Torstai 24.4.2014

Uusi Suomi uutiset

Miljardihanke yllätti täysin: Tässäkö Suomen uusi hittituote?
Sisältö:

Metsä Groupin miljardi-investoinnin toteutuminen riippuu erityisesti havusellun lähivuosien kysyntä- ja hintakehityksestä, arvioi Euroopan metsäinstituutin ohjelmajohtaja ja Itä-Suomen yliopiston metsäalan ennakoinnin professori Lauri Hetemäki.

Tehtaan tulevaisuus on kuitenkin muussa kuin perinteisessä selluntuotannossa. Hetemäki sanoo Uudelle Suomelle, että Äänekoskelle suunnitellun uudistetun sellu- ja biotuotetehtaan pitkän tähtäimen kannattavuus perustuu uusiin biotalouden tuotteisiin kuten esimerkiksi liukoselluun.

– Nykyisten tuotteiden kuten sellun tulovirralla pystytään kehittämään ja rahoittamaan uusien tuotteiden kasvua. Se onkin oikea ja luonteva strategia, Hetemäki sanoo.

–Alkuvaiheessa tehdas lepää hyvin paljon perinteisen havusellun varassa.

Äänekosken kaupunginjohtaja Hannu Javanainen ehti jo keskiviikkona hehkuttaa koko Keski-Suomen saaneen lottovoiton Metsä Groupin ”jackpotin” muodossa. Sen lisäksi, että investointi on vasta valmistelussa, on kuitenkin vielä myös epäselvää, mitä tehtaan biotuotetuotanto käytännössä tarkoittaisi.

Professori Hetemäen mukaan liukosellu näyttää tällä hetkellä yhdeltä biotalouden eli uudistuvan metsätalouden potentiaalisimmista menestystuotteista. Hän muistuttaa, että Stora Enson Enocelin tehtaan toinen sellulinja muutettiin jo liukosellun tuottajaksi. Kaikki tehtaan liukosellutuotanto menee Aasian tekstiiliteollisuudelle.

Äänekosken hankkeen osalta Metso Group on maininnut liukosellun yhtenä tulevaisuuden tuotevaihtoehtona.

– Liukosellun markkina kasvaa jatkuvasti. On hyvin todennäköistä, että tekstiiliteollisuuden tarve sen suhteen kasvaa. Sillä korvataan puuvillaa, ja markkina kasvaa nimenomaan Aasiassa, Hetemäki kertoo.

Metsä Groupin mukaan uuden tehtaan liikevaihdosta 75–80 prosenttia muodostuisi alkuvaiheessa havusellun tuotannosta. Hetemäen mukaan paperin ja siten havusellun kysyntä tulee kuitenkin pitkällä aikavälillä laskemaan myös Aasissa, joka viimeiset kymmenen vuotta on vetänyt havusellun hintaa ylös.

–Sellun kysyntä tulee pitkällä aikavälillä laskemaan myös Aasiassa jossain vaiheessa. En usko, että sellu on meidän tulevaisuuden toivo, vaan kyllä se on niissä erilaisissa biomateriaaleissa. Osalle tehtaista se voi olla liukosellu yhdessä vaikkapa bioenergiatuotteiden kanssa, Hetemäki arvioi.

Jotta investointi toteutuu ja mahdollistaa näiden Suomen tulevaisuuden toivojen kehittelyn, havusellun markkinan pitäisi pysyä suotuisena myös jatkossa.

–Siinä on suurin kysymysmerkki investoinnin toteutumisen kannalta. Näkeekö yrityksen johto ensi vuonna, että havusellulla on hyvät markkinat tehtaan alkuvuosina 2017–2025.

Hetemäki uskoo, että bioenergia tulee Äänekosken investoinnin toteutuessa olemaan osa tehtaan palettia jo alkuvaiheessa. Tämän mahdollistavat Euroopan unionin uusiutuville energiamuodoille asettamat tavoitteet.

Hetemäen mukaan miljardiluokan investointisuunnitelma Suomeen oli yllätys jopa metsäalan ennakoinnin professorille. Hänen mukaansa investointia harkitseva taho sen sijaan ei ollut yllätys.

