Uusi Suomi uutiset
Länsimaat ja Venäjä hakevat päättäväisesti yhteistä kantaa Syyrian sisällissodan lopettamiseksi. Tänään Britanniassa järjestetty G8-maiden kokous keskittyi paljolti Syyria-kysymyksen ympärille.
Samaan aikaan vanhat suurvallat Yhdysvallat ja Venäjä ovat ajautuneet omituiseen tilanteeseen. Yhdysvallat ilmoitti viime viikolla aloittavansa asetoimitukset Syyrian oppositiojoukoille. Venäjä puolestaan aseistaa presidentti Bashar al-Assadin hallinnon joukkoja.
Presidentti Vladimir Putin varoitti länsimaita ”harkitsemaan tarkasti” toimintaansa Syyriassa. Putin painotti, että Venäjän asetoimitukset Syyrian hallinnolle täyttävät kansainvälisen oikeuden kriteerit.
Yhdysvallat, Britannia ja Ranska ovat kertomansa mukaan saaneet todisteita kemiallisten aseiden käytöstä Syyriassa. Tällä hetkellä todisteita kerrotaan olevan vain Assadin hallinnon sotarikoksista. Kuitenkin joidenkin lehtitietojen mukaan myös oppositiojoukot olisivat onnistuneet hankkimaan käyttöönsä kemiallisia aseita.
Britannian pääministeri David Cameron painotti kokouksen päätteeksi länsimaiden ja Venäjän yhteistä halua lopettaa väkivaltaisuudet ja sotatoimet Syyriassa. Kahden valtablokin välillä on kuitenkin ristiriitaa siitä, mitä Syyrian sodan loppuminen tarkoittaisi Assadille.
Länsimaat ja arabimaiden yhteisö ovat vaatineet presidentin hallinnon luopumista vallasta. Venäjä tukee edelleen Assadia.
Jos länsimaat aikovat puuttua sotilaallisesti Syyrian konfliktiin, tarvitsevat ne YK:n turvallisuusneuvoston luvan toimilleen.
Sisällissotaa on paennut jo noin 1,4 miljoonaa ihmistä, kertoo YK:n pakolaisjärjestö. Assadin hallinnon sotatoimet ovat kohdistuneet pääosin siviilien asuttamiin kaupunkeihin, joihin oppositiojoukot ovat ryhmittyneet.
Afganistanissa vuosikymmenen Yhdysvaltojen johtamaa liittoumaa ja maan hallitusta vastaan taistellut Taleban-liike on valmis rauhanneuvotteluihin.
Taleban on kansainvälisten lehtitietojen mukaan avaamassa Qatariin toimistoa, jonka tehtävänä on aloittaa neuvottelut Yhdysvaltojen ja Afganistanin hallitusten kanssa.
Kyseessä on valtava kädenojennus kymmenen vuotta jatkuneen sisällissodan lopettamiseksi.
Toimiston kerrotaan edustavan islamilaista emiraattia.
Talebanin ja Afganistanin hallinnon väliset rauhanneuvottelut ovat katkeilleet toistuvasti.
Yhdysvallat on estänyt yli 50 terrori-iskua seuraamalla nettiliikennettä salaisilla toimenpiteillä.
Turvallisuusvirasto NSA:n johtaja Keith Alexander sanoi tänään kongressissa, että koodinimellä PRISM tunnettu urkintaohjelma olisi paljastanut ennakolta iskun esimerkiksi New Yorkin pörssiin ja USA:n sotilaita vastaan Somaliassa vuonna 2007.
NSA:n mukaan turvallisuusviranomaiset pääsivät iskujen suunnittelijoiden jäljille televalvonnan avulla.
NSA:n laajat tiedonhankinnat kansainvälisissä tieto- ja puhelinverkoissa nousivat julkisuuteen kaksi viikkoa sitten, kun NSA:n entinen työntekijä Edward Snowden toimitti julkisuuteen dokumentteja urkinnasta.
Alexander vakuutti kongressille, ettei nettipalveluiden ja teleoperaattoreiden valvonta ollut automaattista.
- Meillä ei ollut kumileimasinta, jolla olisimme saaneet luvat kuunteluun, Alexander sanoi kongressin kuultavana.
Alexanderin kuuleminen on parhaillaan käynnissä kongressin C-SPAN-kanavalla.
Riita yleisradioyhtiö ERT:n kohtalosta jatkuu Kreikassa. Nyt maan korkein hallinto-oikeus on linjannut, että hallitus saa myllätä ERT:n kokonaan uusiksi, mutta yleisradioyhtiön kanavilla tulee jatkuvasti lähettää suppeammassa mittakaavassa ohjelmaa.
Peräti 65 000 ihmistä on ottanut osaa Sao Paulon jättimäisiin mielenosoituksiin Brasiliassa, kertoo BBC.
Iranin vastavalittu presidentti Hassan Rouhani ei aio luopua maansa ydinohjelmasta. Rouhani puhui tänään tiedotustilaisuudessa, joka oli ensimmäinen hänen valintansa jälkeen.
Rouhani ilmoitti kansainvälisten uutislähteiden mukaan olevansa valmis avaamaan Iranin ydinohjelmaa kansainväliselle yhteisölle, mutta ohjelman lopettaminen ei tule kysymykseen.
- Ydinohjelmamme on rauhanomainen ja noudattaa kansainvälisiä säädöksiä, Rouhani sanoi.
Tuore presidentti piti Irania vastaan asetettuja pakotteita kohtuuttomina ja vaati niiden poistamista.
Iranin ylin johtaja Ajatollah Ali-Khamenei on aiemmin kieltäytynyt yhteistyöstä kansainvälisen yhteisön kanssa ydinohjelman suhteen.
Brittilehti Guardianin yleisöhaastattelussa parhaillaan vieraileva NSA-vuotaja Edward Snowden kertoo paenneensa Kiinaan oman turvallisuutensa vuoksi.
Guardianin toimittaja esitti haastattelussa kysymyksen, miksi Snowden matkusti Kiinaan sen sijaan, että hän olisi lentänyt suoraan haluamaansa kohdemaahan Islantiin.
Snowden on ilmoittanut hakevansa turvapaikkaa Islannista maan sananvapauslakien vuoksi.
- Poistuminen Yhdysvalloista oli uskomaton riski. NSA:n työntekijöiden tulee ilmoittaa ulkomaanmatkoistaan aina 30 päivää etukäteen ja matkoja tarkkaillaan, Snowden vastasi.
- Otin riskin, että matkani olisi keskeytetty. Matkustin siksi ilman ennakkovarausta maahan, jonka kulttuuri ja lainsäädäntö salli minun jatkaa työskentelyä [vuodon parissa].
Snowden kertoi myös paljastavansa tulevaisuudessa uutta tietoa Prism-vakoiluohjelmasta. Hän kuitenkin kiisti syyllistyneensä USA:n sotasalaisuuksien vuotamiseen.
- Kerroin vain, että NSA hakkeroi tiensä siviilikohteisiin, kuten sairaaloihin, yliopistoihin ja yritysten tietojärjestelmiin. Tällainen toiminta on paljaan, aggressiivisen rikollista, Snowden sanoi.
- Jos NSA teki [vakoillessaan] teknisen virheen, tarkoitti se kriittisten järjestelmien kaatumista.
Esimerkiksi sairaalassa tällainen virhe voisi pahimmillaan vaikeuttaa hoitohenkilökunnan työskentelyä.
Snowden painotti, että hän halusi paljastaa nimenomaan miljooniin siviileihin kohdistuvan vakoilun. Sotilaskohteista hän sanoo vaienneensa.
Edward Snowdenin verkkohaastattelu jatkuu edelleen Guardianin sivuilla.
Brittilehti Guardian järjestää livekeskustelun Edward Snowdenin kanssa. Snowden paljasti julkisuuteen Yhdysvaltojen turvallisuusvirasto NSA:n pitkään jatkuneen tietojenkeruuohjelman.
Snowden on Guardianin nettivieraana parhaillaan. Hän kirjoittaa salaisesta paikasta.
Kansainvälinen Syyriaa koskeva riita on puhjennut G8-kokouksen aattona, kertovat kansainväliset tiedotusvälineet. G8-kokous alkaa tänään Pohjois-Irlannissa.
Uusia väkivaltaisuuksia on puhjennut sunnuntai-iltapäivällä Turkin pääkaupungissa Ankarassa.
BBC:n mukaan poliisi on käyttänyt kyynelkaasua ja vesitykkejä mielenosoittajia vastaan Kizilayn aukiolla pääkaupungissa. Ainakin neljä ihmistä loukkaantui yhteenotoissa.
Eilen poliisi hajotti mielenosoittajien leirin Taksimin aukiolla Istanbulissa. Taksimin aukio on ollut pari viikkoa kestäneiden mielenosoitusten päänäyttämö.
Tällä hetkellä Taksimin aukiolla on tiukka poliisivartiointi. Tuhat mellakkapoliisia on lähtetty Istanbuliin Turkin maakunnista levottomuuksia taltuttamaan.
EU alkaa neuvotella Yhdysvaltojen kanssa kauppa- ja investointikumppanuudesta. Käytännössä se merkitsee entistä vapaampaa kauppaa, minkä on arvioitu piristävän sekä EU:n että Yhdysvaltojen taloutta.
EU:n kauppaministerit hyväksyivät neuvottelumandaatin Luxemburgissa pidetyssä ulkoasiainneuvostossa. Neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa alkavat heinäkuussa.
– Sopimus antaa kasvusykäyksen Suomelle ja koko Euroopalle. Lisääntynyt kauppa toisi satojatuhansia uusia työpaikkoja niin Eurooppaan kuin Yhdysvaltoihinkin, arvioi Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.).
Tavoitteena on, että sääntelyä puretaan ja vähennetään kaikilla eri sektoreilla sekä helpotetaan tullimuodollisuuksia ja -maksuja. EU:n Komissio on arvioinut, että sopimus voisi kasvattaa EU:n vientiä USA:han 30 prosenttia vuoteen 2027 mennessä.
Ranskan vaatimuksesta audiovisuaalinen ala on jäämässä neuvottelujen ulkopuolelle. Yhdysvallat vie Eurooppaan enemmän musiikkia, elokuvia ja tv-ohjelmia kuin mitä se ostaa. Ranskalaiset ovat pelänneet oman kulttuurituotannonsa puolesta. Toisaalta Ranskan vaatimuksen on pelätty johtavan siihen, että myös Yhdysvallat jättää neuvottelujen ulkopuolelle itselleen tärkeitä aloja.
EU:n komissio voi kuitenkin nostaa av-alan takaisin neuvottelupöydälle kesken neuvottelujen.