Torstai 5.5.2016

Uusi Suomi uutiset

Jari Sarasvuo puolustaa radiossa Berneriä ja Toivakkaa – ”Veroparatiisimöykkä lähtenyt täysin käsistä”
Sisältö:

”Kauheaa huutelua.”

”Matalamielistä mölinää.”

”Veroparatiisimöykkää.”

Näillä sanoilla yrittäjä, juontaja ja valmentaja Jari Sarasvuo luonnehtii tuoreimmassa radio-ohjelmassaan keskustelua näkyvien naisjohtajien omaisuusasioista. Sarasvuon mukaan asenne omistamiseen on Suomessa sellainen, että kaksi ryhmää alkaa saada tarpeekseen.

– Nuoret. Koulutetut, kyvykkäät nuoret pyrkivät tästä maasta ulos, Sarasvuo sanoo ja kertoo tietävänsä tämän siksi, että sponsoroi nuoria ja pitää yhteyttä satoihin nuoriin.

– Tää on kiihtynyt tän kuluvan vuoden aikana aivan dramaattisesti, hän kuvailee nuorilta saamiaan viestejä.

– Ja toinen [ryhmä]. Ne kasvuun kykenevät yrittäjät ja yritykset, jotka täällä toimii, ne on saamassa mittansa täyteen, Sarasvuo sanoo.

Sarasvuo puolusti maanantain Yle Puheen radiolähetyksessään voimakkaasti erityisesti liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä (kesk.). Myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) ja liike-elämän vaikuttaja Maarit Toivanen-Koivisto saavat Sarasvuolta tukea.

Sarasvuo kritisoi sitä, miten media on käsitellyt näiden henkilöiden omaisuusasioita. Hän kertoi seuranneensa Anne Bernerin tapausta aina syyskuusta 2015, jolloin Yle kertoi Bernerin olleen ”mukana veroparatiisiyhtiössä”.

Sarasvuo kertaa ohjelmassa, että Luxemburgin verojärjestelyn tarkoituksena oli varmistaa se, että verot maksetaan Suomeen. Tämän Berner myös kertoi Ylen jutussa.

– Tarkoitus oli varmistaa yhteiskunnan saanto, julkisen sektorin saanto.

Oli erityisen tärkeää varmistaa, ettei käy niin että tulos tehdään Suomessa, mutta työpaikat ja verot syntyvät Ruotsissa, Sarasvuo sanoo.

Sarasvuo ihmettelee myös sitä, miksi Berneriä kritisoidaan lastensairaalan rahoittamisesta.

– Mä jotenkin luulin, että se, että joku hankkii lapsille sairaalan, mahdollistaa sen, että lapset ei saa puutteellista hoitoa terveydelle vaarallisessa ympäristössä tai ei lainkaan hoitoa, mä jotenkin luulin, että se olisi sentään hyvä asia. Ei muuten ollut, Sarasvuo sanoo ohjelmassaan.

Hän korostaa olevansa samaa mieltä sen argumentin kanssa, että terveydenhuollon pitäisi olla julkisen sektorin asia. Mutta tässä tilanteessa julkinen sektori ei hankkeeseen pystynyt, Sarasvuo huomauttaa.

– Pitäisikö ideologisen periaatteen vuoksi jättää ne lapset hoitamatta? hän kysyy.

Ministeri Toivakka puolestaan pyysi Sarasvuon mielestä aiheellisesti anteeksi kansanedustaja Timo Harakalta (sd.), jota syytti valehtelusta. Mutta hän myös sanoo:

– Veroparatiisimöykkä on lähtenyt täysin käsistä.

Lue myös: Verosuunnittelukohu: Harakka löi todisteet pöytään tv:ssä – ministeri Toivakka pyysi anteeksi: ”Olin vastuussa”

Lue myös: Ministeri Toivakka: Roolini yhtiössä kerrottiin jo syksyllä

Sarasvuo kertoo keskustelleensa aiheesta ministerin miehen Jukka Toivakan kanssa.

– Ei hän ole mihinkään veroparatiisiin sitä [yhtiötä] perustanut. Belgiaan. Belgia on korkean verotuksen maa. Jukka Toivakka halusi perustaa sen Belgiaan, koska siellä on luovutusvoiton ja kiinteistöosakeyhtiöiden verokohtelu helpompaa. Siellä on vähennyksiä ja matalammat toteutuvat verot. Se on ihan tavallista kansainvälistä EU:n sisällä tapahtuvaa kauppaa, Sarasvuo sanoo.

Toivanen-Koiviston saamaa kohtelua Sarasvuo ihmettelee myös.

– Se runtelun määrä, minkä hän sai siitä, että kun Suomessa vaalikauden aikana on nostettu perintöveroa 50 prosenttia ja hän ei halua panna lihoiksi sitä perheyhtiötä, niin hänen pitää muuttaa Portugaliin, jotta se perintö ei johtaisi sen perheyhtiön pakkomyyntiin. Ja se piekseminen, Sarasvuo hämmästelee.

Lue myös: Kova perintövero vie rikkaita Suomesta: ”Entistä herkemmin lähdetään”

Sarasvuon mukaan hänen oma tavoitteensa on maksaa mahdollisimman paljon veroja. Hän kuitenkin ihmettelee sitä, ”mitä raha tekee ihmisen moraaliselle kompassille”.

Anne Berner, Jari Sarasvuo, Jenni Tamminen, Lastensairaala, Lenita Toivakka, Maarit Toivonen-Koivisto, omistaminen, Politiikka, Raha, rikkaat, Talous, Varakkuus, Veroparatiisit, Verosuunnittelu, Raha
TTIP-vuoto: ”Olo on ollut kuin Pravdaa selaillessa – Vääristynyttä kuvaa maalattu”
Sisältö:

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.) kommentoi blogissaan eilistä TTIP-vuotoa. Ympäristöjärjestö Greenpeace julkisti salaisia vapaakauppasopimuksen neuvotteluja koskevia dokumentteja.

Jäätteenmäen mukaan EU:n ”komission tiedotteita lukiessa olo on ollut kuin Pravdaa selaillessa”.

– TTIP-neuvotteluista on maalattu vääristynyttä kuvaa, kun USA:n kannat ovat jääneet yleisöltä pimentoon. Nyt salaisuuden verhoa on raotettu, Jäätteenmäki kirjoittaa.

Lue lisää Puheenvuorosta: Vuoto paljastaa TTIP-salaisuuksia

– USA ei näytä --- nielevän EU:n käsityksiä kuluttajansuojasta ja haluaa tuoda muun muassa geeni- ja hormonilihansa Euroopan markkinoille, Jäätteenmäki kirjoittaa.

Hiljattain, ennen vuotoa entinen europarlamentaarikko, nykyinen kansanedustaja Satu Hassi (vihr.) toi esiin Uuden Suomen haastattelussa saman pelon. Hassi myös huomautti, että jo viime kaudella EU-komissio on ottanut askeleita USA:n ja Euroopan käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Yksi esimerkki tästä on Hassin mukaan se, että maitohappoliuoksella desinfioitu naudanliha tuli sallituksi Euroopassa. Lue lisää: USA:n desinfioitua lihaa kauppoihin Suomessakin? – Kansanedustaja: Prosessi jo alkanut Euroopassa

Deutsche Welle kertoo niin ikään, että Greenpeacen mukaan USA painostaa EU:ta hyväksymään hormonilihan ja geenimuunnellun ruoan. EU:n pääneuvottelijan Garcia Berceron mukaan naudanliha on yksi kaikkein vaikeimmista kysymyksistä neuvotteluissa. Berceron mukaan neuvottelut siitä eivät ole tästä syystä edes alkaneet vielä.

Lue lisää: TTIP Leaks - Greenpeace iski vuodetun aineiston nettiin

Bercero vakuuttaa, kuten EU-komissiokin on aiemmin tehnyt, ettei EU taivu USA:n vaatimusten edessä.

Hassi kommentoi kuitenkin aiemmin olevansa huolissaan siitä, että halu saada sopimus aikaan saattaa mennä pyhienkin periaatteiden edelle.

TTIP-neuvotteluilla alkaa olla jo kiire, sillä sopimus olisi saatava kasaan vielä USA:n tämän presidenttikauden aikana. USA:ssa järjestetään presidentinvaalit marraskussa.

Lue myös: EK kommentoi TTIP-vuotoa: ”USA:n taktiikkana on end game”

Anneli Jäätteenmäki, Geenimuunneltu liha, Hormoniliha, Jenni Tamminen, Raha, Talous, TTIP, TTIP-neuvottelut, TTIP-vapaakauppasopimus, Vapaakauppasopimus, Raha
EK kommentoi TTIP-vuotoa: ”USA:n taktiikkana on end game”
Sisältö:

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n osaamisesta ja kasvusta vastaava johtaja Saila Turtiainen kirjoittaa EK:n sivuilla julkaistussa blogissa TTIP-neuvotteluista ja arvioi ympäristöjärjestö Greenpeacen vuotamia tietoja.

Elinkeinoelämä kannattaa TTIP-sopimusta.

Turtiaisen mukaan vuodosta ei voi vetää vielä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska isoimmat väännöt vapaakauppasopimusneuvotteluissa ovat vasta edessä. Turtiainen valottaa Yhdysvaltain neuvottelutaktiikkaa näin:

– Pöytään lyödään puolin ja toisin tiukkoja vaatimuksia, mukaan lukien taktisia koepalloja. USA:n neuvottelutaktiikassa on perinteisesti korostunut ns. end game eli se haluaa jättää hyvin paljon isoja kysymyksiä ratkaistavaksi vasta neuvotteluiden loppuvaiheeseen. TTIP:ssä tämä näkyy siten, että erityisesti kaikista vaikeimmista kysymyksistä, kuten julkisista hankinnoista, maataloudesta tai maantieteellisistä merkinnöistä, ei tässä vaiheessa voi vielä odottaa löytyneen molempia osapuolia tyydyttäviä kompromisseja.

Turtiaisen mukaan vuodetuista papereista löytyy viitteitä siitä, että Yhdysvallat suhtautuu skeptisesti EU:n uuteen investointisuojamalliin.

– EU:n avoimuus on TTIP-neuvotteluiden osalta ollut ennennäkemätöntä, mutta USA ei ole ollut valmis samaan. Avoimuuden puutteet ovat valitettavasti hyödyttäneet eniten niitä tahoja, jotka vastustavat TTIP-sopimusta, Turtiainen kirjoittaa.

– TTIP-debatti lyö nyt korkeita laineita ja välillä tunteet uhkaavat jyrätä alleen faktat ja lähdekritiikin, Turtiainen kirjoittaa.

Hänen mukaansa bisnesmaailmassakaan ei haluta sopimusta hinnalla millä hyvänsä.

– Elinkeinoelämä ei kannattaisi sopimusta, jossa TTIP-keskustelun esiin nostamat uhkakuvat toteutuisivat, Turtiainen vakuuttaa.

– EU ei tule koskaan hyväksymään sille epäedullista sopimusta. Tästä pitävät huolta niin jäsenmaat kuin Euroopan parlamentti, Turtiainen uskoo.

Entinen europarlamentaarikko, nykyinen vihreiden kansanedustaja Satu Hassi on kuitenkin tämän suhteen epäileväinen. Hän sanoi hiljattain Uuden Suomen haastattelussa, että EU:n ja Yhdysvaltain käytäntöjen yhtenäistäminen ruoantuotannossa on jo alkanut EU-parlamentin viime kaudella. Lue lisää: USA:n desinfioitua lihaa kauppoihin Suomessakin? – Kansanedustaja: Prosessi jo alkanut Euroopassa

Lue lisää: TTIP Leaks - Greenpeace iski vuodetun aineiston nettiin

Jenni Tamminen, Raha, Saila Turtiainen, Talous, TTIP, TTIP, TTIP-vuoto, Vapaakauppasopimus, Raha
”TTIP Leaks” – Greenpeace iski vuodetun aineiston nettiin
Sisältö:

Ympäristöjärjestö Greenpeace on julkaissut netissä käsiinsä saamat vuodetut TTIP-asiakirjat. TTIP on vapaakauppasopimus, jota neuvotellaan EU:n ja Yhdysvaltain välille.

Hollannin Greenpeacen julkistus on täällä.

– Asiakirjat paljastavat, millaista kauppaa kansalaisoikeuksilla käydään yritysvoittojen nimissä. Pitäisikö meidän päästä vaikuttamaan tapahtumiin nyt, kun terveytemme ja hyvinvointimme ovat vaakalaudalla, vai joutua odottamaan, kunnes vahinko on jo tapahtunut?kysyy Greenpeace Hollannin toiminnanjohtaja Sylvia Borren lehdistötiedotteessa.

Greenpeacen mukaan asiakirjat sisältävät 248 sivua tekstiä ja kattavat noin puolet dokumenteista, jotka luonnosteltiin TTIP-neuvottelujen hiljattain päättyneellä 13. kierroksella. Greenpeace Hollannin julkaisemat asiakirjat kattavat kolme neljäsosaa ns. yhdistetyistä asiakirjoista, Suomen Greenpeace arvioi.

– Yhdistetyt asiakirjat ovat dokumentteja, joissa EU:n ja USA:n näkemykset eri kysymyksiin on esitetty rinnakkain. Tämä havainnollistaa, missä kohdin neuvottelukumppanit ovat samalla aallonpituudella ja missä kysymyksissä taas tarvitaan kompromisseja tai myönnytyksiä. Greenpeacen Hollannin julkaisemista 13 luvusta on nyt ensi kertaa luettavissa USA:n näkemyksiä käsittelyssä oleviin kysymyksiin, Suomen Greenpeace sanoo tiedotteessaan.

Lue myös: EK kommentoi TTIP-vuotoa: ”USA:n taktiikkana on end game”

 

Raha, Talous, TTIP, TTIP, Uusi Suomi, Vapaakauppasopimus, Raha
Li Anderssonilla ja Mauri Pekkarisella sama viesti suomalaisjohtajille: ”Tällainen meno ei voi jatkua”
Sisältö:
Sekä opposition kansanedustaja, vasemmistoliiton puheenjohtajaksi pyrkivä Li Andersson, että hallituspuolue keskustan kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen ovat vappupuheissaan kommentoineet suomalaisten yritysjohtajien palkkoja.
 
–Toimitusjohtajien ja rivityöntekijöiden palkkaero on viimeksi ollut näin suuri juuri nousukauden huipulla vuonna 2007. Rahaa löytyy myös pörssiyhtiöiden kassoista. Siellä rahat makaavat tuottamatta mitään, ja sen sijaan, että varoja laitettaisiin uusiin investointeihin, maksetaan niitä ulos. Pörssiyhtiöt elävät Suomessa nousukautta, mutta kansalaiset taantumaa, Andersson sanoi omassa puheessaan.
 
Pekkarinen puolestaan vaatii yritysjohtajia näyttämään esimerkkiä kohtuullisuudessa, ei kohtuuttomuudessa.
 
–Yritysjohtajien soisi näyttävän esimerkkiä kohtuullisuudesta  eikä kohtuuttomuudesta. Tällainen meno ei voi jatkua. Yhteiskunnan vastaantulo elinkeinoelämälle on ollut ja on tuntuva. Sen vastapainoksi etenkin johtavassa asemassa olevilta odotetaan kohtuullisuutta, ja ennen muuta päätöksiä investoinneista ja työpaikoista Suomeen. Suomen ongelmat ovat suomalaisten yhteisiä, hän sanoi puheessaan.
 
Sekä Andersson että Pekkarinen nostivat puheissaan esiin Helsingin Sanomien taannoisen selvityksen, jonka mukaan suurten pörssiyhtiöiden johtajien palkat ja bonukset kasvoivat viime vuonna 3,5 prosenttia. Palkkojen nousu oli yli kolminkertainen tavalliseen palkansaajaan verrattuna. Keskimäärin suuren pörssiyhtiön johtaja ansaitsi viime vuonna palkkoja ja bonuksia 1,1 miljoonaa euroa. 
 
Andersson otti kantaa myös osinkoihin.
 
–Meille väitetään nyt myös, että kilpailukyvyn nimissä pienituloisten palkansaajien on pakko antaa työnantajille yli kaksi ja puoli miljardia lisää rahaa. Meille väitetään, että tämä on yhteinen intressimme. Samalla pörssiyhtiöt kuitenkin kasvattavat maksamiaan osinkoja 11,8 miljardiin tänä keväänä. On ennakoitu, että tämän kevään osinkopotti voi nousta kaikkien aikojen suurimmaksi, eli suuremmaksi kuin talouden nousukauden huipulla vuonna 2007, hän sanoi.
Johtajien palkat, Johtajien palkat, Katja Incoronato, Li Andersson, Mauri Pekkarinen, osingot, Raha, Talous, Vappupuheet, Raha
Ekonomistin havainto Suomen työmarkkinoilta: ”Syntymässä kahden kerroksen väkeä”
Sisältö:

Suomen työmarkkinoille on Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan syntymässä jako sisä- ja ulkopiiriläisiin.

–Työmarkkinoille on syntymässä kahden kerroksen väkeä: sisäpiiriläiset eli työpaikkansa ja työmarkkinakelpoisuutensa säilyttäneet, joiden työttömyysjaksot ovat jääneet lyhytaikaisiksi ja ansiotasokehitys pysynyt kohtuullisena. Ulkopuoliset eli työmarkkinoiden rattailta pudonneet taas eivät tahdo päästä enää mukaan kyytiin, mistä todisteena kasvava pitkäaikaistyöttömyys ja työmarkkinoihin turhautuneiden piilotyöttömien määrän nousu, hän kommentoi viikolla julkistettuja tilastoja työllisyydestä ja työttömyydestä.

Brotherus arvioi, että odotuksia selkeästi vahvempi talouskasvu lienee lähes ainoa keinoja syrjäytyneiden nostamiseksi takaisin työmarkkinoille. 

–Suomen ei kannata jättää kaupungistumisen tarjoamaa matalalla roikkuvaa omenaa hyödyntämättä talouskasvun ajurina, hän toteaa.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus kertoi viikolla työttömyysasteen pysyneen maaliskuussa kausitasoitettuna 9,2 prosentissa. Suomessa herkästi heiluva kausitasoittamaton työttömyysaste oli 10,1 prosenttia.

–Muutos ei lepää ainoastaan lumeilmiön varassa: piilotyöttömien määrä on kasvanut ja työikäinen väestö supistunut, mitkä osaltaan kaunistelevat työttömyyslukuja. Mutta samalla myös työllisten määrä on noussut. Yksi tekijä on yrittäjien määrän hurja kasvu finanssikriisin jälkeen. Vuoden 2008 alusta yrittäjien määrä on noussut yli 20 prosentilla, ero on hätkähdyttävä verrattuna edelliseen taloustaantumaan 1990-luvun alussa, jolloin yrittäjien määrä putosi 20 prosentilla. Tällä hetkellä myös palvelu- ja rakennusalalla näkyy valon pilkahduksia, Brotherus arvioi.

Danske Bankin ekonomistien mukaan myönteistä on se, että Suomen työmarkkinatilanne on osoittanut orastavia piristymisen merkkejä ja työttömyysasteessa on nähty pientä laskua viime syksyn aikana. 

Danske Bankin ekonomistit eivät kuitenkaan vielä odota työttömyysasteen laskevan tänä vuonna, sillä muun muassa julkisen sektorin leikkaukset heikentävät lyhyellä tähtäimellä työllisyystilannetta. 

–Työmarkkinoiden rakenteissa on lisäksi haasteita, sillä sekä piilotyöttömien että pitkäaikaistyöttömien määrät ovat kasvaneet vuodessa merkittävästi. Nämä ilmiöt kertovat siitä, että entistä suurempi osa työttömyydestä on muuttumassa rakenteelliseksi. Mitä pidempään ihminen on työttömänä, sitä vaikeampi hänen on jatkossakaan työllistyä vaikka taloustilanne paranisikin. Tämä on haaste kansantalouden, valtiontalouden sekä yksilöiden itsensä kannalta, pääekonomisti Pasi Kuoppamäki toteaa.

 
Juhana Brotherus, Katja Incoronato, Pasi Kuoppamäki, Raha, Talous, työllisyys, Työmarkkinat, Työmarkkinat, työttömyys, Raha
”Täysin uusi asia, joka tulee Suomesta” – Lumilautailijoiden firma myynyt 140 000 älypuhelinten linssiä
Sisältö:

Suomalainen start-up -yritys Eye Caramba kertoo myyneensä jo noin 140 000 älypuhelimissa käytettävää Black Eye -kuvauslinssiä eri puolilla maailmaa. Eye Caramban perustivat skeittaaja ja valokuvaaja Arto Ekman sekä lumilautailijat Fredu Sirviö ja Eero Ettala kolme vuotta sitten.

Miltä tuntuu, kun 140 000 tuotetta on myyty ympäri maailmaa?

–Erittäin hyvältä, mutta kyllä tavoitteet on huomattavasti korkeammalla. Kolme vuotta on kovaa painettu ja ollaan tyytyväisiä, mutta kyllä tässä nälkä kasvaa syödessä, Eye Caramban toimitusjohtaja Arto Ekman kommentoi myyntilukua Uudelle Suomelle. 

–Kyllä meillä on kova tarkoitus, että tuodaan Suomesta sellainen brändi, joka on mobiililisälaitteiden ykkösnimi seuraavien vuosien aikana. Suomessa niitä ei ihan hirveästi ole juurikaan mitään brändejä viime aikoina tullut. Ruotsissa ollaan oltu vähän kovempia siinä. Meillä on kyllä kova halu näyttää, hän lisää.

Eye Caramballa on maahantuojia eri maissa ja myös oma verkkokauppa. Isoimmat markkinat Black Eye -kuvauslinsseille ovat Ekmanin mukaan muut EU-maat ja Japani.

–Englanti avattiin joulun jälkeen, ja sekin on lähtenyt hyvin liikkeelle. Muut EU-maat on hyvin myös myyneet, mutta jenkit kiinnostaa myös, Ekman sanoo.

–Japanilaisia on aina kiinnostanut valokuvaaminen, gadgetit, laitteet ja teknologia jo viimeiset 30 vuotta. Japanista tulee myös isoja valokuvausbrändejä. He ovat ajan hermolla, hän kertoo.

Eye Caramba on aloittamassa kesällä rahoituskierroksen, jotta yritys voi kansainvälistyä entistä paremmin. Eye Caramban hallituksen jäsen Thomas Nyberg kertoo, että rahoituskierroksella ei ole kuitenkaan kiire.

–Kansainvälistyminen on meillä tällä hetkellä päätargetti, johon tarvitsemme rahaa, Nyberg kertoo.

Nybergin mukaan yhtiö lähtee alkukesästä lähestymään eri tahoja rahoitusmielessä, mutta kiirettä ei ole.

–Rahoituksen tiimin luonti on ajoitettu vasta elo-syyskuulle. Firma pyörii ihan omalla rahalla tällä hetkellä ja ihan hyvin. Ei sinänsä olla kiireisiä saada rahaa sisään, Nyberg sanoo.

–Loppuvuodesta häämöttää uusien markkinoiden avaaminen: Yhdysvallat, Aurstralia, Korea, Kiina, katsotaan uusia eurooppalaisia markkinoita. Halutaan laajentaa päämarkkinoita ja Japania vielä enemmän. Tämä kaikki vaatii vähän ekstrakapitaalia, että päästään niin sanotusti seuraavalle asteelle tässä bisneksessä, hän lisää.

Vaikka Eye Carambassa ollaan tyytyväisiä myyntiin, liikevaihdossa ei ole päästy ihan tavoitteeseen.

–Liikevaihto oli viime vuonna 600-700 000 euron vaiheilla. Miljoona oli tavoite, mutta ei ihan siihen päästy, koska optimoitiin joitain markkinoita ja suunniteltiin strategisesti vähän fiksummin, Nyberg kertoo.

–Tänä vuonna on tähtäimessä 1,3-1,4 miljoonan euron liikevaihto. Toivon mukaan tämän vuoden puolella ollaan myyty noin 100 000–120 000 linssiä vuoden aikana, hän lisää.

Nyberg korostaa, että Eye Caramban linssit ovat ”ihan uusi juttu”.

–Meillä on aika uniikki ja laadukas tuote. Meillä on todella vahva brändi. Se on kilpailuetu markkinoilla. Sen takia ollaankin pärjätty esimerkiksi Japanissa hyvin. Tämä on täysin uusi asia, joka tulee Suomesta. Me ollaan kaukana mistään applikaatioista tai elektroniikasta, Nyberg sanoo.

Eye Caramban myymät linssit maksavat 14,95-99,95 euroa. Eniten Ekmanin mukaan myydään tuotteita, jotka maksavat 40–50 euroa.

–Myydyin tuotteemme oli viime vuonna wide angle -linssi eli laajakulmalinssi, jonka hinta on noin 45 euroa. Meillä on erityyppisiä linssejä erilaisille käyttäjille, hän kertoo.

Eye Caramban linssit tehdään Kiinassa ja suunnittelu Suomessa yhdessä kiinalaisten tehtaiden kanssa.

Oletteko harkinneet tuotannon tuomista Suomeen?

–Toki kaikki on mahdollista. Ei se mahdotonta ole. Tulevaisuus näyttää, Ekman vastaa.

–Tekes ja Finnvera on tukenut meitä kolmen vuoden aikana. Kyllä me olemme Suomesta saaneet aika hyvin tukea ja mielellään pidetään firma suomalaisena ja maksetaan takaisin mitä tukea sieltä ollaan saatu, hän lisää.

Ekmanin mukaan Eye Caramban 10 työntekijästä yhdeksän on suomalaisia.

 

Älypuhelimet, Arto Ekman, Eero Ettala, Eye Caramba, Fredu Sirviö, Linda Pelkonen, Raha, Start-upit, Start-upit, Talous, Raha
Eduskunnassa vaaditaan: ”Talvivaara ajettava alas”
Sisältö:

Eduskunnassa on herännyt vaatimuksia Talvivaaran kaivoksen alas ajamisesta.

Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen vaatii Twitterissä, että alasajon valmistelu on aloitettava heti.

Myös oppositiopuolue vihreiden kansanedustaja Touko Aalto on esittänyt, että hallituksen pitäisi aloittaa kaivoksen hallittu alasajo.

– Sen sijaan, että pitkitämme kaivoksen terhokotivaihetta, tulisi huonon rahan päälle laitettavat uudet hyvät rahat kohdentaa alueen ympäristövahinkojen korjaamiseen, työllisyyden ja elinkeinoelämän tukemiseen sekä alueen asukkaiden auttamiseen, Aalto kirjoittaa blogissaan.

Lue lisää Puheenvuorosta: Talvivaaran purkuputki

Talvivaaran kaivostoiminnan ylösajoa yrittävä valtionyhtiö Terrafame kertoi tänään, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös ajaa yhtiön etenkin rahoitusneuvotteluissa erittäin hankalaan asemaan.

– Hallinto-oikeuden päätökset johtavat arviomme mukaan tilanteeseen, jossa yksityistä rahoitusta Terrafameen on erittäin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta saada, yhtiö arvioi.

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) on nyt myös kommentoinut tilannetta. Rehnin arvio on myös se, että rahoitusneuvotteluissa tulee olemaan vaikeaa.

– Yhä lähempänä onkin tilanne, jossa joudumme arvioimaan siirrytäänkö kaivostoiminnan ylösajon rahoittamisesta päätökseen toiminnan aktiivisesta alasajosta. Alasajokin edellyttää erillistä ympäristölupaa, vesitaseen hallintaa ja purkuputken käyttöä. Kaivoksen alasajon kustannukset olisivat bruttomääräisesti arvioituna ainakin 300 miljoonaa euroa, Rehn lausuu tiedotteessa.

Aalto kirjoittaa, että vaikka Terrafame sai tänään määräaikaisen luvan purkuputkelleen, ei tilanne ole paljoa muuttunut entisestä.

– Itse asiassa määräaikainen ympäristölupa purkuputkelle voi olla jopa ratkaiseva takaisku.

– Olennaista on se, että uutta lupaa on haettava 31.8.2017 mennessä. Niin kauan, kun vuoden 2018 jälkeisen ajan toiminnan edellytykset eivät ole selvillä, nykyisenkaltainen epävarmuus kaivoksen jatkosta on ja pysyy, Aalto kirjoittaa.

Lue myös: Mitä tapahtuu Talvivaaralle? Oikeus eväsi pysyvän ympäristöluvan ”epävarmuuksien” vuoksi

Kaj Turunen, Raha, Talous, Talvivaaran kaivos, Talvivaaran kaivos, Terrafame, Touko Aalto, Uusi Suomi, Raha
Kiinasta ”yhdeksännumeroinen summa” Kemiin – Valtava biojalostamohanke tärkeässä vaiheessa
Sisältö:

Kiinalaisen Kaidin miljardiluokan biojalostamohanke Kemiin on edennyt tärkeään vaiheeseen, kun yhtiö lähtee nyt anomaan vastaavia EU-tukia, jotka on myönnetty aiemmin kariutuneelle Vapo Oy:n ja Metsä Groupin hankkeelle.

Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Koponen kertoi eilen Vapon energiaseminaarissa, että yhtiö jättää tukihakemuksen Euroopan unionille huomenna perjantaina.

– Forest BTL:lle (Kemin kariutunut hanke) myönnetty 88 miljoonan euron EU-rahoitus ollaan siirtämässä tälle hankkeelle, Koponen kertoi.

Myös Suomesta Kaidi pyrkii saamaan jonkin verran julkista rahaa ainakin työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n kärkihankepotista ja Tekesin tuotekehityslainoina.

Julkisella rahalla miljardi-investointia ei toki ole tarkoitus rahoittaa kuin osittain. Kaidi käy sijoittajaneuvotteluita suomalaisten instituutioiden ja teollisuuden kanssa siltä pohjalta, että se itse on sitonut hankkeeseen merkittävän määrän euroja. Suorien sijoitusten lisäksi tekeillä on iso lainapaketti.

Uusi Suomi kysyi Kaidin edustajalta, että minkälaisesta sijoitussummasta kiinalaisen pääomistajan kohdalla puhutaan.

– Tarkkoja lukuja ei tällä hetkellä anneta, mutta puhutaan yhdeksännumeroisesta summasta, Koponen vastasi.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että Kaidi on itse valmis ottamaan sijoittajariskiä vähintään 100 miljoonan euron edestä. Tiettävästi julkisuudessa ei ole kerrottu asiaa tähän mennessä edes näin tarkasti.

Kyseessä on joka tapauksessa riski-investointi. Suomalainen metsäteollisuuskonkari ja energia-alan osaaja Jukka Härmälä muistutti tilaisuudessa, että moni on tutkinut vastaavia biojalostamohankkeita ja on todettu, että kannattavaa tuotantoa on ollut ”äärimmäisen vaikea” saada aikaiseksi.

– Sanoitko jotain tukiaisista, investointi- tai vastaavista tuista? Toivottavasti olette löytäneet jonkun ihan uuden kuvion, että tästä tulee bisnes ilman veronmaksajia, Härmälä heitti Koposelle.

Koponen kertoi puolestaan syitä siihen, miksi Kaidin kannattaa viedä eteenpäin hanketta, jonka vanhasta kuviosta irtosi ensin Metsä Group ja sitten Vapo. Hän viittasi ensin alan teknologiaan, jonka kehittämiseen kiinalaiset ovat pelkkinä yritysostoina sijoittaneet jo parisataa miljoonaa.

– Tuotekehityspanostukset ovat merkittävämpiä kuin vastaavissa hankkeissa aikaisemmin on rahallisesti ollut. Joku sen [kannattavuus]ongelman jonain päivänä ratkaisee. Toinen asia on kiinalainen raha ja kiinalainen kärsivällisyys. Kiinalainen kvartaali on 25 vuotta ja pyritään sinä aikana löytämään se tulos, Koponen vastasi.

Kaidin mies myönsi, että siirtymävaiheessa tarvitaan myös tukea, koska niillä ”meitä ohjataan”. Hän viittasi hallitusohjelmassa mainittuun tavoitteeseen nostaa liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Iso kysymys on, lasketaanko puu jatkossakin uusiutuvaksi raaka-aineeksi. Tästä tulee EU:n linjaus ilmeisesti tämän vuoden loppupuolella.

Samassa energia-alan osaajia ja poliitikkoja kokoon keränneessä Vapon tilaisuudessa esiintynyt maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) oli puun kestävyyskriteerien suhteen levollinen. Eli EU:ssa voi jatkossakin olla haluja nähdä puu uusiutuvana energiaraaka-aineena, vaikka esimerkiksi tiedepiireissä tästä on erimielisyyttä.

– Tässä kohtaa en osaa olla hirveän huolissani. Aika näyttää, mutta tämän hetken tuntuma on hyvä, ministeri totesi.

Keskustalaisen Tiilikaisen mielestä uusiutuvat polttonesteet ovat tulevaisuuden asia. Hän mainitsi tässä yhteydessä lentoliikenteen, maantiekuljetukset ja meriliikenteen. Henkilöautoissa puolestaan on käynnissä eri Euroopan maissa voimakas kehitys sähkömoottoreiden puolelle, kuten myös yleisöstä muistutettiin.

Energiapuuhun nojaavan biojalostamon rakentamisen on tarkoitus käynnistyä Kemissä ensi vuonna ja kaupalliseen toimintaan olisi tarkoitus siirtyä 2019. Sen tuotannosta pitäisi 75 prosenttia olla biodieseliä ja 25 prosenttia biobensiiniä.

Biojalostamo, Biopolttoaineet, Jukka Härmälä, Kaidi Finland, Kaidin biojalostamohanke, Markku Huusko, Pekka Koponen, Raha
”Jotain on vakavasti rikki” – Ekonomisti väläyttää leikkauksia, ”joiden rinnalla Sipilän leikkaukset ovat hyttysen ininää”
Sisältö:

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin mielestä Suomessa on nyt jotain pahasti rikki. Hän ennustaa, että nollakorkojen seurauksena Suomeen on luvassa nollakasvua, joka puolestaan tietää rajuja sopeutuksia.

Sundin mielestä talouden perussäännöt ovat rikkoutuneet, koska korkotasosta ei seuraa sitä mitä pitäisi.

– Korkotaso on jämähtänyt nollaan, jopa negatiiviseksi. Korko on loistava ”keksintö”. Se on kannattavuuden mittari ja markkinaehtoisuuden vakuutus. Se erottelee jyvät akanoista. Kaikessa yksinkertaisuudessaan: ne investoinnit, joiden tuotto ylittää koron, tehdään. Investointirintamalla pitäisi nyt olla täysi kuhina kun korko on nollassa. Vaan eipä ole. Jotain on vakavasti rikki, Sund kirjoittaa STTK:n sivuilla julkaistussa blogissa.

Sundin mielestä korkotasoa voi katsoa myös ennusteena, jolloin näyttää siltä, että ”nollakasvua ja lohduttomia investointinäkymiä on tiedossa pitkään”.

– On jo julistettu vuosikymmen menetetyksi. Aika on arvioitu vahvasti alakanttiin, Sund kirjoittaa otsikolla ”Synkkä yksinpuhelu”.

Sundin mukaan nollakorot liittyvät nollakasvuun.

– Sopeutuminen nollakasvuun edellyttää leikkauksia, joiden rinnalla [Juha] Sipilän [kesk.] hallituksen leikkaukset ovat hyttysen ininää, Sund kirjoittaa.

Sundin mielestä tilanteeseen myös tarjotaan vääriä lääkkeitä.

– Työttömyys on seurausta puuttuvasta kysynnästä. Lääkkeeksi tarjotaan tarjontapuolen temppuja. Näiden temppujen tehon tietää sokea Reettakin, hän kirjoittaa.

Lisäksi Sundin mielestä niiltä, jotka töissä ovat, katoaa työn imu tehokkuusvaatimusten ja valvonnan seurauksena.

Eilen STTK:n sivuilla julkaistussa artikkelissa Työterveyslaitoksen emeritusprofessori Guy Ahonen ihmetteli, miksei Sipilän hallitus panostaa työpahoinvoinnin lieventämiseen.

Lue lisää: Professori ihmettelee Sipilän hallituksen toimia: ”Työpahoinvointia vähentämällä tulisi 20% loikka”

Nollakasvu, Raha, Ralf Sund, Suomen talous, Suomen talous, Talous, talouskasvu, Uusi Suomi, Raha
Palta: ”230 000 uutta työpaikkaa syntyi jo” – Herätäänkö Suomessa viimein?
Sisältö:

Alalle syntynyt yli 230 000 uutta työpaikkaa vuosina 2000–2015 muun talouden ja yleisen työllisyyden supistuessa jakson loppua kohti. Lähes 20 prosentin liikevaihdollinen kasvu vielä taantumavuosina 2010–2015. Suomen viennin kasvusta 2000-luvulla 68 prosentin osuus.

Näiden lukujensa valossa Palvelualojen työnantajajärjestö Palta ihmettelee, miksi palvelut yhä ovat lapsipuolen asemassa kun puhutaan Suomen talouden ja viennin kasvusta.

– Televisiossa ja artikkeleissa kysytään, että mistä kasvua saadaan. Se on vähän hassu kysymys, ja varsinaisesta aiheesta mennään usein kovin kauas, sanoo Paltan ekonomisti Matti Paavonen esitellessään Uudelle Suomelle alan näkymiä.

– Jos mietitään sitä, minne työpaikat syntyvät, niin se on ehdottomasti palveluihin.

Yli 70 prosenttia Suomen työllisistä työskenteleekin jo nykyisin palvelualoilla. Eva selvitti vuonna 2014, että siinä missä teollisuudesta oli kadonnut vuodesta 2002 lähtien 60 000 henkilötyövuotta, oli palveluihin löytynyt kymmenessä vuodessa yli 140 000 henkilötyövuoden lisä. Viime vuonna yksityisiin palveluyrityksiin syntyi 6600 uutta työpaikkaa, vaikka kehitys on lähivuodet ollut vaisumpaa.

Ekonomisti Paavosen mukaan Suomen ”tärkein strateginen taistelu” onkin palveluviennin vauhdittaminen eli teollisuuden ”palveluistaminen” ja palveluyritysten kansainvälistyminen. Hän näyttää kansantalouden kokonaiskysynnästä kaaviota, joka koostuu viidestä osasta: yksityisestä kulutuksesta (40 prosenttia), investoinneista (12 %), julkisesta kysynnästä (21 %), tavaraviennistä (19 %) sekä palveluviennistä (8 prosenttia).

– Jos halutaan kasvua, jonkun näistä kysyntäkomponenteista pitää muuttua, Paavonen sanoo.

Työllisyyden nousu nostaisi yksityistä kulutusta, minkä vuoksi Palta tukeekin hallituksen työllisyystoimia työttömyysturvan kiristyksineen. Sen sijaan julkista kysyntää säästöihin pyrkivä Suomi ei voi lisätä, eikä tavaravientikään ole päässyt mukaan maailmantalouden kasvuun. Investoinnit kasvanevat tänä vuonna hieman.

Mutta Paltassa uskotaan, että viides pala eli palveluvienti on Suomen tulevaisuuden kasvun lähde. Palveluviennin arvo on kasvanut 2000-luvulla alle kymmenestä miljardista eurosta 20 miljardiin, mutta se on yhä pieni pala kansainvälistä kauppaamme verrattuna tavaravientiin.

– Tulevaisuudessa meidän tulee yhä enemmän keskittyä korkean arvolisän palveluvientiin. Sillä bruttoviennillä ei ole oikeastaan merkitystä, koska jos me ostetaan tuolta putki, ja tuolta toinen, hitsataan ne yhteen ja viedään, niin meidän vientimme arvo on niiden kahden putken arvo sekä hitsauksen arvo – mutta arvonlisämme on vain se hitsaus, Paavonen sanoo.

Hän korostaa, että palveluissa lisäarvo – eli tuonnin ja viennin arvojen erotus – on selkeästi korkeampi kuin teollisuudessa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT onkin arvioinut, että vuonna 2009 Suomen viennin arvonlisäyksestä noin 40 prosenttia syntyi palveluista. Enemmän kuin tavaraviennistä, vaikka jälkimmäisen volyymi on reilusti suurempi.

Paavosen mukaan vauhdikkaimmin kasvaa niin sanottu moderni palveluvienti, johon ei lasketa esimerkiksi kuljetus- ja matkailutoimintoja kotimaassa eikä perinteisiä ”vientitavaraan sidottuja” palvelutoimintoja. Mutta perinteisiäkään palvelualoja ei ole syytä hyljeksiä kansainvälistymisen ja kasvun etsinnässä.

– Sanotaan, että ei me pärjätä pelkkiä paitoja pesemällä. Kylläpäs pärjätään, jos me pestään kaikki maailman paidat, Paavonen toteaa.

Esimerkiksi suomalainen parturiyritys M-Room on uudistanut perinteistä alaansa uudenlaisella palvelukonseptilla ja ansaintalogiikalla, ja on nyt Euroopan suurin miesten parturiketju. Ja toinen suomalainen palveluviennin onnistuja, tietoverkkojen huolto- ja kunnossapitoyhtiö Eltel, on uudistanut huoltomiestensä työnohjausta tarkasti digitalisoiduksi.

Paltan mukaan suomalaispoliitikot ovat alkaneet havahtua palveluviennin potentiaaliin vasta aivan viime aikoina.

– Meillä on vieläkin tämä vanha teollinen historia taustalla, ja palveluiden kasvumahdollisuuksista ei ole hirveästi puhuttu. Viime eduskuntavaalien keskusteluissa puhuttiin teollisista investoinneista ja niiden välttämättömyydestä, mutta kun aika tarkalla korvalla seurasimme puolueiden puheenjohtajia, niin eivät siellä paljon palvelut ja digitalisaatio kuuluneet, sanoo Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe.

– Nyt ihan viime viikkoina ja kuukausina sekä hallitusohjelmassa digitalisaatiomahdollisuuksien kehittäminen on ihan hyvin noteerattu. Nyt ollaan vain tekemistä vaille, Varpe toteaa.

Järjestö vaatii poliitikkoja uudistamaan sekä työmarkkinoita, sääntelyä, verotusta että vientivauhdittaja Team Finlandin toimintaa niin, että palveluiden kansainvälistyminen ja digitalisaation kehittäminen helpottuu. Verotuksessa iso epäkohta on järjestön mukaan sähkövero, jota palvelualan yritykset maksavat kolminkertaisesti teollisuuteen nähden, vaikka kulutus on kolmannes teollisuuden kulutuksesta. Tämä johtuu teollisuuden veroleikkureista ja alemmasta veroluokasta.

– Jos ajatellaan esimerkiksi digitalisaatiota, niin se säästää ja parantaa tuottavuutta monessa asiassa, mutta sähköä siihen tarvitaan paljon, Paavonen sanoo.

Huoli: Digitalisaatio tapahtuu, ala nukkuu

Mutta valtiovalta ei ole ainoa, joka kenties on nukkunut. Paltan oma selvitys osoitti keväällä, että 58 prosenttia alan yrityksistä ei ole kirjannut digitalisaatiota strategiaansa – vaikka samaan aikaan alan voimakkaista kasvajista 96 prosenttia oli digitalisaation edelläkävijöitä. Noin 30 prosenttia palveluyrityksistä katsoo, ettei digitalisaatiokehitys ole yrityksen kannalta merkittävä asia.

Lisäksi vain 25 prosenttia palvelualan yrityksistä harjoittaa kansainvälistä liiketoimintaa. Tämä nukkujien määrä sekä kansainvälistymisessä että sen kannalta olennaisessa digitalisaatiossa huolestuttaa Paltaa.

– Toivoisin, että se 25 prosenttia olisi korkeampi – huomattavasti korkeampi. Kotimaisessa markkinassa tulee saturaatiopiste täyteen nopeasti, Paavonen jatkaa.

Entä ne 75 prosenttia alan yrityksistä, jotka toimivat vain kotimaassa? Niistä vain kolme prosenttia suunnittelee kansainvälistymistä!

– Tämä tässä on huolestuttavaa. Erityisesti, kun olemme pieni avoin talous, joka tarvitsee ulkomaankauppaa kasvaakseen. Ja minun on vaikea nähdä, että se tavaran bulkkituotanto loisi sen kasvun taas, Paavonen toteaa.

Digitalisaatiokyselynsä lisäksi Palta herättelee nyt alaansa käymällä päätoimialojen tilannetta läpi.

– Selvitetään, missä vaiheessa esimerkiksi logistiikka-alan yrityksemme ovat digitalisaatiossa ja miten he tulevat hyödyntämään mobilisaatio- ja pilvipalveluita, sensoriteknologiaa, jakamistaloutta ja vastaavaa? Millaisia pullonkauloja kehitykseen liittyy? Varpe listaa.

Annetaan Matti Paavoselle vielä viimeinen sana. Digitalisaatiosta, palvelualan yrityksille.

– Digitalisaatio tulee muuttamaan kaiken ja kaikki mikä on digitalisoitavissa digitalisoidaan. Ja siinä vaiheessa muu bisnes sitten katoaa, hän sanoo.

Matti Paavonen, Raha, Riitta Varpe, Suomen talouskasvu, Talous, Teppo Ovaskainen, Raha
USA:n desinfioitua lihaa kauppoihin Suomessakin? – Kansanedustaja: Prosessi jo alkanut Euroopassa
Sisältö:

Nykyisin kansanedustajana toimiva entinen europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr.) nostaa jälleen blogissaan esille Yhdysvaltain ja Euroopan välisen TTIP-vapaakauppasopimuksen herättämiä huolia.

Hassi kertoo Uudelle Suomelle olevansa huolissaan siitä, että kiireessä eurooppalaiset ovat valmiita joustamaan pyhistäkin periaatteista, jotta sopimus vain saadaan aikaan.

TTIP on tarkoitus saada neuvoteltua vielä Yhdysvaltain nykyisen presidentin Barack Obaman kaudella. Vaalit järjestetään Yhdysvalloissa loppuvuodesta ja uusi presidentti aloittaa virassaan tammikuussa 2017.

– Olen huolissani erityisesti kolmesta asiasta: Ensinnäkin taaksepäin menosta ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemisessa, toiseksi uusien, entistä parempien lakien säätämisen vaikeutumisesta, ja kolmanneksi yhdysvaltalaisten yhtiöiden oikeudesta riitauttaa Suomessa ja EU:ssa säädetyt uudet lait, Hassi kirjoittaa blogissaan.

Lue lisää Puheenvuorosta: Jäädyttääkö vapaakauppa ympäristöä ja terveyttä suojelevat lait?

– Yhdysvalloissa lihakarjan kasvua saa jouduttaa hormoneilla, EU:ssa ”hormoniliha” on kielletty. EU:ssa kuluttajalle pitää kertoa jos ruoka sisältää geenimuunneltua ainesta, Yhdysvalloissa ei. USAssa kananlihaa saa desinfioida klooriliuoksella, Euroopassa ei. EU-maissa ei saa myydä kosmetiikkaa, jonka ainesosia on testattu eläinkokeilla maaliskuun 2013 jälkeen, Yhdysvalloissa saa. Yhdysvaltojen elintarviketeollisuus haluaisi päästä Euroopan markkinoille myymään samaa tavaraa kuin rapakon takanakin. TTIP-neuvottelijat vakuuttavat, että tämä ei tule menemään läpi. Mutta neuvotteluissa yleensä molempien osapuolten on tehtävä myönnytyksiä, Hassi kirjoittaa.

Hän kertoo Uudelle Suomelle, että Euroopan komission aiemmat toimet kertovat siitä, että tämä kaupan alan ja ruoantuotannon yhdenmukaistamisprosessi on jollain tasolla jo alkanut. Hassi oli viime kaudella europarlamentaarikkona.

– Viime kaudella meni läpi se, että maitohappoliuoksella desinfioitua naudanlihaa saa myydä, Hassi kertoo.

Sen sijaan aiemmin EU-parlamentti torppasi EU-komission esityksen, joka olisi sallinut kananlihan desinfioinnin klooriliuoksella.

EU:ssa oli Hassin mukaan myös kiistaa eläinten kloonauksesta lihantuotantoon. Tämä niin sanottu uuselintarvikeasetuksen hyväksyminen kaatui Hassin mukaan siihen, että komissio ei hyväksynyt sitä, että kuluttajalle olisi kerrottu kloonauksesta pakkausmerkinnöissä.

– Tässä on kyse siitä, että yhdenmukaistetaan Yhdysvaltojen ja Euroopan käytäntöjä. Yhdysvalloissa hygieniataso ei ole yhtä hyvä kuin Euroopassa, ja sitä kompensoidaan näillä toimilla, Hassi sanoo.

Hassi myös huomauttaa Yhdysvaltain TTIP-neuvottelijan todenneen, että saman ruoan on kelvattava niin eurooppalaisille kuin yhdysvaltalaisillekin perheille.

Lue myös: Satu Hassi: USA haluaa muutoksen Suomenkin ruokakauppaan

Hassi toteaa EU-komission linjanneen, että hormonilihan tuomisesta Eurooppaan ei neuvotella.

– Mutta kukaan ei tiedä, mitä loppumetrien rutistuksessa tapahtuu, Hassi sanoo.

Hassia huolettaa myös TTIP-neuvotteluiden kiistellyin asia, investointisuoja. Hän pelkää, että suuryritykset käyttävät sitä ympäristölainsäädännön jäädyttämiseen.

Desinfioitu liha, Geenimuunneltu ruoka, Hormoneilla kasvatettu liha, Jenni Tamminen, kauppa, klooniruoka, Liha, Raha, Satu Hassi, Talous, TTIP, TTIP-vapaakauppasopimus, Vapaakauppasopimus, Raha
Yhdysvaltalaisprofessorilta viesti Ruotsille: Maahanmuutolla on hintansa – kahtiajako voi yltyä
Sisältö:

Yhdysvaltain johtavaksi maahanmuuttoasioiden ekonomistiksi kutsuttu George Borjas viestittää sanomalehti Dagens Nyheterin haastattelussa Euroopalle, että maahanmuutolla on hintansa.

Ruotsalaislehti kysyy Harvardin yliopiston professorilta, kuka voittaa maahanmuuton lisääntyessä. Taloustieteen ja sosiaalipolitiikan professori Borjas on erikoistunut maahanmuuton taloudellisten hyötyjen ja haittojen tutkimiseen ja on vaatinut maahanmuuton hillitsemistä Yhdysvalloissa.

– Amerikkalaisten joukossa voittajia ovat [olleet] ne, jotka käyttävät matalasti kouluttautuneiden maahanmuuttajien palveluita etenkin halpatöissä. Esimerkkejä tästä ovat hotelli- ja ravintola-alan sekä taksialan yritykset. Maahanmuutto kasvattaa joukkoa, josta he voivat valita, Borjas sanoo.

Borjas sanoo, että kansantalouden kokonaisuuden kannalta maahanmuutto on yleensä kasvattava eli hyödyllinen ilmiö. Mutta vaikka ”kakku kasvaa”, sen jako muuttuu, hän korostaa. Ketkä siis häviävät, ruotsalaislehti kysyy.

– Lähinnä kantaväestön vähemmän koulutettu osa, jolla on rajoitetumpi pääsy työmarkkinoille. He kohtaavat lisää kilpailua työpaikoista samaan aikaan kun ne samat työt vähentyvät muista syistä, professori jatkaa.

Seuraus työmarkkinoiden lisääntyvästä kilpailusta on se, että matalapalkkaisilla aloilla palkat laskevat entisestään. Amerikassa tämä koskee erityisesti latino- ja afrikkalaistaustaista väestöä. Samalla kasvaa – ainakin Amerikassa – eniten tienaavien ja vähiten tienaavien välinen tuloero, Borjas sanoo.

– Maahanmuutto johtaa entistä epätasaisempaan tulonjakoon. Korkeasti koulutetuilla menee paremmin, matalasti koulutetuilla huonommin, hän sanoo yleisellä tasolla pohjaten Yhdysvaltojen tapahtumiin.

Muutos ei Borjasin mukaan välttämättä ole valtaisa, mutta se voi olla hyvinkin merkittävä ryhmälle, johon se kohdistuu.

Yhdysvaltain ja Euroopan työmarkkinoita ei kuitenkaan voi helposti verrata. Borjasin mukaan eurooppalaiset minimipalkat voivat ehkäistä palkkatason laskua. Toisaalta Euroopan työmarkkinat ovat jäykemmät eikä työpaikkoja synny yhtä tehokkaasti kuin USA:ssa, professori jatkaa.

Borjas, joka itse saapui Yhdysvaltoihin siirtolaisena Kuubasta, kehottaa Ruotsia varautumaan myös ongelmiin.

– Teidän täytyy ymmärtää, että maahanmuutto ei ole ilmaista. Jos haluaa ottaa paljon pakolaisia, koska se tuntuu oikealta, sillä on hintansa. On syytä odottaa, että taloudelliset erot kasvavat oman maan sisällä, samoin kuin julkisen talouden paineet.

Raha, Talous, Teppo Ovaskainen, Turvapaikanhakijat, Raha
Amerikkalainen talouslehti nosti Marimekko-johtajan esiin: ”Nämä sanat tekivät hänestä toimitusjohtajan”
Sisältö:
Tunnettu amerikkalainen talouslehti Forbes on nostanut Marimekon toimitusjohtajan Tiina Alahuhta-Kaskon esiin Mentoring Moments -palstallaan, jossa esitellään menestyviä naisyritysjohtajia.
 
–Nämä sanat tekivät hänestä toimitusjohtajan, lehti otsikoi juttunsa, jossa Alahuhta-Kaskolta kysytään, miten hän on vain 34-vuotiaana onnistunut nousemaan pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi.
 
Alahuhta-Kasko viittaa isältään, Nokian ja Koneen johtajana tunnetulta Matti Alahuhdalta saamaansa ohjeeseen.
 
–Ole aina uskollinen itsellesi. Silloin luot luottamusta ihmisiin ympärilläsi. Luottamuksen mukana tulee rohkeus, jonka mukana tulee luovuus. Minusta juuri tästä elämässä on kysymys, Alahuhta-Kasko kertoo Forbesille.
 
Tiina Alahuhta-Kasko nimitettiin Marimekon toimitusjohtajaksi noin vuosi sitten. Sitä ennen hän työskenteli Marimekossa operatiivisena johtajana ja markkinointijohtajana. Alahuhta-Kasko on ollut Marimekon palveluksessa vuodesta 2005.
johtaminen, Marimekko, Marimekko, Raha, Talous, Tiina Alahuhta-Kasko, Uusi Suomi, Raha
Perussuomalaisen huomio: ”Taksimatkan kalleuden syy ei ole sääntely”
Sisältö:
Uudenmaan PS-Nuorten puheenjohtaja Suvi Karhu arvioi Puheenvuoron blogissaan, ettei taksimatkojen kalleuden syy ole taksijärjestelmän sääntely.
 
–Taksimatka on kohtalaisen kallis suurimmalle osalle kansalaisista. Taksimatkan kalleuden syy ei ole kuitenkaan taksijärjestelmän sääntely, vaan se, miten valtio ylipäätään sääntelee kaikkea yrittämistä ja lisäksi taksimatkan hinta on aina indikaatio maan yleisestä hintatasosta. Meidän tulisi siis hoitaa syytä, ei seurausta. Yrittämisen sivukuluja tulisi karsia, pienyrityksien verotusta tulisi keventää, työntekijöiden palkkaamisen sivukuluja helpottaa mikroyrityksissä ja ennen kaikkea sitä paljonpuhuttua byrokratiaa ja paperinpyöritystä vähentää, hän kirjoittaa. 
 
Hän uskoo, että näin myös esimerkiksi kampaamoiden, pienten ravintoloiden, pienten kauppojen ja muiden mikroyrittäjien palveluhinnoittelu laskisi.
 
Karhu varoittaa myös taksilupien määrän vapauttamisen riskeistä.
 
–Raskaan liikenteen puolella näin on jo käynyt. Ulkomaalaiset firmat ovat tulleet markkinoille, polkevat hintoja alas ja suomalaisten yritysten kuskit ovat ilman hommia. On täysin mahdollista, että taksiliikenteeseen tulisi monia ulkomaalaisia firmoja, jotka tulouttaisivat voitot ulkomaille, eivätkä maksaisi Suomeen veroja. 
 
Lue lisää Puheenvuorosta: Taksialaa säädellään syystä 
 
Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) julkisti maanantaina esityksen, jonka mukaan taksiliikenne tulee jatkossakin edellyttämään lupaa, mutta lupaa esitetään myönnettäväksi taksitoimintaa harjoittavalle yritykselle, kun se aiemmin on ollut auto- tai kuljettajakohtainen. Lisäksi hallitus luopuisi taksilupien määräsääntelystä sekä lupakiintiöstä. Myöskään asemapaikkavelvoitetta ei esityksen toteutuessa enää olisi.
 
 
Perussuomalaiset on tyrmännyt Bernerin esityksen.
 
–Perussuomalaiset ovat yksiselitteisesti taksilupien vapauttamista vastaan. Emme hyväksy villin lännen meininkiä. Hallitusohjelma ei sisällä Bernerin esityksiä, eikä hallitus ole niitä käsitellyt.  Asioita ei voi viedä eteenpäin ilman yksimielisyyttä hallituksessa. Sitä ei nyt ole, eikä liikennekaari etene, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kirjoitti viikolla blogissaan.
 
Anne Berner, Raha, Suvi Karhu, Taksiluvat, Taksit, Talous, Timo Soini, Uusi Suomi, Raha