisältö:

Valmistumiseni jälkeen minulla, kuten suurimmalla osalla vastavalmistuneista, ensimmäinen työpaikka on terveyskeskuksessa. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että aikoipa tulevaisuudessa suuntautua lääkärinurallansa mihin tahansa – yleislääkäriksi, kirurgiksi tai vaikka patologiksi – vaaditaan yhdeksän kuukauden mittainen palvelu perusterveydenhuollossa eli terveyskeskuksessa ja/tai perusterveydenhuollon päivystyksessä. Ymmärrän tämän lähtökohdan, tähtäähän peruskoulutuksemme juuri yleislääkärin työhön, siinä vaadittavien tietojen oppimiseen. Ja ammatillisesti on myös tärkeää kerryttää taitojaan ja kokemustaan siellä, missä näkee laajimmin erilaisia ongelmia ja potilaita, jotta ymmärtäisi millaisista lähtökohdista erilaiset hoitopolut lähtevät liikkeelle.

Pakollinen, verrattain lyhyt terveyskeskuspalvelu johtaa kuitenkin siihen, että terveyskeskuksessa hoitosuhteet pirstoutuvat. Monet meistä vastavalmistuneista ovat ensimmäisen työvuotensa aikana töissä useissa eri terveyskeskuksissa – osa on pakotettuja siihen, sillä eivät ole saaneet paikkaa koko ajaksi; toiset taas haluavat kokeilla, millaista on työskennellä erilaisissa työympäristöissä ja oppia erilaisia tapoja järjestää terveyskeskustyö.

Kohtaankin päivittäin pitkäaikaissairaita potilaita, joiden tilaa, hoitotavoitteita ja -tahtoa en tunne ennalta. Yritän saada hoidon juonesta kiinni aiempien sairauskertomusmerkintöjen perusteella, tässä vaihtelevasti onnistuen. Kuitenkin ensimmäinen tapaaminen menee usein siihen, että yritän tutustua potilaaseen ja saada itse käsityksen hänen omista tavoitteistaan ja toiveistaan sairautensa hoidon suhteen. Ja välttämättä tämän käynnin jälkeen en enää näe häntä. Vielä haastavampaa on joutua kommentoimaan laboratorio- tai muita tutkimuksia, kun ei ole tavannut potilasta lainkaan. Jonkin oireen takia lääkäri on aiemmin käynnistänyt selvittelyjä, joku toinen lääkäri on niitä jatkanut, ja nyt minun pitäisi uusimpien tutkimustulosten pohjalta päättää, miten edetä. Ainoana ohjenuoranani edeltäviin merkintöihin kirjatut oireet, löydökset ja pohdinnat.

Tällainen menettely sotii jossain määrin vastaan sitä idealistista tavoitetta, joka yleislääkärin / terveyskeskuslääkärin työstä maalataan. Perusterveydenhuollonhan tulisi perustua pitkäaikaisiin potilas-lääkärisuhteisiin. Kun lääkäri oppii tuntemaan potilaan, hänen persoonansa, tavoitteensa ja vahvuutensa, kykenee hän paremmin työskentelemään potilaan hyväksi ja huomioimaan hänet ihmisenä. Potilaalle tämä taas varmasti näyttää miellyttävältä ja turvalliselta, kun kaikkea ei aina tarvitse selittää juurta jaksain alusta ja tietää hieman jo ennalta, miten lääkäri suhtautuu asioihin. Lääkärin näkökulmasta lyhytaikaisissa työsuhteissa ja potilaan näkökulmasta lääkärien tiuhaan vaihtuessa ei tällaista toisen tuntemiseen ja luottamukseen perustuvaa jatkuvuutta pääse syntymään.

En osaa arvioida, onko nykyinen järjestelmä toimivin lääkärin ammatillisen kehittymisen tai palveluiden järjestämisen kannalta. Vielä vähemmän kannattaa minulta kysyä mielipidettä siihen, muuttaako SOTE-uudistus tätä seikkaa. Mutta minua harmittaa potilaiden puolesta se, että nykyinen järjestelmä osin johtaa lääkärien suureen vaihtuvuuteen terveyskeskustyössä ja potilas-lääkärisuhteiden pirstoutumiseen – terveyskeskustyön tekemiseen tilkkutäkkinä. Tämä ei varmasti palvele potilaiden pitkän tähtäimen hoitoa niin hyvin kuin soisi. Osana tätä järjestelmää yritän pyrkiä vaikka vain yhdellä vastaanotolla luomaan yleiskäsityksen potilaan hoitotavoitteista ja -suunnitelmasta. Ja kirjata tämän siten ylös, että seuraavalla lääkärillä olisi edes vähän helpompaa saada jo ennalta käsitys potilaan hoidon tavoitteista. Ehkä siten saavutetaan edes jonkinlaista jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä sairauksien hoitoon.

Sakari Mustalahti
Kirjoittaja on lääkärintaipaleensa alkupuolella oleva tamperelainen, jonka toiveena on oppia ymmärtämään ihmisyyttä – edes osittain.

Lue myös nämä Sakari Mustalahden kirjoitukset:
Näytelmä nimeltä lääkärin vastaanotto
Saanko pilata ilon elämästäsi?
Huolia ja murheita hoitamassa

Lääkärin Ääni, Potilaan Lääkärilehti, Terveys
Kaakkois-Suomessa parannetaan kevyen liikenteen turvallisuutta poistamalla suojateitä!
Sisältö:

Kaakkois-Suomessa on selvityksen jälkeen päädytty mielenkiintoiseen ratkaisuun. Turvallisuus paranee poistamalla suojateitä ja laskemalla nopeuksia.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on toteuttanut suojatieselvityksen, jossa on läpikäyty kaikki Kaakkois-Suomen maanteiden suojatiet nopeusrajoitusalueella 50 km/h tai sen yli. Selvityksen taustalla on Liikenneviraston jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitteluohje (11/2014), jossa määritellään muun muassa uuden suojatien toteuttamisedellytykset. Ohje suosittaa käymään nykyiset suojatiet läpi vastaavalla tavalla eli arvioiden suojatien tarve, riskit ja parannustoimenpiteiden mahdollisuus.

