Sunnuntai 14.2.2016

Uusi Suomi uutiset

Jäätävä arvio Vladimir Putinin salaisista aikeista: ”Hyötyisi merkittävästi”
Sisältö:
Euroopan unionin ja Yhdysvaltain johtajat ovat tekemässä kohtalokasta virhettä uskoessaan, että Venäjän presidentti Vladimir Putin voisi olla liittolainen taistelussa Isisiä vastaan. Näin kirjoittaa maailman tunnetuimpiin sijoittajiin lukeutuva miljardööri George Soros blogissaan Project Syndicate -sivustolla
 
-Putinin tavoitteena on juuri nyt vain ruokkia EU:n epäyhtenäisyyttä. Paras keino siihen on kasvattaa EU:n alueelle Syyriasta pyrkivien pakolaisten määrää, Soros toteaa.
 
Suorasanaisista lausunnoistaan tunnetun Sorosin mukaan niin ”Putinin Venäjä” kuin EU:kin käyvät kilpajuoksua ajan kanssa.
 
-Suuri kysymys on se, kumpi romahtaa ensin. 
 
Soros nostaa esiin Venäjän taloustilanteen ja muistuttaa, että suuri osa maan ulkomaisista lainoista erääntyy ensi vuonna. Venäjän talous rämpii pahoissa vaikeuksissa ja Soros pitää riskinä myös kansalaisten elintason laskua.
 
-Tehokkain tapa, jolla Putin välttää oman hallintonsa romahtamisen, on romahduttaa EU ensin. Liitoksissaan natiseva EU ei pysty pitämään voimassa Venäjän vastaisia pakotteita. Putin sitä vastoin hyötyisi merkittävästi EU:n jakautumisesta, hän kommentoi.
 
Ex-diplomaatti, historiantutkija Jukka Seppinen totesi blogissaan torstaina, että ”alkaa olla jo selvää”, että yksi Venäjän motiiveista Syyriassa on saada aikaan EU:ta horjuttava kansainvaellus.
 
Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi viikolla olevansa ”järkyttynyt” ja ”tyrmistynyt” siitä kymmenien tuhansien ihmisten kokemasta kärsimyksestä, jotka ”pääasiassa Venäjän tekemät” ilmaiskut Syyriassa ovat saaneet aikaan.
George Soros, Syyrian kriisi, Syyrian kriisi, Turvapaikanhakijat, ulkomaat, Uusi Suomi, Vladimir Putin, Ulkomaat
Hämmentävä havainto USA:ssa: ”Ihmiset eivät tiedä, miltä tomaatin kuuluisi maistua”
Sisältö:

Yhdysvaltalainen verkkolehti Vox on paneutunut hämmentävään ilmiöön: monet amerikkalaiset havaitsevat Euroopassa, esimerkiksi Välimeren maissa vierailleessaan, että kasvikset ja hedelmät maistuvat siellä aivan erilaisilta kuin kotona.

Lehti on selvittänyt ilmiötä ja kertoo, ettei sille ole tieteellistä, vaan käytännönläheinen selitys: Yhdysvalloissa viljelijät painottavat sadon määrää, eivät laatua.

Kyse ei siis ole siitä, että Italiassa aurinko paistaisi eri tavalla tai että Turkissa olisi jotenkin erilainen maaperä kuin muualla. Asiantuntijoiden mukaan amerikkalaiset voisivat helposti kasvattaa yhtä hyvää ruokaa kuin eurooppalaiset – he eivät vain halua tehdä sitä.

Vox on haastatellut pienviljelyn asiantuntijaa, professori Harry Kleetä, joka on kehittänyt oman tomaattilajikkeen. Se on herkullinen, säilyvä ja kestävä, mutta yksi ongelma siinä on: liian pieni koko. Näin ollen sen poimiminen on työläämpää kuin suurempikokoisten mutta vähemmän maukkauden tomaattien. Seuraus on se, että viljelijät eivät viljele maukkaampaa tomaattia, koska heille maksetaan sadon, ei maun mukaan.

– Minulla on paljon huolia, ja yksi niistä in se, että kasvatamme kokonaista sukupolvea ihmisiä, jotka eivät tiedä, miltä tomaatin kuuluisi maistua, Klee sanoo.

– Jos he menevät Italiaan ja ostavat tomaatin tienvarsikojusta, se on elämän mullistava tapahtuma, hän jatkaa.

Suomessa tulta alleen ottanut satokausiajattelu ei ole ilmeisesti vielä rapakon taakse ehtinyt, sillä Voxin mukaan amerikkalaiset kuluttajat haluavat tuotteitaan ympäri vuoden. Niin toimitaan Euroopassakin, mutta Kleen mielestä juuri Välimeren maissa kuluttajien laatuvaatimukset ovat korkeammalla kuin Yhdysvalloissa – ja he ovat valmiita myös maksamaan laadusta.

Italialainen huippukokki Massimo Bottura arvioi, että suurin ero Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä löytyy ostoksilla kävijöistä. Botturan mielestä mahtavan makuista ruokaa on tarjolla myös Yhdysvalloissa – jos ostaja on kiinnostunut sellaista löytämään.

Hedelmät, Ruoka, Ruoka, Ruokakulttuuri, Satokausi, ulkomaat, Uusi Suomi, Vihannekset, Ulkomaat
Suomalaisvaroitus Venäjästä Syyriassa: ”Suuremman yhteenoton vaara kasvaa nopeasti”
Sisältö:

On hyvin epätodennäköistä, että Syyrian väkivaltaisuuksien lopettamiseksi tehty sopimus johtaisi rauhaan, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

–Mahdollisuus hallitsemattomaan syöksyyn on suurempi kuin se oli vielä muutama kuukausi sitten, Aaltola sanoo Uudelle Suomelle.

Hän pitää tämänhetkistä tilannetta Syyriassa ”äärimmäisen huolestuttavana”. Jännitteet ovat suuria, koska kukaan ei oikeastaan tiedä, kuka on kenenkin puolella monimutkaisessa valtapelissä, jossa viholliset liittoutuvat yhteistä vastustajaa vastaan ”epäpyhiin liittoihin”, Aaltola avaa kuviota Uudelle Suomelle.

Venäjä, Yhdysvallat, Syyria, Saudi-Arabia ja Iran pääsivät yöllä sopimukseen Syyrian väkivaltaisuuksien lopettamisesta. Terroristijärjestö Isisin edustajaa ei neuvottelupöydässä ollut.

–Se [Isis] vaikeuttaa asioista sopimista, mutta se on myös aktiivinen sotilaallinen toimija, joka pystyy vaikeuttamaan neuvottelujen etenemistä solmimalla erilaisia liittosuhteita Syyriassa, Aaltola toteaa.

Hän arvioi, että Yhdysvaltojen vetämällä diplomaattisella prosessilla ei ole suuria mahdollisuuksia saavuttaa kestävää rauhaa Syyriaan.

–Tällä hetkellä [Syyrian presidentin Bashar] al-Assadin joukot ovat Venäjän ilmapommitusten kautta niskan päällä sotilaallisesti. Heidän saaminen järkevään neuvotteluprosessiin on tässä tilanteessa, jossa he ovat sotilaallisesti etenemässä, äärimmäisen vaikeaa. Ratkaisua haetaan erityisesti taistelutantereella, Aaltola sanoo.

Yhdysvallat on käyttänyt neuvottelutaktiikkana pelottelua sotilaallisella osallistumisella. Aaltola arvioi, että Yhdysvallat voi kuitenkin käyttääkin sotilaallista voimaa, jos Assadin joukot etenevät. 

–Pelotteena sille, että jos tulitaukoa ei synny, Yhdysvallat Saudi-Arabian, Persianlahden valtioiden ja Turkin kanssa puuttuvat sotilaallisesti peliin. Tässä vaiheessa se on erityisesti neuvottelupöytään laitettu pelote Venäjälle ja Assadille, Aaltola kertoo.

–Mutta jos Assadin ja Venäjän eteneminen jatkuu niin suuremman yhteenoton vaara on kasvamassa hyvin nopeasti, hän sanoo.

Syyrian hallinnon ja maltillisen opposition välisten taistelujen lisäksi Syyriassa taistellaan terroristijärjestö Isistä vastaan. Jos Yhdysvallat liittolaisineen lähettää maajoukkoja Syyriaan, se tapahtuisi Aaltolan mukaan todennäköisesti Syyrian itäosissa Isisin hallitsemille alueille. Länsi-Syyriassa, Aleppon kaupungissa Assad on kukistamassa opposition joukot, joita länsi ja Persianlahden maat tukevat.

Viikonloppuna kymmeniä tuhansia ihmisiä lähti Alepposta kohti Turkin rajaa pakoon sotaa.

LUE LISÄÄ AIHEESTA: Tilanne Turkin rajalla kiristyy: "EU antaa ristiriitaisia viestejä"

–Tilanne on kauhistuttava, katastrofaalinen. Sieltä on lähdössä paljon ihmisiä liikkeelle ja tämä lisää painetta Turkissa, Jordaniassa ja myös Euroopassa. Pakolaistilanteen haltuun saaminen tuntuu tämän sotilaallisen kierteen kiihtyessä yhä vaikeammalta.

Miten Syyriassa voitaisiin päästä lähemmäs ratkaisua?

–Ratkaisu todennäköisesti selvitetään enemmän sotakentällä kuin neuvottelupöydissä ja sitten asia sinetöidään neuvottelupöydässä kun osapuolet kokevat, että mitään ei ole enää sotilaallisesti saavutettavissa. Tämä on hyvin tavanomainen logiikka näissä prosesseissa. Selkeästi Assadin hallinto näkee, että tilanteeseen on olemassa sotilaallinen ratkaisu. Se saa aikaan sen, että todennäköisesti Isisin vastainen operaatio tulee kiihtymään ja siihen tulee maajoukkoelementti mukaan, Aaltola vastaa.

Onko Isistä vastaan mahdollista taistella ilman, että tulee siviiliuhreja?

–Kysymys ei ole joko tai, vaan pyritäänkö niiden minimoimiseen vai maksimoimiseen. Aleppon seudun pommituksissa, joissa ei ole otettu ollenkaan huomioon siviilin ja taistelijan välistä erottelua, maksimoidaan siviiliuhrit ja osittain se voi olla myös taktinen päämäärä, että siinä myös etnisesti puhdistetaan näitä alueita. Se saa aikaan ihmisvirran kasvua ja aiheuttaa paineita Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tilanne ei ole kontrollissa, Aaltola vastaa.

Hänen mukaansa tilanteessa on ollut orastavia merkkejä paremmasta kehityskulusta joitain kuukausia sitten, mutta nyt on selkeästi tullut esiin, että Venäjällä ja Yhdysvalloilla, Turkilla, Iranilla ja Saudi-Arabialla on täysin erilaiset tavoitteet, eikä asia ole helposti sovittavissa. 

Aaltola korostaa, että Syyrian tilanne ”ei ole nikseistä kiinni, vaan se on vuosien, ellei vuosikymmenien prosessi”.

Syyrian presidentti al-Assad on tärkeä liittolainen Venäjälle, joka vastustaa lännen tavoitetta hänen syrjäyttämisestään.

–Yksi [Venäjän] tärkeä päämäärä on tuottaa painetta Syyriaan, jotta saataisiin länneltä myönnytyksiä Euroopassa ja Ukrainassa. Siinä pelataan hyvin monimutkaista peliä, jossa tällaisten hallitsemattomien kehityskulkujen todennäköisyys alueella on paljon suurempi kuin minkään strategisen suuren ratkaisun todennäköisyys, Aaltola sanoo.

–Valtapeliä pelataan monella eri shakkilaudalla ja kukaan ei tunnu tietävän sääntöjä. Sitä kautta tilanne on tällä hetkellä hyvin hälyttävä Syyriassa ja laajemminkin, hän lisää.

Venäjä ja Yhdysvallat ovat molemmat kertoneet haluavansa kukistaa Isisin. Miksi se ei onnistu?

– Tavoite on saada Isis kukistettua, mutta taktisella tasolla usein liittolaisuussuhteet menevät sillä lailla, että tällä hetkellä Isis saattaa tukea Assadia, ja Assad saa kaasua ja öljyä Isisiltä. Syntyy tällaisia epäpyhiä liittoja, jotka ovat usein lyhytaikaisia. Liittolaisuussuhteet alueella vaihtuvat hyvin nopesasti, joka hämmentää tätä kokonaisuutta, Aaltola vastaa.

–Epämääräisyys siinä on keskeinen piirre. Kukaan ei oikein tiedä kuka on kenenkin puolella. Kurdit ovat osittain lännen puolella, osittain käyvät Assadin kanssa sotaa maltillisia kapinallisia kohtaan, osittain Turkki ja kurdit ovat toistensa kanssa hyvin vastakkain. Tilanne on hämmentävän monimutkainen ja nopeasti muuttuva, hän kertoo.

Aaltolan mukaan rauhaa Syyriassa ei ole näköpiirissä Saksassa yöllä tehdystä sopimuksesta huolimatta.

–Polttoaine siellä on ihmisten kehot ja sota kytee niin kauan kun siellä on olemassa tahoja, joita tappaa. Tietysti jossain vaiheessa sieltä on lähtenyt niin iso osa väestöstä pois, että jossain vaiheessa palo pikkuhiljaa tyrehtyy. Siinä vaiheessa lopputulemat ovat aika kauhistuttavat, Aaltola toteaa.

–Historian saatossa jos tarkastelee, niin ei ne hyvin nätisti lopu. Usein loppuvat sotilaalliseen ratkaisuun, joka pitää sisällään seuraavan kriisin ainekset.

Linda Pelkonen, Mika Aaltola, Syyria, Syyrian sisällissota, Syyrian sisällissota, Turvapaikanhakijat, ulkomaat, Ulkomaat
Yksi tärkeä sana puuttuu Syyrian ”tulitauosta” – ”Sanaa ’tulitauko’ ei käytetä”
Sisältö:

Saksan Münchenissa allekirjoitetusta Syyrian toimintasuunnitelmasta puuttuu yksi tärkeä sana, huomauttaa uutistoimisto al-Jazeera, ja se saa asiantuntijat epäilemään koko sopua.

Yhdysvallat, Venäjä, Saudi-Arabia ja Iran sekä Syyrian konfliktin paikalliset osapuolet lukuunottamatta Isis- ja al-Nusra-järjestöjä pääsivät perjantain vastaisena yönä sopuun taisteluiden lopettamisesta viikon sisällä. Näin ollen sopua on kutsuttu tulitauoksi, mutta itse suunnitelmasta sana ”tulitauko” puuttuu, al-Jazeera kertoo.

– Mielenkiintoista on, että sanaa tulitauko ei käytetä. Puhutaan väkivaltaisuuksien/taisteluiden [engl. hostilities] lopettamisesta, mikä on huomattavasti monitulkintaisempi termi ja käytännössä tarkoittaa sitä, että Venäjä ja Assad [Syyrian hallinto] voivat tehdä mitä haluavat, ja kansainvälisen yhteisön täytyy vain hyväksyä se, sanoo Denverin yliopiston apulaisprofessori Nader Hashemi al-Jazeeran mukaan.

– Luulen, että edessä on suurempi katastrofi kuin se, mikä on ollut valloillaan Syyriassa viimeiset viisi vuotta.

Myös Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry kuvasi sopua realistisesti sanoen, että ”meillä on täällä sanoja paperilla” ja jatkossa nähdään, mitkä sanoista toteutuvat.

Länsimainen diplomaattilähde puolestaan sanoo al-Jazeeralle, että saavutettu sopu ei tarkoita Venäjän kiisteltyjen ilmapommitusten välitöntä loppumista vaan "sitoutumista prosessiin, joka onnistuessaan muuttaa tilannetta". Venäjän mukaan sen pommitusten pääkohde on terroristijärjestö Isis, mutta sen pommitusten kritisoidaan kohdistuvan myös maltillisiin oppositioryhmiin sekä siviilikohteisiinkin.

Venäjän tukema Bashar al-Assadin hallinto on viime aikoina saavuttanut etulyöntiasemaa Syyrian sisällissodassa.

Syyria, Syyrian sisällissota, ulkomaat, Uusi Suomi, Venäjä, Ulkomaat
Syyrian tulitauosta sopu: ”Sanoja paperilla”
Sisältö:

Syyrian väkivaltaisuuksien lopettamisesta on päästy alustavaan sopuun Saksassa tapahtuneissa neuvotteluissa, kertovat kansainväliset uutislähteet.

Yhdysvaltojen ulkoministeri John Kerry myöntää, että suunnitelma tulitauosta on kunnianhimoinen ja todellinen testi on, noudattavatko osapuolet sopimusta, BBC kertoo.

–Meillä on täällä sanoja paperilla. Seuraavien päivien aikana meidän pitää nähdä toimintaa, Kerry kommentoi BBC:n mukaan.

Tulitauko ei koske taisteluja terroristijärjestö Isisin eikä al-Nusra-ryhmittymän kanssa, mutta muut Syyrian konfliktin osapuolet ovat mukana hankkeessa.

Neuvotteluissa Venäjää edusti ulkoministeri Sergei Lavrov.

–Meillä on yhteinen päättäväisyys vähentää syyrialaisten kärsimystä, Lavrov kommentoi CNN:n mukaan.

The New York Times kirjoittaa, että Venäjä on toiminut ristiriitaisesti Syyriassa, koska se on sanonut taistelevansa terroristijärjestö Isisiä vastaan, mutta pommittanut alueita, joilla on siviilejä. Venäjä on pommittanut Syyriassa tappaen 1400 siviiliä, The New York Times kertoo.

Syyriassa on taisteltu vuodesta 2011 lähtien. Syyriasta on paennut massoittain ihmisiä Turkkiin ja sen kautta Eurooppaan. Viikonloppuna Turkin vastaiselle rajalle pakeni yli 30 000 ihmistä Aleppon taisteluja.

LUE LISÄÄ AIHEESTA: Tilanne Turkin rajalla kiristyy: "EU antaa ristiriitaisia viestejä"

Syyria, Syyrian sisällissota, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Turvapaikanhakijoita Kreikkaan +1075 % – ”Yleinen tulkinta on että Syriza…”
Sisältö:

Kreikkaan meriteitse saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi yli kymmenkertaiseksi vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna. Tieto selviää International Organization for Migrationin (IOM) julkistamasta raportista.

Kun vuonna 2014 Kreikkaan saapui meriteitse 72 632 turvapaikanhakijaa, tuli hakijoita viime vuonna yhteensä 853 650. Tämä merkitsee 1075 prosentin kasvua. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan vuonna 2014 Kreikkaan olisi saapunut 43 500 turvapaikanhakijaa, mikä merkitsisi vieläkin suurempaa kasvua. Vuoden 2015 UNHCR:n ja IOM:n arviot ovat samansuuntaisia.

Asiaan kiinnitti torstaina huomiota myös europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps.) perussuomalaisten puoluetoimistolle järjestetyssä tilaisuudessa. Halla-aho huomauttaa, että keskisen Välimeren reitillä – Libyan rannikolta Italiaan – hakijamäärä säilyi samaan aikaan lähes ennallaan noin 150 000 turvapaikanhakijassa.

– Mistä tämä täsmälleen ottaen johtuu, ei ole täysin selvää. Mutta yleinen tulkinta on, että helmikuussa valtaan noussut Syrizan hallitus Kreikassa lopetti käytännössä rajavalvonnan kokonaan Turkin-vastaisella rajallaan, sanoo Halla-aho.

Euroopan unioni on syyttänyt julkisesti Kreikkaa turvapaikanhakijoiden päästämisestä läpi sormien Eurooppaan laiminlyöden vakavasti Schengen-velvoitteitaan ja näin vaarantaen koko Schengen-sopimuksen. Tammikuussa Euroopan komissio antoi Kreikalle kolme kuukautta aikaa saattaa rajavalvontansa kuntoon tai sitä uhkaa erottaminen Schengen-alueesta.

Jussi Halla-aho, Kreikka, SYRIZA, Turvapaikanhakijat, Turvapaikanhakijat, Uusi Suomi, Välimeri, Ulkomaat
Ruotsin Gripenit halutaan Isis-operaatioon - TV4: Rahaa ei ole
Sisältö:

Ruotsin puolustusvoimat olisi valmis lähettämään Jas Gripen -hävittäjiä Isisin vastaiseen operaatioon, joka käynnistettiin Pariisin marraskuisten terrori-iskujen jälkeen. Varoja operaatioon ei kuitenkaan ole, kertoo TV4:n uutiset.

Ruotsalaishävittäjät osallistuivat aiemmin muun muassa Libyan ilmavalvontaoperaatioon vuonna 2011 ja kokoomuksen sisarpuolue Moderaterna on Ruotsissa haastanut maan hallitusta siitä, miksi Gripen-hävittäjiä ei nyt tarjota avuksi Isisin vastaiseen operaatioon.

Everstiluutnantti Anders Nygren Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta huomauttaa TV4:lle nyt, että turvallisuuspoliittinen on nyt toisenlainen kuin vuonna 2011.

Ulkoministeri Margot Wallströmin antaa vastauksensa oppositiolle tänään maan parlamentissa.

Jas Gripen, Margot Wallström, Ruotsi, Uusi Suomi, Ulkomaat
Syyrian tilanne pahenee: 50 000 ihmistä jätti kotinsa
Sisältö:

Noin 50 000 ihmistä on jättänyt kotinsa Syyrian Aleppon kaupungissa lähellä Turkin rajaa, kertoo BBC.

Humanitaarinen tilanne on heikentynyt nopeasti, Punainen risti arvioi.

Syyrian hallinnon joukot yrittävät saada Aleppon hallintaansa Venäjän ilmavoimien avulla, BBC kertoo.

Kymmeniä tuhansia ihmisiä pakeni jo viikonloppuna Syyrian ja Turkin rajalle.

Syyria, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Turkin valtionjohdossa kiehuu – ”Venäjä” ja ”etninen puhdistus” sanottu ääneen
Sisältö:

Turkin valtionjohdossa kiehuu turvapaikkakriisin seurauksena. Sekä Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdoğan että maan pääministeri Ahmet Davutoğlu hyökkäsivät tänään Yhdistyneitä kansakuntia vastaan.

Lisäksi Davutoğlu käytti Syyrian Aleppon tilanteesta termiä ”etninen puhdistus”. Kansainvälisten uutistoimistojen mukaan Davutoğlu sanoi, että Aleppossa on meneillään etninen puhdistus. Samassa yhteydessä hän sanoi, että Venäjä ja Bashar al-Assadin hallinto yrittävät ajaa ulos ihmiset, jotka eivät tue al-Assadin hallintoa.

Davutoğlu sanoi, että jos Turkki vastaanottaisi Alepposta paenneet, Turkki olisi epäsuorasti osallinen etniseen puhdistukseen.

Presidentti Erdoğan puolestaan puhui Syyrian tilanteesta kansanmurhana.

– Se, mitä Syyriassa tapahtuu, on muuttunut maasta karkottamiseksi, kansanmurhaksi, presidentti sanoi Hürriyet Daily Newsin mukaan.

Hän torjui YK:n vaatimuksen siitä, että Turkki avaisi rajansa kymmenille tuhansille syyrialaispakolaisille.

LUE MYÖS: Lausunto Euroopan huipulta: Venäjän käytös ”järkyttää ja tyrmistyttää”

Ahmet Davutoglu, Euroopan pakolais- ja siirtolaiskriisi, Jenni Tamminen, Recep Tayyip Erdogan, Syyrian kriisi, Syyrian kriisi, Turvapaikanhakijat, ulkomaat, Ulkomaat
Donald Trump hehkuttaa voittoaan esivaaleissa: ”Teemme Amerikasta upean taas”
Sisältö:

Yhdysvaltojen presidentinvaalien New Hapshiren esivaaleissa voittivat republikaanien Donald Trump ja demokraattien Bernie Sanders, kertovat kansainväliset uutislähteet.

Sanders voitti kilpailijansa Hillary Clintonin ja kommentoi ihmisten haluavan ”todellista muutosta”, BBC kertoo.

Hän on puhunut ilmaisen yliopistokoulutuksen ja suurten pankkien hajottamisen puolesta.

Trump esiintyi tuloksen jälkeen hymyillen. 

–Teemme Amerikasta upean taas, hän iloitsi, CNN kertoo.

 

Yhdysvaltojen presidentinvaalien esivaalit järjestetään jokaisessa osavaltiossa. Varsinaiset presidentinvaalit järjestetään marraskuussa.

Miljardööri ja tosi-tv-tähti Trump tunnetaan tiukasta maahanmuuttolinjastaan. Hän ehdotti esimerkiksi valtiollisen rekisterin perustamista muslimien seuraamiseksi. Valkoisen talon tiedottaja totesi pian tämän jälkeen Trumpin olevan epäkelpo presidentiksi. Puolustusministeriöstä arvioitiin Trumpin vaarantaneen kansallista turvallisuutta.

Trump on vaatinut myös kaikille muslimeille maahantulokieltoa Yhdysvaltoihin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kehui Trumpia joulukuussa vaalien ”kiistattomaksi kärkinimeksi”.

 

ulkomaat, Uusi Suomi, Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016, Yhdysvaltojen presidentinvaalit, Ulkomaat
Nyt tuli jäätävä lausunto Euroopan huipulta: Venäjän käytös ”järkyttää ja tyrmistyttää”
Sisältö:

Saksan liittokansleri Angela Merkel on käyttänyt erittäin kovaa kieltä Venäjää vastaan. Merkeliä pidetään yhtenä Euroopan unionin vaikutusvaltaisimmista johtajista.

Merkel sanoi Turkin-vierailunsa yhteydessä olevansa ”järkyttynyt” ja ”tyrmistynyt” siitä kymmenien tuhansien ihmisten kokemasta kärsimyksestä, jotka ”pääasiassa Venäjän tekemät” ilmaiskut Syyriassa ovat saaneet aikaan.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) erityisedustaja Antti Pentikäinen arvioi tammikuussa, että vielä suuria ihmismassoja voi lähteä liikkeelle kriisialueilta.

– Venäjän ilmaiskut ovat kohdistuneet alueille, joissa on valtavasti evakkoja. Jos alueita pommitetaan jatkuvasti, ihmiset lähtevät liikkeelle, Pentikäinen sanoi.

LUE LISÄÄ: Sipilän erityisedustaja sanoo ääneen: ”Pakolaiskriisi vasta alkusoittoa – Eurooppaa häiritään systemaattisesti”

Merkelin kauhistuneesta lausunnosta kertovat muun muassa Politico ja Financial Times. Molempien lehtien mukaan syyrialaiset pakenevat Venäjän ilmaiskuja ja erityisesti Aleppon tilannetta.

Yhdysvaltalainen uutiskanava CNN kertoi eilen, että Syyrian taistelutilanne on mullistunut vain muutaman viikon aikajaksolla. Syyrian presidentti Bashar al-Assadin ja hänen liittolaistensa joukot ovat CNN:n mukaan saaneet ”dramaattisia taisteluvoittoja”. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat CNN:n mukaan paenneet pommituksia ja sadat tuhannet ovat jumissa Aleppossa.

Ne, jotka ovat paenneet, ovat suunnanneet kohti Turkin rajaa, joka puolestaan suljettiin viikonloppuna.

– Olemme inhimillisen murhenäytelmän partaalla, Turkin pääministeri Ahmet Davutoglu sanoi tavattuaan Merkelin.

Merkel vaati Venäjää noudattamaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa, jossa vaadittiin lopettamaan siviileihin kohdistuvat hyökkäykset.

Samaan aikaan Turkin ja Venäjän väliset suhteet ovat huonontuneet entisestään viime päivien aikana. Turkin pääministeri Davutoglu hyökkäsi viimeksi tänään Venäjää vastaan sanallisesti, kertoo turkkilaislehti Hürriyet Daily News.

– Venäjä jatkaa edelleen armotonta pommitusta siviilikohteisiin, joilla ei ole mitään tekemistä terrorin kanssa. Meillä on tietoa jokaisen Venäjän pudottaman pommin sijainnista, yksi kerrallaan, Davutoglu sanoi ja väitti, että 90 prosenttia Venäjän ilmaiskuista olisi kohdistunut siviilikohteisiin ja vain 10 prosenttia terroristijärjestö Isisiä vastaan.

Turkin presidentti Tayyip Recep Erdogan on aiemmin väittänyt, että Venäjä olisi käytännössä miehittänyt osan Syyriasta.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin edustaja Dmitri Peskov on tänään vastannut, että Erdoganin lausunto on ”absurdi ja väärä”.

Peskov sanoi, että maiden suhteet ovat huonoimmalla tolalla vuosikymmeniin.

Peskov kommentoi myös Merkelin vakavaa syytöstä. Peskov sanoi, että ”kukaan ei ole koskaan toimittanut mitään luotettavia todisteita tällaisille sanoille”, kertoo uutistoimisto Tass.

Angela Merkel, Euroopan pakolais- ja siirtolaiskriisi, Jenni Tamminen, Syyrian kriisi, Syyrian kriisi, Turkin ja Venäjän suhteet, Turvapaikanhakijat, ulkomaat, Ulkomaat
Suuri junaonnettomuus Saksassa: 4 kuollut, kymmeniä loukkaantunut vakavasti
Sisältö:

Saksan yleisradion Deutsche Wellen mukaan Baijerin osavaltiossa on tapahtunut junaonnettomuus, jossa on kuollut useita ihmisiä ja loukkaantunut yli sata ihmistä.

Baijerin poliisin tiedottaja vahvistaa DW:lle, että ainakin neljä ihmistä on kuollut. Saman lähteen mukaan vakavasti loukkaantuneita on noin 40 ja loukkaantuneita kaikkiaan noin sata.

Onnettomuus tapahtui noin 60 kilometrin päässä Munchenista, kun kaksi junaa törmäsi yhteen ja toinen suistui nokkakolarin seurauksena pois raiteilta. Törmäyksen syy ei ole tiedossa.

– Tämä on suurin onnettomuus tällä alueella vuosiin, poliisi kertoo.

DW:n jutun teon aikaan joitakin ihmisiä oli vielä jumissa vaunuissa, mutta useita ihmisiä oli jo kiidätetty sairaalaan muun muassa helikopterein.

Alla paikallislehden Twitter-raportointia onnettomuuspaikalta.

 

 

Saksa, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Poliisi: Vastaanottokeskukseen suunniteltiin iskua Ruotsissa
Sisältö:

Ruotsin poliisi on pidättänyt 14 ihmistä epäiltyinä hyökkäyksen suunnnittelusta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta kohtaan Nynäshamnissa Tukholman läänissä, ruotsalaislehti Aftonbladet kertoo.

– Löysimme useista autoista tulitikkuja ja veitsiä, Eva Nilsson Tukholman poliisista kertoo Aftobladetille.

Poliisin mukaan monet kiinni otetuista ovat Puolan kansalaisia.

Turvapaikanhakijat, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
33 turvapaikanhakijaa hukkunut Turkin rannikolla
Sisältö:

Yhteensä 33 turvapaikanhakijan kerrotaan maanantaina hukkuneen kahden veneen kaaduttua Egeanmerellä Turkin rannikolla. Asiasta kertoo muun muassa Hürriyet Daily News. Turkin rannikkovartiosto kertoo pelastaneensa yhteensä seitsemän ihmistä.

Toisessa tapauksessa 22 turvapaikanhakijaa menehtyi, kun Lesboksen saarelle pyrkinyt vene kaatui Edremitinlahdella. Turkin rannikkovartiosta pelasti merestä neljä siirtolaista.

Izmirinlahdella sattuneessa toisessa onnettomuudessa 11 turvapaikanhakijaa hukkui ja kolme henkilöä pelastettiin.

Pakolaisjärjestö International Organization for Migrationin keräämien tilastojen mukaan Välimerellä oli menehtynyt 374 turvapaikanhakijaa helmikuun viidenteen päivään mennessä.

Euroopan pakolais- ja siirtolaiskriisi, Turkki, Turvapaikanhakijat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Tilanne Turkin rajalla kiristyy: ”EU antaa ristiriitaisia viestejä”
Sisältö:

Turkki on rakentanut suuren pakolaisleirin Syyriaan, kertoo Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Ainakin 30 000 ihmistä A'zazin kaupungissa yritti sunnuntaina päästä Turkkiin Syyriasta, kertoo Financial Times.

BBC:n mukaan Turkin rajan lähellä sijaitsevassa Aleppon kaupungissa on yli 35 000 ihmistä, jotka pyrkivät turvapaikanhakijoiksi Turkkiin.

"Kymmenet tuhannet" ihmiset ovat paenneet Alepposta Syyrian hallinnon ja sen liittolaisten pommituksia, kertoo CNN.

EU esitti marraskuussa Turkille kolmen miljardin euron tukea, jotta se estäisi turvapaikanhakijoiden tulon Eurooppaan.

Turkki on jo ottanut yli 2,5 miljoonaa turvapaikanhakijaa Syyrian sodan aikana.

BBC:n paikalla ollut toimittaja Mark Lowen kertoo, että monet Turkin rajalle pyrkivät syyrialaiset ovat pahasti loukkaantuneita.

–EU antaa ristiriitaisia viestejä sanoen yhtenä päivänä, että Turkin pitää päästää niitä, jotka pakenevat vainoja, mutta seuraavaksi osoitetaan turhautuneisuutta, että Turkki ei tee tarpeeksi estääkseen turvapaikanhakijoiden virtaa Eurooppaan.

Saksan liittokansleri Angela Merkel vierailee tänään Turkissa selvittämässä turvapaikanhakijatilannetta, kertoo Financial Times.

Angela Merkel, Syyria, Turkki, Turvapaikanhakijat, Turvapaikanhakijat, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat