Maanantai 28.7.2014

Uusi Suomi uutiset

Venäjä valittaa Jukos-tuomiosta: ”Käsittely voi kestää vielä 10 vuotta”
Sisältö:

Haagin tuomioistuin päätti, että Venäjän valtio joutuu maksamaan öljy-yhtiö Jukosin entisille osakkaille 50 miljardin dollarin eli noin 37 miljardin euron korvaukset, kertoo BBC.

Tuomioistuimen mukaan Venäjän pitää maksaa kompensaatiota siitä, että valtio pakotti yrityksen konkurssiin, kertoo BBC.

Venäjä voi vielä valittaa päätöksestä.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi tänään Venäjän TV:ssä, että ”Venäjä käyttää kaikki mahdolliset lakitoimet puolustaakseen asemaansa”, talouslehti Bloomberg kertoo.

–Venäjällä on parhaat kansainväliset lakimiehet, jotka eivät luovuta ilman taistelua, joten Jukos-jutun käsittely voi helposti jatkua vielä 10 vuotta, Jukosin entinen lakiasiantuntija Dmitry Gololobov arvioi Bloombergille.

Nykyisin Sveitsissä asuva Jukosin entinen johtaja Mihail Hodorkovski on ollut Venäjän rikkain mies ennen kuin yhtiö määrättiin konkurssiin vuonna 2006.

Jukos, ulkomaat, Uusi Suomi, Venäjä, Ulkomaat
Gazan tulitauko murtui heti – Al-Jazeera: Käänne tapahtumassa?
Sisältö:

24-tuntiseksi määritelty tulitauko Israelin ja palestiinalaismilitanttien välillä ei pitänyt. Sekä Israelin pommitukset Gazaan että Hamasin ohjusiskut Israeliin ovat jatkuneet.

Israel ja Hamas ovat BBC:n mukaan syyttäneet toisiaan tulitauon rikkomisesta.

Al-Jazeeran mukaan Gazan asukkaat ovat kuitenkin kertoneet, että tulitus alkoi hiipua molemmin puolin sunnuntaina sen jälkeen, kun Hamas ilmoitti tukevansa YK:n esittämää tulitaukoa. Al-Jazeeran mukaan pieni toive pysyvämmän tulitauon syntymisestä on olemassa, vaikka kansainväliset neuvotteluyritykset ovatkin epäonnistuneet.

Siviiliuhrien määrä Gazassa ja Israelissa ylitti jo tuhannen ihmisen rajan viikonloppuna. Lähes kaikki uhrit ovat kuolleet Gazassa, jota Israelin armeija pommittaa ilmaiskuin.

Israelin operaation tarkoitus on estää Hamasin ja sitä lähellä olevien militanttiryhmien raketti-iskut rajan yli. Hamas on puolestaan vaatinut Israelin toteuttaman Gazan saarron purkamista.

Israel, Israelin isku Gazaan, ulkomaat, Uusi Suomi, Gaza, Ulkomaat
Hamas tarjosi 24 tuntia
Sisältö:

Gazaa hallitseva Hamas on ilmoittanut aloittavansa vuorokauden mittaisen tulitauon. Israel ei tätä kirjoittaessa ollut vastannut Hamasille.

Israelin armeija yöllä jälleen Gazaan sen jälkeen, kun lauantaiksi sovittu 12 tunnin humanitaarinen tulitauko päättyi. Israel olisi ollut valmis jatkamaan tulitaukoa ilmapommituksista edelleen, mutta Hamas ampui yöllä jälleen raketteja kohti Israelia.

Gazassa on pidetty viimeisen viikon aikana kaksi humanitaarista tulitaukoa. Israel on tulitaukojen aikana jatkanut maaoperaatiota, joiden tarkoitus on tuhota Gazan tunneliverkostoa.

Hamas ja siitä irtautuneet militanttiryhmittymät ovat katsoneet Israelin toimet tulitauon rikkomiseksi ja ampunut puolestaan muutamia raketteja Israeliin tulitauon aikana.

Tänä viikonloppuna siviiliuhrien määrä Gazassa ja Israelissa on ylittänyt jo tuhannen rajan. Lähes kaikki uhrit ovat kuolleet Gazassa, jota Israelin armeija pommittaa ilmaiskuin.

Israelin operaation tarkoitus on estää Hamasin ja sitä lähellä olevien militanttiryhmien raketti-iskut rajan yli. Hamas on puolestaan vaatinut Israelin toteuttaman Gazan saarron purkamista.

Gazassa on syttynyt vastaavia konflikteja parin vuoden välein.

Tämän jutun lähteinä on käyttty BBC:tä, Al-Jazeeraa, Bloombergia ja Al-Arabiyaa.

Israel, Israelin isku Gazaan, Palestiina, Teemu J. Kammonen, ulkomaat, Gaza, Ulkomaat
USA toiveikkaana: Gazaan jopa viikon tulitauko?
Sisältö:

Israelin ja Gazaa hallitsevan islamistisen Hamasin aamukahdeksalta alkanut 12 tunnin tulitauko on toistaiseksi pitänyt. Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry sanoo toivovansa, että tulitauko voitaisiin pidetään viikon mittaiseksi.

Israel ja Hamas eivät ainakaan toistaiseksi ole hyväksyneet viikon mittaista tulitaukoa.

-Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on kuitenkin ilmaissut olevansa valmis siihen hyvän tahdon osoituksena, Kerry kommentoi uutistoimisto Bloombergin mukaan. 

Samaan aikaan Israelin armeija kuitenkin ilmoitti jatkavansa myös tulitauon aikana toimia niiden tunnelien löytämiseksi, joissa Hamasin väitetään säilyttävän raketteja.

Israelin ja Hamasin yhteenotoissa on heinäkuun aikana kuollut noin 1 000 ihmistä.

Israel ja Palestiina, Israelin ja palestiinalaisten sota, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Norjan poliisi avautuu terroriuhkista: “Meillä on pitkä tie”
Sisältö:

Norjan poliisin ammattiliitto Politiets Fellesförbund arvostelee järjestelyjä, joihin Norjassa on ryhdytty aikaisemmin tällä viikolla julkistetun terroriuhan vuoksi. Järjestön mukaan Norjan poliisin valmius on vain hiukan parempi kuin vuoden 2011 heinäkuun terrori-iskuissa. 

-Tietyt poliisit sanoisivat, että valmius on yhtä huono, osa sanoisi, että valmius on huonompi ja osa kuvailisi valmiutta paremmaksi. Minun mielestäni meillä on pitkä tie edessämme, norjalaispoliisi Sigve Bolstad kommentoi ruotsalaisen uutistoimisto TT:n mukaan. 

Norjan poliisi on lisännyt rajavalvontaansa ja maan rajoilla vaaditaan passi kaikilta ulkomaalaisilta, myös suomalaisilta ja ruotsalaisilta.

22. heinäkuuta vuonna 2011 Oslossa räjäytettiin kaksi pommia. Samana päivänä tehtiin myös joukkomurha Utøyan saarella

Norjan terroriuhka, Terroriuhka, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
”Mitä työtoverieni murha Afganistanissa kertoo islamin ja lännen suhteista?”
Sisältö:

Uskonnollisen etiikan ja yhteiskunnan välinen ero on yksi selittävä tekijä siinä, miksi muslimimaiden ja länsimaiden asukkaiden välillä näyttää olevan jatkuvia ristiriitoja.

Näin arvelee toimittaja Miikka Niiranen kirjoituksessaan, jonka hän julkaisi blogissaan Puheenvuorossa otsikolla Mitä työtoverieni murha Afganistanissa kertoo islamin ja lännen suhteista. Alun perin kirjoitus ilmestyi Seurakuntalainen-lehdessä.

Niiranen yrittää ymmärtää, miksi kaksi suomalaista lähetystyöntekijää ammuttiin Heratissa Afganistanissa autoon. Hän etsii vastausta muslimimaiden ja lännen yhteiskuntien erosta.

- Islamilaisissa maissa uskonto ja valtiovalta yleensä ovat yhtä ja samaa kokonaisuutta. Näin on siitä syystä, että islam uskontona sisältää kokonaisen yhteiskunnallisen ohjelman saattaa koko maailma islamilaisen uskonyhteisön, umman poliittiseen hallintaan, Niiranen aloittaa.

- Vastoin tavallisten suomalaistenkin melko yleistä luuloa, kristinusko on tehnyt alustaan alkaen todellisen ja merkityksellisen eron kirkon ja valtion välille. Kirkko ei tarvitse valtiota mihinkään ollakseen täysimittaisesti kirkko, seurakuntiensa jäsenistä koostuva Kristuksen ruumis.

- Tämä tärkeä kirkon olemisen tavan historiallinen valtauoma tapaa unohtua länsimaissa, koska kulttuurimme yhteinen muisti on pitkän valtiokirkollisen historian läpitunkema.

Niiranen uskoo, että nimenomaan tämä uskonnon yhteiskunnallisen aseman ero johtaa sekä länsimaissa että muslimimaissa ristiriitaan, joka lopulta johtuu ymmärtämättömyydestä. Ongelmia on kolme.

- Ensimmäinen niistä on kuva, joka muslimimaiden tavallisilla kansalaisilla on lännestä. Koska he mieltävät uskonnon ja valtion luontevasti yhdeksi kokonaisuudeksi omassa maassaan, ajattelevat he lännen uskonnon vastaavalla tavalla olevan kristinusko.

- Siksi se rappiollisena nähty mediamateriaali, mikä tulee lännestä satelliitin, internetin ja kaapelitelevision kautta, on heille samalla kristinuskoa. Rappioksi lasketaan erityisesti pornografia, alkoholi, irtosuhteet ja kaikki se, jota vapaudeksi täällä tavataan kutsua ja jota muu maailma pääsääntöisesti kauhistelee.

Länsikään ei ole Niirasen mielestä vapaa ennakkoluuloista. Hän kirjoittaa, että erityisesti Yhdysvalloissa katsomuksellisesti maallistuneet kokevat myös poliittisesti aktiiviset kristityt – erityisesti oikeistokristityt – uhaksi.

- Mikä sekularistin kotimaassa muistuttaa minkäänlaista fundamentalismia, ruokkii uskonnollisia vastakkainasetteluja, on siksi vaarallista ja siitä täytyy erottautua, Niiranen kuvailee maallistuneen ajattelutapaa.

Niiranen näkee näiden kahden törmäävän ajattelutavan synnyttävän kierteen, joka johtaa konservatiivisessa uskonnollisessa yhteisössä radikalisoitumista ja liberaalissa uskonnottomassa yhteisössä aiempaa suurempaa halveksuntaa.

Tätä kierrettä katkaisemaan Niiranen kehottaa nimenomaan maltillista, konservatiivista kristillistä väestönosaa hakeutumaan aktiiviseen dialogiin kummankin ”osapuolen” kanssa.

Lue Miikka Niirasen kirjoitus Uuden Suomen Puheenvuorosta.

Afganistanin surmat, Islam, Kristinusko, Kulttuuri, Suomi, Teemu J. Kammonen, ulkomaat, Uskonnot, Uskontojen välinen keskustelu, Afganistan, Ulkomaat
Järjestö: Naapurit katselivat, kun kaksi miestä kaatoi ruumiita joukkohautaan
Sisältö:

Ukrainan itäosista, läheltä Slovianskin kaupunkia, on löytynyt joukkohauta, kertoo kansainvälisen Human Rights Watch –järjestön edustaja.

HRW:n edustaja kertoo olleensa paikalla, kun Ukrainan hallinnon viranomaiset avasivat haudan.

Hautaan on mitä ilmeisesti kuljetettu ruumiita paikalliselta ruumishuoneelta aiemman sähkökatkoksen aikana. Venäjä-mieliset separatistit pitivät aluetta hallussaan.

HRW:n silminnäkijöiden mukaan kaksi maastopukuista miestä kuljetti kaikkiaan 15 ihmisen ruumiit hautaan. Toistaiseksi vahvistettuja ruumiita on kahdeksan.

Toistaiseksi järjestön tiedossa ei ole, ovatko haudatut joutuneet rikosten uhriksi. Separatistit ovat siepanneet ja pahoinpidelleet Ukrainan hallinnon kannattajia kuukausia kestäneen kriisin aikana.

human rights watch, Joukkohauta, Teemu J. Kammonen, Ukraina, Ukrainan kriisi, Ukrainan kriisi, ulkomaat, Ulkomaat
”Miksi USA pyrkii niin itsepintaisesti syyttämään Venäjää?”
Sisältö:

Perussuomalaisten kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Tom Packalén vaatii Suomea odottamaan lennon MH17:n kohtalon tutkimusta ennen uusiin Venäjän-vastaisiin talouspakotteisiin sitoutumista.

Packalénin mukaan nyt länsimaiden, erityisesti Yhdysvaltojen, ja Venäjän välillä on käynnissä kiivas informaatiosota, jonka vuoksi hätäisiä johtopäätöksiä ei tule tehdä.

- Miksi Yhdysvallat pyrkii niin itsepintaisesti syyttämään Venäjää tapahtuneesta? Yksi syy voi olla maan presidentin Barack Obaman halu nostaa suosionsa pohjalukemista. Kuva pahasta Venäjästä uhkaamassa koko maailmaa ei olisi lainkaan hullumpi väline tässä´, Packalén kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

- On hurjaa suomalaisena ja eurooppalaisena katsoa, miten me ostamme nämä huterat puheet ja alamme toistaa niitä lähes faktoina.

Yhdysvallat toi tänään julkisuuteen uusia todisteita, joiden mukaan Venäjän osuus lennon MH17 alas ampumiseen on selvä. Lisäksi USA kertoo lähteisiinsä vedoten Venäjän armeijan osallistuvan tykistöllään Itä-Ukrainan taisteluihin.

Yhdysvaltojen mukaan sillä on todisteita Buk-ilmatorjuntajärjestelmän alkuperästä, joka on Venäjä. Tietojen mukaan Ukrainasta olisi kuljetettu viime viikonloppuna Venäjälle Buk-järjestelmä, josta puuttuu yksi ohjus.

Packalén perustaa kirjoituksensa tietoihin, joiden mukaan Ukrainan separatistit olisivat onnistuneet kaappaamaan Buk-järjestelmän Ukrainan hallinnon joukoilta.

Toinen teoria on, että Venäjä aseistaisi Itä-Ukrainan Venäjä-mielisiä joukkoja tarkoituksella luodakseen epävakautta maahan. Yhdysvallat on tämän teorian puolella.

- Nykytiedoilla malesialaiskoneen todennäköinen kohtalo on siis se, että separatistit ampuivat sen alas BUK M1-ilmatorjuntaohjuksella, jonka he olivat kaapanneet kesäkuun lopussa Ukrainan asevoimilta, Packalén kirjoittaa.

- Luultavasti kyse oli siinä mielessä vahingosta, että he luulivat ampuvansa sotilaskonetta. Mustat laatikot tuskin tuovat tähän lisää selkeyttä.

- Suomen ulkopoliittiselta johdolta vaaditaan rohkeutta vaatia faktoja pöytään. Ennen niiden näkemistä ja arviointia emme voi lähteä pakotteisiin. Pakotteet haittaisivat merkittävästi jo nyt huonossa kunnossa olevaa taloutta. Lisäksi ne kärjistäisivät kriisiä, johon pitäisi etsiä liennytystä.

Buk, MH17, Politiikka, Teemu J. Kammonen, Tom Packalén, Ukrainan kriisi, Ukrainan kriisi, ulkomaat, ulkopolitiikka, Ulkomaat
Viron pressa nälvii Venäjää: ”Yleensä tätä kutsutaan sodaksi, vai mitä”
Sisältö:

Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves on ottanut Twitterissä poikkeuksellisen suoraan kantaa viime yönä julkistettuihin tietoihin, joiden mukaan Venäjän armeija antaisi tykistötukea Itä-Ukrainan separatistelle.

– Venäjä ampuu tykistöllä yli Ukrainan rajan. Yleensä tätä kutsutaan sodaksi vai olenko erehtynyt?, Ilves tviittasi viime yönä.

Ilves on hyvin länsimyönteinen virolaispoliitikko, joka on käyttänyt Twitterissä aiemminkin reipasta kieltä.

Tiedot Venäjän ampumasta tykkitulesta Ukrainaan perustuvat Yhdysvaltojen ulkoministeriön jakamaan tietoon. Tiedon lähde on USA:n mukaan Ukrainan Kiovan keskushallinto.

Presidentti Ilves jatkoi hetken aikaa keskustelua Ukrainan tilanteesta seuraajiensa kanssa. Häneltä kysyttiin sotalausunnon kovuudesta, johon vastaus kuului näin:

- Yleensä naapurin ampumista ei pidetä kansojen välisenä ystävyytenä, Ilves tviittasi sarkastisesti.

Teemu J. Kammonen, Toomas Hendrik Ilves, Twitter, Ukrainan kriisi, Ukrainan kriisi, ulkomaat, Ulkomaat
USA: Venäjän armeija ampuu tykeillä Ukrainaa
Sisältö:

Yhdysvaltojen ulkoministeriö uskoo, että Venäjän armeija on puuttunut suoraan aseellisesti Itä-Ukrainan selkkaukseen. Ministeriö kommentoi Etyjille saaneensa tiedon tykistötulesta Ukrainan hallitukselta.

- Meillä ei ole mitään syytä epäillä tietoja, joiden mukaan tykistötuli tulisi Venäjän rajan takaa, Yhdysvallat sanoo.

Samassa viestissä ulkoministeriö listaa hallussaan olevat merkittävimmät todisteet siitä, että Venäjä on varustanut separatisteja Ukrainassa. USA:n mukaan myös viime viikolla tapahtunut matkustajalentokoneen pudotus tapahtui venäläisellä ilmatorjuntaohjuksella.

Ukrainan hallinto on käynyt käytännössä sisällissotaa Venäjä-mielisiä separatisteja vastaan Itä-Ukrainan maakunnissa.

Eilen Ukrainan pääministeri Arseni Jatsenjuk ilmoitti yllättäen erostaan. Eroa edelsi kahden hallituspuolueen ero. Nopea poliittinen kriisi johtanee uusiin vaaleihin.

MH17, Teemu J. Kammonen, Tykistö, Ukraina, Ukrainan kriisi, Ukrainan kriisi, ulkomaat, Ulkomaat
Terroriuhka näkyy myös Suomen rajalla: “Toimet koskevat kaikkia”
Sisältö:

Norjaan kohdistuvan terrori-iskun uhka tarkoittaa sitä, että myös Suomen ja Norjan välinen raja ja erityisesti raja-asema Kivilompolossa ovat erityistarkkailussa.

Norjalaisen VG-sanomalehden mukaan tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikki raja-aseman läpi pyrkivät autot tarkastetaan. 

-Haasteena on se, että uhkaus on epämääräinen, joten toimenpiteet koskevat kaikkia poliisialueita, Norjan poliisiylijohtja Vidar Refvik sanoo.

Norjan poliisi näkyy myös katukuvassa aikaisempaa enemmän, sekä virka- että siviiliasuissa.

Norjan viranomaisten mukaan islamistinen terroristijärjestö on suunnitellut terroristi-iskua Norjaan lähipäivinä. Oikeusministeri Anders Anundsen on keskeyttänyt kesälomansa tapauksen vuoksi ja Norjan hallituksen kriisineuvosto on kutsuttu koolle. 

Norjan terroriuhka, Raja-alue, Terrorismi, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Äkkikäänne Ukrainassa – uudet vaalit lähellä
Sisältö:

Ukrainan pääministeri Arseni Jatsenjuk on eronnut tehtävästään hetki sitten. Asiasta kertoo muun muassa Bloomberg.

Aikaisemmin tänään kaksi puoluetta erosi Ukrainan hallituksesta. Maalla on nyt 30 päivää aikaa muodostaa uusi hallitus tai sillä on edessään uudet parlamenttivaalit.

Hallituksen jättäneet puoluet Udar ja Svoboda ovat Bloombergin mukaan ilmoittaneet haluavansa maahan uudet vaalit. Jatsenjukin hallitus muodostettiin helmikuussa.

-Todennäköisesti meillä on edessämme uudet parlamenttivaalit lokakuun lopussa. Tämä vaihtoehto sopinee sekä poliittisille puolueille että Ukrainan presidentille, ukrainalainen politiikan tutkija Juri Jakumenko kommentoi Bloombergille.

Arseni Jatsenjuk, Ukrainan kriisi, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Israel iski YK:n kouluun – ainakin 15 kuollut
Sisältö:

Israelin armeija on iskenyt YK:n ylläpitämään kouluun Pohjois-Gazassa Beit-Hanounissa. Ruotsalaisen uutistoimisto TT:n mukaan koulu toimii tällä hetkellä pakolaisten suojapaikkana.

BBC:n tietojen mukaan iskussa on kuollut 15 ja loukkaantunut yli 200.

BBC uutisoi lisäksi, että kyseessä on neljäs Israelin isku YK:n ylläpitämään kohteeseen.

Israelin isku Gazaan, Israelin ja palestiinalaisten sota, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
BBC: Kadonneen algerialaiskoneen reitillä aseistettuja joukkoja
Sisältö:

Tänään iltapäivällä Saharan yllä kadonneen Air Algerien lentokoneen reitillä oli paitsi poikkeusellisen huono sää, myös aseistettuja joukkoja. Näin kertoo BBC:n kirjeenvaihtaja Alex Duval Smith. 

-Aseistettujen joukkojen sanotaan olevan aktiivisia juuri sillä alueella. Siitä huolimatta vaikuttaa todennäköisimmältä, että kone on pudonnut huonon sään takia, hän kommentoi.

Kone oli matkalla Burkina Fason pääkaupungista Ouagadougousta Algerian pääkaupunkiin Algeriin. Sen reitti kulki Saharan yli. Yhteys lentokoneeseen kadotettiin noin 50 minuuttia lähdön jälkeen. Uutistoimistojen mukaan koneen kapteeni oli sitä ennen pyytänyt lupaa muuttaa reittiä huonon sään vuoksi.  

Koneessa oli tämänhetkisten tietojen mukaan 110 matkustajaa.

lentoturma, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Norjan terroriuhka: “Ensimmäinen kerta, kun tehdään mitään tällaista”
Sisältö:

Norjan oikeusministeri Anders Anundsenin aamupäivällä julkistama Norjaan kohdistuva terroriuhka ei yllätä Oslossa asuvaa Svenska Dagbladetin kirjeenvaihtajaa Björn Lindahlia. 

-Norjan turvallisuuspoliisi on jo useiden vuosien ajan varoittanut, että tämä on suurin Norjaan kohdistuva uhka. Norjalla on ollut kansainvälisesti tietty rooli, maa on ollut pommittamassa Libyaa ja mukana Afganistanissa, hän kommentoi lehdelle

Norjassa liikkuvien epävirallisten tietojen mukaan uhkaus on tullut Syyriasta.

-Norjasta on lähtenyt taistelijoita Syyriaan.  Norjassa on merkittävästi enemmän radikaaleja muslimeja kuin esimerkiksi Ruotsissa, Lindahl sanoo.

Norjan viranomaisten mukaan islamistinen terroristijärjestö on suunnitellut terroristi-iskua Norjaan lähipäivinä. Oikeusministeri Anders Anundsen on keskeyttänyt kesälomansa tapauksen vuoksi ja Norjan hallituksen kriisineuvosto on kutsuttu koolle.

-Tämä on ensimmäinen kerta, kun Norjan hallitus tekee mitään tällaista, Lindahl toteaa.

Norjan terroriuhka, Terrorismi, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat