Sunnuntai 24.7.2016

Uusi Suomi uutiset

Barack Obama ärähti Donald Trumpin Nato-linjauksesta: ”Historian tärkein liittoutuma”
Sisältö:
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on kommentoinut republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin Nato-lausuntoa. Trump sanoi torstaina The New York Timesin haastattelussa ilmoittamalla, että hänen johtamansa Yhdysvallat puolustaisi Nato-kumppaneita esimerkiksi Venäjän hyökkäykseltä vain, jos nämä olisivat täyttäneet velvoitteensa puolustusliittoa kohtaan.
 
–Trumpin lausunto kertoo valmistautumisen puutteesta ulkopoliittisissa asioissa erityisesti, mitä tulee maailmanhistorian tärkeimpään liittoutumaan, Obama sanoi CBS:n Face the Nation -ohjelman haastattelussa. Lausunnosta uutisoi myös brittilehti The Guardian.
 
–On suuri ero siinä, että haastaa eurooppalaiset liittolaisemme käyttämään rahaa puolustusmenoihin kuin että sanoo: tiedättekö mitä, me emme ehkä noudata omaa osaamme sopimusesta, Obama jatkoi.
 
 
Baltian maissa reagoitiin Trumpin lausuntoon jo aikaisemmin viikolla. 
 
– Viro on yksi viidestä Nato-liittolaisesta Euroopasta, jotka täyttävät kahden prosentin puolustuskuluvaatimuksen, Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves tviittasi.
 
Latvian Yhdysvaltain-suurlähettiläs Andris Razāns puolestaan totesi Foreign Policy -lehden mukaan, että maa ei vielä ole päässyt kahden prosentin puolustuskulutavoitteeseensa, mutta kasvattaa pelkästään tänä vuonna puolustumenojaan 40 prosenttia.
 
Barack Obama kommentoi sunnuntaina myös Trumpin lausuntoa, jonka mukaan muslimien profilointia on harkittava vakavasti keinona estää terroritekoja. Trump on myös ehdottanut väliaikaista maahantuloa muslimeille.
 
–Jos alamme toteuttaa tällaisia ehdotuksia, jos alamme kohdella muslimeja eri tavalla kuin muita amerikkalaisia, petämme yhden niistä asioita, jotka tekevät Amerikasta poikkeuksellisen. Minusta tällainen retoriikka, jota usein on kuultu Trumpilta ja muiltakin itse asiassa auttaa Isisiä, Obama kommentoi.
 
Washington Postin Trumpia arvostellut pääkirjoitus on herättänyt viikonloppuna laajaa huomiota. Lehden mukaan mukaan Trump on ”ainutlaatuinen uhka amerikkalaiselle demokratialle”.
 
 
Barack Obama, Donald Trump, Nato, ulkomaat, Uusi Suomi, Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016, Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016, Ulkomaat
Suomalaisarvio Boris Johnsonista: ”Voi olla uusi Timo Soini”
Sisältö:
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja, entinen kansanedustaja Risto E.J. Penttilä arvioi Britannian uuden pääministerin Theresa Mayn tehneen ovelan päätöksen, kun hän päätti nimittää Brexit-kampanjan keulahahmon Boris Johsonin uudeksi ulkoministeriksi.
 
Penttilä viittaa Suomeen ja Norjaan, joissa molemmissa populistipuolue on noussut hallitukseen.
 
–Tulokset ovat rohkaisevia. Sekä perussuomalaiset Suomessa että Edistyspuolue Norjassa ovat olleet pragmaattisempia ja vakavampia hallituksessa kuin kukaan olisi uskonut, hän kirjoittaa blogissaan.
 
Penttilä huomauttaa samalla, että yhteistyö populistien kanssa on aina riski. Hän ottaa esimerkiksi Hollannin, jossa populistipuolue petti lupauksensa hallituksen ajamien leikkausten tukemisesta.
 
–Boris Johnson voi osoittautua uudeksi Hollannin populistipuolueen johtajaksi Geert Wildersiksi, joka pettää lupauksesta. Tai hän voi olla uusi Timo Soini, joka on ollut lojaali hallituksen jäsen, Penttilä kommentoi.
 
Eurooppalaiset ulkoministerit ja poliittiset vaikuttajat ovat reagoineet kovin sanoin Johnsonin nimitykseen. Nimitystä on kuvailtu ”järkyttäväksi”.
 
 
Boris Johnson, Politiikka, Politiikka, Populismi, Risto E. J. Penttilä, Theresa May, Timo Soini, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Amerikkalaislehden raju Trump-kommentti hämmästyttää - Suomalaistutkija: ”Hyvin harvinainen kannanotto”
Sisältö:
Amerikkalaisen laatulehti Washington Postin poikkeuksellisen tyly arvio republikaanien presidenttiehdokkaasta Donald Trumpista on herättänyt hämmästystä suorasanaisuutensa vuoksi. Washington Postin pääkirjoituksen mukaan Trump on ”ainutlaatuinen uhka amerikkalaiselle demokratialle”.
 
–Washington Post näkee Trumpissa vaaran koko amerikkalaiselle demokratialle. Hyvin harvinainen kannanotto, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kommentoi Twitterissä.
 
 
Myös muun muassa Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt kuvailee kirjoitusta poikkeuksellisen kovasanaiseksi.
 
–Tämä on kaikilla mittareilla erittäin kovaa tekstiä. En usko, että Donald Trump pitää tästä, hän kommentoi omalla Twitter-tilillään.
 
 
Washington Post kuvailee Trumpia ”poikkeuksellisen epäpäteväksi” presidenttiehdokkaaksi poliittisen kokemattomuutensa ja luonteensa takia. Lehden mukaan Trump ei tunne myöskään Yhdysvaltain perustuslakia.
 
–Vielä pahempaa on se, ettei hän tunnu välittävän (presidentin) valtaoikeuksien rajoista. Hän on uhannut, että häntä arvostelleet joutuvat kärsimään, jos hänet valitaan presidentiksi, lehti kirjoittaa.
Carl Bildt, Donald Trump, Mika Aaltola, ulkomaat, Uusi Suomi, Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016, Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016, Ulkomaat
Saksan poliisilta uutta tietoa Münchenin ammuskelijasta: ”Yksi laukaus”
Sisältö:
Saksan poliisi on kertonut uutta tietoa müncheniläisessä ostoskeskuksessa perjantai-iltanan tapahtuneesta ammuskelusta. Poliisin tämän hetken tietojen mukaan kuolleita on 10 ja loukkantuneita 25. Kymmenen loukkaantuneen vammat ovat poliisin mukaan vakavia.
 
Yksi kuolleista on ammuskelija, 18-vuotias iranilaistaustainen Münchenissä asunut mies. Ammuskelija oli Saksan kansalainen.
 
–Hänen kuolinsyynsä on yksi laukaus päähän. Poliisi ampui häntä kohti, mutta hän ei kuollut poliisin laukauksiin vaan teki itsemurhan, Münchenin poliisipäällikkkö Hubertus Andrä kertoi tiedotustilaisuudessa.
 
Ammuskelijalla ei ollut aseenkantolupaa. Hänen mukanaan olleesta kassista on poliisin mukaan löytynyt 300 patruunaa.
 
Poliisin tietojen mukaan ammuskelijalla ei ollut yhteyksiä terroristiryhmittymiin ja hän suunnitteli iskun ostoskeskukseen yksin. 
 
–Hän oli ollut yhteydessä psykiatriin masennusoireiden vuoksi, Andrä sanoi.
 
Poliisin mukaan ammuskelussa kuoli kolme naista ja seitsemän miestä. He olivat 15-45 vuotiaita.
Münchenin isku, Münchenin isku, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Saksan poliisi hermostui someen: ”Lopettakaa!”
Sisältö:
Saksan poliisi toivoo tiukkasanaisessa viestissään, ettei müncheniläisessä ostoskeskuksessa perjantai-iltana tapahtuneen ammuskelun uhrien kuvia julkaista sosiaalisessa mediassa.
 
–Lopettakaa! Osoittakaa enemmän kunnioitusta, Münchenin poliisi kirjoittaa Twitter-tilillään.
 
 
Ammuskelussa on tämänhetkisten tietojen mukaan kuollut 10 ihmistä. Yksi kuolleista on poliisin mukaan ammuskelija, 18-vuotias iranilaissyntyinen Münchenissä asunut mies.
 
 
Münchenin isku, Münchenin isku, Sosiaalinen media, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Poliisi: Münchenin ampuja toimi yksin
Sisältö:
Saksan poliisin julkistamien tietojen mukaan müncheniläisessä ostoskeskuksessa perjantai-iltana ammuskellut mies toimi yksin. Ammuskelussa kuoli tämän hetkisten tietojen mukaan 10 ihmistä. Yksi kuolleista on ammuskelija. Loukkaantuneita on 16, heistä kolme on poliisin mukaan kriittisessä tilassa.
 
Münchenin poliisi kertoo Twitterissä, että ammuskelija on 18-vuotias iranilaissyntyinen Münchenissä asunut mies.
 
–Ammuskelija ei ole entuudestaan tuttu poliisille eikä hänellä tiedetä olevan yhteyksiä terroristiryhmiin. Ammuskelijan motiivit ovat toistaiseksi selvittämättä, Münchenin poliisipäällikkö Hubertus Andrae kertoi tiedotustilaisuudessa lauantaiaamuna BBC:n mukaan.
 
Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo olevansa järkyttynyt Münchenin tapahtumien vuoksi.
 
-Uusi väkivaltainen hyökkäys kansalaisia ja avointa yhteiskuntaamme vastaan, hän kommentoi Twitterissä.
 
ammuskelu, Münchenin isku, Münchenin isku, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Ostoskeskuksessa ammuskeltiin: Useita kuollut Saksassa
Sisältö:

Ostoskeskuksessa Saksan Münchenissä on tapahtunut ammuskelu, kertovat kansainväliset uutislähteet.

Useita ihmisiä kerrotaan kuolleen, kertoo BBC.

Ostoskeskusta evakuoidaan ja meneillään on suuri poliisioperaatio, kertoo The Guardian.

 

ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Trumpin Nato-linja kuohuttaa, Viro esillä USA:ssa – ”Clinton kisaa Vladimir Putinia vastaan”
Sisältö:

Republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin Nato-lausunto kuohuttaa Yhdysvalloissa.

”Nyt se on virallista: Hillary Clinton taistelee vaaleissa Vladimir Putinia vastaan”, otsikoi The Atlantic -lehti kommenttijuttunsa. Lehden tulkinnan mukaan Trump toteuttaa Venäjän presidentin suurimman toiveen kyseenalaistamalla Yhdysvaltain sitoutumisen sotilasliitto Naton turvatakuisiin.

Trump pudotti maailmanpoliittisen pommin The New York Timesin haastattelussa ilmoittamalla, että hänen johtamansa Yhdysvallat puolustaisi Nato-kumppaneita esimerkiksi Venäjän hyökkäykseltä vain, jos nämä olisivat täyttäneet velvoitteensa puolustusliittoa kohtaan.

– Republikaanien presidenttiehdokas Donald J. Trump on tällä viikolla päättänyt paljastaa itsensä Venäjän presidentin Vladimir Putinin agentiksi, The Atlantic kärjistää.

– Trump tekee selväksi, että presidenttinä hän sallisi Venäjän jatkaa valtapyrkimyksiensä edistämistä Euroopassa ja Lähi-idässä.

Toimittaja Jeffrey Goldberg korostaa, ettei hän sentään väitä Trumpin työskentelevän Putinille.

– Väitän, että Trumpin ymmärrys Amerikan roolista maailmassa sopii yhteen Venäjän geostrategisten halujen kanssa, Goldberg kirjoittaa.

– Hänen valintansa käynnistäisi välittömästi globaalin epävakauden aallon.

Lue myös: Trumpilta tyly viesti Baltian maille – Naton turvatakuu ei automaattinen

Trumpin tunnettu tukija, entinen Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen puhemies Newt Gingrich ei ole ainakaan rauhoittanut itäeurooppalaisia huolia Trumpin Nato-linjasta omilla tuoreilla lausunnoillaan. Hänen mukaansa eurooppalaisilla Nato-kumppaneilla on syytäkin olla huolissaan Yhdysvaltain sitoutumisen tasosta, koska niiden omassa sitoumuksessa Nato-velvoitteisiin on puutteita.

– Viro on Pietarin esikaupunkialuetta. Venäläiset eivät välttämättä tulisi rajan yli sotilaallisesti vaan kuten Ukrainassa, Gingrich sanoo CBS-kanavan mukaan.

– En ole varma, ottaisinko riskiä ydinsodasta Pietarin esikaupunkialueisiin kuuluvan paikan vuoksi.

Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves kommentoi Trumpin puheita epäsuorasti Twitter-tilillään torstaina. Tviitti näkyy tämän jutun alla.

– Viro on yksi viidestä Nato-liittolaisesta Euroopasta, jotka täyttävät kahden prosentin puolustuskuluvaatimuksen, Ilves tviittasi.

Tämä kertoi The Atlanticin tulkinnan mukaan virolaisten paniikista, minkä Ilves kiisti.

– Paniikkia ei ole, Ilves tviittasi.

– Kerron vain faktoja.

Donald Trump on jo aiemmin herättänyt huomiota Putinia myötäilevillä lausunnoillaan, joissa hän on muun muassa ylistänyt Putinin ”vahvuutta” johtajana. Sekä The Atlantic että Putin-kriitikko Garry Kasparov huomauttavat nyt, että kahdella Trumpin läheisellä neuvonantajalla on ollut tiiviit suhteet Kremliin ja Putinin hallintoon. Paul Manafort työskenteli Putin-mieliselle Ukrainan presidentille Viktor Janukovitshille, Carter Page puolestaan Venäjän energiajätti Gazpromille.

 

 

Donald Trump, Teppo Ovaskainen, Toomas Hendrik Ilves, ulkomaat, Venäjä, Viro, Vladimir Putin, Yhdysvallat, Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016, Ulkomaat
Terrorismiepäily Brasiliassa: 10 pidätetystä ainakin yksi alle 18-vuotias
Sisältö:

Brasilian poliisi pidätti 10 ihmistä epäiltyinä terroristi-iskun järjestelystä olympialaisiin, kertovat kansainväliset uutislähteet.

Viranomaisten mukaan pidätetyt eivät olleet terroristijärjestö Isisin jäseniä, mutta olivat yrittäneet olla yhteydessä, Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo.

Brazilian ministeriön tiedottaja kertoi ABC Newsille, että "ainakin yksi" pidätetyistä on alle 18-vuotias.

Pidätykset tehtiin kymmenessä eri osavaltiossa Brasiliassa, ABC News kertoo.

ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
DW: Turkin ”noitavaino” leviämässä Saksaan – turkkilaisväestö jakautuu
Sisältö:

Turkin vallankaappausyritys ja presidentti Recep Tayyip Erdoganin sen jälkeen aloittama puhdistus valtion instituutioissa aiheuttaa kuohuntaa myös Saksan turkkilaisväestössä. Asiasta kertoo Saksan yleisradioon kuuluva Deutsche Welle -sivusto.

DW:n mukaan myös Saksan turkkilaiset ovat jakautuneet Erdoganin ja tämän entisen tukijan, nykyisen kriitikon Fethullah Gulenin kannattajiin. Erdoganiin yhdistettyjen saksalaisjärjestöjen johtajat rauhoittelevat väitteitä eripurasta, mutta DW:n muut lähteet kertovat jännitteistä ja jopa väkivallan uhasta Saksan turkkilaisyhteisössä Turkin tilanteen vuoksi.

Gulen-liikettä kannattavan Foundation for Dialog and Education -järjestön johtaja Ercan Karakoyu kertoo DW:lle, että Gulenin kannattajat pelkäävät Saksassa.

– Gulen-liikkeen tiloja heitetään kivillä, maalataan graffitein ja jäsenet ovat saaneet jopa tappouhkauksia, Karakoyu sanoo.

DW:n mukaan Turkista Saksaan siirtynyt ”noitavaino” on käynnissä myös tai etenkin sosiaalisessa mediassa.

Karakoyu syyttää vihanlietsonnasta muun muassa Erdoganin AKP-puoluetta kannattavaa UETD-järjestöä, joka hänen mukaansa toistaa sanasta sanaan Erdoganin puheita ja siirtää näin vihanlietsonnan myös Saksan turkkilaisyhteisöön. Hänen mukaansa UETD ja muut uskonnolliset järjestöt ovat myös kieltäneet Gulenin kannattajia saapumasta moskeijoihinsa. Järjestöt kiistävät väitteet ja toteavat, etteivät estä yhtäkään halukasta rukoilemasta moskeijoissaan.

Lue myös: Aaltola: Turkin tilanne Isisille ”iso mahdollisuus” – Eurooppakin siirtyy häiriöherkkään aikaan

Saksa, Turkin vallankaappausyritys, Turkin vallankaappausyritys, Turkki, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Trumpilta tyly viesti Baltian maille – Naton turvatakuu ei automaattinen
Sisältö:

Republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump kyseenalaistaa Yhdysvaltain velvollisuuden automaattisesti puolustaa sotilasliitto Naton jäsenmaita konfliktitilanteessa.

Trumpilta kysyttiin sanomalehti New York Timesin haastattelussa Venäjän uhasta Baltian maita, melko tuoreita Nato-jäseniä, kohtaan. Trump ilmoitti, että Venäjän hyökätessä näitä Nato-maita tulisi puolustaa vain, jos ne ”ovat täyttäneet velvoitteensa meitä [Natoa/Yhdysvaltoja] kohtaan”.

– Jos ovat, vastaus on kyllä, Trump sanoi.

Baltian maat ovat liittyneet Natoon juuri puolustusliiton turvatakuiden vuoksi. Trumpin mukaan konfliktitilanteessa kuitenkin selvitettäisiin ensin uhatun jäsenmaan sitoutumisen taso, ennen kuin Naton 5. artiklan mukainen puolustusvelvoite pantaisiin Yhdysvaltain osalta käytäntöön.

Trump on aiemmin arvostellut eurooppalaisia Nato-maita vastuunkannon ja panostuksen puutteesta sekä ilmoittanut, että hän vähentäisi Yhdysvaltain painoarvoa sotilasliitossa.

Trumpin kampanjan tunnuslause on kuulunut ”Amerikka ensin”, mitä hän soveltaa myös Nato-tulkintaansa.

Lue myös: Donald Trump huojuttaa nyt Natoa, haukkuu Euroopan

Lue myös: Trumpin Nato-linjaus kuohuttaa - ”Unelmien täyttymys Venäjälle ja Kiinalle”

Donald Trump, Nato, Ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ulkomaat, Uusi Suomi, Yhdysvallat, Baltian maat, Ulkomaat
Aaltola: Turkin tilanne Isisille ”iso mahdollisuus” – Eurooppakin siirtyy häiriöherkkään aikaan
Sisältö:

Lähi-itä ja Eurooppa ovat siirtymässä uuteen ”häiriöherkkään” ja sekavaan tilanteeseen, jossa Turkilla on iso rooli, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola. Terroristijärjestö Isis voi hänen mukaansa käyttää tilannetta hyväkseen.

Aaltola korostaa, että maailmanpoliittinen tilanne on elänyt kovasti viime aikoina. Hän uskoo, että kylmän sodan jälkeinen ”melko selkeä” järjestys Lähi-idässä ja Euroopassa on nyt rikkoutumassa.

– Siitä seuraa tietynlainen sekavuuden ajanjakso. Vahvat johtajat voivat melko nopeastikin muuttaa suuntaa ja hakea ratkaisuja. Ei seuraa mitään shakkilautaa vaan monimutkainen, jopa häiriöherkkä, kriisiherkkä ja sitä kautta tavattoman huolestuttava tilanne, Aaltola sanoo Uudelle Suomelle.

– Samalla haetaan selkeästi uusia allianssisuhteita Lähi-idässä. Tämä kylmän sodan jälkeinen asetelma on selkeästi elämässä. Turkki osoittaa, että se pikkuisen on vallankahvassa. Se on viime päivinä kovistellut Yhdysvaltoja hyvinkin suoraan ja vihjaillut, että se voi valita myös toisin. Toisaalta Yhdysvallat on myös vähän kyllästynyt Turkkiin liittolaisena, Aaltola sanoo Uudelle Suomelle.

Taustalla vaikuttavat tilanteen kärjistyminen Syyriassa sekä Ukrainan konflikti, jotka Aaltolan mukaan aiheuttavat ”tietynlaista krapulaa ja erilaisten ajatusten hakemista”.

Turkissa yhteensä 45 000 armeijan virkamiestä, poliisia, tuomaria ja kuvernööriä on pidätetty viralta tai irtisanottu vallankaappausyrityksen jälkeisessä puhdistuksessa. Kriitikot arvioivat, että presidentti Recep Tayyip Erdogan tavoittelee valtion instituutioiden puhdistamisella opposition totaalista murskaamista.

Aaltolan mukaan valtion instituutioiden ”puhdistus” – 45 000 ihmisen ainakin väliaikainen pidättäminen viralta – kertoo kahdesta asiasta.

– Yhtäältä ne kertovat hallinnon halusta näyttää omaa voimaansa ja puhdistaa Turkkia ja saada se vahvan presidenttivetoisen hallinnon alle. Toisaalta ne kertovat suuresta epätoivosta, Aaltola sanoo.

– Turkki on hyvin rikki revitty kansakunta ja sen puhdistaminen johtaa helposti pikkuhiljaa tapahtuvaan yhteiskunnalliseen hajaannukseen. Siinä tapahtuu nämä kaksi asiaa samaan aikaan. Se lääke, mitä Erdogan tarjoaa, ei ole se oikea lääke Turkin yhteiskunnalle, hän toteaa.

Syyrian sota huolestuttaa erityisesti Turkissa, koska mailla on yhteistä rajaa yli 800 kilometriä.

– Tällaiset Syyrian kaltaiset tilanteet leviävät, Aaltola sanoo.

Turkki on ollut myös merkittävä kauttakulkumaa Eurooppaan tuleville turvapaikanhakijoille. EU-maiden johtajat tekivät maaliskuussa Turkin kanssa sopimuksen, jolla pyrittiin hillitsemään Turkista EU-maihin suuntautuvaa hallitsematonta muuttoliikettä.

Aaltolan mukaan terroristijärjestö Isis saattaa käyttää Turkin sekasortoista tilannetta hyväkseen.

– Erdoganin puhdistusta vaikeuttaa, että siellä on hyvin vahvoja toimijoita, Isisin kaltaisia toimijoita, jotka mielellään lietsovat kaaosta jos sellainen tilaisuus tulee, Aaltola kertoo.

Hän arvioi, että Turkin tilanne on ”Isisille iso mahdollisuus”.

– Kun siellä yhteiskunta kiehuu jo muutenkin ja sen [järjestön] perimmäisenä tavoitteena on saada aikaan kaaosta, siinä on hyvä tilaisuus, Aaltola sanoo.

– Turkki on tavallaan hyvin moderni ja kansainvälinen yhteiskunta, mutta samaan aikaan hyvin vanhoillinen. Se on juuri tämä ongelma, että Turkin eri kerroksia vedetään eri suuntiin ja kitkapinnat kasvavat. Konfliktiherkkyys kasvaa. Sitten Syyriassa on sellainen väkivallan tauti, jolle Turkki on hyvin altis, hän toteaa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on kertonut viikonloppuna epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen, että on valmis ottamaan käyttöön kuolemanrangaistuksen. EU on muistuttanut Turkkia, että se on sitoutunut kuolemantuomiot kieltävään Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Aaltolan mielestä Euroopan kannattaisi nyt suhtautua maltillisesti Turkkiin.

– Kun Turkissa käydään kovilla kierroksilla, kannattaa pelata maltillista politiikkaa, pelastaa se mikä pelastettavissa on, ja katsoa, miten Turkki kehittyy. Sekä Yhdysvalloille että Euroopalle Turkki on tärkeä. Ongelmat Turkissa näkyvät aina Euroopassa ja Yhdysvaltojen kyvyssä toimia Lähi-idän alueella. Siinä täytyy mennä aikalailla kieli keskellä suuta. 

Hän on huomannut, että Euroopan julkisessa keskustelussa näkyy kyllästymistä ja pettymystä Turkkiin, koska se ei näytä kiinnostuvan integroitumisesta Eurooppaan.

–Se [Turkin tilanne] kertoo myös eurooppalaisen ja läntisen mallin tietynlaisesta alamäestä. Se ei Turkkia tunnu kiinnostavan, Aaltola toteaa.

Aaltola ei usko, että Turkki voi ainakaan lähivuosina liittyä Euroopan unioniin.

– Puhutaan kymmenistä vuosista Turkin kohdalla. Jäsenyys ei tällä hetkellä ole varmaan Turkissa sellainen asia, joka paljon motivoi. Huomio on kiinnittynyt näihin sisäisiin vihollisuuksiin. Ei siinä riitä Turkilla tarmoa mihinkään kauaskantoisiin uudistusprosesseihin. Katse kiinnittyy näihin vihan kierteisiin, mitä maan sisällä on.

Aaltolan mukaan kynnys kuolemantuomion käyttöönottoon Turkissa voi olla matalampi kuin yleisesti kuvitellaan.

– Tilannehan on kehittymässä Euroopan eri nurkilla siihen suuntaan, että nämä yhteiset arvot eivät enää samalla tavalla sido kuin aikaisemmin. Sitä kautta en usko, että kuolemantuomion kynnys on Turkille niin iso kuin sen kuvitellaan olevan.

Aaltola muistuttaa, että Turkilla on paljon sotilaallista voimaa, koska se on Yhdysvaltojen liittolainen. Turkkiin on sijoitettu Yhdysvaltojen ydinaseita, mikä on Yhdysvaltojen ydinasepelotteen kannalta tärkeää. 

– Toisaalta Turkki ei ole ollut mikään paras Yhdysvaltojen liittolainen vuosiin. Sitä on kovasti jouduttu suostuttelemaan Isisin vastaisiin operaatioihin, Aaltola kertoo.

Aaltola arvioi, että nyt on koittamassa laajemminkin ”iso taantumuksen ja epävarmuuden aika”.

– Aikaisemmin oli ajatus, että olemassa yksi malli ja yksi suunta. Puhuttiin jopa historian lopusta. Tämä ajatus erityisesti Euroopan laidoilla, Venäjällä ja Turkissa on unohtunut, Aaltola sanoo.

Linda Pelkonen, Mika Aaltola, Recep Tayyip Erdogan, Syyria, Syyrian kriisi, Turkin vallankaappausyritys, Turkin vallankaappausyritys, Turkki, ulkomaat, Venäjä, Yhdysvallat, Ulkomaat
Näkökulma: Paha uni nimeltä Donald Trump
Sisältö:

Yhdysvaltain republikaaninen puolue on tehnyt valintansa. Se on valinnut presidenttiehdokkaakseen 70-vuotiaan Donald Trumpin. Hän haastaa demokraattisen puolueen 68-vuotiaan ehdokkaan Hillary Clintonin.

Donald Trump on varakkaan kiinteistösijoittajan poika New Yorkista, tosi-tv-tähti ja edustaa monimiljardöörinä amerikkalaista talouseliittiä. Hillary Clinton on Yhdysvaltain entinen ulkoministeri, ex-presidentti Bill Clintonin vaimo ja edustaa amerikkalaista poliittista eliittiä.

Trumpia kannattaa maan johtoon amerikkalaista tällä hetkellä lähes yhtä moni kuin Clintonia, kun vielä huhtikuussa Clinton oli kyselyiden mukaan selvässä johdossa. Tästä muistutti esimerkiksi Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt alkuviikosta tviitissään.

Trump saa suuren osan poliittisesta voimastaan epäluottamuksesta Clintoneihin. Monet konservatiivisen laidan amerikkalaiset pitävät Hillary Clintonia valehtelijana.

Kiinnostava on esimerkiksi tämä USA Todayn kooste amerikkalaisten syistä äänestää Trumpia. Häntä kuvataan positiivisesti ”ulkopuoliseksi”, ”epäpoliittiseksi bisnesmieheksi”, ”inspiroivaksi” ja ”isänmaalliseksi”. ”Hän ei ole Hillary”, sanoo yksi haastatelluista ykskantaan.

Itse asuin Yhdysvalloissa vuosina 1994–1996 Bill Clintonin presidenttiaikana. Brooklynin biljardipöytien ääressä ja muutoinkin pääsin tuntemaan, kuinka paljon osa kansasta demokraattipresidenttiään inhosi. Mediassa velloi keskustelu presidentin marihuanan poltosta nuorena, ja hänen selityksensä olivat surkeita.

”Kokeilin, mutta en vetänyt henkeen” ja sen sellaiset kiertelyt eivät vakuuttaneet myöskään minua, jota republikaanikaverit ystävällisesti ja tuttavallisesti liberaaliksi kutsuivat.

Tämän kaiken Yhdysvaltain kansalaiset muistavat, ja sen päälle on tullut Hillary Clintonin sähköpostikohu. Hän käytti ollessaan ulkoministerinä vuosina 2009–2013 yksityistä sähköpostiaan valtiollisten asioiden hoitoon ja aiheutti siten turvallisuusuhan. Siitä tuli viralliset moitteet, ja jupakka on syönyt hänen luotettavuuttaan muidenkin kuin kovan linjan republikaanien silmissä.

Jos on Clintonin uskottavuus koetuksella, sitä on myös Trumpin. Miljardööri on siihen suurine suineen ihan itse syypää. Poliittisesti vasemmalle kallellaan oleva brittiläinen Independent on kasannut hänen ”kymmenen pelottavinta” kommenttiaan juttuunsa.

”Rakennan valtavan muurin eteläiselle rajallemme, ja Meksiko saa maksaa sen”, Trump lausahti terveisinään meksikolaisille. Se ei ole häneltä ainoa tympeä kommentti naapurimaansa edustajille.

”Jos Hillary Clinton ei pysty tyydyttämään miestään, mikä saa hänet uskomaan, että hän pystyy tyydyttämään Amerikan”, Trump tviittasi Independentin mukaan viime vuonna. Sivistymätön tviitti poistettiin.

”Donald J. Trump vaatii Yhdysvaltoihin saapuville muslimeille täyttä kieltoa ennen kuin valtiomme edustajat saavat tietää, mitä helvettiä nyt tapahtuu”, sama mies uhosi viime vuonna.

Vaikka tämä kaikki voi olla pelkkää valkoisen miehen vaalitaktista poliittista epäkorrektiutta, se on vaarallista. Kaikkien suuttumusta nostattaneiden möläytystensä jälkeen hänen pitäisi ansaita miljoonien meksikolaistaustaisten amerikkalaisten, islaminuskoisten amerikkalaisten ja demokraatteja perinteisesti kannattaneiden afrikkalais-amerikkalaisten luottamus.

Sisäinen jännite kansanryhmien välillä on Yhdysvalloissa hyvin herkkä purkautumaan levottomuuksiksi, paljon herkempi kuin esimerkiksi yhtä monikulttuurisessa Britanniassa. Iholtaan eriväriset ihmiset ovat jopa kansojen sulatusuunina pidetyssä New Yorkissa paljolti omissa oloissaan. Amerikkalaista asetelmaa kuvaa se, että yksi afrikkalais-amerikkalainen kaverini totesi kerran minulle Britanniassa käytyään: ”Omituista, että kukaan ei kiinnittänyt huomiota ihonväriini. Se oli nastaa”.

Ulkopoliittisesti Trumpin olisi vaikea uskoa saavan aikaan kovin paljon parempaa tai vahingollisempaa kuin Yhdysvaltain presidentit keskimäärin, koska Yhdysvaltojen kansainväliselle toiminnalle on leimallista jatkuvuus. Tai on ainakin viime aikoina ollut.

Kansainvälisesti kulmakarvoja nostattaa etenkin se, että Trump on puhunut lämpimästi Venäjän presidentistä Vladimir Putinista ”hyvin älykkäänä vahvana johtajana”. Hän on myös esittänyt Naton painopisteen siirtämisestä Venäjän aggressioiden hillinnästä kansainvälisen terrorismin torjuntaan. Tätä ei ole katsottu hyvällä varsinkaan Ukrainassa ja Baltian maissa, joissa ollaan syystäkin hyvin varuillaan Putinin Venäjän suhteen.

Vaikka Donald Trumpin valinta on monille eurooppalaisillekin paha uni - pois lukien toki ainakin täkäläiset oikeistopopulistit - mikään ei vielä kerro, minkälainen toimija hän todellisuudessa olisi Yhdysvaltain presidenttinä. Ehkä siinä tulikin sanottua tärkein syy siihen, miksi häneen on niin vaikea suhtautua: arvaamattomuus.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

Korjaus 21.7. klo 8.55: Kirjoitin aiemmassa versiossa, että mediassa velloi 1990-luvun puolivälissä Lewinsky-kohu, mutta se oli vasta 1990-luvun lopussa. t. Markku Huusko

Donald Trump, Hillary Clinton, Markku Huusko, ulkomaat, Yhdysvallat, Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016, Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016, Ulkomaat
Turkissa ”valtion puhdistus”: 45 000 irtisanottu
Sisältö:

Yli 15 000 opetusalan työntekijää on irtisanottu virastaan Turkissa, ja yli 1500 dekaania ja 21 000 opettajaa on määrätty eroamaan, kertoo BBC.

Yhteensä yli 45 000 armeijan virkamiestä, poliisia, tuomaria ja kuvernööriä on myös irtisanottu, kertoo The Washington Post

Kriitikot kertovat, että presidentti tavoittelee ”valtion instituutioiden puhdistamisella” opposition ”totaalista murskaamista”, Washington Post kertoo.

Turkissa yritettiin viime viikolla vallankaappausta, mutta siinä epäonnistuttiin.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on tällä viikolla puhunut kuolemantuomion palauttamisesta Turkkiin.

Turkin vallankaappausyritys, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Pokemon Go kauhistuttaa arabimaailmassa – ”Vakoilijoiden uusin väline, uhka kansalliselle turvallisuudelle”
Sisältö:

Egyptin ja muun arabimaailman poliitikkojen ja viranomaisten keskuudessa leviää huoli Pokemon Go -hittipelistä, kertoo alueella toimiva uutiskanava al-Jazeera. Pelaajat sen sijaan ovat innoissaan.

Erityisesti Egyptissä poliitikot pitävät mobiilipeliä ulkomaisten tiedustelupalveluiden sekä vakoojien juonena ja uhkana Egyptin kansalliselle turvallisuudelle. Egyptissä pohditaan pelin kieltämistä, koska sen pelätään paljastavan tietoja maan turvallisuudelle tärkeistä kohteista.

– Pokemon GO on viimeisin vakoilutoimijoiden väline tiedustelusodassa, ovela sovellus joka yrittää soluttautua yhteisöömme viattoman viihteen varjolla. Oikeasti he haluavat vakoilla kansaa ja valtiota, sanoi Egyptin puolustuksen ja kansallisen turvallisuuden komitean jäsen Hamdi Bakheet Egyptin parlamentissa al-Jazeeran mukaan.

Saudi-Arabiassa valtiollinen televisio on kertonut viranomaisten varoittaneen, että Pokemon GO ja vastaavat sovellukset paljastavat pelaajien sijainnin vakoilijoille ja rikollisille.

Aiemmin on kerrottu Pokemonin aiheuttaneen huolta myös Venäjällä, jossa lainsäätäjät harkitsevat pelin kieltämistä tai rajoittamista. Eräs lainsäätäjä kuvasi peliä paholaiseksi, joka on tullut hajottamaan maan sisältä päin.

Pokémon Go, Pokemon Go -hittipeli, ulkomaat, Uusi Suomi, Egypti, Ulkomaat