Lauantai 18.4.2015

Uusi Suomi uutiset

Paha takaisku Vladimir Putinille: ”Merkittävä pudotus”
Sisältö:
Useat suuret kansainväliset lentoyhtiöt ovat lakkauttaneet Venäjän-reittejään viime viikkoina. Asiasta kertoo uutistoimisto Bloomberg, joka mainitsee uutisessaan ainakin EasyJetin, Deltan, Air Indian ja Cathay Pacificin lopettaneen lennot Moskovaan hiljattain.
 
-Lentoyhtiöiden kannalta kyse on yksinkertaisesti kysynnästä ja tarjonnasta. Mutta Venäjän osalta kansainvälisten lentojen väheneminen heijastaa maan yhä pahenevaa eristäytymistä, Bloomberg kirjoittaa.
 
Sekä EasyJet että Air India perustelevat Moskovan-lentojen lopettamista sillä, että niille ei ole kysyntää.
 
-Olemme siirtäneet kapasiteettia, joka Venäjän markkinoilta on vapautunut. Venäjän-lentojen kysynnässä on ollut merkittävä pudotus, Air India sanoo.
 
Bloombergin mukaan niin turistit kuin liikematkustajatkin ovat vähentäneet rajusti matkustamista Venäjälle. Uutistoimiston mukaan viime vuonna Moskovan kolmen lentokentän kautta kulki kaikkiaan 77 miljoonaa matkustajaa. Määrän odotetaan supistuvan reilusti tänä vuonna. Bloomberg huomauttaa jutussaan, että Vladimir Putinin presidenttikaudella Moskovan lentokenttiin on investoitu huomattavia rahasummia liikennemäärien kasvattamiseksi.
Lentoliikenne, ulkomaat, Uusi Suomi, Venäjä, Venäjä, Ulkomaat
Tilanne kärjistyy Italian rannikolla: Poliisi epäilee 12 kristityn joukkosurmaa
Sisältö:

Italian rannikolta ja edustalta kuuluu jälleen surullisia uutisia.

40 ihmisen pelätään hukkuneen, kun siirtolaisia kuljettanut alus upposi merellä Libyan ja Italian välillä. Lisäksi viimeisimpänä käänteenä Italian poliisi epäilee, että eräällä siirtolaisaluksella tapahtui uskonnollinen viharikos ja joukkosurma.

Viidentoista muslimisiirtolaisen ryhmän epäillään heittäneen 12 kristittyä nigerialaista ja ghanalaista siirtolaista veteen hukkumaan. Palermon poliisin mukaan muslimisiirtolaisia epäillään useista uskonnollisen vihan motivoimista murhista. Kaikkien veteen heitettyjen uskotaan kuolleen.

Uskontokuntien välisestä yhteenotosta kertoivat BBC:n mukaan selviytyneet siirtolaiset, jotka italialaisen The Local -uutissivuston mukaan olivat Nigeriasta ja Ghanasta lähtöisin.

BBC:n mukaan satoja siirtolaisia on kuollut pelkästään tänä vuonna ylittäessään Välimerta Afrikasta Italiaan ja muuhun Etelä-Eurooppaan. BBC:n mukaan lähes 10 000 siirtolaista on pelastettu Välimereltä viime päivinä.

Italia pyytää EU:lta lisäresursseja siirtolaistulvasta ja pelastusjärjestelyistä selviämiseen. Italian mukaan se ei ole saanut EU:lta kunnollista ratkaisua avunpyyntöihinsä.

Italia, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Kaksi ammuttiin kadulle Göteborgissa – murhilla jengikytkös
Sisältö:

Kaksi ihmistä on saanut surmansa Göteborgissa, Ruotsissa kahdessa eri ampumistapauksessa. Ammuskelut sattuivat Göteborgs Postenin mukaan kymmenen tunnin sisällä keskiviikkoiltana ja torstaiaamuna. Molemmissa ampumistapauksissa kyse on lehden mukaan murhasta.

Molemmilla uhreilla oli kytköksiä kaupungissa riehuvaan jengisotaan.

Ensimmäinen tapaus sattui Hisingenin kaupunginosassa. Neljä nuorta hyppäsi ulos autosta ja ampui kadulle 53-vuotiaan miehen ja pahoinpiteli puukolla tai pienellä kirveellä 42-vuotiasta miestä. Ampumavammoja saanut 53-vuotias kuoli, mutta 43-vuotias on GP:n mukaan kotiutettu jo sairaalasta.

Molemmat miehet ovat kahden jengiläisen lähisukulaisia. Tätä katujengiä epäillään noin kuukausi sitten Hisingenissä tehdystä ravintolaiskusta, missä kuoli kaksi ihmistä.

Torstaiaamun ampuminen sattui puolestaan Angeredin kaupunginosassa. 29-vuotias mies oli ammuttu nuoren naisen omistamaan autoon parkkipaikalla. Ammutulla miehellä oli jengikytköksiä ja hänen isoveljensä murhattiin noin vuosi sitten.

ammuskelu, Angered, Hisingen, Ruotsi, Uusi Suomi, Göteborg, Ulkomaat
Vladimir Putin joutui hiillostukseen suorassa lähetyksessä – ”Tilastot valehtelevat”
Sisältö:

Maitotilalliset laittoivat Venäjän presidentin Vladimir Putinin koville kun Putin vastaili kansalaisten kysymyksiin suorassa lähetyksessä tänään torstaina.

Suorassa lähetyksessä kuvattiin maitotilalla, jossa työntekijät seisoivat ryhmässä pihalla. He kertoivat, että rahat maidon tuotannosta valuvat suuryrityksille ja sijoittajille, ei tavallisille maitotilallisille.

– Miten hallitus auttaa maataloutta? Rahat menevät suurille yrityksille ja sijoittajille. Maatilalliset saavat vain murusia, maitotilan isäntä sanoi Putinille.

Putin kuitenkin vakuutti, että hallitus tukee maitotilallisia taloudellisesti. Hän ihmetteli, miksi maitotilan tilanne on niin huono.

– Pitää katsoa maakuntanne tilannetta, hän totesi.

Toinen maitotilallinen sanoi Putinille yleisöstä, että maidontuotannon kustannukset ovat kasvaneet ja heillä ei ole rahaa.

– Tilastojen mukaan kaikki on hyvin, mutta se ei pidä paikkansa.  Tilastot valehtelevat. Uskotko tilastoja? hän kysyi Putinilta.

Putin kertoi luottavansa tilastoihin.

Vladimir Putin Venäjä-pakotteista: ”Pitää olla kärsivällinen”

Putin myöntää, että lännen asettamilla talouspakotteilla on negatiivisia vaikutuksia, mutta hän kuitenkin vähättelee niitä.

Putin vastaa parhaillaan kansalaisten esittämiin kysymyksiin.

Talouspakotteita suurempi ongelma on öljyn matala hinta.

– Pitää olla kärsivällinen, hän toteaa useaan otteeseen.

Hän kertoi, että talouspakotteet eivät ole poistumassa vielä pitkään aikaan. Putin kuitenkin uskoo, että Venäjän talous kasvaa.

– Kovista olosuhteista huolimatta menemme eteenpäin, hän totesi.

Putin muistutti, että Euroopan taloudessa on paljon ongelmia.

Hän korosti, että nyt on tärkeää pitää huolta Venäjän ruuan tuotannosta, luoda paremmat olot yrityksille, sijoittajille ja parantaa hallintoa.

Uusi Suomi seurasi suoraa lähetystä Putinin puheesta brittilehti Bloombergin tulkin kääntämänä.

Linda Pelkonen, Maitotila, ulkomaat, Venäjä, Venäjä, Vladimir Putin, Ulkomaat
”Nyt on kiire” – Varautuuko Saksa jo Kreikan konkurssiin?
Sisältö:

Kreikka voi jäädä ilman apupakettien mukaista maksuerää huhtikuussa, arvioi saksalaislehti Handelsblatt. Euromaiden valtiovarainministerit kokoontuvat ensi viikon perjantaina Latvian pääkaupungissa Riiassa. Kokouksessa on määrä käsitellä Kreikan maksuerää ja tilanne on hankala.

Maksujen ehtona olleita vaatimuksia rakenteellisista uudistuksista ei vasemmistolainen Syriza ole tehnyt. Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis arvioi, että sopu Kreikan ja muiden euromaiden valtiovarainministereiden välillä on ”epätodennäköistä”.

– Me odotamme Kreikalta uskottavaa sitoutumista uudistuksiin. Nyt on kiire, sanoo Dombrovskis.

Toinen saksalaislehti, Die Zeit, kertoo keskiviikkona, että Saksa on valmistellut vakan alla suunnitelmaa, kuinka Kreikka pidetään eurossa, jos se tekisi valtionvararikon.

Kreikka suoriutui vain juuri ja juuri tällä viikolla velanhoitokuluistaan kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle. Saksassa pelätään, että ensi viikolla maksuun tuleva uusi erä ajaisi maan konkurssiin. Suunnitelman mukaan Euroopan keskuspankki voisi kuitenkin jatkaa kreikkalaispankkien rahoittamista, vaikka valtio ei velvoitteistaan suoriutuisi. Ehtona olisi kuitenkin myöntyminen jo vaadittuihin uudistuksiin.

Mikäli Kreikka ei ole valmis tekemään rakenteellisia uudistuksia, Saksa hyväksyisi Kreikan irtautumisen eurosta.

Kreikan kriisi, Kreikan talouskriisi, Kreikka, Uusi Suomi, Ulkomaat
Suomi-tylytys leviää maailmalla – Huippumaine perustuukin harhaluuloon?
Sisältö:

Oikeistolaisen ajatushautomon Centre for Policy Studiesin raportti Suomen koulujärjestelmän maineesta leviää ulkomaisessa lehdistössä. Muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC otsikoi raporttiin pohjaten, että Suomi ei ole enää entisensä.

Suomen koulujärjestelmää on hehkutettu vuosikaudet ympäri maailmaa. Viime vuosina suomalaisten tulokset Pisa-testeissä ovat kuitenkin kääntyneet laskuun.

Raportin kirjoittaja, koulutusalan ajatushautomon tutkimusjohtaja Gabriel Heller Sahlgren, väittää Suomen koulutusmaineen perustuvan väärinymmärrykseen. Raportissaan hän kertoo pyrkivänsä ”lähemmäs totuutta”.

Sahlgrenin mielestä Suomen loistava menestys Pisa-testeissä 2000-luvun alkupuolella perustuu vanhaan, hyvin perinteiseen koulutusjärjestelmään. Sahlgrenin mielestä Suomen menestys perustuu historiallisiin, talouteen liittyviin ja kulttuurisiin tekijöihin, joilla ei todellisuudessa ole tekemistä koulutuksen kanssa.

- Nykyiset suositut selitykset maan saavutuksille eivät kestä tarkastelua, Sahlgren kirjoittaa.

Sahlgrenin mielestä totuus Suomen koulumenestyksen syistä istunut siihen kuvaan, jonka asiantuntijat halusivat Suomen antavan. Suomesta haluttiin Sahlgrenin mielestä tehdä vastavoima Aasian koulujärjestelmille, jotka perustuivat kovaan työhön ja pitkiin koulupäiviin sekä esimerkki siitä, että menestyksen voi saavuttaa vapaammalla ja luovemmalla lähestymistavalla.

Sahlgrenin mielestä tälle mielikuvalle ”ei ollut koskaan oikeita todisteita”.

Sahlgrenin mielestä asia on päinvastoin: sen sijaan että olisi ollut Aasian maiden vastakohta koulutuksessa, Suomi oli itse asiassa monella tapaa niiden kaltainen. Sahlgren luonnehtii Suomea ”myöhäiseksi kehittyjäksi”, joka on ollut taloudellisessa kehityksessään muita Pohjoismaita jäljessä koko 1900-luvun alun.

Sahlgrenin tutkimuksen mukaan on yleisesti ottaen vaikeaa hyväksyä sitä, että Suomen koulujärjestelmä on ollut hyvin strukturoitu ja keskittynyt. Hänen mielestään muiden pitäisi oppia Suomesta se, että auktoriteettia ja kuria ei pitäisi höllentää luokkahuoneissa. Sahlgrenin mielestä Suomen koulutuksen alamäki johtuukin nimenomaan oppilasjohtoisuuteen ja löysempään kuriin siirtymisestä 1990-luvulla.

Gabriel Heller Sahlgren, Suomen koulujärjestelmä, Suomi mainittu, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Tämä näky oli liikaa Venäjällä – Hillary Clintonille K-18-varoitus
Sisältö:

Venäläinen TV Rain -televisiokanava antoi Yhdysvaltain presidenttiehdokas Hillary Clintonin kampanjavideolle K-18-varoitustäpän, kertoo CNN-kanava.

Videolla esiintyy toisiaan kädestä pitävä miespari, ja venäläiskanava pelkää sen rikkovan Venäjän kiisteltyä homopropagandalakia.

TV Rainin edustaja kertoo CNN:lle, että kanava halusi K-18-ilmoituksellaan varmistaa, ettei se toimi homopropagandalain vastaisesti. Laki kieltää muun muassa ”poikkeavien seksuaalisten suhteiden” esittelyn alaikäisille.

Hillary Clinton ilmoitti vuonna 2013 tukevansa samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliittoa. Äskettäin hän ilmoitti olevansa ehdolla Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vuonna 2016.

Koko kampanjavideo katsottavissa yllä.

Hillary Clinton, ulkomaat, Uusi Suomi, Venäjä, Ulkomaat
Sauli Niinistö nähtiin yllättävissä puuhissa – BBC ihmettelee
Sisältö:

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kerännyt kansainvälistä huomiota harrastuksensa vuoksi. 

Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo leikkimielisessä blogissaan, että ilmeisesti Suomen presidentti pakkaa aina virkamatkoilleen mukaan rullaluistimet. The National -lehti bongasi Niinistön Abu Dhabissa luistelemassa Yas Marinan GP-radalla.

Niinistö kertoo lehdelle pyrkivänsä rullaluistelemaan mahdollisimman monissa eri paikoissa. Hän on muun muassa rullaluistellut Tiananmenin aukiolla Pekingissä ja New Yorkin Broadwaylla.

Niinistö aloitti harrastuksensa jo 1990-luvulla ollessaan valtiovarainministeri. Hän on rullaluistellut yli 30 eri maassa.

Sauli Niinistö, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Miksi Itämeri on tärkeä Venäjälle? Hävittäjälentäjä arvioi
Sisältö:

Venäjä haluaa näyttää Itämeren alueella voimistuneella läsnäolollaan, että Itämeri on edelleen maan edun kannalta tärkeä.

Näin arvioi ruotsalainen Gripen-hävittäjän lentäjä ja turvallisuusbloggari Carl Bergqvist Åbo Akademin -uutislehden haastattelussa.

Vaikka Bergqvist siirtyi Ruotsin maanpuolustuskorkeakouluun suorittamaan jatko-opintoja, arvioi hän, että Venäjän aktiivisuus Itämerellä on kasvanut vuodesta 2003, jolloin hän aloitti lentämisen Gripenillä. Takanaan Ruotsin ilmavoimien majurilla on yli tuhat lentotuntia.

– Osin halutaan näyttää, että Itämeri on edelleen tärkeä alue (intresseområde) Venäjälle ja samalla Itämeren alue on ainoa alue, missä venäläiset sotavoimat ja Naton sekä EU:n sotavoimat ovat suoraan vastakkain ja niillä on yhteistä maarajaa, Bergqvist toteaa Meddelanden från Åbo Akademi -lehdelle.

– Itämeri on taloudellisesti hyvin tärkeä Venäjälle, kun tarkastellaan kuinka suuri osa Venäjän bruttokansantuotteesta kulkee Itämerellä – lähinnä öljynä ja kaasuna, hän jatkaa.

Bergqvistin kommentit eivät liity tänään Suomessakin uutisoituun yhdysvaltalaislentokoneen ja venäläishävittäjän kohtaamiseen Itämerellä. Asiasta kertoi Suomessa Verkkouutiset italialaisen ja latvialaisen yleisradioyhtiön tietoihin nojaten.

Perjantaina Bergqvist kommentoi tuoreeltaan pohjoismaiden puolustusministereiden yhteiskirjoitusta ruotsalaislehti Expressenin verkkokolumnissaan. Hänen mukaansa Venäjä pitää puolustustoimenpiteitä linjaavaa kirjoitusta hyökkäävänä samalla tapaa kuin Venäjä reagoi myös viime syksyn Tukholman sukellusvenejahtiin. Samalla hän arvioi, että Venäjä reagoi voimakkaammin lentoharjoitukseen.

– Keväällä järjestetään suuri lentoharjoitus Pohjois-Norjan, -Ruotsin ja -Suomen alueella, jota todennäköisesti seuraa voimakkaat viestit Venäjältä. Harjoitusta on suunniteltu vuodesta 2013 ja siihen osallistuu noin 100 lentokonetta.

– Vertailun vuoksi Venäjä järjesti ilman ennakkoilmoitusta maaliskuussa suuren valmiusharjoituksen, johon osallistui 80 000 sotilasta ja 200 lentokonetta ja helikopteria. Todennäköisesti myös tämän vuoksi puolustusministerit painottivat kirjoituksessaan, että Venäjän retoriikka ei ratkaise, vaan se, miten maa toimii ja että suhteissa vallitsee nyt uusi normaalitila, Bergqvist kirjoittaa Expressenissä.

Hänen mukaansa Pohjoismaiden tiivistyvä puolustusyhteistyö on uuden tilanteen seuraus.

Carl Bergqvist, Islanti, Itämeri, Jas Gripen, Norja, Politiikka, Puolustuspolitiikka, Ruotsi, Suomi, Tanska, Ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Uusi Suomi, Venäjä, Venäjä, Ulkomaat
Hätähuuto Viron presidentiltä: ”Jos Venäjä hyökkää, kaikki on ohi 4 tunnissa”
Sisältö:
Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves pyytää The Telegraph -lehden haastattelussa puolustusliitto Natoa asettamaan lisää joukkoja Viroon ja muualle Baltiaan. Ilves pitää Venäjän hyökkäystä Viroon mahdollisena ja jopa todennäköisenä.
 
-Olemme havainneet sotilaslentojen lisääntyneen dramaattisesti. Meidän rajoillamme tehdään massiivisia sotaharjoituksia. Olemme huomanneet uhkaavan retoriikan lisääntyneen. Viroa ei näissä vihamielisissä puheissa mainita erikseen, mutta kuulumme siihen maaryhmään, joka on mainittu uhkaavaan sävyyn, hän sanoo brittilehden haastattelussa.
 
Ilveksen mukaan Viron rajan tuntumassa harjoittelee jatkuvasta 40 000 - 80 000 venäläissotilasta. Hän muistuttaa Natoa Walesin huippukokouksessa viime vuonna annetusta lupauksesta lisätä läsnäoloa Baltiassa.
 
-Jos jotakin tapahtuu, Nato pääsee apuun noin viikossa, ehkä viidessä päivässä. Jos seuraa Venäjän harjoituksia, voi päätellä, että jos he hyökkäävät, kaikki on ohi neljässä tunnissa, Ilves sanoo.
 
Myös esimerkiksi Britannian puolustusministeri Michael Fallon on ilmaissut huolensa Baltian tilanteesta. Hän uskoo, että Venäjä saattaisi käyttää Baltian maissa esimerkiksi salaisia joukkoja, kyberhyökkäyksiä ja jännitteiden lietsomista venäläisvähemmistön ja valtaväestön välille.
Michael Fallon, Nato, Toomas Hendrik Ilves, ulkomaat, Uusi Suomi, Venäjä, Ulkomaat
Todella kova Venäjä-ennuste tutkijalta: ”Ennemmin tai myöhemmin”
Sisältö:
-Ennemmin tai myöhemmin Venäjän ja lännen välit kärjistyvät sotiaalliseksi konfliksi. Näin ennakoi Ruotsin kuninkaallisen sotatieteiden akatemian tutkija Johan Wiktorin sanoo Dagens Industri -lehden haastattelussa.
 
-Jos nykyinen kehitys jatkuu, syntyy jonkinlaista ylilatausta. Talouspakotteet ovat erittäin kova painostuskeino ja ikään kuin alkusoittoa sotilaalliselle konfliktille, Wiktorin kommentoi.
 
Hän uskoo myös Ruotsin joutuvan mukaan mahdolliseen konfliktiin.
 
-Sijaitsemme siellä, missä sijaitsemme. Jos konflikti syttyy, joudumme siihen tavalla tai toisella mukaan.
Johan Wiktorin, ulkomaat, Uusi Suomi, Venäjä, Ulkomaat
Vladimir Putinin yllätysveto onkin virhe? ”Enemmän ongelmia venäläisille”
Sisältö:
Venäjän presidentti Vladimir Putin on myöntänyt 700 miljoonan ruplan eli noin 13 miljoonan euron tukilainan kahdelle venäläiselle elokuvaohjaajalle, jotka aikovat perustaa uuden pikaruokaketjun Venäjälle.
 
Venäläisen Kommersant-lehden ja ruotsalaisen uutistoimisto TT:n tietojen mukaan tavoitteena on luoda vaihtoehto länsimaisille pikaruokaketjuille, erityisesti amerikkalaiselle McDonaldsille, jonka ravintoloita Venäjällä määrättiin suljettaviksi viime kesän lopulla. Uutuusketjun on määrä tarjota perinteisiä venäläisiä ruokia kuten borschkeittoa ja piirakoita.
 
Joidenkin arvioiden mukaan Putinin tukema ketju aiheuttaa kuitenkin enemmän haittaa jo olemassa oleville venäläisyrityksille.
 
-Tämä pikaruokaketju tarkoittaa enemmän ongelmia venäläisille kuin McDonaldsille, maan entinen valtiovarainministeri Aleksei Kudrin kommentoi Twitterissä.
Aleksei Kudrin, ulkomaat, Uusi Suomi, Venäjä, Vladimir Putin, Ulkomaat
Hyytävä arvio SvD:lle: ”Venäjältä tulee vastaus pohjoisessa”
Sisältö:

Venäläinen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Alexandr Golts arvioi Svenska Dagbladetin haastattelussa, että Venäjä vastaa voimannäytöllä Pohjoismaiden puolustusministereiden puolustusyhteistyökirjoitukseen.

Golts pitää myös todennäköisenä, että Venäjä alkaa uhkailla ydinaseillaan.

Puolustusministereiden kirjoitus julkaistiin tänään ennenaikaisesti norjalaisessa Aftenposten-lehdessä ja se on tarkoitus julkaista lauantaina Suomessa Hufvudstadsbladetissa. Kirjoituksessa puolustusministerit arvioivat, että Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt samalla, kun Venäjän harjoitustoiminta on lisääntynyt.

Puolustusministerit myös linjaavat Pohjoismaiden tiivistävän puolustusyhteistyötä.

– Venäjä tulee todennäköisesti vastaamaan tähän jollakin manööverilla pohjoisessa. Tämän päivän tilanteessa se on Kremlin ainoa tapa osoittaa tyytymättömyyttään, sanoo Golts SvD:lle.

Golts on entinen Jezenedelnyi Zurnalin varapäätoimittaja. Lehti sensuroitiin vain tunteja Krimin liittämisen jälkeen.

– Pohjoismaat tuntevat olonsa epävarmaksi sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, missä puhumalla voitaisiin ratkoa turvallisuusongelmia tai keskustella niistä. Sen sijaan nyt esitellään muskeleita ja näytetään, kuinka kalliiksi hyökkäys tulisi. Mahdollinen hyökkääjä on saatava ajattelemaan, että nyt on mietittävä kahdesti, kannattaako, Golts toteaa.

Hän arvioi, ettei Venäjä tule hyökkäämään Pohjoismaihin samalla tavalla kuin Ukrainaan. Sen sijaan Golts pitää Venäjän asemaa heikkona ja uskoo, että sen ainoa todellinen valttikortti on ydinase. Siksi maan johto alkaa Goltsin mukaan todennäköisesti sillä myös uhkailla yhä enemmän.

Alexandr Golts, Carl Haglund, Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Uusi Suomi, Venäjä, Venäjä, Ulkomaat
USA:han ensimmäinen naispresidentti? Lehdet: twiitti sunnuntaina
Sisältö:

Yhdysvalloissa entinen ulkoministeri Hillary Clinton aikoo ilmoittautua demokraattien presidentinvaalikilpaan tulevana sunnuntaina.

Asiasta kertovat The Washington Post ja Guardian.

Ehdokkuudestaan Clinton ilmoittaa lehtitietojen mukaan Twitterissä.

Presidentinvaalit järjestetään Yhdysvalloissa loppuvuodesta 2016, mutta sitä ennen suurimmat puolueet, demokraatit ja republikaanit, valitsevat ehdokkaansa omissa esivaaleissaan, jotka käynnistyvät jo tammikuussa. Tämän vuoksi kampanjointi alkaa hyvissä ajoin ennen varsinaista vaalipäivää.

Mikäli Clinton twiittaa ehdokuudestaan sunnuntaina, hän on ensimmäinen demokraatti, joka ilmoittautuu presidenttikisaan. Häntä pidetään myös laajalti ennakkosuosikkina. Yhdysvalloissa ei koskaan ole ollut naispresidenttiä.

Clinton on ollut aiemmin ehdolla demokraattien esivaaleissa vuonna 2008, jolloin hän hävisi puolueen presidenttiehdokkuuden nykyiselle presidentille Barack Obamalle. Clinton kuitenkin toimi Obaman hallinnon ulkoministerinä tämän ensimmäisellä virkakaudella.

Clintonin aviomies Bill Clinton toimi Yhdysvaltain presidenttinä vuosina 1993–2001.

Hillary Clinton, Uusi Suomi, Yhdysvallat, Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016, Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016, Ulkomaat
Tekeekö USA historiallisen ratkaisun: ”Mustan listan” merkintä vuodelta 1982 pois?
Sisältö:

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama saattaa ilmoittaa lähipäivinä merkittävästä käänteestä maansa ja Kuuban suhteissa.

Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry ja hänen kuubalainen kollegansa Bruno Rodriguez ovat jo aloittaneet Panamassa tapaamisen, joka on ensimmäinen näin korkean tason tapaaminen maiden edustajien välillä sitten vuoden 1959. Obama ja Kuuban johtaja Raul Castro puolestaan tapaavat Panamassa viikonlopun aikana.

Maiden välinen vihanpito on lieventynyt Raul Castron valtakaudella ja selvä lähentyminen alkoi viime vuonna. BBC:n mukaan Yhdysvaltain ulkoministeriö suosittelee nyt, että Kuuba poistettaisiin terrorismia tukevien valtioiden listalta.

BBC ja muut kansainväliset uutislähteet arvioivat, että Obama saattaakin olla valmis tekemään historiaa ja poistamaan Kuuban vuodesta 1982 voimassa olleen ”mustan listan” merkinnän. Jos tämä kipupiste poistuu maiden väliltä, maat saattavat jälleen avata lähetystöt toistensa maaperällä.

John Kerry, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat