Lauantai 30.5.2015

Uusi Suomi uutiset

Yllättävät kehut Suomelle maailmalta: ”Selkeä edunsaaja”
Sisältö:

Varainhoitotalo Standard Life Investmentsin päästrategi Andrew Milligan kehuu Suomen onnistuneen hyvin valtionlainojensa kauppaamisessa miinusmerkkisellä korolla. Toisena onnistujana hän nostaa esiin Sveitsin.

-Periaatteessa nämä eurooppalaiset hallitukset ovat negatiivisten korkojen selkeitä edunsaajia. Suomi ja Sveitsi ovat menestyksekkäästi laskeneet liikkeelle valtionlainoja negatiivisilla koroilla ja vähentäneet siten tulevia korkomenojaan, hän kommentoi tuoreessa katsauksessaan.

Milligan uskoo muiden hallitusten seuraavan Suomen ja Sveitsin esimerkkiä.

-Valtionlainoja voidaan näin käyttää esimerkiksi pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen, mikä ehkä auttaa painamaan työttömyyttä alas ja siten parantaa istuvien hallitusten suosiota, hän ennakoi.

Suomen Pankin tilastojen mukaan ainakin kolmen Suomen velkapaperin korko on edelleen negatiivinen, vaikka poliittisen epävarmuuden on sanottu nostaneen korkotasoa eduskuntavaalien jälkeen. 

Andrew Milligan varoittaa samalla, että negatiiviset korot ja joukkolainojen tuotot voivat vääristää finanssimarkkinoita pahasti.

-Jos negatiivisten nimellistuottojen kausi jatkuu pitempään, sillä on huomattavia seurauksia, eikä vain Euroopassa. Jos esimerkiksi pankkien talletuskorko kääntyy negatiiviseksi, se voisi johtaa tilanteeseen, jossa ihmiset alkavat rohmuta käteistä, hän varoittaa.

Milliganin mukaan negatiiviset korot voivat helposti johtaa myös esimerkiksi asuntojen hintojen nousuun. Kaikki voi kuitenkin muuttua äkisti.

-Jos ja kun luotonantajat ottavat askeleen taaksepäin, kuplat puhkeavat.

Andrew Milligan, Katja Incoronato, Korot, Raha, Standard Life Investments, Suomen Pankki, Talous, Valtionlainojen korot, Raha
Nyt tuli laskelma: Näin leikkaus iskee jokaiseen asuntovelalliseen
Sisältö:

Veronmaksajien Keskusliitto on julkaissut tarkemman laskelman hallitusohjelman vaikutuksista asuntovelallisiin.

Tilastojen mukaan 873 000 asuntokunnalla Suomessa on asuntovelkaa, ja hallituksen toimet vaikuttavat niihin kaikkiin.

Hallitus tiukentaa asuntovelallisten korkovähennysoikeutta nopeutetussa aikataulussa. Korkovähennysoikeutta pienennetään joka vuosi 10 prosenttiyksikköä. Ensi vuonna vähennys on 55 prosenttia, vuonna 2017 45 prosenttia ja niin edelleen siten, että hallituskauden lopussa asuntolainojen koroista 25 prosenttia olisi vähennyskelpoista.

- Asuntolainat otetaan jopa vuosikymmeniksi, joten asuntosäästäjien on voitava kohtuullisesti luottaa pelisääntöjen jatkuvuuteen. Hallituksen nyt linjaamaa varovaisempi eteneminen asuntolainojen korkovähennyksen muuttamisessa olisi siksi ollut paikallaan, kommentoi Veronmaksajien Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Lisäksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ehdollisissa leikkaustoimissa on esitelty korkovähennysoikeuden poistaminen kokonaan, jos yhteiskuntasopimusta ei synny. Lisää Sipilän ehdollisesta paketista täällä.

Veronmaksajien julkaisemassa laskelmassa on kaksi esimerkkiasuntolainaa, toinen kooltaan 100 000 euroa ja toinen 200 000 euroa. Molempiin on laskettu vähennysedun muutos kolmella eri korkotasolla.

 

Asuntolainan korkovähennys, Asuntovelalliset, Asuntovelka, Hallitus 2015, Jenni Tamminen, Raha, Talous, Teemu Lehtinen, Raha
Suomen 873 000 velkaperhettä – Nyt osuu jokaiseen
Sisältö:

Hallitus tiukentaa asuntolainojen korkovähennysoikeutta. Leikkaus osuu jokaiseen suomalaiseen asuntovelalliseen. Tilastojen mukaan 873 000 asuntokunnalla Suomessa on asuntovelkaa.

- Asuntolainojen korkovähennys pienenee nopeutetussa aikataulussa siten, että vähennyskelpoinen osuus on 25 prosenttia vuonna 2019. 

Korkovähennysoikeutta pienennetään joka vuosi 10 prosenttiyksikköä. Ensi vuonna vähennys on 55 prosenttia, vuonna 2017 45 prosenttia ja niin edelleen.

Aiempi päätös oli se, että korkovähennysoikeutta olisi leikattu viisi prosenttiyksikköä vuodessa niin, että vuonna 2018 asuntolainojen koroista 50 prosenttia olisi vähennyskelpoista.

Uusi luku on siis 10 prosenttiyksikköä ja vähennyskelpoinen osuus kaventuu vain 25 prosenttiin hallituskauden lopussa.

 

Asuntolainan korkovähennys, Asuntovelalliset, Hallitus 2015, Korkovähennysoikeus, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Ison pomon ”minimipalkka” selvisi – Keskimäärin 422 000 €/v
Sisältö:

Toimitusjohtajien kiinteiden vuosipalkkojen keskiarvo oli vuonna 2014 noin 422 000 euroa eli edellisestä vuodesta nousua tapahtui 0,9 prosenttia. Vuotta aiemmin keskimääräinen nousu oli ollut 7,4 prosenttia. Näin kertoo Keskuskauppakamarin tekemä selvitys.

- Pörssiyhtiöiden maksamissa palkkioissa on havaittavissa malttia.Yhtiöiden väliset erot ovat kuitenkin suuret. Viime vuonna korkein toimitusjohtajalle maksettu kiinteä palkka ylsi 1,9 miljoonaan euroon, mutta pienimmillään palkka jäi 19 200 euroon, kertoo Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen.

Keskuskauppakamarin selvitys kattaa kaikki pörssin päälistan yhtiöt, joiden ensisijainen listauspaikka on Helsinki, eli yhteensä 117 yhtiötä.

Suurimmat erot kokonaispalkkioihin muodostuivat erilaisista tulossidonnaisista palkkioista, jotka enimmillään muodostivat yli 80 prosenttia kokonaispalkasta. 

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkkiot laskivat edellisestä vuodesta lähes 5 prosenttia. Vuonna 2014 toimitusjohtajien keskimääräinen kokonaispalkkio oli noin 699 000 euroa, kun edellisenä vuotena vastaava luku oli 733 600 euroa.

Keskuskauppakamarin mukaan toimitusjohtajien kiinteä palkka on yleensä yli 50 prosenttia kokonaispalkkiosta. Kiinteä vuosipalkka koostuu toimitusjohtajalle kuukausittain maksettavasta kiinteästä palkkiosta, jonka määrä ei ole sidottu esimerkiksi yhtiön menestykseen. 

Keskuskauppakamari, Pörssiyhtiöt, Raha, Talous, Toimitusjohtajan palkka, Uusi Suomi, Raha
Hyviä uutisia Suomen asuntovelallisille: ”Käytännön merkitystä suurelle joukolle”
Sisältö:

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) iloitsee uudesta viitekorkoja koskevasta lainsäädännöstä, josta Euroopan parlamentti äänesti viime viikolla.

–Parlamentin päätös varmistaa esimerkiksi sen, että euriboriin luottonsa sitonut suomalainen asuntovelallinen voi luottaa maksavansa aitoon markkinatilanteeseen perustuvaa korkoa, Pietikäinen kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Hän muistuttaa, että viitekorkojen maine on ryvettynyt skandaaleissa kun usempi pankki on jäänyt kiinni viitekorkojen tahallisesta manipuloinnista.

Parlamentti hyväksyi viitekorkojen hallintaa ja läpinäkyvyyttä koskevan lainsäädännön. 

–Tällä viikolla hyväksytyllä lainsäädännöllä varmistetaan mm. se, että viitekorkojen asettamiseen osallistuvia tietolähteitä valvotaan kunnolla ja taustalla olevat tiedot ovat laadukkaita ja läpinäkyviä, Pietikäinen kertoo.

Pietikäisen mukaan viitekorkojen paikkansapitävyydellä on ”käytännön merkitystä suurelle joukolle suomalaisia”.

–Suomen vajaasta 900 000 asuntovelallisesta 85% on sitonut lainansa euriboreihin. Euroopan mittakaavassa EKP arvioi, että 40% asuntolainoista ja lähestulkoon 60 % finanssisektorin ulkopuolisista lainoista on sidottu euriboriin ja muihin kelluviin viitekorkoihin. Esimerkiksi Italiassa on arvioitu euriborin vääristelyn aiheuttaneen paikallisille kotitalouksille yhteensä noin 3 miljardin euron kustannukset, hän kertoo.

asuntolaina, Asuntolainat, Raha, Uusi Suomi, Viitekorot, Raha
Massiivinen operaatio Euroopassa – ”Kuin Suomea varten viritetty”
Sisältö:

OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen kertoo OP:n blogissa olevansa aiempaa selvästi luottavaisempi Suomen taloudellisen tilanteen suhteen. Hänen mielestään on kuitenkin rehellisyyttä tunnustaa, että Suomi ei ole ryhtynyt tilanteen vakavuutta edellyttämiin toimiin. Karhinen ennakoi raskasta uutisointia, kun talouden sopeuttamistoimet selkenevät.

- Näiden päätösten vaikutuksia analysoidessa meidän on hyvä muistaa, että ajoitus leikkausten osalta voisi olla vielä paljon huonompi, Karhinen kuitenkin kirjoittaa ja tarkastelee tilannetta korkojen näkökulmasta:

- Suomella on talouden kehityksen osalta ollut paljon huonoa tuuriakin, mm. Venäjän toiminnan takia. Hyväksi tuuriksi voi sitä vastoin kuvata EKP:n massiivisten rahapoliittisten toimien ja niiden moninaisten vaikutusten ajoitusta. Nyt näyttää siltä, että ne ovat kuin Suomea varten viritetty, Karhinen kirjoittaa.

Suomen valtionlainojen korot ovat olleet matalalla. Nordean ekonomisti Heidi Schauman sanoi Uudelle Suomelle maaliskuussa, että matala korkotaso johtuu Euroopan keskuspankin massiivisesta operaatiosta, johon Karhinenkin nyt viittaa.

9. maaliskuuta alkaneessa ohjelmassa EKP ostaa muun muassa eurovaltioiden joukkolainoja markkinoilta kuukausittain enintään 60 miljardilla eurolla. Ohjelma kestää vähintään 19 kuukautta.

Korot, Raha, Reijo Karhinen, Suomen talous, Talous, Uusi Suomi, Valtionlainojen korot, Raha
Viesti suomalaisyrittäjille: ”Pääomaa on tarjolla enemmän kuin koskaan”
Sisältö:
Suomessa pankit eivät ole talouskasvun pullonkaula, sillä yritysten luottojen kysyntää jarruttaa tällä hetkellä ennen kaikkea investointien vähyys. Näin kirjoittaa blogissaan yritysasiakkaista vastaava OP-Pohjolan liiketoimintajohtaja Hannu Jaatinen.
 
-Omaa ja vierasta pääomaa on Suomessa tarjolla enemmän kuin koskaan ja rahoitusta saavat varmasti ne hankkeet, joilla on menestymisen edellytykset, hän sanoo.
 
Jaatisen mukaan yritysluottokannan kasvu on ollut vuodesta 2010 Suomessa suurempaa kuin euroalueella ja vuodesta 2012 lähtien lainakannan kasvussa on oltu myös Ruotsia edellä. Hän sanoo, että yritysluottokanta on kasvanut Suomessa viisi viime vuotta jopa nopeammin kuin Saksassa ja Ranskassa, jotka ovat Euroopan rahoitusmarkkinan keskeisimpiä maita.
 
-Uusien yrityslainojen marginaalit ovat Suomessa alhaisemmat kuin euroalueella. Se kertoo terveestä kilpailusta usean vahvan pankin välillä yrityslainamarkkinoillamme. Se on pitänyt marginaalit alhaisena ja lainanannon tehokkaana, Jaatinen kommentoi.
 
Hän sanoo, että Suomessa yrityslainahakemuksista on myönnetty lainaa 82 prosentille hakemuksista, kun euroalueella vastaava luku on 72 prosenttia. Myös korot ovat Suomessa matalimmasta päästä, sillä yritysluottojen keskikorko oli viime vuoden lopussa 1,99 prosenttia, kun se euroalueella oli 2,78 prosenttia.
Hannu Jaatinen, Raha, Talous, Uusi Suomi, Yrittäminen, yrityslainat, Raha
Nyt se on totta: Kreikan rahat ovat lopussa
Sisältö:
Kreikan sisäministeri Nikos Voutsis sanoi tänään ääneen sen, mitä kansainvälisillä finanssimarkkinoilla on uumoiltu jo muutaman kuukauden ajan: Kreikka ei todennäköisesti pysty maksamaan ensi kuussa erääntyvää 1,6 miljardin euron lainaerää Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle.
 
-Lainaerää ei makseta. Ei ole rahaa, millä maksaa, Voutsis sanoi kansainvälisten uutistoimistojen mukaan.
 
Samalla hän kertoi, ettei Kreikan valtiolla ole rahaa lainanlyhennyksiin, jos se aikoo maksaa valtion työntekijöiden palkat ja eläkkeet kesäkuussa.
 
Asian vahvistaa Financial Timesin haastattelema Kreikan hallituksen virkamies.
 
-On täysin selvää, ettei kesäkuun maksuerää voida maksaa ilman ulkopuolista rahoitusta, nimettömänä pysyttelevä virkamies sanoo.
 
Kreikan valtiovarainministeri Yanis Varoufakis sanoi tänään BBC:n haastattelussa, että Kreikka on täyttänyt kolme neljäsosaa IMF:n ja euromaiden sille asettamista vaatimuksista. Varoufakis sanoo, että Kreikka on nyt tehnyt osansa. 
 
-Kreikka on venynyt todella paljon täyttääkseen ehdot. Nyt on heidän (IMF:n ja euromaiden) vuoronsa tehdä osansa ja tulla yhden neljäsosan verran vastaan, hän sanoi.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Katja Incoronato, Kreikan velkakriisi, Kreikan velkakriisi, Nikos Voutsis, Raha, Talous, Yanis Varoufakis, Raha
Kova jyrähdys euroalueelle: ”Taipumus räjähtää käsiin”
Sisältö:
Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on vastannut kovin sanoin arvosteluun, jonka mukaan hän on puuttunut liikaa euromaiden tapaan tehdä talouspolitiikkaa. Draghin on moitittu ylittäneen valtuutensa, kun hän on patistanut euromaita rakenteellisiin uudistuksiin.
 
Draghi sanoi EKP:n vuosittaisen konferenssin yhteydessä viikonloppuna, että patistaminen on ollut välttämätöntä.
 
-Rahaliitossa ei ole varaa siihen, että on suuria ja yhä kasvavia rakenteellisia poikkeamia. Niillä on taipumus räjähtää käsiin, hän totesi Financial Timesin mukaan. 
 
Draghin mukaan keskuspankeilla on pitkät perinteet talouspolitiikan kommentoinnissa ja useimmiten ne ovat olleet oikeassa. Hän viittaa erityisesti keskuspankkien vaatimuksiin palkkamaltista.
 
London School of Economicsin tutkija Paul De Grauwe arvosteli viikolla Draghia nimenomaan siitä, että hän pyrkii puheillaan murtamaan työsuhdeturvaa.
Eurokriisi, Eurokriisi, Euroopan keskuspankki EKP, Mario Draghi, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Suomalaisen operaattorin toiminta suututtaa - ”Nyt hävettää”
Sisältö:

Tunnettu suomalaissijoittaja Kim Lindström arvostelee blogissaan rankasti teleoperaattori Elisan toimintaa pohjalaisen viestintäteknologiayhtiö Anvian kanssa.

-Elisa on lähtenyt jyräämään pohjalaista Anviaa ja sen osakkeenomistajia varsin kyseenalaisin keinoin. Vahvemman oikeudella Elisa saattaa onnistua pyrkimyksissään, mutta lopputulos lienee Pyrrhoksen voitto. Menestyvän alueellisen yhtiön lahtaaminen ja ylimielinen suhtautuminen yhtiön omistajien enemmistöön tuskin edistää Elisan liiketoimintaa pohjalaisten keskuudessa, Lindström kirjoittaa.

Hän kertoo itse ostaneensa vuonna 1971 Helsingin Puhelinyhdistyksen osuustodistuksen, joka myöhemmin muuttui Elisan osakkeiksi. 

-Vuosien saatossa osakemäärä on kasvanut, eikä koskaan aikaisemmin ole tarvinnut hävetä, että on Elisan osakkeenomistaja. Nyt hävettää, Lindström tunnustaa.

Lindström kuvailee Anviaa eli entistä Vaasan Läänin Puhelinta poikkeuksellisen vakavaraiseksi ja kohtuullista tulosta tekeväksi. Anvia on Suomen neljänneksi suurin tietoliikenneoperaattori. Pohjalaisyhtiöllä on lisäksi poikkeuksellisen laaja omistajapohja: sillä osakkeenomistajia on noin 40 000.

Elisa on Lindströmin mukaan jo pitkään pyrkinyt lisäämään omistustaan Anviassa. 

-Varsinainen vyörytys alkoi elokuussa 2014, kun Anvian suurin omistaja Ilkka-Yhtymä ja viisi muuta pohjalaista suuromistajaa myivät osakkeensa Elisalle 2 000 euron kappalehintaan. Myyjien toiminta herätti kovasti ihmetystä ja jopa suuttumusta, sillä heidän uskottiin olevan vankasti Anvian itsenäisyyden kannalla. Lisäksi Ilkka-Yhtymän toimitusjohtaja istui Anvian hallituksessa. Luonnollisesti myyjät olivat perillä siitä, minkälaisen kehityskulun he panivat liikkeelle. Näiden suurkauppojen seurauksena Elisan omistusosuus Anviasta nousi 16 prosenttiin, hän kertoo.

”Täysin sopimatonta pörssiyhtiölle”

Kim Lindström moittii Elisaa muun muassa siitä, että edellä mainittujen kauppojen yhteydessä se järjesti ensimmäisen julkisen ostotarjouksensa samaan hintaan. 

-Siitä ei kuitenkaan annettu asiaan kuuluvaa pörssitiedotetta, vaan ainoastaan “alueellinen lehdistötiedote”, joka tuskin tavoitti kaikkia osakemarkkinoilla toimivia. Aluksi kyseessä ei ollut edes julkinen ostotarjous, vaan “rajattu myyntimahdollisuus”. Ehkä tarkoitus oli toimia sammutetuin lyhdyin, mikä olisi täysin sopimatonta pörssiyhtiölle, hän kommentoi. 

Sittemmin Elisan omistusosuus on noussut jo lähes 30 prosenttiin, kun se on ostanut osakkeita samaan 2 000 euron kappalehintaan. Yhtiö toisti ostotarjouksensa Helsingin Sanomien mukaan viimeksi reilu kuukausi sitten. Investointipankki NAG on arvioinut Anvian osakkeiden käyväksi hinnaksi 2 400 euroa. 

Elisan ja Anvian tilanne nousi otsikoihin jälleen viime keskiviikkona, jolloin Elisa toi Anvian yhtiökokoukseen käräjätuomarin turvaamispäätöksen, jonka mukaan noin 7 000 ääntä mitätöitiin yhtiökokouksessa. Ylen mukaan Elisa sai näin enemmistön yhtiökokouksen äänistä ja pystyi sanelemaan kaikki yhtiökokouksen päätökset.

Anvia kuvailee omassa tiedotteessaan yhtiökokousta ”tapahtumarikkaaksi” ja sanoo Elisan estäneen kolmen yhtiön osallistumisen kokoukseen. Kim Lindström pitää käräjäoikeuden päätöstä outona.

-Käräjäoikeuden päätös on ihmeellinen. Se saatiin pikavauhtia, mikä ei liene tunnusomaista oikeuslaitoksellemme, ja ajoitus oli kuin piste iin päällä Elisan kannalta, sillä yllätysvaikutus oli tyrmäävä. Tosiasiallisesti joskaan ei muodollisesti käräjäoikeus otti itselleen oikeuden päättää kokouksen kulusta Elisan hyväksi, sillä oikeuden hylkäämät äänet toimivat vaa’ankielenä. Juridisissa asioissa allekirjoittanut on maallikko, mutta olen aina luottanut siihen, ettei oikeusvaltiossa voi tehdä päätöstä toista osapuolta kuulematta. Tässä tapauksessa Anvian näkemyksistä ei piitattu, Lindström kommentoi.

Kim Lindström omistaa yhdessä poikansa Tomin kanssa osakkeita Elisassa ja Ilkka-Yhtymässä. Lindströmit eivät omista Anvian osakkeita.

Anvia, Elisa, Katja Incoronato, Kim Lindström, Operaattorit, Operaattorit, Raha, Talous, Raha
Nokian jopa yli 4 mrd. €:n kauppa jäihin? ”Annetaan lisää aikaa”
Sisältö:
Nokialla ei toimitusjohtaja Rajeev Surin mukaan ole mitään kiirettä myydä paikannuspalveluyksikköään Hereä. Suri sanoo Wall Street Journalin mukaan odottavansa nykyistä parempia tarjouksia.
 
-Annetaan lisää aikaa. Voi olla, että emme myy sitä (Hereä) lainkaan, jos emme saa oikeaa hintaa. Kaupan täytyy olla hyvä Nokialle ja myös osakkeenomistajillemme, Suri sanoi.
 
Hän ei ottanut kantaa siihen, mikä olisi Heren oikea hinta Nokialle.
 
Analyytikot ovat arvioineet, että Nokia voisi saada Herestä parhaimmillaan jopa yli neljä miljardia euroa. Toistaiseksi ilmassa olleet ostotarjoukset, viimeksi taksipalvelu Uberilta yhdessä kiinalaisen Baidun kanssa, ovat liikkuneet parhaimmillaan noin 3,5 miljardissa eurossa.
 
-Mielestämme Nokian Heressä strategista arvoa näkevät yhtiöt (esimerkiksi Facebook) voivat olla valmiita maksamaan yhtiöstä yli markkina-arvioiden, Indresin analyytikot arvioivat perjantaina.
 
Nokia osti Heren perustan, amerikkalaisen Navteqin, 5,7 miljardilla eurolla vuonna 2007. Here teki viime vuonna liikevaihtoa 970 miljoonaa euroa ja liiketappiota 32 miljoonaa euroa.
Katja Incoronato, Nokia, Nokian tulevaisuus, Raha, Rajeev Suri, Talous, Raha
Totuus suomalaisyhtiön rajusta murroksesta: ”Historiassa ei ollut koskaan tehty vastaavanlaisia irtisanomisia”
Sisältö:

Suomalaisen rengasvalmistaja Nokian Renkaiden syvien vaikeuksien aika ja erityisesti yhtiön suurta julkisuutta herättäneet irtisanomiset vuosina 2008 ja 2009 on nyt tutkittu. Yhtiön henkilöstöjohtajana muun muassa noina vuosina toiminut Sirkka Hagman toteaa väitöskirjassaan, että Nokian Renkaat joutui lokakuussa 2008 täysin uudenlaisen tilanteen eteen.

-2000-luvun kasvuvuosien jälkeen lokakuussa 2008 jouduttiin täysin uuden haasteen eteen, kun talouslama romahdutti Nokian Renkaiden tilauskannan. Myynnin putoaminen jopa 50–60 prosenttia edellisten vuosien tasosta, tilauskannan lyhentyminen kuudesta kuukaudesta noin kuukauteen sekä varaston kasvu kaksinkertaiseksi aiheutti kovan muutospaineen myös henkilöstön suhteen, hän kuvailee.

Vuoden 2008 lokakuussa Nokian Renkaissa aloitettiin ensimmäiset yt-neuvottelut, joiden tavoitteena oli alkuvaiheessa lomauttaa koko henkilöstö vuosien 2008–2009 vaihteessa 10 päiväksi. Pian yt-neuvottelujen alkamisen jälkeen huomattiin, etteivät ensiksi ajatellut sopeutustoimenpiteet olleet riittäviä. Varastot kasvoivat nopealla vauhdilla ja tilauskanta laski voimakkaasti. Lopulta yhtiö irtisanoi kaikkiaan 358 henkilöä tammikuussa 2009.

Yt-neuvottelut olivat kylmä suihku Nokian Renkaiden työntekijöiden niskaan. Heistä monilla oli muistissa yhtiön toimitusjohtajan 1990-luvulla antama lupaus, ettei irtisanomisia tehdä. 

-Koko tämä prosessi ja päätös oli henkilöstölle yllätys. Nokian Renkaiden historiassa ei ollut koskaan tehty vastaavanlaisia irtisanomisia. Historiassa 1980-luvulla Nokia Yhtymän aikana oli irtisanottu henkilöstöä, mutta siitä oli kuitenkin jo niin kauan, että henkilöstö oli täysin uudessa tilanteessa yt- neuvottelujen alettua, Hagman kuvailee.

Hän myöntää, että prosessin aikana tehtiin monia virheitä. Suurimpana niistä Hagman nostaa esiin sen, että kaikki henkilöstön kehittämistoimet keskeytettiin taloustilanteeseen vedoten. 

-Yhteisesti rakennettujen ja hyväksyttyjen ratkaisujen löytäminen oli vaikeaa irtisanomistilanteessa. Johto, esimiehet ja henkilöstö eivät olleet myöskään varautuneet tähän tilanteeseen. Kasvun aikakaudella kehitetty ja toteutettu osaavan organisaation malliin perustuva osallistuva johtaminen oli täysin erilaista kuin saneeraustilanteessa. Saneeraustilanteessa taloudelliset rajoitteet määrittelivät henkilöstöresurssien käytön. Johtamisen ohjenuorana oli ensisijaisesti kustannusten leikkaaminen ja tehokkuuden lisääminen taylorististen johtamisoppien mukaisesti. Työntekijät nähtiin kustannustekijöinä, jolloin henkilökohtainen suoriutuminen työn tekemisessä määritteli työntekijän aseman organisaatiossa. Työntekijän kehittymiseen ei haluttu enää asettaa tavoitteita.

”Esimiesten kouluttaminen jäi puutteelliseksi”

Hagman nostaa esiin myös sen, ettei  esimiehiä ollut koulutettu tällaisiin uusiin ja vaativiin tehtäviin, koska tilauskannan romahtamista ei ollut osattu ennakoida. Pääsääntöisesti esimiehet tekivät irtisanomiset niillä opeilla, joita olivat oppineet aiemmin työssään.

-Esimiesten kouluttaminen irtisanomistilanteen hoitamiseen jäi puutteelliseksi. Esimiesten tavat hoitaa irtisanomiseen liittyvät kohtaamiset olivat siten hyvin kirjavia. Joku esimiehistä saattoi hoitaa tilanteet asiallisen ammattitaitoisesti, toinen taas toimi hyvinkin tunnepitoisesti. Tapaan, joilla esimiehet hoitivat irtisanomiset, vaikutti esimiehen oman persoonan lisäksi myös se, oliko esimiehen oma asema turvattu vai pelkäsikö esimies, että sopeuttamistoimet mahdollisesti kohdistuisivat myös häneen itseensä, Hagman sanoo.

Irtisanomisilla oli rankka vaikutus myös niihin, jotka jatkoivat Nokian Renkaiden palveluksessa. Hagman viittaa Tampereen yliopistossa tehtyyn haastattelututkimukseen, jonka mukaan työpaikkansa säilyttäneet kävivät töissä, mutta harrastukset saattoivat loppua kokonaan. 

-He eivät halunneet kohdata entisiä työtovereitaan, jotka saattoivat tulla vastaan kuntosalilla. Vaikutukset työpaikan ilmapiiriin olivat haastattelujen mukaan merkittäviä: työmoraali ja sitoutuminen katosivat ja työhyvinvointi heikkeni. Työpaikalla esiintyi tehottomuutta, jolloin myös ulkopuoliset sidosryhmät havaitsivat tilanteen. Työpaikalle syntyi jaksamisongelmia, jotka näkyivät poissaoloina. Edelleen sitoutuminen heikkeni ja ne, joiden oli mahdollista lähteä organisaatiosta, lähtivät uusiin haasteisiin. 

Myös julkisuudessa noteerattiin, että monet hyvin osaavat ja ammattitaitoiset työntekijät lähtivät Nokian Renkaista pois. Esimerkiksi tuotekehityksestä lähti useita avaintyöntekijöitä, jotka perustivat oman yrityksen tekemään samoja tehtäviä kuin he aikaisemmin tekivät Nokian Renkaissa. 

Hagman puuttuu väitöskirjassaan myös siihen, että esimiesten oli vaikea tunnistaa tulevaisuuden menestyksen kannalta kriittistä osaamista sekä pitkäaikaista kokemusta. 

-Ongelmalliseksi muodostui se, että organisaation vähäisen vaihtuvuuden myötä useat irtisanottavista henkilöistä olivat pitkään palvelleita moniosaajia. Esimiestyön vaatimukset olivat muuttuneet siten, että esimiehen piti pystyä sekä organisaation kansainvälisessä kasvuvaiheessa että saneerausvaiheessa huomioimaan henkilöstön tarpeet. Vaikeita asioita ei ole helppo johtaa, mutta siihen pitäisi valmistautua, hän sanoo.

Katja Incoronato, Nokian Renkaat, Raha, Sirkka Hagman, Talous, Työelämä, Työelämä, Raha
3482 €/kk – Näin tienaa valtion leivissä
Sisältö:

Valtion palveluksessa työskentelevien kokoaikaisten työntekijöiden mediaanipalkka oli viime vuonna 3482 euroa kuukaudessa, kertoo Tilastokeskus.

Säännöllisen työajan ansioiden keskiarvo oli 3770 euroa kuukaudessa.

