Sunnuntai 29.3.2015

Uusi Suomi uutiset

Asiantuntijan havainto Suomesta: ”Voiko se olla laitonta?”
Sisältö:
Talouspolitiikka voi olla huonoa, mutta voiko se olla laitonta, kysyy Op-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen blogissaan
 
Hän muistuttaa Suomessa vuonna 2013 säädetystä  julkisen talouden vakautta koskevasta laista. Sen mukaan julkisen talouden rakenteellisen vajeen tulee olla alle 0,5 prosenttia BKT:sta keskipitkällä aikavälillä. 
 
-Rakenteellisella vajeella tarkoitetaan suhdannekorjattua alijäämää. Se ei häviä suhdanteiden myötä minnekään. Valtiovarainministeriö arvioi talouspolitiikan lähtökohtia koskevassa raportissaan maaliskuussa, että julkisen talouden vaje on vuonna 2019 2,5 prosenttia BKT:sta, jos mitään ei tehdä. Keskipitkällä aikavälillä rakenteellinen vaje on siis nykyarvion mukaan pari prosenttia yli lain salliman, Heiskanen kommentoi.
 
Hän sanoo, että Suomen seuraavalla hallituksella on kolme tapaa kuroa umpeen rakenteellista vajetta: se voi leikata menoja, nostaa veroja tai kohentaa potentiaalista talouskasvua. 
 
-Hallitusohjelmassa voidaan toki esittää rakenteellisia toimia joiden tulisi johtaa potentiaalisen BKT:n kasvuun. Tällä voitaisiin perustella sitä, että menoleikkaukset eivät yksistään riittäisi kuromaan umpeen rakenteellista vajetta. Eri asia on, kuinka uskottavaa rakenteellisien toimien tuoma talouskasvu muutaman vuoden tähtäimellä olisi. Puhumattakaan siitä, että luotettaisiin elvytyksen tuomiin dynaamisiin vaikutuksiin, hän kommentoi.
 
Heiskanen laskee, että ”nykylukujen valossa” vuotuiset noin 0,5 prosenttia BKT:sta olevat menoleikkaukset, eli noin runsas 1miljardi euroa, olisivat linjassa politiikkaa ohjaavan lain kanssa. 
 
Luottoluokittaja Standard & Poor’s toisi eilen Suomen AA+ -luottoluokituksen ja vakaat luokitusnäkymät. Luottoluokittajan mukaan Suomen kasvua rajoittavat tekijät ovat tarjontapuolella ja työllisyyttä pitää parantaa. Julkisen talouden kestävyyden takaaminen edellyttää S&P:n mukaan , että seuraava hallitus luo uskottavan suunnitelman, jolla valtion ja kuntien velkaantuminen saadaan taittumaan.
Alijäämä, Raha, Reijo Heiskanen, Suomen talous, Suomen talous, Talous, Uusi Suomi, Raha
Suomelle yhä AA+: Näin Stubb tulkitsee
Sisältö:

Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s on pitänyt Suomen luokituksen ennallaan.

Suomen valtion velkakirjat saavat yhä S&P:ltä, yhdeltä suurista luokittajista, luokituksen AA+. Suomen luokituksen näkymä on vakaa, yhtiö arvioi.

Suomen luottoluokitus luiskahti syksyllä pois parhaasta kolmen A:n tasosta.

- Luottoluokittajien terveiset ovat samat kuin valtiovarainministeriön. Tarvitaan nopeavaikutteisia julkisen talouden tasapainotustoimia sekä rakenteellisia uudistuksia, kommentoi pääministeri Alexander Stubb (kok.) luokitusta perjantai-iltana.

Valtioneuvoston tiedotteessa tiivistetään, että S&P:n mukaan "Suomen kasvua rajoittavat tekijät ovat tarjontapuolella", joten työllisyyttä pitää parantaa. Julkisen talouden kestävyyden takaaminen edellyttää, että seuraava hallitus luo uskottavan suunnitelman, jolla valtion ja kuntien velkaantuminen saadaan taittumaan, valtioneuvosto tiedottaa.

- Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen edellyttää, että saamme suuremman osan työikäisistä suomalaisista mukaan työelämään, sanoo Stubb.

- Seuraavan hallituksen on kautensa alussa sovittava uskottava suunnitelma velkaantumisen taittamiseen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan tämä edellyttää kuuden miljardin euron sopeutustoimia. Päätökset on tehtävä heti vaalikauden alussa, mutta niiden voimaantuloa voidaan jaksottaa asiantuntija-arvioiden mukaisesti siten, että ne vaurioittavat mahdollisimman vähän kasvua ja työllisyyttä, pääministeri jatkaa.

Raha, Suomen luottoluokitus, Talous, Uusi Suomi, Raha
”Se on finito nyt”, sanoo työmies TS:lle – 470:lle potkut?
Sisältö:

Metalliliitto on tyrmistynyt, kuinka konepajayhtiö Sandvik Mining harkitsee koko Turun tehtaan sulkemista. Liiton mukaan Sandvikin toiminta Turussa on ollut hyvin kannattavaa ja sen tilauskanta on tälläkin hetkellä hyvä.

– Jaamme henkilöstön huolen ja ihmetyksen. Vaikka kaivosalalla onkin viime aikoina ollut ongelmia ja alalle koneita ja laitteita toimittavien tehtaiden kysynnässä onkin ollut hiljaisempi vaihe, ei tämä päde Sandvikin Turun yksikköön. Päätöksen taustalla täytyykin olla muita tekijöitä, Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto päätyy toteamaan.

Turun Sanomat kertoo, että Sandvik työllistää Turussa 470 ihmistä. Lehden mukaan yritys olisi ajamassa tehdasta alas asteittain siten, että se lopullisesti suljettaisiin viimeistään vuoden 2016 lopulla.

Sandvik järjesti iltapäivällä työntekijöilleen tiedotustilaisuuden, minkä jälkeen tehtaan porteilla oli apeita kasvoja.

– Yt:t alkavat tiistaina, menee lappu luukulle. Se on finito nyt. Ei ole paljon toivoa, haluavat pistää paikan kiinni, sanoo 20 vuotta Sandvikilla töitä tehnyt Tero Mäkelä TS:lle.

Sandvik Mining, Uusi Suomi, Raha
Uusi avautuminen Alko-myymälöistä – ”Meillä vain 1%”
Sisältö:

Suomen Lähikaupan toimitusjohtaja Ralf Holmlundin mielestä Alkojen sijoittuminen kauppojen yhteyteen on tärkeää kaikille kaupan alan toimijoille.

- Kun tiedetään, että sijainti Alkon myymälän yhteydessä nostaa kyseisen pt-kaupan yksikön liikevaihtoa keskimäärin 15 prosenttia, on kysymys Alkon myymälöiden tasapuolisesta sijoittumisesta tärkeä kaikille kaupan toimijoille, Suomen Lähikaupan toimitusjohtaja Ralf Holmlund sanoo.

Suomen Lähikaupan mukaan Alkon myymälöistä lähes 80% sijaitsee isoissa kauppakeskuksissa  -  tyypillisimmin K- tai S-ryhmän kauppojen yhteydessä. Lähikaupan Siwojen ja Valintatalojen yhteyteen on sijoittunut vain yksi prosentti Alkon myymälöistä, yhtiö huomauttaa.

- Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto on kiinnittänyt huomiota siihen, että sijoittelu on vahvistanut osaltaan kahden suurimman kaupan ryhmittymän etua pienempiin toimijoihin.  Onkin kiistatonta, että Alkon sijoittumispolitiikka on osaltaan vaikuttanut siihen, että pt-kauppa on hyvin keskittynyttä Suomessa. Reilun kilpailun kannalta onkin tärkeää, että nykyisessä sijoittelupolitiikassa valintoja ohjaa muiden kriteerien ohella myös tasapuolisuus, Ralf Holmlund sanoo.

Keskon pääjohtaja Mikko Helander otti Alkon sijoittelun esille Keskisuomalaisessa. Helander arvosteli sitä, että Alkon myymälöitä on sijoitettu muualle kuin kahden ison kaupparyhmän myymälöiden yhteyteen.

Alko, Kaupan ala, kauppa, Kauppa, Kesko, Raha, Suomen Lähikauppa, Talous, Uusi Suomi, Raha
Lehtiväite: Kreikan tilit punaisella maanantaina
Sisältö:

Kreikan valtion tilit kääntyvät miinukselle ensi viikon maanantaina, mikäli maa ei onnistu saamaan pikaisesti lisärahoitusta.

Näin kertoo kreikkalaislehti Kathimerini omiin tietolähteisiinsä nojaten.

Kreikka on luvannut EU-maille laatia listan sopeutus- ja leikkaustoimista, joita vastaan sille voitaisiin rahoitusta hyvin nopealla aikataululla. Sopeutuslistaa yritetään saada niin sanotun eurotyöryhmän asialistalle vielä keskiviikon kokoukseen.

Kreikka katsoo, että se on oikeutettu saamaan 1,2 miljardia euroa, jotka sen mielestä palautettiin vahingosta Euroopan rahoitusvakausvälineeseen Euroopan rahoitusvakausvälineestä (ERVV). Euroalueen valtiovarainministereiden puhelinkonferenssissa kuitenkin todettiin, että rahat oli palautettu ERVV:hen asianmukaisesti, kertoo puolestaan Financial Times.

1,2 miljardin euron maksuerän lisäksi Kreikka katsoo olevansa oikeutettu 1,9 miljardin euron voittoihin sen valtionlainoista.

Euro, Kreikan talouskriisi, Kreikan talouskriisi, Kreikka, Uusi Suomi, Raha
Finnair: Yksi tällainen lentokone – heti 200 työpaikkaa
Sisältö:

Finnairin mukaan sen laivastouudistus tuo yhtiöön tuhat uutta työpaikkaa seuraavien viiden vuoden aikana. Finnair saa loppuvuodesta käyttöön uudet Airbus 350 -koneet.

- Kasvu luo myös uusia työpaikkoja. Jokainen laivastomme kokoa lisäävä, uusi A350-kone tuo noin 200 työpaikkaa suoraan Finnairiin ‒ näistä noin puolet lentäviä, puolet muissa toiminnoissa, sanoo toimitusjohtaja Pekka Vauramo yhtiön tiedotteessa.

Laivaston koon kasvattaminen viidellä lentokoneella tuo siis Finnairiin noin tuhat uutta työpaikkaa seuraavien viiden vuoden aikana, yhtiö toteaa. Finnairilla oli vuoden 2014 lopussa noin 4 500 työntekijää.

Ensimmäinen kaukolento uudella A350-koneella on lokakuun lopulla. Ensimmäiset kohteet ovat Shanghai, Peking ja Bangkok, kertoo Vauramo.

A350, Airbus 350, Finnair, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
”Pelkkä seksiobjekti” – Varusteleka suututti ruotsalaiset naiset
Sisältö:

Provosoivasta markkinoinnistaan tunnettu Varusteleka on herättää huomiota nyt Ruotsissa. Varusteleka myy ulkoiluvaatteita ja -varusteita, jotka ovat pääosin eri armeijoiden ylijäämätavaraa.

Tänä vuonna Ruotsissa verkkokaupan avanneen Varustelekan eräässä t-paitamainoksessa nainen kaataa kenttäpullosta vettä rinnuksilleen. Kansalaisjärjestö Reklamera, joka seuraa erityisesti kuinka naisia kuvataan mainoksissa, on kuvasta tuohtunut.

– Olemme tehneet Varustelekasta ilmoituksen mainonta-asiamiehelle syrjivästä mainoksesta, Reklamera toteaa Facebook-ilmoituksessaan.

Järjestö kirjoittaa valituksessaan, että mainos loukkaa yleisesti naisia.

– Kuvan nainen alennetaan puhtaasti seksiobjektiksi, kun hän täysin syyttä kaataa vettä omille rinnoilleen katsoen seksuaalisen houkuttelevasti kameraan, Reklamera toteaa.

Facebook-päivityksessään Reklamera kehottaa ihmisiä ottamaan suoraan yhteyttä Varustelekaan ja ottamaan kantaa yhtiön markkinointiin.

Att sälja armékläder med objektifiering av kvinnor känns inte nytänkande. Vi anmäler nu Varusteleka till RO för kö...

Posted by Reklamera on den 25 mars 2015

 

 

Jotta maailmassa olisi tasapaino.

Posted by Varusteleka on 25. maaliskuuta 2015

Raha, Talous, Uusi Suomi, Varusteleka, Varusteleka, Raha
Varoitus Suomelle äkkijarrutuksesta: ”Heti 24 000 työllistä vähemmän”
Sisältö:

Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) varoittaa julkisen talouden menoleikkauksien vaikutuksista. Suuret puolueet ovat kaikki ilmaisseet valmiutensa tehdä miljarditason leikkauksia ensi hallituskaudella.

- Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus, PT toteaa talousennusteessaan.

PT:n mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä painuisi tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:hen ilman uusia menoleikkauksiakin, ja ensi vuonna bkt-suhde olisi enää 2,2 prosenttia.

Suomen julkisyhteisöjen alijäämä oli viime vuonna 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Bkt-suhde ylitti  EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen kolmen prosentin kynnysarvon ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen.

PT kuitenkin varoittaa leikkauksien vaikutuksista:

-Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin. Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna.

- Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri, PT jatkaa.

Helsingin yliopiston taloustieteen lehtori, tutkija Juha Tervala varoitti Uuden Suomen haastattelussa eilen menoleikkauksista.

Mieluummin pikkusen enemmän julkista velkaa, koska ei kannata tätä taloutta tässä vaiheessa ruveta tuhoamaan, Tervala sanoi. Lue lisää tästä.

Menojen leikkaukset, Raha, Suomen talous, Suomen talous, Talous, Uusi Suomi, Raha
Synkkä arvio: Suomen talouslääke onkin paha virhe
Sisältö:

Suomessa on tehty huonoja talouspäätöksiä, ja julkisuudessa paljon puhutut julkisten menojen leikkaukset voivat olla paha virhe, kertoo Helsingin yliopiston taloustieteen lehtori, tutkija Juha Tervala.

–Mieluummin pikkusen enemmän julkista velkaa, koska ei kannata tätä taloutta tässä vaiheessa ruveta tuhoamaan, Tervala sanoo Uudelle Suomelle.

Hän korostaa, että tutkimusten mukaan leikkaukset vievät työpaikkoja ja lisäävät työttömyyttä.

Julkisen talouden leikkauksilla voidaan Tervalan mukaan tehdä paljon haittaa: leikkaaminen voi jopa pahentaa taantumaa. Käytännössä kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta tarjoavat Suomen tilanteeseen lääkkeeksi leikkauksia. Suurimmat puolueet ovat puhuneet jopa 2-3 miljardin euron sopeutuksista.

–Kun taantumassa leikkaa, talouteen tulee syvempi taantuma ja verotulot laskevat, Tervala sanoo.

Tervala koosti Suomen taloustilanteesta kirjoituksen Suomen ja euroalueen finanssipolitiikka: ehkä jopa älyllistä keskustelua talouspolitiikasta.

Tervalan mukaan Euroopan tiukan rahapolitiikan seuraukset näkyvät kun verrataan tilannetta Yhdysvaltoihin. Vuoden 2005 jälkeen Yhdysvaltojen ja Euroopan talouden kehitys ovat kulkeneet samoilla linjoilla vuoteen 2009 asti. Sen jälkeen Euroalue ”on jäänyt dramaattisesti jälkeen” Yhdysvalloista, Tervala kertoo.

–Raha- ja finanssipolitiikka on ollut Yhdysvalloissa elvyttävämpää, euroalueella kireämpää rahapolitiikkaa ja finanssipolitiikkaa – on syytä epäillä, että nämä kaksi asiaa ovat johtaneet siihen, että euroalueen talous on paljon Yhdysvaltoja synkemmässä tilanteessa, Tervala sanoo.

Keskuskauppakamarin ikkunaan laitettiin helmikuussa pyörimään velkakello, josta voi seurata miten Suomen valtion velka kasvaa. Tervalan mielestä olisi reilua, että velkakellon rinnalla ilmoitettaisiin myös Suomen nettovelka, joka on tällä hetkellä miinuksella 55 miljardia euroa bruttokansantuotteeseen verrattuna. Luku perustuu OECD:n laskelmiin, ja pitää sisällään valtion ja kuntien velat.

–Suomessa velkasumma on negatiivinen eli on paljon nettovarallisuutta. Tämä selittyy eläkerahastoilla. Ne lasketaan Suomessa mukaan julkiseen sektoriin, ja sen takia Suomessa ei julkista velkaa ei sinänsä ole, Tervala kertoo.

–Jos olisi mahdollisuus myydä ne [eläkevarat], niin kaikki velat voitaisiin maksaa, ja rahaa jäisi vielä jaettavaksi kaikille kansalaisille, hän lisää.

Hänen mielestään Suomessa on lietsottu liikaakin valtion velan suuruutta. Hän ei pidä Suomen valtion velan kasvun määrää tai nopeutta huolestuttavana.

–En ole ollenkaan huolissani nykyisestä velkataakasta. Olen vain huolissani väestön ikääntymisen aiheuttamasta kestävyysvajeesta parin vuosikymmenen aikana, Tervala sanoo.

Hän on huolissaan siitä, että talouskasvu tulee olemaan lähivuosina hidasta. Hänen mielestään olisi tärkeää, että Suomen kilpailukykyä parannettaisiin ja työllisyyttä saataisiin paremmaksi.

–Suurin moka oli, että 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä kun talous oli upeassa jamassa, ei olisi pitänyt lähteä tekemään elvyttävää finanssipolitiikkaa vaan lähteä kestävyysvajeen kimppuun, Tervala sanoo.

Hän uskoo, että jos silloin olisi kestävyysvaje otettu tosissaan, olisi nyt julkisen talouden alijäämä hallinnassa.

Tervala kokosi näkemyksiään ja Helsingin yliopiston luennoilla esittelemiään luentomateriaaleja Suomen ja Euroopan taloudesta reaktiona Aalto-yliopiston taloustieteen professorin Pertti Haaparannan avautumiseen Helsingin Sanomissa.

–Suomen talouspoliittinen keskustelu on muuttunut täysin epä-älylliseksi, Haaparanta sanoi HS:lle.

Hän arvostelee sitä, että Suomessa lähes kaikki puolueet ja valtiovarainministeriö haluavat sopeuttaa julkista taloutta. Haaparannan mielestä Suomeen tarvittaisiin nyt elvyttävää politiikkaa.

 

Linda Pelkonen, Raha, Suomen talous, Valtion velka, Raha
Hullut päivät -kiista: ”Työehtosopimuksen mukainen korvaus”
Sisältö:

Palvelualojen ammattiliitto PAM pitää hyvänä sitä, että Stockmann maksaa urheiluseuroille ja muille yhdistyksille työehtosopimuksen mukaisen korvauksen Hullujen päivien aikana tehdystä työstä.

PAM raivostui viime viikolla siitä, että Tampereen Stockmann on etsinyt talkootyöntekijöitä kevään Hulluille Päiville urheiluseuroista. Liitto jopa syytti Stockmannia lain rikkomisesta.

Stockmann vastaa PAMille tarjoavansa Hullut päivät -kampanjan ajaksi ”aina ensin lisätunteja henkilöstöön kuuluville osa-aikaisille työntekijöille”. 

- Tämän jälkeen palkataan myyntitehtäviin satoja kampanja-apulaisia, jotka ovat työsuhteessa yhtiöön. Lisäksi erilaiset urheiluseurat ja yhdistykset ovat jo vuosien ajan osallistuneet kampanjan taustatöihin, joista seurat saavat rahallisen korvauksen toimintansa rahoittamiseksi, Stockmann kertoo.

- Hullut Päivät –kampanja on Suomen suurimpia myyntikampanjoita, joka houkuttelee miljoonia kävijöitä Stockmannin tavarataloihin ja verkkokauppaan. Lisäavun tarve tavarataloissa on kampanja-aikoina suuri, Stockmann toteaa.

PAM kertoo, että liitossa ymmärretään lisäavun tarve.

- PAM seuraa kuitenkin, että ulkopuolisella työvoimalla käytöllä ei ole kierretty oman osa-aikaisen henkilökunnan oikeutta saada lisätyötä tai irtisanottujen työntekijöiden takaisiottovelvoitetta, liitto kuitenkin toteaa.

Hullut päivät, Raha, Stockmann, Talous, Uusi Suomi, Raha
KL: Putinin häätämä sijoittaja varoittaa suomalaisia – ”Minä päivänä hyvänsä”
Sisältö:

Venäjällä menestynyt, sittemmin maasta karkotettu yhdysvaltalainen suursijoittaja Bill Browder varoittaa Kauppalehdessä suomalaisyrityksiä Venäjän epävakaudesta ja maahan sijoittamisen riskeistä.

Browder, joka itse päätyi Venäjän mustalle listalle puututtuaan valtionyhtiöiden korruptioon, ei enää sijoittaisi Venäjälle. Useimmat ihmiset ja instituutiot, jopa venäläiset, yrittävätkin siirtää rahojaan ulos Venäjältä, hän sanoo Kauppalehdelle.

Browder uskoo, että Venäjä ottaa pääoma- ja valuuttakontrollit käyttöön ”minä päivänä hyvänsä”.

– Neuvoni on, että yhtiöiden pitäisi psykologisesti alaskirjata sijoituksensa koska pidemmällä aikavälillä on epätodennäköistä, että ne saisivat rahojaan Venäjältä, Browder vastaa Kauppalehden kysymykseen siitä, mitä Venäjälle sijoittaneiden suomalaisyhtiöiden tulisi tehdä.

Bill Browder, Raha, Talous, Uusi Suomi, Venäjä, Raha
Asiantuntijalta tyly arvio Suomesta: ”Hyvin yksinkertainen tarina”
Sisältö:
Suomen tilanne ei itse asiassa ole lainkaan monimutkainen, sillä nykyiselle talousahdingolle löytyy kaksi selkeää syytä. Näin kirjoittaa blogissaan Dublinin yliopiston taloustieteen professori Karl Whelan. 
 
-Kyseessä on hyvin yksinkertainen tarina, jonka voidaan odottaa nousevan esiin useissa Euroopan maissa, erityisesti Saksassa, tulevina vuosikymmeninä. Kaksi asiaa on ajanut Suomen luisuun: heikko ikärakenne ja heikko tuottavuuden kasvu, hän toteaa.
 
Whelanin mukaan väestön ikääntymisen takia Suomen on vaikea kääntää suuntaa rakenteellisilla uudistuksilla.
 
-Joissakin maissa, kuten Espanjassa ja Kreikassa rakenteellisilla uudistuksilla voi olla positiivisia vaikutuksia. Keskimäärin on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että rakenteellisilla uudistuksilla voitaisiin taistella heikkoa ikärakennetta vastaan.
 
Hän uskookin talouskasvun pysyvän nykyisissä vaisuissa lukemissa koko Euroopassa.
 
-Näyttää siltä, että Euroopan talouskasvun tulevaisuus on suomalainen, Whelan kuittaa.
Karl Whelan, Raha, Suomalaisten ikärakenne, Suomen talous, Suomen talous, Talous, Uusi Suomi, Raha
Pysäyttävä lista Suomesta julki: ”Potilas on vakavasti sairas”
Sisältö:
Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen listaa blogissaan asiat, joiden perusteella hän kuvailee Suomen olevan "vakavasti sairas", ainakin mitä talouteen tulee.
 
-Potilas on vakavasti sairas. Useat spesialistit ovat tämän todenneet ja määränneet hoidoksi lääkkeitä. Apteekki ei ole niitä kuitenkaan antanut. Reseptit ovat tallessa piirongin laatikossa, Sorjonen summaa Suomen talouden tilanteen.
 
Ensimmäiseksi hän toteaa, että Suomen talous on vuoden 2007 jälkeen supistunut runsaat 5 prosenttia. Sillä sijoittuu 28 EU-maan talouskasvuvertailussa häntäsijoille. 
 
-Meitä huonompia ovat tutut maat, joiden joukkoon emme halua kuulua: Portugali, Italia ja Kreikka sekä Kroatia. Espanja on jo niukasti meitä vahvempi. Jos katsotaan kehitystä vuoden 2005 jälkeen, sijoituksemme paranee hieman, mutta vajaan 4 prosentin nousulla pysymme silti tiukasti heikoimmin pärjänneiden joukossa, Sorjonen kommentoi.
 
Toinen huolestuttava seikka on se, että Suomen talous menee eri suuntaan kuin muut. Sorjonen muistuttaa, että euroalueen kokonaistuotanto on ollut nousussa jo kahden vuoden ajan. Suomen talous puolestaan edelleen supistui niukasti vuonna 2014, jo kolmatta vuotta peräkkäin Italian ja Kroatian tavoin. 
 
-Emme siis ole päässeet mukaan meneillään olevaan suhdannenousuun, mikä viittaa siihen, että talouden ongelmat ovat enemmän rakenteellisia kuin suhdanneluonteisia.
 
Lisäksi Sorjonen muistuttaa, että koko talouden pääomakanta pienenee Suomessa, koska investoinnit eivät kata pääoman kulumista. Lisäksi hän muistuttaa, että julkisen talouden virallinen alijäämä oli vuonna 2014 huomattavasti ennakkoarvioita suurempi, 3,4 prosenttia kokonaistuotannon arvoon suhteutettuna. 
 
Hän huomauttaa lisäksi, että talouselämän luottamus on ollut jo pidempään EU-maiden heikoimpia. 
 
-Inflaatio on kuitenkin pysynyt sitkeästi EU-maiden kärkivauhdissa. Yksityinen kulutus ei ole kasvanut määrällisesti kahteen vuoteen. Vähittäiskaupan myyntimäärä on pudonnut takaisin vuoden 2008 alun tasolle. Työ- ja asuntomarkkinoiden heikkouden voi vielä lisätä listan jatkoksi. Suomen talouskasvulla on siten useita jarruja, Sorjonen sanoo.
 
Samaan teemaan puuttuu Puheenvuoron blogissaan Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja ja kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Tapani Ruokanen. Hän toivoo Suomelle uutta Sailaksen listaa talouden alamäen korjaamiseksi.
 
-Suomi on kääntymässä, mutta ei valitettavasti parempaan suuntaan. Politiikan konservatiisimmat voimat haluavat säilyttää kaiken koskemattomana – taantumus on saamassa yliotteen. Ilmansuunnat ovat kääntyneet: uudistavat voimat ovat poliittisesti oikealla, muutosvastarinta vasemmalla. Nyt kannattaisi kuunnella virkamiehiä ja antaa heidän tehdä tämän ajan Sailas II, josta saataisiin selkänoja uuden politiikan luomiselle. Se on tämän sukupolven velvollisuus tulevia kohtaan. Muuten tuhoamme pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja joudumme Kreikan tielle, Ruokanen kirjoittaa.
 
Luottoluokittaja Fitch pudotti myöhään perjantaina Suomen luottoluokitusnäkymät negatiivisiksi. Lue lisää täältä.
Katja Incoronato, Pasi Sorjonen, Raha, Suomen talous, Suomen talous, Talous, Tapani Ruokanen, Raha
Jäätävä arvio Venäjän tulevaisuudesta: ”Täysin mahdoton arvata”
Sisältö:

-On täysin mahdotonta edes yrittää arvata, mitä Venäjällä tapahtuu pidemmällä aikavälillä. Siksi olemme hyvin varovaisia siellä. Näin kommentoi Venäjää varainhoitotalo Standard Life Investmentsin (SLI) sijoitusjohtaja Christopher Nichols Uuden Suomen haastattelussa.

SLI:llä on edelleen yksi venäläisyhtiö sijoitussalkussaan, mutta Nichols korostaa, että kyseessä on hyvin hyvin pieni sijoitus. Kyseinen yhtiö on kaivosyhtiö Norilsk Nickel.

-Pidämme kaivosyhtiöistä ylipäänsä, sillä uskomme kysynnän ja tarjonnan suhteen paranevan viimeistään ensi vuonna. Lisäksi Kiinan kysyntä ei ole ainakaan supistumassa, hän perustelee.

Muutoin SLI:n näkemys Venäjästä on hyvin synkkä.

-Esimerkiksi korkean riskin yrityslainat Venäjällä näyttävät puhtaasti tuottojen puolesta juuri nyt erittäin houkuttelevita. Riski on kuitenkin aivan liian suuri, kun otetaan huomioon, mikä poliittinen tilanne Venäjällä on, Nichols toteaa.

Venäjän ja lännen välien kiristyminen edelleen on yksi niistä uhkakuvista, joita SLI:n asiantuntijat pohtivat jatkuvasti. Toinen vastaava uhkakuva löytyy Euroopasta.

-Euroopassa on iso poliittinen riski juuri nyt. Kreikan Syrizan vaalivoitto ja Britannian tulevat parlamenttivaalit ovat osa sitä, kuten Venäjän tilannekin. Meistä näyttää vahvasti siltä, että Euroopassa saattaa olla syntymässä uusia vahvasti kansallismielisiä nationalistisia hallituksia. Juuri nyt sijoittajian, kuten muidenkin, täytyy olla todella tietoisia näistä poliittisista riskeistä, Nichols sanoo.

Christopher Nichols, Katja Incoronato, Norilsk Nickel, Raha, Standard Life Investments, Talous, Venäjä, Raha
Tyly viesti Suomelle: ”Kärsinyt pahasti Venäjästä”
Sisältö:

Luottoluokittaja Fitch arvio Suomen ulkomaankaupan "kärsineen pahasti" Venäjän-viennin romahtamisesta. Lisäksi Fitch kuvailee Suomen talouden kasvunäkymiä ylipäänsä heikoiksi ja heikentyneiksi.

-Suomen talous on vasta sopeutumassa tietyillä aloilla, kuten elektroniikka- ja paperiteollisuudessa, tapahtuneisiin shokkeihin. Lisäksi maa kärsii väestön ikääntymisen vaikutuksista. Keskeisten teollisuudenalojen rakenteellinen heikentuyminen yhdessä työvoiman vähenemisen kanssa on johtanut tuottavuuden jyrkkään laskuun, Fitch sanoo raportissaan.

Fitch pudotti Suomen luottoluokitusnäkymät negatiivisiksi. Fitchin luottoluokitus Suomelle on edelleen paras mahdollinen eli AAA. Näkymien putoaminen negatiivisiksi tarkoittaa kuitenkin sitä, että luottoluokitus voi pudota.

-Fitch laski Suomen AAA-luokituksen näkymät negatiivisiksi vaalien alla. Kasvun puute ja vajeet. Uudistuksia odotetaan, Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kommentoi Twitterissä.

Fitch viittaakin katsauksessaan huhtikuun eduskuntavaalehihin.

-Uudella hallituksella on edelleen käsissään kestävyysvaje. On kuitenkin epävarmaa, millaisiin talouden uudistuksiin uusi hallitus ryhtyy. Uskomme, että Suomen uusi hallitus sitoutuu rakenteellisiin uudistuksiin ja pyrkii vähentämään velkaantumista, Fitch sanoo.

Fitch on toinen kolmesta suuresta kansainvälisestä luottoluokittajasta, joka on reagoinut Suomen luottoluokitukseen. Standard & Poor’s pudotti Suomen luottoluokitusta yhdellä pykälällä lokakuussa. Moody’sin luottoluokitus Suomelle on AAA ja se pitää Suomen luottoluokitusnäkymiä toistaiseksi vakaina.

Fitch, Katja Incoronato, Pasi Kuoppamäki, Raha, Suomen luottoluokitus, Suomen luottoluokitus, Talous, Raha