Suojatien toteuttaminen vaatii jatkossa vankat perusteet

Kaakkois-Suomen maantieverkolla on lähes 450 suojatietä, joista nopeusrajoitusalueella 60 km/h noin 40 kpl ja nopeusrajoitusalueella 50 km/h (ilman keskisaareketta, koroketta tai valo-ohjausta) noin 75 kpl. Suojateitä ja niiden lisäämisiä toivotaan hyvin usein, mutta jatkossa näissä noudatetaan suunnitteluohjeen mukaista tiukkaa linjaa:

  • Valo-ohjaamattomia suojateitä toteuttaessa nopeusrajoitus saa olla korkeintaan 50 km/h ja tällöin suojatie tulee toteuttaa keskisaarekkeellisena tai kavennettuna.
  • Jotta suojatie tehdään, tulisi sillä olla vähintään 200 käyttäjää vuorokaudessa. (Harkinnanvaraisesti suojatie voidaan tehdä tilanteessa, jossa suojatiellä voidaan olettaa olevan joko 100 käyttäjää/vrk tai tien ylittää 20 koululaista/vanhusta tai 40–50 työikäistä päivittäin.)

Suojatie – vaaranpaikka vai nimensä veroinen

Ohjeen lisäksi selvityksen taustalla on huoli suojateiden turvallisuudesta, sillä suojateillä tapahtuu vuosittain lukuisia vakavia liikenneonnettomuuksia. Kaakkois-Suomessa vuosina 2011–2015 tapahtuneista jalankulku ja polkupyöräonnettomuuksista (yht. 433 onnettomuutta) lähes 50 % on tapahtunut suojateillä.

Suomessa suojateitä on varsin paljon, mikä herättää kysymyksen niiden kunnioitettavuudesta. Valitettavan harva autoilija pysähtyy suojatien eteen ja antaa tietä jalankulkijalle, vaikka näin pitäisikin toimia.

Kohteissa, joissa ajonopeus on korkea ja suojatie yllättävä, riski on kaikista suurin: Mitä korkeampi ajonopeus, sitä suurempi pysähtymismatka. Törmäystilanteessa ajonopeus vaikuttaa merkittävästi myös kuoleman ja vakavan loukkaantumisen todennäköisyyteen.

Nopeusrajoitusmuutoksia ja suojateiden poistoja

Tehdyn selvityksen tavoitteena oli poistaa riskialttiimmat ja ohjeen vastaiset suojatiet. Ensisijaiseksi toimenpiteeksi on määritetty nopeusrajoituksen alentaminen (mikäli ympäristö sitä tukee ja/tai suojatiellä on merkittävä tarve), kun taas toisena vaihtoehtoisena toimenpiteenä on suojatien poistaminen.

Pelkät ajoratamerkinnät ja liikennemerkit eivät tee ylityskohdasta turvallista, mikäli liikenneympäristö ei sitä tue. Tästä syystä suojateitä tulee poistumaan Kaakkois-Suomesta yhteensä 17 kpl. Näissä kohteissa suojatie johtaa esimerkiksi pientareelle ja/tai ainoastaan linja-autopysäkille, nopeusrajoitus on 50 tai 60 km/h ja suojatien käyttäjämäärä on vähäinen.

Jäljelle jäävien suojateiden kohdalla nopeusrajoituksia muutetaan ja/tai niiden havaittavuutta parannetaan muun muassa lisäämällä puuttuvia suojatien ennakkovaroitusmerkkejä, tekemällä tiemerkintöjä ja lisäämällä tolppiin heijastinvarsia.

Vilkkaimmille suojateille on määritetty parannustoimenpiteeksi myös keskisaarekkeiden rakentaminen. Näitä tullaan toteuttamaan tulevina vuosina rahoituksen sallimissa puitteissa.

Lue tästä muita suojatiejuttuja.

Tilaa tästä Autotodayn ilmainen uutiskirje.

 

Clas von Bell / Autotoday, Ely-keskus, Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Liikenne, Nopeusrajoitus, Suojatie, suojatien poisto, Autot
Kansanedustaja hämmästyi: ”Kuka on päättänyt, että Nato-äänestys hoidettaisiin Suomessa näin?”
Sisältö:

Oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen kertoo Puheenvuorossa olleensa perjantaina Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) Nato-seminaarissa, jossa käsiteltiin hiljattain julkaistua asiantuntijoiden raporttia Suomen Nato-jäsenyyden eri puolista.

– Seminaarissa kokoomus ja RKP olivat ärhäköinä ja erityisesti [MTS:n puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Sofia] Vikman käytti kovaa kieltä haukkuen vanhoillisiksi pään pensaaseen työntäjiksi niitä, jotka eivät halua Suomea Natoon, Taavitsainen kirjoittaa.

Lue lisää Puheenvuorosta: Natoon liittymiselle ei ole perusteita

Kansanäänestys Nato-jäsenyydestä on noussut vilkkaaseen keskusteluun sen jälkeen, kun kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaat linjasivat, etteivät näe välttämättömänä kansanäänestystä aiheesta. Lue lisää: Kokoomuksen ”Nato-uho” ihmetyttää – ”Vastuutonta”

Taavitsainen kertoo, että kansanäänestysasiasta keskusteltiin myös perjantaisessa seminaarissa.

– Eniten minua jäi kummastuttamaan [Ulkopoliittisen instituutin] UPIn johtajan Teija Tiilikaisen ilmoitusluontoinen asia siitä, miten kansanäänestys Suomessa toteutettaisiin. Tiilikaisen mukaan Suomessa äänestys menisi niin, että Presidentti yhdessä maan ulkopoliittisen johdon kanssa päättäisi hakea Naton jäsenyyttä ja neuvottelisi yksityiskohtaisesta sopimuksesta. Kansanäänestyksessä äänestettäisiin, että hyväksytäänkö vai hylätäänkö sopimus. Tiilikaisen mukaan Ruotsissa kansanäänestys järjestettäisiin siitä, annetaanko maan johdolle mandaatti Naton jäsenhakemuksen tekemiseen. Jäin ihmettelemään, kuka on päättänyt, että äänestys Suomessa hoidettaisiin näin, eikä samalla tavalla kuin Ruotsissa, Taavitsainen kirjoittaa.

– Minusta ei kuulosta oikealle, että Suomessa ulkopoliittinen johto päättäisi tehdä jäsenhakemuksen ja he kävisivät yksityiskohtaiset sopimusneuvottelut Natosta ilman kansalaisten tukea. Jo hakemuksen jättäminen olisi iso muutos Suomen ulkopolitiikkaan. Suomen vakaus ja turvallisuus horjuisivat ja mitä kaikkea vahinkoa pelkällä sopimusneuvotteluilla jo saataisiin aikaan. Kansanäänestyksessä sopimus voitaisiin hylätä mutta vahinko olisi jo tapahtunut, hän jatkaa.

Taavitsainen katsoo, että nykytilanteessa Natoon liittymiselle ei ole perusteita.

Lue myös: Nato-raportti julki: Suomen jäsenyydestä ”vakava kriisi” Venäjän kanssa

Jani Mäkelä (ps.) Puheenvuorossa: Puheet Nato-kansanäänestyksen kiertämisestä vastuuttomia

Seppo-Juha Pietikäinen (kok.) Puheenvuorossta: Keskustelu Nato-kansanäänestyksestä karkasi lapasesta

Jenni Tamminen, Kotimaa, Kotimaa, Nato, Nato-keskustelu, Nato-selvitys, Satu Taavitsainen, Suomen Nato-jäsenyys, Turvallisuuspolitiikka
Askelmerkkejä hyvään lasten hammashoitoon
Sisältö:

Panostus lasten hammashoitoon voi parantaa hammashoidon palvelujen saatavuutta koko väestön osalta. Vastuuta on kannettava sekä vanhempien että toimivien suunterveyden peruspalvelujen. Onnistua voidaan monenlaisin eväin.

Lasten suunterveyden kannalta kodin rooli on ensisijainen. Hyvä suuhygienia ja terveelliset ruokatottumukset sekä tapa käydä hammastarkastuksessa säännöllisesti opitaan kotona jo varhain. Vanhempiin kannattaakin satsata.

– Suunterveys on perheen yhteinen asia. Suunterveyden ammattilaisten tulee tukea vanhempia tässä työssä jo ennen lapsen syntymää. Keravalla on tehty hyvää yhteistyötä muiden kaupungin yksiköiden kanssa ja oltu aktiivisesti mukana esim. perhevalmennuksessa ja kouluissa. Tänä keväänä tiivistetään yhteistyötä päiväkotien kanssa, kertoo Keravan johtava hammaslääkäri, EHL Krista Brander-Aalto.

Ennaltaehkäisyn rooli on kiistaton. Siihen tulisi panostaa entistä enemmän myös erikoistuvan hammaslääkärin Eeva-Riitta Ylikärpän mielestä.

– On tärkeää motivoida myös hammaslääkärit ennaltaehkäisevään työhön suuhygienistien lisäksi, sillä välillä hammaslääkärin sana painaa enemmän vanhempien näkökulmasta, miettii Ylikärppä.

– Myös lapsen, jolla ei ole reikiä, on kannustavaa saada positiivista palautetta. Suuhygienistit ovat hyviä tässä, Brander-Aalto muistuttaa.

Asioita on onnistuttu tekemään oikein niin Keravalla kuin Rovaniemellä. Lapset tapaavat hammaslääkärin molemmilla paikkakunnilla valtakunnallisten suositusten mukaan.

Lasten hammashoidon osaamista peruspalveluihin

Keravalla lasten hammashoitoa on kehitetty pitkäjänteisesti tuomalla lasten hammashoidon osaamista terveyskeskukseen ja tekemällä yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa. Työtapoja on kehitetty henkilökunnan aloitteesta. Keravan terveyskeskuksessa on ihanteellisesti 2,5 lasten hammashoidon erikoishammaslääkäriä, jotka koordinoivat lasten hammashoitoa ja hoitavat erityisosaamista vaativia potilaita. Myös suuhygienistien koulutukseen on panostettu. Määräaikaisia koululaisten suun terveystarkastuksia tehdään osittain ns. monihuonemallina, jossa hyödynnetään eri ammattiryhmien työpanosta tehokkaasti.

– Tämä ei ole ollut kallis satsaus. Säästö on ollut tehokasta, kun ”hukkatyö” on saatu kuriin. Myös henkilökunta on sitoutunutta ja vaihtuvuus vähäistä, muistuttaa Brander-Aalto.

Työpanosta on pystytty ohjaamaan sitä eniten tarvitseville lapsille, mutta ammattitaitoa on voitu hyödyntää myös mm. aikuisten pelkopotilaiden ja erityisryhmien, kuten kehitysvammaisten hoidoissa. Lähtökohtana on, että lapsia vastaanottavat ne suunterveyden ammattilaiset, joilla on hyvät valmiudet työskennellä lasten kanssa.

– Jos hammaslääkäri tai suuhygienisti ei ole parhaimmillaan lasten kanssa, on tärkeää, että hän voi ottaa vastaan ensisijaisesti aikuispotilaita. Lapsia hoitavat ammattilaiset, jotka tuntevat sekä lasten henkisen kehityksen että hampaiston erityispiirteet, toteaa Brander-Aalto.

Työsarkaa monille

Monella paikkakunnalla lasten hammashoidon erikoisosaamista on niukasti tarjolla etenkin perusterveydenhuollossa. Suomen Hammaslääkäriliiton erikoishammaslääkäritilaston mukaan Suomessa on tällä hetkellä 10 työelämässä mukana olevaa alan erikoishammaslääkäriä. Pienen ryhmän tukena on kuitenkin joukko kokeneita hammaslääkäreitä, jotka ovat täydennyskoulutuksen ja työn kautta suuntautuneet lasten ja nuorten hammashoitoon. Myös suuhygienistit ja hammashoitajat ovat tärkeä lenkki palveluketjussa. Oikojat kantavat oman vastuunsa.

Lasten hammashoidon järjestämisessä voidaan onnistua monenlaisilla resursseilla. Rovaniemellä työskentelytapoja muokattiin Hyvä potku -hankkeen myötä monella tasolla, ja kehitystyötä on tehty mm. yhdenmukaistamalla kutsu- ja lähetekäytäntöjä.

– Rovaniemellä kaikki hoitavat periaatteessa kaikkia, mutta lapsipotilaita on toisilla enemmän hammaslääkärien toiveiden mukaan, kertoo Ylikärppä.

Ylikärppä kuitenkin myöntää, että lasten hammashoidon erikoisosaamisen puute on tullut esille silloin, kun eteen on tullut haastavia tapauksia. Toistaiseksi Lapin keskussairaalastakin puuttuu lasten hammashoidon erikoislääkäri, mutta hoitopaikan valintamahdollisuuden myötä erikoissairaanhoitolähete voidaan tehdä Ouluun.

Panostus lapsiin on satsaus väestön suunterveyteen

Lapsena luotu hyvä suunterveys säästää rahaa ja pienentää hoidon tarvetta läpi koko elämän. Kustannustehokkainta on, kun ehkäisevä ja korjaava hoito sekä tarvittava oikomishoito voidaan toteuttaa oikea-aikaisesti. Hyvin järjestetty lasten hammashoito auttaa jakamaan resursseja tehokkaasti kautta linjan.

– Toimiva lasten ja nuorten hammashoito on tehostanut Keravalla koko väestön hammashoidon palvelujen saatavuutta, kun peruutukset, poisjäännit ja lasten päivystyskäynnit ovat vähentyneet, Brander-Aalto toteaa.

Kirjoittaja:
Annika Nissinen
toimittaja
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia

Kuva: Panthermedia

Julkaistu alunperin Hammaslääkärilehdessä 6/2016.

Lue myös:
Lasten hyvä suunterveys on investointi tulevaisuuteen

Tilaa Potilaanlääkärilehden uutiskirje

Potilaan Lääkärilehti, Suunterveys, Suunterveys, Suunvuoro, Terveys
”S******n sika, kuolet kohta” – Professorin havainnot Neuvostoliitosta olivat ”pyhäinhäväistys” Suomessa
Sisältö:

Emeritusprofessori, entisen Neuvostoliiton ja kommunistisen Itä-Euroopan asiantuntija Tauno Tiusanen muistelee itse kokemaansa vihapuhetta Puheenvuoro-blogissaan.

Tiusanen toi tutkijana julki havaintojaan Neuvostoliitosta ja sosialistisesta talousjärjestelmästä 1970-luvun lopulla. Tiusanen kertoo, kuinka hänet yritettiin vaientaa.

– Ryhdyin kuvaamaan suomalaisille reaalisosialismia, en siis sosialismin ihannekuvaa. Se, että ihannekuvassa oli tiettyjä merkittäviä säröjä, joita toin julki, oli pyhäinhäväistystä, hän kirjoittaa.

Lue lisää Puheenvuorosta: Vihapuhetta nyt ja ennen

– Loanheitto oli kylmän sodan kaudella hankalampaa, kuin nykyisin, koska some oli vasta syntymässä. Viestejä tuli puhelimella, joten otin kotiini salaisen numeron. Kirjallisia uhkauksia sain postitse ja nyrkkipostissa. Niistä parhaat ovat jääneet muistiin ajoilta, jolloin korkeampi (siis kommunistinen) moraali oli suosittua. ”Saatanan sika, kuolet kohta. Kukaan sika ei kuole luonnollista kuolemaa”. Kielikuvat olivat monipuolisia ja viestit aggressiivisia, Tiusanen kuvailee.

Hän kertoo, että hänen työskentelynsä suomettuneessa Suomessa oli erittäin haastavaa.

–  Esiintymisiäni erilaisissa koulutuslaitoksissa yritettiin eri tavoin estää. Mieleeni jäi eräs studia generalia Helsingin yliopistossa, jossa eräs koulun opettaja ilmoitti luentoni jälkeen, että koulu ei voi taata turvallisuuttani, jos vielä näytän naamaani kyseisessä laitoksessa, hän kertoo.

Neuvostoliiton hajoamisen aikoihin Tiusanen muutti Skotlantiin, jossa hän työskenteli Glasgow’n yliopistossa.

– Muistan ikuisesti ensimmäisen viikkoni Skotlannissa, jossa olin elänyt jo 1970-luvun alkuvuosina. Kun aamuisin lähdin töihin yliopistolle, tiesin varmasti, että kukaan ei tunne minua, eikä siis tule pottuilemaan. Helpotus oli häkellyttävä. Vastaavaa tunnetta en ollut aiemmin koskaan tuntenut. Suomettuneen Suomen tunkkainen ilmapiiri ei perustunut mihinkään luonnonlakiin, vaan historian oikkuihin, jotka hävisivät menneisyyteen Neuvostoliiton romahdettua. Suomettavien besserwissereiden aika oli ohi, Tiusanen kirjoittaa.

Kotimaa, Kotimaa, Neuvostoliitto, Suomettuminen, Tauno Tiusanen, Uusi Suomi, Vihapuhe, Vihapuhe
Sote-varoitus: Päihdeongelmaisen perheen lapsi ”voi jäädä kokonaan vaille apua”
Sisältö:

Sote-uudistuksen mukanaan tuoma laajempi valinnanvapaus terveyspalveluissa voi olla haitallinen esimerkiksi päihdeongelmaisten perheiden lasten kannalta, kirjoittavat Kuntaliiton asiantuntijat liiton blogissa.

– Laaja valinnanvapaus sekä mahdollisuus vaihtaa sosiaali- ja terveyskeskusta esimerkiksi puolen vuoden välein herättää huolta erityisesti lasten ja perheiden palvelujen sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen osalta, lapsiperheiden palveluiden erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon talousasioiden erityisasiantuntija Tero Tyni kirjoittavat.

– Ihmisellä on toki oikeus tehdä itselleen haitallisia valintoja. Silloin, kun haitallinen valinta vaikuttaa henkilön lisäksi hänen omaisiinsa tai läheisiinsä, valinnanvapauden laajentaminen vaarantaa yksilöiden ja yhteiskunnan näkökulmasta järkevien palvelujen toteutumista. Valinnanvapaus voi myös heikentää hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä kärjistää hyvinvointi- ja terveyseroja, blogikirjoituksessa sanotaan.

Puustinen-Korhonen ja Tyni ottavat kirjoituksessaan esimerkiksi päihdeongelmaisen perheen, jossa vanhemmat haluavat piilotella ongelmaansa ja pitää etäisyyttä viranomaisiin.

– Valinnanvapauden myötä oikeus vaihtaa sosiaali- ja terveyskeskusta mahdollistaa helposti asiakkuuden ja palvelun välttelyn. Lapsi voi jäädä kokonaan vaille tarvitsemaansa apua, jos vanhemmat hyödyntävät valinnanvapauttaan täysimääräisesti vaihtamalla sosiaali- ja terveyskeskustaan aina, kun se on mahdollista, kaksikko kirjoittaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaanottaa huomenna tiistaina raportin koskien asiakkaan valinnanvapautta osana sote-uudistusta. Professori Mats Brommelsin johtama selvityshenkilöryhmä on arvioinut asiakkaan valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että valinnanvapaus toteutetaan pääsääntöisesti siten, että kunnan asukas valitsee listautumalla yksityisen palveluntuottajan, kolmannen sektorin tai maakunnan omistamaan yrityksen, joka tuottaisi kuntalaisen tarvitsemat valinnanvapauden piirissä olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimija saisi rahoituksensa listautuneiden asiakkaiden perusteella. Raskaampiin palveluihin pääsisi portinvartijan kautta, ja niihin liittyisi erillinen korvausjärjestelmä, Puustinen-Korhonen ja Tyni kirjoittavat.

Aila Puustinen-Korhonen, Kotimaa, Kotimaa, Kuntaliitto, mielenterveysongelmat, Päihdeongelmat, Sote-uudistus, Sote-uudistus, Tero Tyni, Uusi Suomi
SAK: 116 000 suomalaisen työajan pidennys ratkaistu
Sisältö:

Ammatillinen keskusjärjestö SAK kertoo, että kilpailukyky- eli yhteiskuntasopimuksen piirissä on tällä hetkellä kaikkiaan 116 000 SAK:laista työntekijää. 

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Paperiliiton, PAU:n, Puuliiton, Sähköliiton, TEAMin ja Rautatievirkamiesliiton aloilta on saatu yhteensä 32 kilpailukykysopimuksen ehdollista neuvottelutulosta.

Kilpailukykysopimuksen neuvottelujen määräaika on toukokuun lopussa eli huomenna. SAK päivittää sivuilleen tietoja neuvottelutuloksista.

Hankalimmaksi kysymykseksi on soveltamisneuvotteluissa kuvattu työajan pidennystä 24 tunnilla. SAK:n eri liitoilla on erilaisia ratkaisuja työajan pidennykseen.

Esimerkiksi paperiteollisuudessa ja postialalla työajan pidennys on päätetty sopia ensisijaisesti paikallisesti.

SAK on Suomen suurin etujärjestö. Siihen kuuluu kaikkiaan noin miljoona suomalaista. Suurimmat jäsenliitot ovat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM, joissa on molemmissa yli 200 000 jäsentä.

Kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvotteluiden tulokset ovat ehdollisia, sillä menevät vielä liittojen hallitusten sekä keskusjärjestöjen hyväksyttäviksi.

SAK:n mukaan keskusjärjestöt eli SAK, STTK, Akava ja EK arvioivat sopimuksen kattavuutta 1. kesäkuuta.

Kilpailukykysopimus, Kotimaa, Kotimaa, SAK, Uusi Suomi, Yhteiskuntasopimus
Nuoren Kultaleijonan historiallinen kausi: Kolme mestaruutta
Sisältö:

Toukokuun alussa 18 vuotta täyttänyt puolustaja Olli Juolevi jäi Nuorten Leijonien MM-kultahypetyksessä Patrik Laineen ja Jesse Puljujärven varjoon. Juolevi on lahjakkuudeltaan kuitenkin samaa tasoa Laineen ja Puljujärven kanssa ja tulee kesäkuussa varmasti varatuksi NHL-draftin ensimmäisellä kierroksella.

Juolevin kausi sai Kanadassa sunnuntaina huikean päätöksen. Hänen seuransa London Knights voitti Memorial Cupin, joka on Kanadan merkittävimpien junioriliigojen lopputurnaus ja eräänlainen junioriliigojen Stanley Cup. Finaalissa London Knights voitti Rouyn-Noranda Huskiesin jatkoajalla 3-2.

Juolevista tuli ensimmäinen pelaaja, joka samalla kaudella on voittanut sekä nuorten maailmanmestaruuden ja Memorial Cupin. Juolevi sai juhlia tällä kaudella peräti kolmea mestaruutta London Knightsin voitettua myös OHL:n eli Ontario Hockey Leaguen mestaruuden.

Juolevi valittiin myös Memorial Cupin tähdistökentälliseen. Neljässä ottelussa Juolevi saalisti tehopisteet 0+7 ja voitti puolustajien pistepörssin.

Memorial Cupin loppuottelussa Juolevi pelasi todennäköisesti viimeisen junioriliigan pelinsä. Hän on sen luokan lahjakkuus, että saanee sopimuksen NHL:stä jo ensi kaudelle.

Suomalaiset NHL-puolustajat ovat viime vuosina olleet katoava luonnonvara. Tällä kaudella suomalaispakeista saivat NHL:ssä säännöllisesti peliaikaa vain Rasmus Ristolainen, Olli Määttä, Sami Vatanen ja Jyrki Jokipakka. Kaikki neljä ovat syntyneet 1990-luvulla.

World Cup-turnaukseen Juolevi oli vielä liian nuori, mutta hän lienee vahva ehdokas Suomen olympiajoukkueeseen 2018, jos NHL olympialaisissa jatkaa.

Kun suomalaisessa juniorivalmennuksessa tehtiin 2009 merkittävä suunnanmuutos ja ryhdyttiin ”kaikki pelaa” –joukkuevalmennuksen sijasta kehittämään yksilövalmennusta, olivat Juolevi, Laine ja Puljujärvi 11-vuotiaita eli kriittisessä iässä. Suunnanmuutos on tuottanut hedelmää.

Kanadan miesten MM-kultaan valmentanut Bill Peters mainitsi Juolevin Sebastian Ahon, Laineen ja Puljujärven ohella nimeltä kehuessaan Suomen juniorityötä Moskovassa lehdistötilaisuudessa toissa sunnuntaina. Suomalaisessa mediassa Juolevin hehkutus on jäänyt vähemmälle, mutta Kanadassa hän on saanut paljon mediahuomiota.

- Ei pelkästään heidän maajoukkueensa, vaan koko maa on nousussa. Siitä kunnia Suomen Jääkiekkoliitolle. Mitä he sitten tekevätkään, tuottavat he todella lahjakkaita pelaajia maan väkilukuun nähden, kommentoi Peters Suomen pelaajakehityksestä Moskovassa.

Suomi voitti tänä vuonna sekä alle 20-vuotiaiden että alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruudet ja sijoittui miesten MM-kisoissa hopealle.

Bill Peters, Jääkiekko, Jääkiekon MM-kisat, Jääkiekon MM-kulta, Jesse Puljujärvi, Leijonat, Olli Juolevi, Otto Palojärvi / Sport Content, Patrik Laine, Urheilu
Tasavallan presidentin kanslia lupaa: Kaukoenergia uusiutuvaksi, toimistopaperia karsitaan
Sisältö:

Tasavallan presidentin kanslia kertoo sitoutuneensa toteuttamaan kestävää kehitystä yhteiskuntasitoumuksen muodossa. Kanslian tavoitteiden toteutumista voi seurata Sitoumus 2050 -sivustolla.

Näihin asioihin tasavallan presidentin kanslia sitoutuu niin Sitoumus 2050 -ohjelman kuin energiatehokkuussuunnitelmansakin puitteissa:

– Joka vuosi otetaan määräaikaisiin työsuhteisiin, työkokeiluun tai työharjoitteluun vähintään kaksi osatyökykyistä tai muuten vaikeasti työllistyvää henkilöä

– Kanslia tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä yhden palkallisen työpäivän verran vuodessa

– Vähintään 80 prosenttia tasavallan presidentin kanslian käyttämästä kaukolämmöstä ja -jäähdytyksestä tuotetaan uusiutuvalla energialla vuoteen 2020 mennessä hiilijalanjäljen pienentämiseksi

– Toimistopaperin kulutusta vähennetään vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia vuoden 2015 tasosta

– Vuoteen 2020 mennessä kanslian ajoneuvoista vähintään kaksi toimii vaihtoehtoisella energialla ja kuljetusajoneuvojen yhteenlaskettuja ajokilometrejä vähennetään 20 prosenttia vuoden 2015 tasosta.

Kanslian mukaan yhteiskuntasitoumus on osa globaalia kestävän kehityksen toimintaohjelmaa nimeltä Agenda 2030. YK:n toimintaohjelma kattaa kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet. Sen tavoitteena on köyhyyden poistaminen ja hyvinvoinnin luominen luonnon kantokyvyn rajoissa

Energia, Hiilijalanjälki, Kestävä kehitys, Kestävä kehitys, Kotimaa, Kotimaa, Sitoumus 2050, Uusi Suomi, Yhteiskuntasitoumus
"Afrikkaan myyty" auto tuli poliisia vastaan Muurlassa
Sisältö:

Poliisipartio kiinnitti eilen iltapäivällä Muurlassa 110-tiellä huomion henkilöautoon, joka rekisteritunnuksen perusteella piti olla myyty Afrikkaan.

Kuljettajaksi osoittautui salolainen vuonna 1980 syntynyt nainen, jolle suoritettu huumepikatesti näytti positiivista. Kuljettajalla ei ole myöskään auton ajamiseen vaadittavaa ajokorttia.

Poliisin mukaan auton rekisterikilvet eivät kuuluneet kyseiseen autoon, vaan autoon joka oli toimitettu Afrikkaan. Autossa oli vielä nastarenkaat.

Asiaa tutkitaan nimikkeillä rattijuopumus, huumausaineen käyttörikos, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta, ajoneuvorikkomus ja liikennerikkomus.

Tilaa tästä Autotodayn ilmainen uutiskirje.

Clas von Bell / Autotoday, kortiton, Liikenne, Muurla, rattijuoppo, väärät rekisterikilvet, Autot
Ei herkille: Rankka kuva-arkisto julki Tampereelta vuonna 1918
Sisältö:

Tampereen Museokeskus Vapriikki on julkaissut laajan kuva-arkiston vuoden 1918 sisällissodasta ja sen taisteluista Tampereella.

Arkisto keskittyy Tampereella keväällä 1918 käytyjen taisteluiden jälkiseurauksiin. Osa kuvista on erittäin rankkoja ja raakoja. Kuvien katselua ei voi suositella herkille.

Kuvat on julkaistu kansalaisten vapaaseen käyttöön Creative Commons –lisenssillä. Uusi Suomi julkaisee Vapriikin kuva-arkiston alla upotuksena kuvapalvelu Flickristä.

Voit selailla kuvia viemällä hiiren kuvagallerian päälle ja vaihtaa kuvia klikkaamalla nuolia. Kuvatekstit saat näkyviin kokonaisina klikkaamalla kuva alla olevaa kolmea palloa.

1918

Historia, Kevät 1918, Kotimaa, Kotimaa, Museokeskus Vapriikki, Sisällissota, Sisällissota 1918, Suomen sisällissota, Tampereen taistelut, Teemu Kammonen
Opettaja matematiikasta: ”Ysin oppilaat joutuvat lukiossa shokkiin”
Sisältö:

Vantaalainen opettaja Kai-Ari Lundell (ps.) kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan matematiikan taitojen laskusta.

Lundell viittaa Helsingin Sanomien viikonloppuna julkaisemaan juttuun matematiikan osaamisesta ja ongelmista.

– Ei voi kieltää, etteikö matematiikan osaaminen olisi laskenut kuin lehmänhäntä. Eniten on laskenut geometrian osaaminen, kirjoittaa aihetta ennenkin blogissaan käsitellyt Lundell.

Lue lisää Puheenvuorosta: Matematiikan kehitysmaa

Lundellin mielestä matematiikan oppimisen taso on laskenut, koska aine vaatii keskittymistä ja työtä. Opiskelijat pyrkivät Lundellin mielestä pääsemään nykyisin mahdollisimman helpolla.

Hän kritisoi myös arviointipuolta.

– Päästetään läpi armovitosilla, ehtoja ei anneta, luokalle ei jätetä. Ei ole pelotetta, hän kirjoittaa.

– Toisaalta pitää kannustaa, toisaalta oppimisesta pitää antaa realistinen kuva. Tilanne on johtanut siihen, että entinen seiska on nyt kasi ja entinen kasi on nyt ysi. Luullaan, että osataan.  Ysin matematiikan oppilaat joutuvat lukiossa suurin piirtein shokkiin, kun pitäisi alkaa oikeasti opiskella, Lundell kirjoittaa.

Peruskouluissa luokan- ja aineopettajat on Lundellin mielestä jätetty yksin.

Lue myös: Opettajan hätähuuto: ”Lapset on koneellistettu – edes kertotaulua ei osata”

Lue myös: Peruskouluista paljastui prosenttilaskuongelma – ”Viimeistään nyt on herättävä koko Suomessa”

Kai-Ari Lundell, Kotimaa, Kotimaa, koulu, matematiikka, Matematiikka, peruskoulu, Uusi Suomi
Kokoomuksen ”Nato-uho” ihmetyttää – ”Vastuutonta”
Sisältö:

Kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaiden kanta Nato-kansanäänestyksestä ihmetyttää eri puolueiden poliitikkoja.

Niin istuva puheenjohtaja Alexander Stubb kuin häntä haastavat kansanedustaja Elina Lepomäki ja sisäministeri Petteri Orpokin ovat todenneet, ettei kansanäänestys Nato-jäsenyydestä ole välttämätön.

Kanta on herättänyt laajan vastareaktion. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että kansalta on asiasta kysyttävä.  Lue lisää: Sauli Niinistö Suomen Nato-linjasta tv:ssä: ”Kyllä siitä on kansalta kysyttävä”

Kokoomuksen hallituskumppani perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä ihmettelee näkyvien kokoomuslaisten puheita.

– Puheet Nato-kansanäänestyksen kiertämisestä [ovat] vastuuttomia, Mäkelä kirjoittaa Puheenvuorossa.

Lue lisää Puheenvuorosta: Puheet Nato-kansanäänestyksen kiertämisestä vastuuttomia

Myös pääministeripuolue keskustasta kuuluu kritiikkiä. Keskustalainen konkarikansanedustaja Seppo Kääriäinen toteaa, että kansanäänestyksestä on syntynyt erikoinen asetelma, jossa ”kokoomus on omilla teillään”.

Oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on sitä mieltä, että kokoomuslaiset uhoavat.

– Täytyy lähteä siitä että Stubbin ja kumppaneiden aito mielipide on että Suomen turvallisuus edellyttää Naton jäsenyyttä kansan mielipidettä kysymättä, mutta me muut saamme olla myös aidosti sitä mieltä ettei tällainen uho nyt millään tavoin ainakaan vahvista Suomen asemaa ja turvallisuutta, Tuomioja kirjoittaa Facebookissa.

Myös oppositiopuolue vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö tyrmää kokoomuksen linjan.

 

 

Kokoomuksen istuva puheenjohtaja Alexander Stubb kuitenkin toteaa Helsingin Sanomissa, että joka tapauksessa kansan tuen pitää olla jäsenyyden takana, jos sitä haetaan.

– Nyt kokoomus on menossa kohti puoluekokousta sellaisella Nato-kannalla, jossa ei suoranaisesti viitata kansanäänestykseen Nato-jäsenyyden hakemisen edellytyksenä. Siinä kuitenkin sanotaan, että Nato-jäsenyyden takana pitää olla myös kansan tuki, Stubb sanoo.

Alexander Stubb, Elina Lepomäki, Erkki Tuomioja, Jani Mäkelä, Jenni Tamminen, Kokoomuksen puheenjohtajakisa 2016, Kokoomus, Kotimaa, Kotimaa, Nato, Nato-keskustelu, Petteri Orpo, Seppo Kääriäinen, Suomen Nato-jäsenyys, Turvallisuuspolitiikka, Ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Ville Niinistö
Surkea viikonloppu takana, suomalainen F1-kauhukuva uhkaa?
Sisältö:

Suomalaiskuljettajia on ollut Formula ykkösissä jokaisessa kisassa mukana vuodesta 1991 lähtien paitsi Unkarin GP:ssä 1994, kun Mika Häkkinen oli silloin ajokiellossa. Maailman seuratuimmassa autourheilusarjassa on viimeisen 24 vuoden aikana saatu nauttia todella hienoista suomalaistuloksista. Suomalaiskuskien hurja taso on hämmästyttänyt.

Vuoden 2017 osalta ei ole kuitenkaan varmaa, että suomalaisia olisi enää mukana. Kimi Räikkösen sopimus Ferrarin kanssa päättyy tämän kauden jälkeen ja Valtteri Bottaksen jatko Williamsilla ei välttämättä ole varmaa.

Räikkönen on ajanut alkukaudella muutaman erinomaisen kisan sijoituttuaan toiseksi Bahrainissa sekä Espanjassa ja kolmanneksi Venäjällä. Monacossa Räikkönen oli kuitenkin helisemässä. Hän epäonnistui aika-ajoissa ja ajoi kisassa alkeellisen virheen myötä seinään jo kisan alkuvaiheessa.

Ferrari tekee päätöksensä ensi kauden toisesta ajajastaan vasta elokuussa. Useampaan Monacon kaltaiseen tyrimiseen Räikkösellä ei ole enää varaa. Ferrarille on tyrkyllä muitakin nopeita kuskeja, kuten Daniel Ricciardo, jolta Red Bullin tyrimiset ovat vieneet voitot Barcelonassa ja Monacossa.

Motorsport.com uutisoi espanjankielisillä sivuillaan, että Williams vaihtaisi tämän kauden jälkeen molemmat kuskinsa. Valtteri Bottaksen ja Felipe Massan tilalle tulisivat Daniil Kvyat ja Jenson Button.

Buttonin neuvotteluista Williamsin kanssa uutisoitiin Britanniassa jo talvella. Massa saattaa lopettaa uransa ja Button olisi hyvä vaihtoehto tilalle.

Bottaksen korvaaminen Kvyatilla voisi olla järkevää vain rahan takia, mutta rahaa Williams tarvitsee. Kvyat saattaa tuoda merkittävänkin rahoituspotin Venäjältä, kun Vladimir Putinin hallinto kuitenkin panostaa Sotshin F1-kisaan ja venäläinen kuski halutaan pitää F1-sarjassa mukana. Red Bull-konsernin kakkostallissa Toro Rossolla Kvyat tuskin tämän kauden jälkeen jatkaa.

Bottas on vasta 26-vuotias ja hän on parin viime kauden aikana todistanut taitonsa. Tämä kausi on mennyt kuitenkin heikommin ja puhtaat paperit Bottas on saanut vain Venäjän ja Espanjan kisoista.

Monacossa Bottas oli maalissa vasta 11:s ja putosi 12. tilalle rangaistuksen takia. Tuomaristo piti Bottasta syyllisenä törmäyksessä Esteban Gutierreziin ja antoi Bottakselle myös kaksi rangaistuspistettä.

Jälleen Bottakselta meni hyvä näyttöpaikka hukkaan ja vaatimaton alkukausi sai jatkoa. Huippusopimus Mercedekselle tai Ferrarille lipuu tällä menolla käsistä ja Williamsilla saattaa ratkaista raha.

Kauhukuvia ilman suomalaisia ajettavasta F1-kaudesta esitettiin toki jo 1990-luvulla. Tällä hetkellä lienee todennäköisempää, että F1:ssä ajaa suomalaiskuskeja myös 2017, mutta mitäänhän ei ole varmistettu.

MTV:n maksullisille F1-lähetyksille ilman suomalaisia ajettava F1-kausi olisi tietysti katastrofi. MTV on taloudellisesti kyntänyt maksu-tv –bisneksiensä kanssa muutenkin syvällä.

F1, Ferrari, Formula 1, Formula 1, Kimi Räikkönen, Mercedes, Otto Palojärvi / Sport Content, Valtteri Bottas, Williams, Urheilu
Suomalaiset merkkikerhot osa 4: Ford - Lexus
Sisältö:

Autoharrastajien merkkikerhot tarjoavat paljon toimintaa ja tietoa omasta merkistä. Neljännessä osassa esittelemme merkit Fordista Lexukseen.

Ensimmäisessä jutussa oli Alfa Romeosta Buickiin ja toisessa Cadillacista Cobraan ja kolmannessa Daciasta Fiatiin.

Ford

  • Ford Club Finlandin toiminta alkoi vuonna 2001. Yhdistys on Ford-merkkisistä ajoneuvoista kiinnostuneiden, ajoneuvojen omistajien, rakentelijoiden ja harrastajien yhdyssiteenä.
  • Ford-Freak Club of Finland on vuonna 1987 rekisteröity yhdistys, jonka tavoitteena on kerätä yhteen amerikkalaisten Ford-, Mercury-, Lincoln- ja Edsel-autojen harrastajia.
  • Suomen Britti-Ford -kerho on 1989 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kaikkien englantilaisten Fordien omistajien ja harrastajien toimintaa.
  • Cosworth & RS Ford Club Finland on syksyllä 2000 perustettu, jonka tavoitteena on edistää Cosworth & RS Ford harrastajien ja omistajien toimintaa, kokoontumisajojen, ratailtojen ym. yhteistapahtumien merkeissä.
  • Granada.fi on kaikkien Granada-ystävien treffipaikka. 
  • Ford Mustang Owners’ Club of Finland on vuonna 1982 perustettu  Ford Mustangeista ja sen sisarmalleista kiinnostuneiden klubi.
  • Ford Taunus I-III Club on Taunus-harrastajien kerho.

Honda

Jaguar

Jeep

Kia

Lancia

  • Lancia Club Finlandin tarkoituksena on Lancia-autojen arvostuksen lisääminen, niiden säilymisen edistäminen, varaosien saannin helpottaminen, erilaisen aineiston hankkiminen ja autoteknisen informaation tuottaminen edellä mainituista ajoneuvoista yhdistyksen jäsenten käyttöön. 

Lada

  • Lada Kerho on autoilevien kansalaisten avoin yhdistys.  Yhdistävänä piirteenä kerholaisissa on kiinnostus- ja/tai omistussuhde Lada-merkkiseen henkilöautoon.

Lexus

  • Toyota Club of Finland - tuttavallisemmin FinToys - on kaikkien suomalaisten Toyota- ja Lexus -harrastajien oma kerho. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Toyota- ja Lexus-merkkisten ajoneuvojen harrastajien yhdyssiteenä, vaalia merkkien historiaa sekä kerätä, säilyttää ja jakaa niihin liittyvää kirjallisuutta ja muuta tietoutta.

 

Katso tästä muut merkkikerhot.

Tilaa tästä Autotodayn ilmainen uutiskirje.

autoharrastus, Clas von Bell / Autotoday, Ford, harrasteautoilu, Honda, Jaguar, Jeep, Kia, Lada, Lancia, Lexus, Merkkikerho, Merkkikerhot, Autot