Tilastoon kuuluvat tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisten lisien lisäksi työaikalisät ja luontoisedut, mutta ei yli- ja lisätyöpalkkoja, lomarahoja tai tulospalkkioita.

- Suurimmat säännöllisen työajan mediaaniansiot olivat johtajilla, 6 552 euroa kuukaudessa. Erityisasiantuntijoiden ja sotilaiden mediaaniansio oli noin neljätuhatta euroa. Pienimmät mediaaniansiot olivat toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä (2 690 euroa) ja muiden ammattiryhmien palkansaajilla (2 566 euroa). Muiden ammattiryhmien yleisimpiä ammatteja olivat siivoojat, varastomiehet ja asentajat.

Tilastokeskuksen mukaan valtiolla työskenteli viime vuoden marraskuussa noin 78 000 palkansaajaa. Suurimmat ryhmät ovat erityisasiantuntijat ja asiantuntijat. Noin 68 prosenttia valtion henkilöstöstä työskenteli erilaisissa asiantuntija-ammateissa. Tyypillisimpiä ammattinimikkeitä valtion työntekijöillä olivat muun muassa verosihteeri, ylitarkastaja, tutkija, tarkastaja, suunnittelija ja ylikonstaapeli, Tilastokeskus kertoo.

Johtajan palkka, Keskipalkka, Palkat, Raha, Sotilaan palkka, Talous, Työelämä, Uusi Suomi, Valtion työntekijät, Raha
Iso mullistus Kotipizzassa – ”Tämä trendi yleistyy” Suomessa
Sisältö:

Ravintolaketju Kotipizza kertoo aikovansa listautua Helsingin pörssiin kesällä 2015. Yhtiö myös harkitsee yleisölle suunnattavan listautumisannin toteuttamista mahdollisen listautumisen yhteydessä.

Konserniin kuuluvat tytäryritykset Kotipizza, Helsinki Foodstock sekä Chalupa, joka on toukokuussa 2015 yhteisyrityksenä lanseerattu uusi meksikolaishenkinen fast casual -ravintolakonsepti. 

Kotipizza uskoo fast casual -trendin kasvattavan suosiotaan Suomessa.

- Yhtiö pitää myös mahdollisena laajentaa fast casual -brändiportfoliotaan mahdollisin yritysostoin. Yhtiön johto uskoo fast casual -trendin yleistymisen tuovan alalle uusia ravintolakonsepteja, Kotipizza lausuu tiedotteessaan.

Fast casual on Yhdysvalloissa kehitetty ravintolakonsepti, jolla tarkoitetaan pikaruokalan ja ruokaravintolan välimuotoa. Ajatuksena on tarjota asiakkaille vähemmän pakasteista valmistettuja ja prosessoituja ruokia. Kuitenkin ravintoloissa on itsepalvelu pikaruokaravintoloiden tyyliin.

Kotipizza kertoo satsanneensa jo parin vuoden ajan ravintolailmeensä ja tuotevalikoimansa kehittämiseen.

- Ravintolaverkostoa pyritään kasvattamaan avaamalla ravintoloita keskeisille sijainneille erityisesti kasvukeskuksissa ja suuremmissa kaupungeissa. Myös Kotipizzan verkkokaupan uudistaminen syksyllä 2014 on osa koko ravintolakonseptin muutosta, yhtiö kertoo käynnissä olevasta mullistuksestaan.

Fast casual, Kotipizza, Raha, Ravintola-ala, Talous, Uusi Suomi, Raha
KL: Suomalaiselle johtajalle 60 milj. € osinkoja
Sisältö:
Elektrobitin perustajalle Juha Hulkolle maksetaan yli 60 miljoonaa euroa ja toimitusjohtajalle Jukka Harjulle maksetaan yli 30 miljoonaa euroa osinkoja, kertoo Kauppalehti.
 
Elektrobit myi Automotive-liiketoimintansa saksalaiselle autonosien valmistajalle Continental AG:lle 600 miljoonalla eurolla. Elektrobit päätti kaupan jälkeen maksaa osakkeenomistajilleen yli puoli miljardia euroa osinkoa.
 
Elektrobitin toimitusjohtajana toimi vuosina 2002-2005 keskustan puheenjohtajana nykyisin toimiva Juha Sipilä, jonka johtajakaudella Elektrobit laajensi liiketoimintaansa autoteollisuuden ohjelmistoihin.
 
Elektrobit, osinko, Raha, Uusi Suomi, Raha