Lauantai 28.2.2015

Uusi Suomi uutiset

Uskomaton väite murhasta Moskovassa - ”Tätä on nykypäivän Venäjä”
Sisältö:
Ruotsin entinen ulkoministeri Carl Bildt kommentoi kovin sanoin venäläisen oppositiopoliitikon Boris Nemtsovin murhan uutisointia venäläisessä mediassa.
 
-Tätä on nykypäivän Venäjä, valitettavasti, Bildt tviittaa ja viittaa muun muassa Pravdan tänään julkaisemaan artikkeliin, jonka mukaan murhan taustalla on ”90 prosentin varmuudella CIA”. 
 
Pravda väittää Nemtsovin olleen Yhdysvaltain agentti ja kuvailee tätä oppositiojohtajana ”vähäpätöiseksi”. 
 
Venäläiset oppositiopoliitikot ovat syyttäneet Nemtsovin murhasta suoraan Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia. Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kangaspuron mukaan vaihtoehtoja murhan tekijäksi tai tilaajaksi on useita.
 
-En itse kiirehdi nimeämään syyllistä tässä vaiheessa. Vaihtoehtoja on useita, hän tviittaa.
 
Nemtsovin murhan tutkijat kommentoivat BBC:lle, että tekijä voi olla ”kuka tahansa”.
 
-Murhan tarkoituksena saattaa olla pyrkimys luoda epävarmuutta Venäjälle. Sen taustalla voi olla esimerkiksi ääri-islamisteja tai Ukrainaan liittyviä tahoja, tutkintaa johtava Vladimir Markin sanoi BBC:lle.
 
Lue täältä, miten tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi Nemtsovin murhaa.
Boris Nemtsov, Boris Nemtsov, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Jäätävä arvio murhasta Moskovassa: ”Vladimir Putinin vastustajia kuollut ennenkin”
Sisältö:
Venäjän oppositiojohtajan Boris Nemtsovin ampuminen kadulle Moskovassa on saanut muun opposition todella pelkäämään Venäjällä. Näin kirjoittaa uutistoimisto Bloomberg
 
-Vladimir Putinin vastustajia on kuollut ennenkin. Venäjän presidentti on lähettänyt oligarkkeja ja punkbändejä vankilaan. Hän on sulkenut tv-asemia. Boris Nemtsovin murha on saanut Venäjän opposiotion nyt miettimän, voiko Kreml mennä vieläkin pidemmälle, Nemtsovin murhan jälkeen oppositiopoliitikkoja haastatellut toimittaja Eli Lake kirjoittaa. 
 
Julkisuuteen antamassaan lausunnossa Putin on tuominnut Nemtsovin ampumisen ”brutaaliksi teoksi”.  Bloombergin haastattelemat opposition edustajat ovat kuitenkin hyvin epäluuloisia.
 
-Poliitikkona en pysty arvioimaan, kuka muu (kuin Putin) voisi olla vastuussa tästä. Tälle ei ole mitään muuta selitystä kuin se, että Kreml on kaiken takana, vasemmistolainen oppositiopoliitikko Ilja Ponimarev sanoo Bloombergin  haastattelussa. 
 
Shakin maailmanmestarina tunnettu nykyinen oppositiopoliitikko Garri Kasparov on samaa mieltä.
 
-Kuka antoi käskyn tappaa Nemtsov? Kuka tietää. Käsky on kuitenkin tullut läheltä Kremliä ja sen olisi voinut antaa joku Putinin lähipiiristä. Putinia täytyy pitää vastuullisena.
 
Boris Nemtsov ammuttiin kadulle Moskovassa myöhään perjantaina Suomen aikaa. BBC:n mukaan häntä ammutiin neljä kertaa selkään. 
Boris Nemtsov, Boris Netmsov, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Sauli Niinistö lehdelle: Tätä Putin haluaa
Sisältö:

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi ruotsalaisen Dagens Nyheterin laajassa haastattelussa, mitä Venäjän presidentti Vladimir Putin todella hakee Ukrainan kriisistä. Niinistö kutsuu Ukrainan kriisiä katastrofiksi.

– Meillä on katastrofi Ukrainassa ja se on kamalaa siellä oleville ihmisille. Mutta meillä on myös toinen kriisi Venäjän ja Euroopan unionin sekä Venäjän ja lännen välisissä suhteissa --  ja se on kasvanut koko ajan. Meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta tilanne ei muutu huonommaksi ja sitä minä ja monet muut olemme yrittäneet, Niinistö sanoo.

– Uskon, että Venäjä haluaa heikentää Ukrainaa niin, että Putinilla on koko ajan käsissään tilanne, missä on monia vaikeita kysymyksiä, joita pidetään auki ja ratkaisemattomina. En usko, että Venäjä haluaa laajentaa aluettaan – mutta vaikuttaa henkisesti. Perimmäinen tarkoitus on selvä: Putin ei halua, että Ukraina tulee lähemmin kytkeytyneeksi länteen tai EU:hun – Natosta puhumattakaan, Niinistö arvioi.

Dagens Nyheter kehuu Niinistön aktiivista toimintaa Ukrainan kriisin aikana ja muistuttaa, että Suomi reagoi Krimin miehitykseen nopeasti, kun Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt ilmoitti ymmärtävänsä Venäjää.

Niinistö pitää Ruotsin ja Suomen syventyvää puolustusyhteistyötä tervetulleena ja katsoo, että se avaa mahdollisuuksia syventää yhteistyötä myös muilla aloilla. Silti Niinistö pitää tärkeänä, ettei esimerkiksi puolustusyhteistyössä aseteta valmiita tavoitteita, vaan edetään ennakkoluulottomasti askel askeleelta niin pitkälle kuin voidaan edetä. Natoa Niinistö ei pidä ajankohtaisena turvaratkaisuna, muttei halua Suomen itse sulkevan ovea Natoon.

Nato, Sauli Niinistö, Ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Uusi Suomi, Venäjä, Venäjä, Vladimir Putin, Ulkomaat
Radiopuhelimesta kuului varoitus – vain 10 metriä erottaa Isis-taistelijat ja kurdit
Sisältö:

Lähi-idän aluetta seuraava al-Monitor-sivusto raportoi pohjoisen Irakin Kirkukista, jossa lehden mukaan vain kymmenmetrinen kastelukanava erottaa ääri-islamistisen Isis-järjestön sotilaat vastavoimastaan, kurdien Peshmerga-joukoista.

Lehden toimittaja vieraili kurdien puolella Mula Abdulan eturintamassa. Rintaman toiselta puolelta kuuluu radiopuhelimen välityksellä, kuinka Isis-taistelija tiedustelee arabiaksi, miltä taivas näyttää.

– Taivas on tyhjä, kuuluu toisen vastaus.

Yhdysvaltain johtama kansainvälinen koalitio pommittaa Isis-sotilaiden asemapaikkoja. Peshmerga-komentaja Aziz Ahmadin mukaan ”IS pelkää pommikoneita, etenkin ranskalaisia”.

Pommitusten avulla kurdijoukot ovat vallanneet takaisin pääosan alueista, jotka Isis viime vuonna sai haltuunsa yllätyshyökkäyksellään. Takaisinvallattuja alueita pidemmälle kurdit eivät kykene eivätkä halua lähteä.

– Miksi me vuodattaisimme kurdiverta, kun tiedämme Irakin hallituksen ottavat alueet takaisin sitten, kun IS:n uhka on väistynyt? kysyy yksi kurdijohtaja.

Peshmerga on tuhonnut kanaalin ylittävät sillat yhtä lukuunottamatta Isisin hyökkäysten vuoksi. Al-Monitorin mukaan he kärsivät sekä sisäisistä ristiriidoista että asepulasta.

– Me taistelemme tätä ryhmää vastaan koko maailman puolesta, mutta meillä ei ole aseita taistelua varten, Ahmad vetoaa.

Kanavan toisella puolella Isis-taistelijoille tulee toimittajan läsnäollessa kiire.

– Varokaa, pommikone, kuuluu radiopuhelimesta.

Isis ja Irak, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Hurja visio USA:sta: Näinkö Suomelle Karjala takaisin?
Sisältö:

Stratfor-tiedusteluyhtiön tuoreimmassa kymmenvuotisennusteessa uskotaan Venäjän hajoavan Moskovan vallan heikkenemisen myötä. Ennusteen mukaan esimerkiksi Puola, Unkari ja Romania yrittävät saada takaisin Venäjälle menetettyjä alueitaan. Ennusteen mukaan myös Karjala pyrkii liittymään uudelleen Suomeen.

Stratfor ennustaa myös, että Euroopan unioni ei pysty ratkaisemaan perustavanlaatuista ongelmaansa, joka ei ole euroalue, vaan vapaan kaupan alue. Ennuste olettaa unionin rakoilevan entistä enemmän seuraavien vuosien aikana. Stratfor huomauttaa ennustaneensa vuonna 2005 kansallismielisen politiikan vahvistuvan Euroopassa ja odottaa nyt tämän trendin jatkuvan edelleen.

Ukrainan kriisi hallitsee kansainvälistä tilannetta seuraavien parin vuoden ajan, ennusteessa todetaan.

Ennusteesta kertoi Suomessa ensimmäisenä Verkkouutiset.

Karjalan palautus, Stratfor, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Ukrainassa tapahtuu outoja: Tämä mies ihmetyttää myös Venäjällä
Sisältö:

Ukrainassa viime vuodet asuneen ja maahan erikoistuneen tutkija Mark Teramaen mukaan Ukrainassa ihmetellään nyt, mitä maan kriisin osaltaan käynnistäneillä Euromaidan-protesteilla oikeastaan saavutettiin ja miksi maan hallintoon värvätään georgialaisia ja muita ulkomaalaisapuja.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Teramae kertoi instituutin tilaisuudessa, että ukrainalaisilla on kaksi suurta huolta: toinen on taisteluiden akuutti kehitys, toinen se, miten ja kuka maata Kiovassa johtaa.

– Mitä Euromaidan oikeastaan muutti, mitä protestit saivat aikaan? Jos katsoo hallituksen ja hallinnon kokoonpanoa, asiat eivät kauheasti muuttuneet, Teramae sanoi.

Vaikka näkyvät poliittiset kasvot ovat tutkijan mukaan vaihtuneet syrjäytetyn presidentti Viktor Janukovitshin ajoista, muutos on lähinnä pintaa.

– Monet samoista ihmisistä, jotka olivat Janukovitshin presidenttiyden takana, ovat palanneet valtaan tavalla tai toisella, Teramae sanoi.

– Oligarkkien valta ei ole vähentynyt, vallassa vain ovat eri intressiryhmät.

Teramaen mukaan asiaan liittyy myös erikoisempi kehitys: Ukrainan hallitukseen ja hallintoon on palkattu paljon ulkomaalaisia, etenkin georgialaisia.

– Melkein kaikki heistä työskentelivät [Georgian entisen presidentin Mihail] Saakashvilin hallinnossa, Teramae kertoo.

Venäjän ja Georgian välisen sodan aikana vallassa ollut Saakashvili, joka esiintyi näkyvästi Kiovan Euromaiden-liikkeen tukijana, itse nimitettiin helmikuussa Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon neuvonantajaksi. Nimitystä on ihmetelty Venäjällä.

– Siis mitä Euromaidan muutti? Halutaan Ukraina eurooppalaiselle tielle, joten tuodaan paljon georgialaisia hallitukseen? Tämä herättää ihmetystä, Teramae kertoo.

"Jos Mariupoliin hyökätään, Minskin sopimus on kuollut sopimus"

Taistelukentän osalta iso kysymys on Donbassin alueen kehitys. Teramae totesi Venäjän tukemien Itä-Ukrainan separatistien ilmoittaneen tammikuussa selvästi, että ensin he valtaavat strategisen Debaltseven kaupungin, sitten Mariupolin ja sitten Harkovan.

– Minskin tulitaukosopimuksen jälkeen ensimmäinen asia, joka tapahtui, oli Debaltseven romahdus [separatistien käsiin], Teramae sanoo.

– Nyt joukot ovat alkaneet siirtyä kohti Mariupolia, joten se voi olla seuraava konfliktipaikka. Sitten oli tietysti useita ihmisiä tappanut terrori-isku Harkovassa viime viikonloppuna.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sinikukka Saari yhtyi Teramaen analyysiin Debaltseve-Mariupolin-tapahtumien tärkeydestä.

– Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen separatistit venäläisine aseveljineen hyökkäsivät Debaltseveen, mikä oli tietysti täysin ristiriidassa sopimuksen kanssa, Saari sanoi.

Saaren mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin yritti lykätä tulitauon voimaantuloa kymmenellä päivällä, ”mitä ilmeisimmin siksi, jotta ehtisivät ensin vallata Debaltseven”. Tämän länsimaat lienevät kuitenkin valmiita päästämään läpi sormiensa.

Ratkaisevaa on se, jatkuuko separatistien toimintasuunnitelman toteuttaminen.

– Mariupolin tilanne on erilainen: mikäli separatistit ja venäläiset hyökkäävät sinne, niin silloin mun mielestä käytännössä tämä Minskin sopimus on kuollut sopimus, Saari totesi.

– Silloin aseapu [Ukrainalle] voimistuu varmasti ja kriisi pahenee ja siitä tulee kansainvälisempi. Tämä on se, mitä esimerkiksi [Saksan] Angela Merkel pelkää kaikista eniten.

Vaikka Mariupol välttäisi hyökkäyksen, kriisi tulee poliittisesti jäätymään, Saari uskoo.

– En usko, että Venäjä tulee sallimaan sitä, että [separatistien hallitsemat Itä-Ukrainan] alueet liitetään faktuaalisesti, käytännössä Ukrainaan takaisin. Käytännössä tämä alue tulee pysymään erillään emomaa Ukrainasta, Saari sanoo.

Teppo Ovaskainen, Ukraina, Ukrainan kriisi, ulkomaat, Venäjä, Ulkomaat
Outoja havaintoja Pariisin taivaalla – poliisi pidätti kolme
Sisältö:

Ranskan Pariisissa ihmetellään yhä salaperäisiä lennokkeja, jotka ovat lennelleet kaupungin nähtävyyksien ja tärkeiden rakennusten yllä.

Lennokkihavaintoja on ainakin kahdelta yöltä, kertoo France 24 -kanava. Niitä on havaittu muun muassa Eiffel-tornin, Ranskan senaatin ja Yhdysvaltain suurlähetystön lähettyvillä. Lennokin lennättäminen ilman lupaa on kiellettyä Ranskassa, ja siitä voidaan tuomita vankeuteen.

Mysteerin tuorein käänne on kolmen ulkomaisen, uutistoimisto al-Jazeeralle työskentelevän toimittajan pidättäminen pariisilaisessa puistossa.  Heidän havaittiin käyttävän laitonta lennokkia Bois de Boulognen metsiköstä käsin, France 24 raportoi. Qatarilaislähtöinen al-Jazeera ei ole kommentoinut asiaa.

Aiemmin havaitut lennokit ja niiden käyttäjät sekä tarkoitus ovat yhä mysteeri poliisille. Ranskassa asiaan suhtaudutaan vakavuudella Pariisin terrori-iskujen jäljiltä.

ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
BBC ihmettelee suomalaisia – ”Laittaisitko vauvasi ulos pakkaseen?”
Sisältö:

BBC:llä ihmetellään jälleen suomalaista tapaa nukuttaa vauvoja ulkona myös talvipakkasilla.

- Laittaisitko vauvasi ulos pakkaseen lounasajan päiväunille? kysytään BBC:n videojutun yhteydessä.

Jutussa kerrotaan, että Pohjoismaissa yleisen päiväunikäytännön vaikutuksia on tutkittu vasta vähän. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Hannu Rintamäki kertoo, että vauvojen on todettu nukkuvan paremmin kylmässä, kunhan vaatetus on juuri sopiva. BBC:n mukaan vanhemmat ovat myös raportoineet, että ulkona nukkuvat lapset ovat aktiivisempia ja syövät paremmin kuin sisällä nukkuvat.

BBC hämmästeli pakkasessa nukkumista myös pari vuotta sitten.

Suomi maailmalla, ulkomaat, Uusi Suomi, Vauvojen nukuttaminen pakkasella, Ulkomaat
Turkki ärähtää: Miksi Britannia vaikeni Isis-tytöistä?
Sisältö:

Turkin kautta Syyriaan pyrkivät teinitytöt ovat aiheuttaneet selkkauksen Britannian ja Turkin välille.

Turkin varapääministeri Bülent Arınç haukkuu Britannian, joka ei ilmoittanut Turkille riittävän nopeasti lontoolaistyttöjen oletetusta matkasta Istanbulin kautta kohti Syyriaa ja ääri-islamistisen Isis-järjestön rivejä.

Arınçin mukaan Britannia on vastuussa, jos tyttöjä ei löydetä ennen Syyriaan pääsyä.

– On tuomittavaa, että Britannia päästää kolme tyttöä tulemaan Istanbuliin ja kertoo meille kolme päivää myöhemmin... He eivät ole tehneet riittävästi, Arınç sanoo The Guardianin mukaan.

Turkille tilanne on Arınçin mukaan hankala, koska tytöt ovat saapuneet maahan turisteina. Heitä kuitenkin etsitään. Turkin mukaan maa tarvitsee länsimailta nykyistä nopeampaa ja tarkempaa tietoa, jotta se pystyy rajoittamaan jihadismin houkuttelemien matkustajien kulkua Syyriaan Turkin kautta.

Turkki, ulkomaat, Uusi Suomi, Britannia, Ulkomaat
Suomalaistutkijat opastavat USA:ta: Nato-tuputus ”haitallista”
Sisältö:

Pohjoismaat tarvitsevat oman yhteisen mutta Nato-yhteensopivan puolustusratkaisun, arvioi kaksi suomalaista turvallisuusasiantuntijaa Yhdysvaltain sotakorkeakoulu U.S. Army War Collegen perjantaina julkaisemassa raportissa.

Pohjoismaiden turvallisuustilannetta kartoittava raportti selvittää amerikkalaisille, ettei näiden kannata pyrkiä muokkaamaan asenneilmastoa Nato-myönteisemmäksi. Suomen liittoutumattomuuspolitiikka on pitkällä tähtäimellä kuitenkin kestämätön, esittävät Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss ja eversti evp. Pekka Holopainen.

– Suorat yritykset vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen Suomessa tai Ruotsissa, olivat ne miten hyväntahtoisia tahansa, olisivat haitallisia, Forss ja Holopainen kirjoittavat.

Forss ja Holopainen katsovat, että Ukrainan kriisi on muuttanut Itämeren-alueen turvallisuustilannetta ja että Pohjoismaat tarvitsevat Yhdysvalloilta turvatakuut. Samalla kriisi on myös osoittanut, ettei Eurooppa ole kyennyt vastaamaan Venäjä-haasteeseen yksiääniseksi, vaan esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat Forssin ja Holopaisen mukaan myyneet asejärjestelmiä Venäjälle Ukrainan kriisistä huolimatta.

– Pohjois-Eurooppa on jäänyt vaarallisen haavoittuvaiseksi sotilaalliselle kiristämiselle kasvavan epävarmuuden aikana. Naton jäseninä Norja ja Tanska ovat paremmassa asemassa kuin liittoutumattomat Suomi ja Ruotsi, mutta yhteistä niille kaikille on, että turvallisuutta ei voi hallita yksin, vaan se on luotava keskinäisessä yhteistyössä.

– Vaikka Pohjoismailla on tätä nykyä erilaiset turvallisuuspoliittiset ratkaisut, yhdistää niitä yksi asia. Ne kaikki ovat riippuvaisia Yhdysvalloista omassa erittäin tärkeässä kansallisessa puolustuksessaan.

Tutkijat nostavat esille presidentti Barack Obaman kanssa käynnistetyn U.S.—Nordic Security Dialogue -foorumin keinona rakentaa puolustusyhteistyötä Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen välille.

– Kun Eurooppa on jakautunut ja haluton jakamaan taakkaa, pohjoismainen alueellinen halukkaiden koalitio Yhdysvaltojen tukemana olisi helpompi muodostaa. Nämä maat jakavat yhteiset intressit ja arvot. […] Pohjoismainen koalitio, Nato-jäsenenä tai sen ulkopuolella, ei olisi uhka Venäjälle, mutta rajoittaisi kovasti Venäjän mahdollisuuksia uhkailla, pakottaa ja kiristää, Forss ja Holopainen toteavat.

Raportista kertoi ensimmäisenä Verkkouutiset.

Islanti, Nato, Norja, Ossi Kurki-Suonio, Pekka Holopainen, Pohjoismaat, Ruotsi, Stefan Forss, Suomi, Tanska, Ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Yhdysvallat, Ulkomaat
Nyt leviävät kuvat turkkilaismiehistä minihameissa
Sisältö:

Turkissa ja naapurimaa Azerbaidžanissa on käynnissä ainakin sosiaalisessa mediassa menestyvä protesti naisiin kohdistuvaa seksuaalista ja muuta väkivaltaa vastaan.

Kansanliike käynnistyi 20-vuotiaan turkkilaisnaisen tultua murhatuksi Mersinin kaupungissa vastustettuaan ilmeisesti raiskauksen yritystä.

Miehet Turkissa ja Azerbaidžanissa jakavat nyt sosiaalisessa mediassa kuvia itsestään mini- ja muissa hameissa. Hamemiehiä on näkynyt myös mielenosoituksissa.

– Jos minihame on syy kaikkeen, jos minihameen käyttäminen tarkoittaa moraalittomuutta ja siveettömyyttä, jos nainen joka käyttää minihametta kutsuu luokseen sen, mitä hänelle tulee tapahtumaan, niin silloin myös me lähetämme kutsun! kuuluu kampanjan käynnistäneen ryhmän viesti.

Protestista kertovat BBC sekä lukuisat muut uutissivustot ja se leviää Twitterissä tunnuksella #sendeanlat.

 

 

 

 

 

 

 

 

Turkki, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Onko tässä Isisin seuraava kohde? ”Ei pidä aliarvioida”
Sisältö:
Brittiläisen King’s Collegen tutkija Sebastiano Sali uskoo, että ääri-islamistisen Isis-järjestön viikko sitten Italialle esittämä uhkaus kannattaa ottaa tosissaan. Isis julkaisi viime sunnuntaina videon, jossa se ilmoitti olevansa valmis ”valloittamaan Rooman”.
 
-Isis on uhka, jota ei pidä ylenkatsoa eikä aliarvioida. Erityisesti Vatikaani, mutta myös koko Rooman kaupunki ovat ideologisesti luonnollinen kohde kaikille, jotka käyvät pyhää sotaa kristittyjä vastaan, Sali sanoo The Local -lehden haastattelussa.
 
Hän muistuttaa myös, että Libya sijaitsee vain vajaan 200 kilometrin päästä Italialle kuuluvasta Lampedusan saaresta. Isis-taistelijoiden pelätään pystyvän soluttautumaan Italiaan Lampedusalle lähes päivittäin saapuvien pakolaisten joukossa.
 
-On olemassa monia ihmisiä, jopa italialaisia, jotka ovat taistelleet Isisin puolesta ja jotka haluaisivat nähdä Isisin mustan lipun Vatikaanissa, italialainen sotatutkija Paolo Palumbo puolestaan sanoo.
ISIS, Isis, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
USA:n uhkaus tehosi heti? Kenraali: Separatistit vetäytyvät Itä-Ukrainassa
Sisältö:
Venäjä-mieliset separatistiset alkavat tänään vetää pois raskasta aseistusta Itä-Ukrainan rintamalinjoilta. Näin sanoo kenraali Alexander Lentson BBC:n mukaan. 
 
Lentsovin mukaan raskaan aseistuksen poisvetäminen alkaa tänään, mutta voi kestää seuraavat kaksi viikkoa.
 
Ilmoitus tuli vajaa vuorokausi sen jälkeen, kun Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry uhkasi Venäjää uusilla talouspakotteilla lauantaina iltapäivällä.
Ukrainan kriisi, Ukrainan kriisi, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat
Suora uhkaus Venäjälle: ”Pohdimme uusia toimia”
Sisältö:
Yhdysvallat liittolaisineen harkitsee uusia Venäjän vastaisia pakotteita.
 
-Pohdimme uusia toimia, pakotteita, Venäjää vastaan Ukrainan tilanteen takia, Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry sanoi BBC:n mukaan tavatessaan Britannian ulkoministerin Philip Hammondia tänään.
 
Luottoluokittaja Moody's varoitti aikaisemmin tänään muun muassa mahdollisten uusien pakotteiden vaikutuksesta Venäjän talouteen.
 
-Moody’sin näkemyksen mukaan uusien talouspakotteiden mahdollisuus, maan valuuttavarantojen hupeneminen sekä raakaöljyn hinnan jatkuva lasku vaikuttavat negatiivisesti tuloihin sekä kuluttajien ja liike-elämän luottamukseen. Tämän seurauksena Venäjän talouden odotetaan painuvan syvään taantumaan vuonna 2015 ja jatkavan laskua vuonna 2016, luottoluokittaja sanoi raportissaan. 
 
John Kerry, ulkomaat, Uusi Suomi, Venäjä-pakotteet, Venäjä-pakotteet, Ulkomaat
Jättimielenosoitus Moskovassa - ”Me emme anna anteeksi”
Sisältö:
Moskovassa on parhaillaan käynnissä jättimäinen mielenosoitus, jolla halutaan ”paheksua vallankumousta Ukrainassa”. BBC:n mukaan mielenosoittajat protestoivat Ukrainan presidentin Viktor Janukovitshin syrjäyttämistä. Tapahtumisa on tänään kulunut tasan vuosi.
 
-Me emme unohda, me emme anna anteeksi, kuuluivat mielenosoittajien iskulauseet.
 
BBC:n tietojen mukaan mielenosoitukseen osallistuu 10 000 ihmistä. Ylen mukaan paikalla on 20 000 ihmistä.
Ukrainan kriisi, ulkomaat, Uusi Suomi, Ulkomaat