Uusi Suomi uutiset
Asunnonostajia on liikkeellä, mutta tarjoukset tehdään reilusti alakanttiin, kertoo kiinteistönvälitysyritys Huoneistokeskuksen kuukausittainen asuntomarkkinakatsaus.
Huoneistokeskuksen toimitusjohtajan Antti Asteljoen mukaan ”myyjien tulee nyt suhteuttaa hintapyyntönsä kysynnän mukaan, mikäli haluavat saada asuntonsa myytyä”. Yhtiö enteilee siis mahdollista asuntojen hintojen laskua.
Ostajien ja myyjien poikkeavat näkemykset hinnasta ovat johtaneet siihen, että pääkaupunkiseudulla asuntojen myyntiajat pitenivät Huoneistokeksuksen mukaan huippuunsa.
Pääkaupunkiseudulla Huoneistokeskuksen asuntojen keskimääräinen myyntiaika oli huhtikuussa 58 vuorokautta ja maaliskuussa 53 vuorokautta. Muun Suomen myyntiajat olivat huhtikuussa 72 ja maaliskuussa 74 vuorokautta.
Lisäksi pankkien kiristyneet luotonantoehdot vaikeuttivat katsauksen mukaan tarvittavan lainamäärän saantia.
Katsauksen mukaan Huoneistokeskus teki kahdeksan prosenttia vähemmän asuntokauppaa kuin vuosi sitten.
Kesäkuun alusta alkaen kiinteistönvälitystä saattaa hidastaa pientalojen energiatodistus, jonka laatimista edellytetään kaikilta vuoden 1980 jälkeen rakennetuilta pientaloilta myynnin tai vuokrauksen yhteydessä.
Huoneistokeskuksella on katsauksen mukaan myynnissä 10 000 pientaloa, joihin todistus vaaditaan.
Nokian entisten työntekijöiden perustama matkapuhelinyhtiö Jolla on tänään julkistanut pitkään odotetun älypuhelimensa. Puhelimen hinta on 399 euroa ja se tulee myyntiin tämän vuoden loppuun mennessä.
Uutuuspuhelimessa on 4,5 tuuman näyttö ja 8 megapikselin kamera. Lisäksi puhelimen käyttöjärjestelmä, Jollan oma Sailfish, tukee Android-sovelluksia. Tätä on etukäteen arvioitu Jollan suurimmaksi valtiksi älypuhelinmarkkinoilla.
Jollan Sailfish-käyttöjärjestelmä perustuu Nokian kehittämään MeeGo-käyttöjärjestelmään. Nokia luopui MeeGosta aloittaessaan yhteistyön Microsoftin kanssa.
Suomalaiset eivät halua valtion vähentävän omistustaan Finnairissa. MTV3:n kyselyn vastaajista 14 prosenttia olisi valmis jopa lisäämään valtion Finnair-omistusta. Yli puolet eli 51 prosenttia pitäisi sen nykyisellään.
Luottoluokittaja Fitch pudotti myöhään perjantaina Slovenian luottoluokituksen B-luokkaan. Samalla Fitch varoitti uusista luottoluokituksen laskuista.
Suomen rakennusalan työntekijöistä suurimmalle osalle tulisi tarjota lisäkoulutusta, jotta rakentamisen laatu- ja energiatehokkuustavoitteet saavutetaan. Tämä ilmenee rakennustyöntekijöiden energiaosaamisen lisäämiseen tähtäävässä BUILD UP Skills Finland -hankkeessa laaditusta kansallisesta etenemissuunnitelmasta.
Kolme elektroniikkateollisuuden alihankkijan Foxconnin työntekijää on tehnyt itsemurhan kolmen viime viikon aikana. Itsemurhatapaukset sattuivat kaikki Foxconnin tehtaalla Kiinan Zhenzhoussa. Asiasta kertoo Economic Times -lehti.
Ruotsin television SVT2-kanavalla esitetyn dokumentin mukaan metsäyhtiö Stora Enso on vääristellyt kirjanpitoaan osinkojen maksun turvaamiseksi. Stora Enso sanoo, että väitteet on todistettu vääriksi jo vuosia sitten.
Uusia autojen myynti kasvoi huhtikuussa EU:n alueella ensimmäisen kerran 19 kuukauteen. Myynti kasvoi 1,7 prosenttia viime vuoden huhtikuuhun verrattuna. Asiasta kertoo Autoalan keskusliitto.
Saksalainen Commerzbank varoittaa asuntojen hintojen romahduksesta Suomessa ja Ruotsissa.
Neste Oil osallistuu Euroopan komission öljykartellitutkintaan toimittamalla tietoja omasta öljykauppatoiminnastaan. Suomalaisyhtiötä ei kuitenkaan epäillä kilpailunrajoittamisesta tai hintojen manipuloimisesta.
Nordea ennakoi Nokian Lumia-puhelinten myynnin kasvavan tänä vuonna älypuhelinmarkkinoiden kasvua nopeammin. Toisaalta pankki on pessimistinen Nokian kokonaisvolyymien kasvun suhteen.
Metsäjätti Stora Ensoa syytetään kirjanpidon vääristelystä Ruotsin televisiossa tänään illalla esitettävässä dokumenttiohjelmassa.
Valtaosa Marimekon tuotannosta pysyy Suomessa, vaikka yhtiö sulkee tehtaansa Kiteellä ja Sulkavalla.
Marimekko sulkee Kiteellä ja Sulkavalla sijaitsevat tehtaansa ja niiden yhteydessä toimivat myymälät. Järjestelyt johtavat yhteensä 60 työtehtävän päättymiseen.
Päätöksen jälkeen Marimekolle jää Suomeen vain yksi tuotantolaitos, joka sijaitsee Helsingissä. Yhtiö on viime vuosina siirtänyt tuotantoaan omista tehtaistaan ulkopuolisiin tuotantolaitoksiin.
Marimekko neuvottelee parhaillaan korvaavien myymälätilojen vuokraamisesta. Jos tilat löytyvät, yhtiö voisi työllistää osan nyt irtisanottavasta henkilöstöstä. Lisäksi selvitellään työllistämismahdollisuuksia myös tuotannon osalta.
Henkilöstövähennyksillä ja muilla toteutettavilla toimenpiteillä tavoitellaan yhteensä noin miljoonan euron vuotuisia säästöjä.
Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mukaan ei ole olennaista, mainitaanko Suomen ja Kreikan vakuussopimuksessa sanaa ”vakuus”. Valtaosa Kreikan Suomelle lupaamista vakuuksista on jo tilitetty.
Von Gerichin mukaan Suomella on sopimuksen ansiosta Kreikan velkojen suhteen parempi suoja kuin muilla euromailla.
Valtiovarainministeriö määräsi asiakirjat ensin salaisiksi, mutta korkein hallinto-oikeus määritteli sopimuspaperit eilen julkisiksi.
Suomen ja Kreikan välinen vakuussopimusopimus perustuu niin sanottuun tuotonvaihtosopimukseen, joka tarkoittaa sitä, että Suomi saa vakuudet, mutta luopuu mahdollisista Kreikan lainojen tuotoista. Suomi vaati Kreikalta vakuuksia lainaamilleen rahoille vuonna 2011 myönnetyn lainapaketin yhteydessä.
Jos Kreikan lainaohjelmasta tulee voittoja, Suomi luopuu niistä, ja ne tilitetään suoraan kreikkalaisille pankeille, jotka ovat sopimuksessa toisena osapuolena.
Jos Kreikka taas ei pysty maksamaan lainojaan, Suomi saa Kreikan maksamat vakuudet. Jos Kreikka siis onnistuu maksamaan velkansa takaisin korkojen kera, Suomi ei saa korkotuottoja, ja Suomelle jää käteen ainoastaan turvallisuuden tunne.
– Siinä tapauksessa se ei olisi kovin hyvä sopimus, von Gerich myöntää.
Muun muassa Financial Timesin Alphaville-blogissa pohdittiin, onko Suomen vakuussopimuksesta veronmaksajille mitään hyötyä.
Sopimuksella pyritään suojaamaan riskejä sen varalta, että Kreikka ei maksa velkojaan takaisin.
– Siinä mielessä ei ole vielä oikea aika arvioida, onko siitä ollut konkreettista hyötyä, von Gerich sanoo.
Koska sopimus perustuu tuotonvaihtoon, pitää sopimuksen hintaa von Gerichin mukaan verrata siihen suojaan, joka sopimuksella on saatu.
– Vaikuttaa, että Kreikka-riskiä on selvästi pienennetty. Se ei tietenkään ole kokonaan poistunut, mutta jos Suomea vertaa muihin euromaihin, Suomi on paremmassa asemassa, von Gerich sanoo.
Julkisuudessa on pohdittu tänään sitä, miksi asiakirjoissa ei mainita sanaa ”vakuudet” tai viitata muutenkaan vakuuksiin. Von Gerichin mukaan keskustelu sanan puuttumisesta on melko turhaa.
– Näkisin, että jos jokin riski on ollut, se on jo historiallinen. Kreikka on tähän mennessä pitänyt osansa sopimuksesta, ja valtaosa vakuudesta on jo siirretty vakuustilille, von Gerich sanoo.
Von Gerichin mukaan kyse ei ole siitä, onko Kreikkaan luottamista. Vakuudet ovat kolmannen osapuolen hallussa sijoitettuna velkakirjoihin. Jos vakuusrahoja ei saataisi tarvittaessa pois, puhuttaisiin von Gerichin mukaan jo skenaariosta, jossa euro hajoaisi.
– Mikään ei tietenkään ole mahdotonta, mutta se että Kreikan velat jäisivät maksamatta, olisi pieni ongelma siinä vaiheessa, von Gerich sanoo.
Suuren valiokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Mia-Petra Kumpula-Natrin (sd.) mukaan vakuustilillä oli viime kuun lopussa 870 miljoonaa euroa Kreikalta ja 293 miljoonaa euroa Espanjalta.
Rahat on Kumpula-Natrin mukaan sijoitettu sellaisiin euroalueen velkakirjoihin, joilla on korkea luottoluokitus.
Von Gerichin mukaan sopimusasiakirjojen julkaiseminen ei vaikuta tuovan juuri uutta tietoa Suomen ja Kreikan välisestä sopimuksesta.