– Jos joku niin nimenomaan Metsä Group, jonka omistuksesta yli puolet on kotimaisilla metsänomistajilla. Heillä on tietysti intressi kotimaisen puun käyttöön, hän sanoo.

Lauri Hetemäki, Metsä Group, Raha, Talous, Teppo Ovaskainen, Raha
Facebookissa valtava muutos: + 193 %
Sisältö:

Yhteisöpalvelu Facebookin tulovirta on kehittynyt merkittävästi, kertoo muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Facebookin ensimmäisen vuosineljänneksen nettotulos kasvoi 642 miljoonaan Yhdysvaltain dollariin. Kasvua viime vuoden vastaavan ajanjakson 219 miljoonasta dollarista on huikeat 193 prosenttia, Facebook kertoo.

Yhtiön mukaan mobiilimainonnan runsas kasvu nosti liikevaihtoa edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 72 prosenttia noin 2,5 miljardiin dollariin.

Facebookin mukaan mobiilimainonnassa tapahtunut muutos on valtaisa. Mobiilimainonta muodostaa nyt 59 prosenttia yhtiön mainostuloista, kun vastaava luku oli vuosi sitten 30 prosenttia.

Facebookin osakkeen arvo lähti nousuun julkistuksen jälkeen.

Facebook, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Applelta todellinen Kiina-yllätys – syy yksinkertainen
Sisältö:

It-jätti Apple on yllättänyt markkinat ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksellaan.

Financial Timesin mukaan iPhone-älypuhelimien kappalemyynnin 17 prosentin kasvu nosti Applen tuloksen ennusteita korkeammalle. IPhone-myynti kasvoi erityisesti Kiinassa.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan Kiina-ilmiön takana on iPhonen ilmestyminen myyntiin maan suuroperaattori China Mobilen kautta.

FT:n mukaan Applen osakkeen arvo nousi kahdeksan prosenttia positiivisen tulosjulkistuksen jälkeen. Applen ensimmäisen vuosineljänneksen tulos kasvoi 10,2 miljardiin Yhdysvaltain dollariin eli vertailukauteen nähden seitsemän prosenttia.

Apple, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Jouko Karvinen pudotti pommin
Sisältö:

Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen siirtyy syrjään tehtävistään. Karvinen ilmoitti viime vuoden lopulla yhtiölle, että hän haluaa jättää asemansa.

Karvinen jatkaa Stora Enson toimitusjohtajana, kunnes hänelle löytyy seuraaja.

- Hallitus on pahoillaan hänen päätöksestään, sanoo Stora Enson hallituksen puheenjohtaja Gunnar Brock pörssitiedotteessa.

Jouko Karvinen, Raha, Stora Enso, Talous, Uusi Suomi, Raha
Yksi tietää meistä kaiken: ”Googlen bisnesmalli on aivan jäätävä”
Sisältö:

Netissä hakusanabisneksessä ylivaltaa käyttävä Google on tietokirjailija Saskia Salomaan mielestä pelottava yhtiö.

- Se pystyy ohjaamaan tekemisiämme haluamaansa suuntaan, Salomaa uskoo.

Tietokirjailija ja markkinointialan ammattilainen Saskia Salomaa on tehnyt kirjan hakusanamainonnasta. Hän esiintyy muun muassa e-kirjamessuilla.

- Googlen bisnesmalli on aivan jäätävä. Jos joku haluaa netissä saada markkinointiviestinsä perille, Google on käytännössä ainoa vaihtoehto kaikkialla muualla kuin Kiinassa ja Venäjällä, Saskia Salomaa kertoo Radio Ravun aamulähetyksessä.

- Jos Googlella on käytössään kenties jokin ideologia esimerkiksi kulutuskäyttäytymiseen tai politiikkaan, sille ei käyttäjä voi mitään. Googlen algoritmi pystyy ohjaamaan tekemisiämme ja jopa ajatuksiamme. Se on aika rajua. En silti halua olla vainoharhainen. Näin se voi kuitenkin mennä, sillä Google tietää käyttäjiensä tekemisistä netissä liki kaiken, Salomaa sanoo.

Tarkkoja lukuja Googlesta ei ole saatavana, mutta hakukoneyhtiö takoo vuosittain miljardien voitot.

- Halvimmillaan hakusanan pystyy ostamaan muutamalla sentillä. Jos taas myyt rahoituspalveluja tai vakuutuksia, saattaa yksi klikkaus tuoda Googlen kassaan useita euroja. Siis yksi klikkaus.

Salomaa muistuttaa, että hakusanamainontaan voi sijoittaa sen verran rahaa kuin haluaa. Jopa muutamalla kympillä kuukaudessa voi tehdä toimivan nettikampanjan.

- Oikean summan käyttäminen ja päätös siitä, mitä haluaa, tuo parhaimman tuloksen hakusanamainonnassa.

Saskia Salomaan haastattelu on kuultavissa Radio Ravussa.

Google, Hakukoneet, Internet ja digi, Internet ja digi, Radio Rapu, Raha, Saskia Salomaa, Talous, Tietoturva, Yksityisyys, Raha
1,1 mrd. €:n yllätys lähellä Suomessa: ”Metsäteollisuuden historian suurin investointi”
Sisältö:

Äänekoskelta kuuluu kummia. Metsäteollisuuskonserni Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre julkisti hetki sitten suunnitelmansa rakentaa Äänekosken nykyisen sellutehtaan alueelle uudenlaisen biotuotetehtaan.

– Toteutuessaan noin 1,1 miljardia euroa maksava tehdas olisi metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa, Metsä Group kertoo.

Laajennettu tehdas tuottaisi koko arvoketjussa yli 2 500 työpaikkaa, Metsä Group kertoo. Äänekosken kaupunginjohtaja Hannu Javanainen ylistääkin Uuden Suomen haastattelussa suunnitelmaa mahtavaksi Äänekosken, mutta myös koko Suomen kannalta. Lue lisää täältä.

Lopullinen investointipäätös pyritään tekemään alkuvuonna 2015, jolloin tehdas voisi käynnistyä vuoden 2017 aikana. Metsä Fibre kertoo käynnistävänsä YVA- ja ympäristölupaprosessit välittömästi. Lupien lisäksi lopulliseen päätökseen vaikuttavat ”maailmantalouden ja erityisesti Aasian alueen taloudellinen kehitys, markkinanäkymät sekä muun muassa puunhankintaan, luvitukseen ja logistiikkaan liittyvät ratkaisut”.

Metsä Groupin mukaan kyseessä olisi ”maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas”.

– Korkealaatuisen sellun ohella tehdas tuottaa resurssitehokkaasti bioenergiaa ja erilaisia biomateriaaleja. Selluntuotannon ympärille syntyy ainutlaatuinen yritysten muodostama biotalouden ekosysteemi, yhtiö hehkuttaa.

Yhtiön mukaan investoinnin tulovaikutus Suomeen on yli 0,5 miljardia euroa vuosittain. Suomen viennin vuotuinen arvonlisäys on 0,5 miljardia euroa.

– Investointi tukee Metsä Fibren kasvua ja parantaa kannattavuuttamme pitkällä aikavälillä, kertoo Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan.

Metsä Group, Raha, Talous, Teppo Ovaskainen, Raha
Operaattorin hätäinen ilmoitus hämmentää – Elisa: Me tiedotimme hyvissä ajoin
Sisältö:

Matkapuhelinoperaattori Elisa vahvistaa Uudelle Suomelle, että yhtiö on ilmoittanut operaattoriasiakkaalleen, palveluoperaattori Cubio Mobilelle näiden ostamien verkkopalveluiden tuottamisen lopettamisesta.

Cubio Mobile hämmästytti liittymäasiakkaansa tiistaina aamupäivällä ilmoittamalla, että näiden tulee siirtyä toisen matkapuhelinoperaattorin asiakkaiksi jo keskiviikkona eli reilun vuorokauden varoitusajalla. Cubiolla ei ole omaa verkkoa vaan se on ostanut verkkopalvelut Elisalta.

– Elisa lopettaa mobiilipalvelujen tuottamisen Cubio Mobilelle keskiviikkona 23.04.2014 klo 16.00. Pyydämme teitä siirtämään pikaisesti liittymänne toiselle operaatorille ennen tätä päivämäärää, Cubio Mobile tiedotti.

Elisan operaattoriasiakkuuksien johtaja Risto Kauhanen vahvistaa Uudelle Suomelle, että tieto pitää paikkansa.

–Olemme tiedottaneet Cubiolle asiasta jo aiemmin, hyvissä ajoin. Cubion tehtävä on tiedottaa asiasta loppuasiakkailleen, Kauhanen sanoo Uudelle Suomelle.

Kauhanen tarkentaa, että Cubio ja Viestintävirasto saivat ilmoituksen jo viime viikolla, 16. huhtikuuta.

Uusi Suomi ei ole tavoittanut Cubion edustajia kommentoimaan asiaa. Kauhanen ei voi kertoa, liittyykö Elisan ilmoitus yhteistyön päättämisestä esimerkiksi Cubion julkisuudessa esillä olleisiin maksuvaikeuksiin.

–Yleisesti voin sanoa, että emme me asiakkuuksista eroon halua, Kauhanen sanoo.

Myös Viestintävirasto tiedotti tiistaina, että ”Cubio Mobilen matkaviestinpalvelut päättyvät”.

– Viestintäviraston saamien tietojen mukaan Cubio Mobilen tarjoamat matkapuhelinpalvelut suljetaan 23.4.2014 klo 16. Cubio Mobilen matkaviestinasiakkaita kehotetaan hankkimaan korvaavat palvelut mahdollisimman pian, virasto tiedottaa.

Cubio, Cubion päätös, Elisa, Internet ja digi, Operaattorit, Raha, Talous, Teppo Ovaskainen, Raha
Valitsetko sinäkin leipätiskillä näin? – Vaasan: Siksi 93 saa potkut
Sisältö:

Yhä useampi kuluttaja valitsee kaupan leipätiskillä myymälässä paistetun leivän leipomotuotteen sijaan. Tämä on Vaasan-leipomoyhtiön mukaan merkittävä syy yhtiön päätökseen aloittaa yt-neuvottelut.

Vaasan aloittaa yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa yli 90 työntekijän irtisanomiseen. Yhtiön mukaan kuluttajien leipämieltymykset ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosina.

– Toimintaympäristössämme parin viime vuoden aikana tapahtuneet muutokset ovat jatkuneet voimakkaampina kuin ennustimme, eikä myynti ole toteutunut ennusteiden mukaisesti, sanoo leipomotuotteiden liiketoiminta-aluejohtaja Thomas Isaksson tiedotteessa.

– Kuluttajat suosivat nyt myymälässä paistettua leipää leipomoissa valmistetun sijaan ja sitä kautta leipomoissa valmistetun leivän kulutus on laskenut.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL varoitti viime syksynä kuluttajia kaupan paistotuotteiden ostamisen mahdollisista seurauksista. Kaupan paistopisteiden leipätuotteet tuodaan usein raakapakasteina ulkomailta, mitä moni kuluttaja ei huomaa.

– Kuluttajan kannattaa aina tarkistaa, onko leipä tai leivonnaiset leivottu itse jauhoista paikan päällä kaupassa. Jos kyseessä on pelkkä paistopiste, jossa ei itse leivota, kannattaa kysyä, missä maassa raakapakasteet on valmistettu, SEL neuvoi syksyllä.

Vaasan Oy:n yt-neuvottelut koskevat Rovaniemen, Kiimingin, Tampereen ja Kotkan leipomoiden sekä Rovaniemen leipomomyymälän henkilökuntaa. Neuvotteluissa harkitaan muutoksia leipomo- ja myymäläverkkoon sekä työaikoihin.

– Toteutuessaan henkilöstövähennykset kohdistuisivat enimmillään 93 henkilöön. Mahdollinen henkilöstön vähentämistarve pyritään minimoimaan työtehtävämuutoksilla ja muilla järjestelyillä, Vaasan kertoo.

Raha, Talous, Uusi Suomi, Vaasan, Raha
Kysely paljastaa: Yritykset haaskaavat rahaa ”yksinkertaiseen asiaan”
Sisältö:

Yritykset haaskaavat aikaa salasanoihin, kertoo tietoturvayhtiö Trusteq.

Yhtiön tekemän kyselytutkimuksen mukaan 44 prosentilla suomalaisista on liikaa salasanoja käytössä työpaikalla. Yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista kirjautuu erilaisiin järjestelmiin useita kertoja päivän aikana.

–Jos yrityksessä on 200 työntekijää, joista jokainen käyttää järjestelmiin kirjautumiseen 15 minuuttia työaikaa viikossa, se tarkoittaa yritystasolla yhteensä 50 tuntia viikossa. Tämä on reilusti enemmän kuin yhden henkilön viikkotyöaika, Trusteqin kehitysjohtaja Jukka Lauhia kertoo.

Lähes puolet kyselytutkimukseen vastanneista koki, että salasanoja on liikaa.

–Ihmettelen, miten nykyisessä tiukassa taloustilanteessa yrityksillä on varaa haaskata rahaa ja ihmisten työaikaa näin yksinkertaisiin asioihin. Yhtenäistämällä kirjautumiskäytäntöjä työnteosta voitaisiin tehdä myös merkittävästi mielekkäämpää, Lauhia sanoo.

Raha, tietotekniikka, Uusi Suomi, Yritykset, Yritykset, Raha
KL: Uusi jenkkiketju Suomeen – 20 kahvilaa
Sisältö:

Donitsialan jättiketju Dunkin’ Donuts pyrkii Suomeen, kertoo Kauppalehti tiistaina.

Amerikkalaisketju haluaa lehden mukaan Suomeen aikakin parikymmentä kahvilaa, jotka toimivat franchising-periaatteella. Ensimmäiseksi ketju saapuu Helsinkiin, minkä lisäksi yrittäjiä etsitään suurimpiin kaupunkeihin. Suomen-valloituksen aikataulu ei ole tiedossa.

Dunkin' Donuts, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Tyly havainto Suomesta: “Onnettominta tilanteessa on se...”
Sisältö:

Suomen hallitus on sopeuttanut maan taloutta ennen kaikkea kiristämällä veroja. Näin toteaa Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju, joka samalla arvioi veronkorotusten olevan talouden elpymisen viivästymisen taustalla.

- Julkinen talous on pystynyt lisäämään verotulojaan korkeasta lähtötasosta huolimatta. Kiristyksestä on maksettu talouden viivästyneenä elpymisenä. Kun valmiiksi maailman kuudenneksi korkeimman maan verotusta kiristetään, talouden dynamiikkaa hidastuu, hän kirjoittaa blogissaan.

Kangasharju korostaa, että suhdanneluonteisessa talouskriisissä on aiheellista antaa julkisen sektorin painua alijäämäiseksi, mikä tukee kysyntää ja työllisyyttä. Nyt Suomi ei hönen mukaansa kuitenkaan ole suhdanne- vaan rakenteellisessa kriisissä, jossa menotaso on noussut pysyvästi talouden kantokykyä suuremmaksi.

- Onnettominta tilanteessa on se, että menopuoleen ei ole saatu mitään silmällä havaittavaa muutosta aikaiseksi. Valtion ja kuntien menot ovat nousseet kestävyysvajetta vastaavan summan verran, eli noin kahdeksan miljardia euroa kahden viime vuoden aikana.

Kangasharjun mukaan tästä lähtien sopeuttaminen olisi syytä tehdä menoleikkauksilla.

Aki Kangasharju, Raha, Suomen talous, Talous, Uusi Suomi, Veronkiristys, Raha
Suomella voimakas Venäjä-riippuvuus – 140 milj. € / vuosi valuu Itämereen
Sisältö:

Suomi voisi päästä riippuvuudestaan venäläiseen lannoitetyppeen halutessaan lähes kokonaan, uskoo Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin.

Omavaraisuus typpilannoitteiden suhteen olisi saavutettavissa kierrättämällä suomalaisen karjatalouden lanta. Nyt suuri osa lannasta valuu rehevöittävinä päästöinä Itämereen tai haihtuu ilmaan.

- Maatalous tuottaa jo puolet Suomen päästöistä [Itämereen]. Maataloudesta halvalla saataisiin isot leikkaukset aikaan.

- Typpi ja fosfori ovat ne, jotka aiheuttavat Suomenlahden rehevöitymisongelmat, ja ne ovat lannoitteiden keskeinen sisältö.

Samaan aikaan, kun suomalaisen maatalouden lanta valuu mereen, Suomeen tuotiin viime vuonna lannoitteita yhteensä 165 miljoonan euron edestä. Noin 80 prosenttia kaikesta lannoitetuonnista tulee Venäjältä. Luvut perustuvat tullin ulkomaankauppatilastoon.

Herlinin mukaan teknologia typen ja fosforin kierrättämiseen olisi jo olemassa. Nyt tuo teknologia tulisi vain saattaa maatalouden käyttöön. Tarkkoja lukuja ei ole, mutta riippuvuus Venäjän-tuonnista vähenisi kierrätyksellä.

– Nyt Ukrainan kriisi on paljastanut EU:n aika suuren haavoittuvuuden energian suhteen. On lannoitteestakin puhuttu, mutta lannoiteriippuvuus Venäjästä ja Marokosta on vielä paljon suurempaa kuin energiariippuvuus, Herlin sanoo ja kuvailee lannoitemarkkinoita elintärkeäksi osaksi taloutta.

Lannan kierrätys lannoitteeksi tarkoittaisi nykyteknologialla käytännössä kaiken lannan keräämistä maatiloilta. Lanta prosessoitaisiin ja palautettaisiin tiloille käyttöön.

- Maanviljelijät tietäisivät mitä saisivat, Herlin kuvailee.

Toistaiseksi kierrätykseen ei olla merkittävästi satsattu, byrokraattisista syistä. Erilaisia laskelmia kierrätyksen hinnasta on olemassa. Aiemmin lannankierrätyksen hinnaksi on laskettu noin 400 miljoonaa euroa.

Herlin uskoo, että uuden teknologian avulla lopullisessa hintalapussa lukisi tätä pienempi summa:

– Sen uskallan sanoa, että merkittävästi halvemmalla kuin tähän asti laskettu 400 miljoonaa.

Ympäristönsuojelu erityisesti Itämeren pohjoisosissa on tuottanut merkittäviä tuloksia viime vuosikymmenen aikana. Suomenlahti on jo selviämässä rehevöitymisongelmasta, vaikka meren pääaltaalla on edelleen paha happikato.

Parannus on seurausta kansainvälisestä yhteistyöstä.

Ilkka Herlin, Itämeri, Lannoitteet, Linda Pelkonen, maatalous, Maatalous, Päästöt, Raha, Talous, Teemu J. Kammonen, Ympäristö, Raha
Rahaa katoaa 1 000 000 000 000 € / vuosi – ”Laillista”
Sisältö:

Iso osa maailman talousongelmista voitaisiin ratkaista, jos veroparatiiseihin kätketyt rahat vapautettaisiin, väittää Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen asiantuntija Henri Purje.

Purje puhui aiheesta tänään iltapäivällä Radio Ravun suorassa lähetyksessä.

Yhden arvion mukaan yksityishenkilöiden varallisuutta on veroparatiiseissa 21-30 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

EU:n komission arvion mukaan pelkästään EU:n alueelta katoaa varallisuutta veroparatiiseihin noin tuhat miljardia euroa. Se on suurin piirtein saman verran kuin EU-maissa käytetään rahaa terveydenhuoltoon.

- Niin kauan kuin verosuunnittelua ei säädellä tehokkaammin, tätä ei saada kuriin. Pelisäännöt ovat ajastaan jäljessä, hän sanoo.

Jos tytäryhtiöt tekevät keskenään kauppaa, niiden tulisi Purjeen mukaan veloittaa kaupasta saman verran kuin kaksi itsenäistä yhtiötä. Usein näin ei kuitenkaan tehdä, ja siirtohinnoittelun avulla varoja siirtyy verotuksellisesti edullisiin maihin.

- Laitonta on vain se, mikä on oikeudessa laittomaksi todettu. Verosuunnittelu ja optimointi on lähtökohtaisesti laillista ja välttämätöntä kansainvälisisille yrityksille.

Purje sanoo, ettei kritisoikaan verosuunnittelua tekeviä yrityksiä, vaan lainsäädäntöä ja päättäjiä.

Viranomaisten mahdollisuudet saada tietoa ovat rajalliset, mutta parantuneet viime vuosina. Uusia lakeja on EU:ssa tekeillä, mutta osa laeista myös vesittyy jäsenmaiden vastustuksen takia.

Henri Purje, Kepa, Radio Rapu, Raha, Talous, Veroparatiisit, Verosuunnittelu, Verosuunnittelu, Raha
Nokia: 30 000 käyttäjää – lopeta tämän laturin käyttö
Sisältö:

Nokia varoittaa Lumia 2520 -tabletin ja Lumia 2520 -matkapakkauksen käyttäjiä laitteiden laturin käyttämisestä.

Käyttäjiä kehotetaan lopettamaan AC-300-laturin käyttö.

– Laturin käyttäjiä Itävallassa, Tanskassa, Suomessa, Saksassa, Venäjällä, Sveitsissä ja Isossa-Britanniassa kehotetaan keskeyttämään laturin käyttö. Niin ikään Lumia 2520 -matkapakkauksen omistajia Itävallassa, Tanskassa, Suomessa, Saksassa, Venäjällä, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa kehotetaan  keskeyttämään kyseisen laturin käyttö, Nokia kertoo.

Nokian mukaan ohjeistus koskee noin 30 000 laturia. Laturissa on Nokian mukaan havaittu mahdollinen laatuongelma, joka voi vaikuttaa laturin turvallisuuteen.

– Laturin päässä olevan vaihdettavan rakenneosan muovinen kuori voi osassa latureita joissain olosuhteissa irrota, paljastaa laturin sisällä olevat komponentit ja aiheuttaa näin mahdollisen sähköiskun vaaran, mikäli käyttäjä koskettaa tiettyjä komponentteja laturin ollessa kytkettynä toimivaan pistorasiaan, Nokia kertoo.

Nokian tiedossa ei ole raportoituja ongelmatilanteita.

Nokia, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Suomalaiset yritykset ulkomailla: Liikevaihto 158 mrd €
Sisältö:

Suomalaisilla yrityksillä oli ulkomailla 4883 tytäryhtiötä 119 maassa vuonna 2012, kertoo Tilastokeskus.

Eniten henkilöstöä tytäryhtiöillä oli Euroopassa ja Aasiassa.

Yhteensä suomalaisilla yrityksillä oli 570 000 työntekijää ulkomaisissa tytäryhtiöissä, joista vain vajaa kolmannes työskenteli EU 15 –maissa. Vajaa neljännes työskenteli Aasiassa ja Oseaniassa ja vajaa kuudennes EU 27 –maissa.

Yksittäisistä maista eniten henkilöstöä oli Kiinassa, Ruotsissa, Venäjällä ja Intiassa.

Suomalaiset tytäryhtiöt työllistivät eniten henkilöstöä EU 15 -maissa, yhteensä vajaat 176 000 henkilöä. Henkilöstön määrän mukaan suurimmat toimialat EU 15 –maissa olivat kone- ja metallituoteteollisuus, 36 470 henkilöä, ja paperiteollisuus, 25 100 henkilöä.

Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli vajaat 158,6 miljardia euroa.

EU 15 –mailla tarkoitetaan EU:n 15 ensimmäistä jäsenvaltiota, jotka ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Raha, Suomalaisten tytäryhtiöt ulkomailla, Tytäryhtiöt, Uusi Suomi, Raha