Perjantai 4.9.2015

Uusi Suomi uutiset

Laitilan panimo sai tärkeän paperin USA:ssa – ”Herraisä”
Sisältö:

Laitilan Wirvoitusjuomayhtiön toimitusjohtaja Rami Aarikka sanoo odottavansa kauhulla alkoholilain kokonaisuudistuksen etenemistä Suomessa, mutta on havainnut viranomaisten sääntelyä myös muilla tavoitelluilla markkinoilla.

Yhtiö pyrkii saamaan tuotteitaan vientiin etenkin Yhdysvaltoihin, jossa gluteenittomalle Kukko-oluelle uskotaan löytyvän kysyntää. Yhtiöllä on maahantuontisopimus yhdysvaltalaisen startup-yrityksen kanssa, mutta se ei riitä.

 – Amerikkaan ei ole kauhean helppo mennä, kun siellä vaaditaan jos jonkunnäköistä lisenssiä ennen kuin sinne hyväksytään ulkomaalaiseksi tavarantoimittajaksi. Sitten täytyy vielä tuotteet erikseen hyväksyttää sinne markkinoille, Aarikka kertoo Uudelle Suomelle.

Maanantaina yhtiö otti edistysaskeleen, kun sen ulkomaalaiseksi tavarantoimittajaksi Yhdysvalloissa hyväksyvä lisenssi saapui. Vielä puuttuvat erilliset tuotelisenssit.

– Kun tuotelisenssit saapuvat, niin sen jälkeen vasta saadaan lähettää edes tuotenäytteitä, Aarikka.

Etenemiseen Yhdysvaltain markkinoille tarvitaan Aarikan mukaan siis kolmiportainen ketju, johon kuuluvat maahantuoja, jakelija ja lopulta vähittäismyyjä.

Sääntö-Suomen lisäksi voi siis puhua sääntö-USA:sta?

– Joo, ja herraisä sen on kyllä huomannut, että vapaa maa, mutta pikkaisen on kaikennäköistä paperisäätöä ja muuta, Aarikka naurahtaa.

Hän viittaa Youtube-palvelustakin löytyvään Beer Wars -dokumenttiin, jossa kerrotaan yhdysvaltalaisten pienpanimoiden vaikeuksista päästä kauppojen hyllyille. Jakeluketju on yleensä isojen panimoiden hallussa, joten markettijakeluun pääsy on usein ”tuurista kiinni”, Aarikka sanoo.

Laitilan panimo kuitenkin pyrkii nimenomaan mahdollisimman isoon jakeluun. Tällä hetkellä haussa olevat lisenssit koskevat vain olutta, mutta Yhdysvaltoihin halutaan myöhemmin myös muita tuotteita.

– Siideri ja lonkero ovat sitten ne seuraavat jutut.

Sattumalta havaittu gluteenittomuus on Kukko-oluen avain Yhdysvaltoihin ja mainio ylimääräinen valttikortti, mutta Aarikka korostaa, että ennen kaikkea tuotetta myydään hyvänä oluena, joka kelpaa myös keliaakikoille. Toinen myyntivaltti voi olla skandinaavisuus.

– Skandinaavisuus on täällä pop – ei nyt niinkään Suomi, vaan Ruotsihan se aina on – mutta ehkä siinä rinnallakin pääsee vähän [hyötymään]. Ja me näytetään hiukan erilaiselta kuin tämä pienpanimogenre muuten. Kaikki panimomestarithan näyttävät nykyisin punavuorelaisilta mainostoimistomiehiltä, niillä on ruutupaita, pitkä musta parta ja paljon tatuointeja, Aarikka naureskelee.

Markkinatutkimuksia Laitila ei Yhdysvalloissa vaivaudu tekemään, kuten suomalaisyritykset perinteisesti.

– Jos amerikkalaisia ei kiinnosta Kukko-olut just semmoisena kuin miltä se näyttää ja maistuu niin so be it, Aarikka sanoo.

Osoituksena tästä myös oluen nimi pysyy Kukkona.

– Se menee Kukkona, ei tule cock, vaan Laitilan Kukko, Aarikka sanoo.

Pienpanimot saavat Suomessa nykyisin olutveron alennusta 15 miljoonan litran tuotantoon saakka. Yhdysvalloissa verotuksen pienpanimoraja on 600 miljoonaa litraa. Aarikan mukaan tuotannon laajentamista Laitilan ulkopuolelle ei kuitenkaan vielä tarvitse miettiä.

– Sitten sen näkee, mitä tapahtuu, jos sitä tosissaan lähtee menemään, mutta ei niin pitkälle ole ajateltu. Pienpanimoraja on se 15 miljoonaa litraa ja me saadaan reilu viisi miljoonaa litraa tehdä [lisää] ennen kuin se raja menee rikki, hän sanoo.

Aarikka kertoo odottavansa ”kauhulla, mutta toiveikkaana” alkoholilain kokonaisuudistusta kotimaassa. Lakiuudistuksen piti valmistua jo viime hallituskaudella, mutta kohuttua hanketta lykättiin.

– Kun kokonaistilannetta tässä maassa ajattelee, niin pieni toivonkipinä olisi siitä, että ne norminpurkutalkoot riittäisivät sinnekin asti. Ettei tämä olisi tämmöistä, mitä se nyt on, että joutuu koko ajan miettimään, mitä saa tehdä, vai onko parempi ettei tee mitään.

Aarikka uskoo, että alkoholilainsäädännöstä löytyy myös pykäliä, joita voisi keventää kansanterveyttä suuresti keikuttamatta, mutta yritysten edellytyksiä parantaen.

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Rami Aarikka, Teppo Ovaskainen, Vientituotteet, Yhdysvallat, Yritykset, Raha
Taas leikattiin Suomi-ennustetta: Karmea luettelo syistä
Sisältö:

Handelsbanken heikentää ennustettaan Suomen talouskasvusta, kuten pankkikollega Nordea eilen.

Handelsbankenin toukokuun ennusteessa arvioitiin Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 0,5 prosenttia. Nyt ennuste on 0,2 prosenttia – laskua.

– Arvioimme Suomen bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 0,2 prosenttia, Handelsbanken toteaa.

Pankki ennustaa, että ensi vuonna talous kasvaa prosentin verran. Aiempi ennuste oli 1,5 prosentin kasvu. Vuodelle 2017 odotetaan 1,2 prosentin kasvua aiemman 1,6 prosentin sijaan.

Nyt jo yleisten arvioiden mukaan vuodesta 2015 näyttää tulevan jo neljäs perättäinen vuosi, jolloin Suomen talous supistuu. Handelsbanken löytää syytä muun muassa hallitusten talouspolitiikasta, mutta luettelo epäkohdista on laaja.

– Edellisen hallituksen julkisen talouden tasapainotustoimet yhdistettynä nykyisen hallituksen sopeutukseen painavat kotimaista kysyntää ja työmarkkinoita, Handelsbanken Suomen pääekonomisti Tiina Helenius sanoo tiedotteessa.

– Alkuvuoden odotettua heikomman talouskasvun ja ratkaisemattomien rakenneongelmien takia leikkaamme BKT-ennustettamme vuosille 2015–2017.

Suomen ”viheliäisen kierteen” täydentää pankin mukaan se, että merkittävää elpymistä ei ole toistaiseksi nähty tavaraviennissä eikä teollisuustuotannossa. Handelsbankenin mukaan Suomen huono kustannuskilpailukyky ja yritysten kannattavuusongelmat uhkaavat kroonistua heikoksi suorituskyvyksi.

– Suomesta lähtenyt tuotanto tuskin palaa kotimaahan. Siksi tarvitsemme kipeästi uusia vientiyrityksiä ja uusia vientihyödykkeitä ja -palveluita, Helenius viestittää.

Pankki vertaa Suomen vientiyritysten onnistumista ruotsalaisverrokkeihin. Handelsbankenin mukaan ruotsalaiset vientiyritykset ovat onnistuneet "luomaan nahkansa suomalaisia paremmin sillä ne ovat kyenneet kasvattamaan korkean arvonlisän palveluvientiään ulkomaisille tytäryhtiöilleen ja loppuasiakkailleen". Suomessa palveluvienti on vain 10 prosenttia bruttokansantuotteesta ja sen osuus on pienentynyt viime vuosina, kun Ruotsissa osuus on kasvanut.

– Suomen tuotannollinen tarjonta on osittain vanhentunutta nykyiseen globaaliin kysyntärakenteeseen nähden ja kustannuskilpailukyky on huono, pankki lataa.

Handelsbanken, Raha, Suomen talous, Talous, Teppo Ovaskainen, Raha
Todella ikävää uutista odotetaan Suomeen - Muutos ”todennäköisimmin” 18. syyskuuta
Sisältö:

Suomella on edessään luottoluokitusten lasku. Ikävän tosiasian sanoo ääneen Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich katsauksessaan tänään. 

-Uusia luottoluokituksen laskuja on edessä ilman mielekästä talouden toipumista, kun hallituksen uudistusten uskottavuus on vakavasti kyseenalaistettu yhteiskuntasopimuksen kaaduttua, hän sanoo.

Standard & Poor’s laski ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana suurena luottoluokittajana Suomen luottoluokituksen parhaasta kolmesta A:sta tasolle ”AA+” viime syksynä. Fitch pudotti Suomen luottoluokitusnäkymät negatiivisiksi maaliskuussa ja kolmas suuri luottoluokittaja Moody’s kesäkuussa. Sekä Fitchin että Moody’sin luokitus Suomelle on tällä hetkellä AAA. 

Seuraavan kerran luottoluokitus on vaakalaudalla syyskuun 18. päivä, jolloin Fitch julkistaa luottoluokituksensa Suomelle. Moody’s julkistaa oman luokituksensa lokakuun alussa ja Standard & Poor’s 25. syyskuuta.

-Fitch on se, joka todennäköisimmin laskee Suomen luottoluokitusta. Moody’s odottanee lokakuun alussa, koska se pudotti luokitusnäkymiä vasta muutama kuukausi sitten. Luottoluokituksen muutoksen ajankohta on epävarma, mutta ei ole epäilystäkään siitä, mihin suuntaan Suomen luokitukset ovat menossa: alas, von Gerich kommentoi.

Hän uskoo, että Suomen taloustilanne ja asema euroalueen heikoimpien joukossa tulee näkymään myös Suomen valtionlainojen koroissa enemmän kuin tähän asti.

-Viime viikolla liikkeeseen lasketun Suomen 10-vuotisen lainan kysyntä oli pettymys ja kertoo Suomen lainojen kysynnän hiipumisesta.

Suomen Pankin mukaan Suomen 10-vuotisen valtionlainan korko oli tänään 0,97 prosenttia, kun se maanantaina oli 0,90 prosenttia. OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi hiljattain, että  luokituksen lasku kaikilta kolmelta luottoluokittajalta toiseksi ylimmälle tasolle toisi 0,1 prosenttiyksikön nousupaineen valtion lainojen korkoihin. 

Fitch Ratings, Jan von Gerich, Katja Incoronato, Moody's, Raha, Reijo Heiskanen, Standard & Poor's, Suomen luottoluokitus, Suomen luottoluokitus, Talous, Valtionlainojen korot, Raha
Nyt katkesi jopa Lidlin lento: Ostoskäytös muuttui Suomessa
Sisältö:

Asiakkaat ovat nyt entistäkin hintatietoisempia, kerrotaan vähittäiskaupalta alaa vallanneesta Lidl-ketjusta.

Saksalaisketju kertoi tänään tietoja tilikaudeltaan maaliskuusta 2014 helmikuuhun 2015. Lidl Suomi KY:n liikevaihto ja myynti kasvoivat yhä roimasti, mutta yhtiön tulos, 78 miljoonaa euroa ennen veroja, pysähtyi viime tilikauden 79 miljoonan euron tasolle. Liikevaihto nousi 14 prosenttia 1191,6 miljoonasta eurosta 1358,5 miljoonaan.

Lidlin hallintojohtaja Sami Pyykkönen kertoo Uudelle Suomelle kaksi syytä tuloksen kasvun pysähdykseen.

– Olemme investoineet runsaasti kauppapaikkoihin ja olemassa olevan myymäläverkoston remontoimiseen sekä henkilöstön kouluttamiseen. Lisäksi kuluttajien ostovoima on pienentynyt yleisen talouskehityksen ja esimerkiksi työttömyyden lisääntymisen myötä, mikä näkyy luonnollisesti myös meidän toiminnassamme, Pyykkönen kertoo.

Suomalaisten kulutusvalinnat ovat muuttuneet.

– Asiakkaat ovat entistä hintatietoisempia ja ostavat kaupasta enemmän tarjoustuotteita. Nämä molemmat seikat yhdessä ovat vaikuttaneet siihen, että tuloksemme on kutakuinkin ennallaan viime vuoteen verrattuna, hän lisää.

Lidlin henkilömäärä Suomessa kasvoi 425 henkilöllä tilikauden aikana. Kaudella avattiin kaksi uutta myymälää ja investointeja kertyi yhteensä 70 miljoonaa euron edestä.

Investointeja on ketjun tiedotteen mukaan tehty myös henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen uskoo, että tämä mahdollistaa kasvun jatkumisen. Yhtiö aikoo investoida muun muassa myymäläverkostoon myös käynnissä olevalla tilikaudella.

Lidl, Linda Pelkonen, Raha, Talous, Teppo Ovaskainen, Raha
Ankeaakin ankeampi ennuste Suomelle: ”Vaikeudet iskevät laajasti”
Sisältö:

Nordea alentaa Suomen talouden kasvuennusteita lähivuosille.

Aiemmin Nordea ennusti kuluvalle 0,2 prosentin laskua ja ensivuodelle 1,0 prosentin kasvua kokonaistuotannolle. Nordean uuden ennusteen mukaan kuluvalla vuodella kasvu supistuu 0,3 prosenttia ja ensi vuonna ylletään vain 0,5 prosentin kasvuun.

–Tärkein syy kasvuennusteen alentamiseen on se, että emme odota viennin merkittävää piristymistä. Aiemmista suhdannenousuista poiketen maailmantalous ei nyt nousekaan teollisuuden ja investointien vahvalla vedolla, vaan veturina on kaikkialla yksityinen kulutus, Nordea kertoo talousennusteessaan.

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharjun mukaan euroalueen kasvu ja öljyn halpa hinta eivät auta Suomen taloustilannetta oleellisesti.

– Kun vienti ei oleellisesti piristy, myös investoinnit uuteen kapasiteettiin jäävät vähäisiksi. Suomen rakenteelliset ongelmat pitävät talouskasvun nollan tienoilla vielä vuonna 2017, ja työttömyysaste saavuttaa euroalueen keskiarvon, Kangasharju kommentoi.

Suomen vientiteollisuus ei ole keskittynyt tuottamaan kulutustavaroita, vaan erikoistunut palvelemaan teollisten yritysten tuotantoon ja investointiin liittyviä tarpeita.

Ennusteen mukaan ”vientiteollisuuden vaikeudet iskevät laajasti” muuhun talouteen.

–Kun teollisuustuotanto elpyy aiemmin arvioitua verkkaisemmin, myös kotimaisten investointien käynnistyminen lykkääntyy. Työllisyys heikkenee lisää, mikä pitää kotitalouksien tulojen ja yksityisen kulutuksen kasvun koko ennustejakson ajan hyvin vaatimattomana, Nordea arvioi.

 

Aki Kangasharju, Nordea, Raha, Talousennuste, Talousennuste, teollisuus, työttömyys, Uusi Suomi, Vienti, Raha
Synkkä raportti Suomen valtionyhtiöistä: ”Hyödyntäneet kaikki porsaanreiät”
Sisältö:

Kansalaisjärjestö Finnwatchin uuden selvityksen mukaan kansainvälisesti toimivat valtioenemmistöiset yhtiöt eivät ole ”vilpittömästi noudattaneet” valtioneuvoston omistajaohjauksen antamaa maakohtaista raportointiohjetta, vaan ”hyödyntäneet kaikki ohjeiston tarjoamat porsaanreiät”.

– Valtionyhtiöt eivät julkista pyydettyjä lukuja edes niiden hyödyntämien veroparatiisien osalta, vaikka tätä nimenomaan korostettiinomistajaohjauksen ohjeessa, Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki kommentoi.

Hallituksen kansainvälisessä veronkierron vastaisessa toimintaohjelmassa valtion enemmistöomisteisia yhtiöitä velvoitettiin raportoimaan taloudelliset tunnuslukunsa maakohtaisesti. Maakohtaisilla raporteilla halutaan tehdä näkyväksi se, pyrkiikö yritys aggressiivisen verosuunnittelun keinoin sirtämään tulonsa matalan verotuksen maihin, Finnwatch kertoo tiedotteessaan.

–Raporteista puuttuu juuri niitä tietoja, jotka ovat välttämättömiä veronmaksun vastuullisuuden arvioimiseksi, ja useimmat raportit muistuttavat ”viherpesua”, Finnwatch kertoo selvityksessään.

Raportointiohjeita kiersivät muiden muassa energiayhtiö Fortum ja Neste. Lentoyhtiö Finnair taulukoi omistajaohjauksen pyytämät veronmaksua kuvaavat vähimmäistiedot erikseen vain Suomen osalta ja muiden maiden osalta yhteen laskettuna.

Fortum listaa vain osa pyydetyistä tiedoista ja vain osasta liiketoimintamaistaan.

– Veroluvut jäävät antamatta muun muassa veroparatiiseiksi katsottavista Belgiasta ja Luxemburgista, joissa sillä on rahoitusyhtiöitä. Neste puolestaan taulukoi pyydetyt tiedot ainoastaan Suomen osalta, Finnwatch kertoo.

Finnwatchin mielestä valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksen laatima raportointiohjeistus on kuitenkin epäselvä, raportoitavien tietojen suhteen liian suppea ja antaa liian vapaat kädet yrityksille päättää, mitä tietoja ne raportoivat maakohtaisesti.

Fortum, Neste, Raha, Uusi Suomi, Valtionyhtiöt, Veroparatiisit, Verosuunnittelu, Verosuunnittelu, Raha
”Vanha ilmiö tullut voimalla takaisin” – Pankinjohtajalta ilmainen vinkki asuntovelkaiselle
Sisältö:

Hypo-pankin toimitusjohtaja Ari Pauna vinkkaa asuntolaina-asiakkaita kilpailuttamaan jälleen asuntolainansa marginaalien laskiessa.

Paunan mukaan pääkaupunkiseudulla ja Tampereella asiakkaat saavat nauttia ”jatkuvasti alenevista marginaalitarjouksista”. Hän kertoo Hypon blogissa, että marginaalien taso on nyt 0,75–0,85 prosentin tasolla.

– Ensi vuonna kuljemme jo selvästi lähempänä 0,50:tä prosenttia. On unta odottaa jotain muuta, Pauna kirjoittaa.

– Asiakkaiden kannattaa hyödyntää tilanne hakemalla uutta asuntolainaa ja kilpailuttamalla vanhoja asuntolainoja. Vanha ilmiö kilpailutus ehtikin jo olla pimennossa muutaman vuoden, mutta on nyt tänä vuonna palannut voimalla takaisin markkinoille.

Pauna katsoo, että asiakkaiden on nyt edullista ”jälkikäteissäästää” eli maksaa lainaa takaisin ja pitää lyhennysvapaat tallessa mahdollista kriisiä varten.

Tilaa tästä Uuden Suomen ilmainen uutiskirje.

asuntolaina, Raha, Uusi Suomi, Raha
Markka-Suomi takaisin? – ”Syntyisi paniikki”
Sisältö:

Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Antti Suvanto on vastannut Puheenvuoron bloggaajalle Jarmo Nevalaiselle, joka lähetti Suvannolle palautetta hänen näkemyksistään koskien eurojäsenyydestä irtautumista.

Uusi Suomi kertoi elokuussa Suvannon kolumnista, jossa hän totesi, että paluulla markkaan olisi suuria kielteisiä vaikutuksia reaalitalouteen, esimerkiksi velkoihin.

Nevalainen on julkaissut Suvannolta saamansa vastauksen blogissaan. Suvanto toteaa, että sijoittajat reagoisivat kielteisesti valuuttamuutokseen – ja jo ensimmäiseen merkkiin sen tapahtumisesta.

- Jos Suomen valtio suvereenisti päättää vaihtaa rahayksikkönsä eurosta markoiksi, silloin periaatteessa velka lunastetaan suvereenin valtion käyttöön ottamalla rahalla, tässä tapauksessa markoissa.Teoriassa asia näyttää yksinkertaiselta. Käytännössä se ei sitä olisi. Suomen valtionvelkaa hallussa pitävät sijoittajat eivät tätä muutosta ottaisi vastaan ilmoitusasiana, Suvanto toteaa.

- Ensinnäkin moni sijoittaja kiistäisi muutoksen oikeutuksen, koska sopimus on voitu tehdä euroissa ja euro on monen muunkin suvereenin valtion rahayksikkö kuin Suomen tai sopimus on tehty jossain muussa valuutassa.  Ainakin asia tultaisiin tutkimaan joidenkin maiden oikeusistuimissa. Toiseksi sijoittajat eivät välttämättä haluaisi muutoksen jälkeen pitää hallussaan markkamääräistä valuuttapositiota. Jos niitä ei haluttaisi pitää, ne myytäisiin pois, jolloin markka heikkenisi ja valtionpapereiden hinnat laskisivat ja niiden markkamääräiset korot nousisivat, Suvanto jatkaa.

Suvanto huomauttaa, että sijoittajat tuskin edes odottaisivat näin pitkään, vaan pyrkisivät irtautumaan Suomen valtioriskistä jo etukäteen, jos Suomen paluu markkaan alkaisi näyttää edes vähäisessä määrin todennäköiseltä.

- Tällöin valtiovelan euromääräiset korot nousivat jo etukäteen. Mahdollisesti syntyisi paniikki, jolloin korkojen nousu voisi olla hyvin jyrkkä, Suvanto spekuloi.

Suvanto toteaa myös, että euromääräisiä talletuksia alettaisiin siirtää ulkomaisiin pankkeihin, jos Suomen irtautuminen eurosta alkaisi näyttää todennäköiseltä.

- Pankit joutuvat turvautumaan yhä suuremmassa määrin euromääräiseen markkinarahoitukseen lainakantansa rahoittamiseksi. Markkaan siirtymistä odottavat pankit tätä tuskin mielellään tekevät. Seurauksena olisi luotonannon tyrehtyminen, Suvanto kirjoittaa.

Suvannon oletuksena hänen skenaarioissaan on se, että markka heikkenisi suhteessa euroon heti Suomen siihen siirtyessä.

- Tällaisen muutoksen valmistelu tilanteessa, jossa uuden valuutan oletettaisiin heti heikkenevän, aiheuttaisi pääomapakoa ja muitakin spekulatiivisia ongelmia, jotka todennäköisesti pakottaisivat pääomanliikkeiden rajoituksiin, Suvanto kirjoittaa.

Antti Suvanto, Raha, Suomen eurojäsenyys, Suomen eurojäsenyys, Suomen markka, Talous, Uusi Suomi, Raha
Metsän keskellä jyskyttää erilainen Suomi-ilmiö: ”Tuotantoennätys”
Sisältö:

Suomessa eletään työttömyydenharmaata syksyä, mutta Uudenkaupungin autotehtaalla porskutetaan tänä vuonna kohti uutta tuotantoennätystä. Valmet Automotivessa eletään silti jännittäviäkin aikoja, sillä yhtiö neuvottelee toimitusjohtaja Ilpo Korhosen mukaan parhaillaan merkittävän Mercedes-Benz-sopimuksensa optiovuoden käytöstä.

Korhonen kertoo, että tällä hetkellä Uudessakaupungissa näyttää hyvältä, ja myös tehtaan tulevaisuuteen suhtaudutaan luottavaisesti.

– Olemme tekemässä tänä vuonna uutta tuotantoennätystä. Tällaista automäärää ei ole koskaan tehty, joten kaikki etenee suunnitelmien mukaan, Korhonen sanoo.

Aiempi tuotantoennätys Valmet Automotivella on vuodelta 1992, jolloin valmistettiin noin 47 000 autoa.

– Se tullaan tänä vuonna selvästi ylittämään.

Myös ensi vuoden näkymät ovat Korhosen mukaan hyvät, mutta tuotantomääristä ei ole päätöksiä. Sen jälkeen tehtaan tulevaisuus on epävarmempi, sillä äärimmäisen tärkeä sopimus Daimlerin kanssa Mercedes-Benzin A-sarjan valmistuksesta on katkolla vuoden 2016 lopussa. Sopimuksessa on kuitenkin optio vuodesta 2017.

– Siitä optiosta käydään parast’aikaa keskusteluja, ja totta kai meillä on tahtotila jatkaa Daimlerin kanssa yhteistyötä 2017 ja myös sen jälkeen. Mutta tässä suhteessa tilanne on vielä avoin, Korhonen sanoo.

Hänen mukaansa A-sarjan tuoteperheen kysyntä kuitenkin ”on erinomaista ja Daimler on tehnyt uusia ennätyksiä kuukausi kuukauden jälkeen”.

– Daimler on menestynyt maailmalla hyvin, ja meidän käsityksemme mukaan he ovat tyytyväisiä tähän yhteistyöhön ja me olemme saavuttaneet meille asetetut tavoitteet laadussa ja toimitustäsmällisyydessä toistuvasti. Olemme siis luottavaisia sen suhteen, että yhteistyö jatkuu, Korhonen toteaa.

Daimler-liiketoiminta tuo Valmet Automotiven liikevaihdosta noin 70–75 prosenttia ja Suomen-yksikön liiketoiminnasta vielä suuremman osan, joten sopimuksen jatko on valtava kysymys yhtiölle. Kun kyseessä on 1700 henkeä suoraan Uudenkaupungin tehtaalla ja kaikkiaan noin 2300 henkeä välillisesti Suomessa työllistävä toimija, kyseessä on merkittävä asia myös alueellisesti ja suomalaisittain.

Suomen kilpailukykyä on haukuttu. Ilpo Korhosen mukaan Valmet Automotivella on tehty systemaattisesti töitä yhtiön kilpailukyvyn parantamiseksi.

– Meidän asiakkaille tärkeitä ovat olleet nopeus, palveluiden joustavuus ja sitten se laatu. Valmet Automotivella yrityksenä ja Suomella maana on hyvä maine luotettavana partnerina ja se on ollut merkittävä tekijä neuvotteluissa asiakkaidemme kanssa. Kilpailukyky on muutakin kuin yksikkötyön kustannus, kokonaisuus ratkaisee, Korhonen sanoo.

Yhtiössä harmitellaan silti yhteiskuntasopimuksen ja tavoitellun viiden prosentin kilpailukykyloikan kaatumista.

– Kyllä sillä olisi ollut merkittävä vaikutus tulevaisuuden projektien hinnoittelulle. Se on iso asia, Korhonen sanoo.

– Nyt meidän on arvioitava itse, miten tämä kustannustaso Suomessa kehittyy, ja se on sitä kilpailukykyyn vaikuttavaa ennustettavuutta. Mitä parempi ennustettavuus on tuleville vuosille, sitä kilpailukykyisemmin me pystymme hinnoittelemaan palveluitamme.

Tehdaslattialla kehitystyötä – palkinnoksi jopa tuhansia euroja

Korhosen mukaan yksi yhtiön vahvuus on jo vuosia ollut se, että tuotantoprosessien kehittämisessä on koko henkilöstö mukana, miettimässä erilaisia toimintatapoja. Tätä kehitystyötä tapahtuu Korhosen sanoin ”tehdaslattialla” joka päivä ja jokapäiväisessä arkisessa työssä. Tuottavuuden kehitystä, valmistusaikoja ja hukan pienentämistä mitataan eri tavoin.

Korhonen kertoo pyrkimykseksi, että jokainen 1700 työntekijästä ”tekee yli yhden kehitysehdotuksen kuukaudessa vuositasolla”.

– Sitten kun lasketaan, montako työntekijää meillä on, niin siitä tulee aikamoinen määrä ehdotuksia, Korhonen sanoo.

Parhaat ja tuottavimmat ehdotukset palkitaan.

– Siihen on olemassa palkkiojärjestelmät, joiden mukaan merkittävimmät kehitysideat ja aloitteet palkitaan. Me palkitsemme innovatiivisia henkilöitä ja tiimejä, jotka ovat tehneet kustannusvaikutukseltaan merkittäviä aloitteita, Korhonen selittää.

– Vaihtoehtoja on moninaisia, alkaen kahvilipuista, mutta juuri tänään hyväksyin yhden kehitysehdotuksen, jossa taisi palkkion suuruus olla muutama tuhat euroa. Ihan merkittävä rahapalkinto. Tosin tällaisia merkittäviä ideoita tulee vähemmän, mutta pienistä puroista koostuu kokonaisuuden kehittäminen.

Suomen hyvät instrumentit jo käytössä

Yhtiössä toivotaan, että hallitus löytää keinoja parantaa Suomen ja suomalaisyritysten kilpailukykyä. Erityistä tarvetta olisi työaikaan liittyvien säädösten jouston ja paikallisen sopimisen lisäämiselle, Korhonen sanoo.

– Me olemme käyttäneet kaikkea sitä, mitä nykyisissä työkalupakeissa on olemassa, jo vuosia henkilöstön kanssa hyvässä yhteistyössä. Mutta kun tässä mennään eteenpäin, niin se mikä riitti eilen ei välttämättä riitä enää huomenna, Korhonen sanoo.

Suomen järjestelmiä ei hänen mukaansa voi vain haukkua.

– Meillä on hyviä instrumentteja ja me olemme käyttäneet menestyksekkäästi niitä elementtejä, joita meillä on. Mutta joustavuuden lisääminen muuttuviin tilanteisiin, siinä paikallisen sopimisen lisäämisellä olisi tilausta, hän jatkaa.

Yhtiössä on hänen mukaansa muun muassa siirretty työaikaa keväästä syksyyn ja tehty työaikajärjestelyjä työviikon sisällä. Mutta esimerkiksi 15 minuutin ”päivänvenytysten” suhteen tarvittaisiin hänen mukaansa lisää joustomahdollisuuksia työajan tasaamiseen ja siihen, millaisin ehdoin lisäaika tulee merkitä ja maksaa ylitöinä.

– Joskus se 15 minuutin venytys voi säästää huomattavasti kustannuksia pidemmällä aikavälillä ja voitaisiin pystyä tekemään kustannustehokkaammin, jos työaikaraamit olisivat joustavampia, Korhonen sanoo.

Korhonen toivoo, että työrauha säilyy ja lakkoilu pysyy kontrollissa, ”kun käydään näitä kipeitä keskusteluja” yhteiskunnassa.

– Kohtuuttomat häiriötekijät syövät luottamusta asiakkaan suunnasta. Lakkoja ei voida täysin välttää, eikä sen oikeuden purkaminen ole kenenkään  intressissä, mutta niiden vaikuttavuudessa pitäisi olla kohtuus mukana, toimitusjohtaja sanoo.

Ilmo Korhonen, Raha, Talous, Teppo Ovaskainen, Valmet Automotive, Raha
Näin Sipilän miljardin potti jakaantuu
Sisältö:

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus kertoi tänään kärkihankkeidensa etenemisestä ja kärkihankerahojen jakaantumisesta.

Muutosohjelmaansa hallitus varaa yhteensä 1,6 miljardia euroa hallituskaudella, josta miljardi suunnataan kärkihankkeisiin vuosina 2016–2018.

Sipilä kertoi tänään, että hallitus suuntaa 300 miljoonaa euroa sekä osaamiseen ja koulutukseen että biotalouteen. Terveyteen ja hyvinvointiin suunnataan 130 miljoonaa euroa ja työllisyyteen ja kilpailukykyyn 170 miljoonaa euroa. Digitalisointiin ja normien purkuun käytetään noin sata miljoonaa euroa.

Sipilän mukaan kärkihankkeet on nyt aikataulutettu ja sovittu panostuksen jakaantumisesta.

Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan kärkihankepanostukset eivät ole pysyviä menoja, ”vaan rahoitamme ne omaisuustulolla”.

- Omaisuustulot, siis omaisuuden myyntitulot, osinkotulot ja niin edespäin, Sipilä selvitti vielä asiaa.

Sipilä myös kuvasi hallituksen kärkihankkeita erilliseksi kokonaisuudeksi hallituksen säästötoimista.

- Se (hallituksen muutosohjelma) on Suomelle visio vuoteen 2025. Siinä on viisi päätavoitetta ja kunkin päätavoitteen alla kärkihankkeita, joilla se muutos tehdään. Samaan aikaan kun tehdään isoja reformeja, säästötoimia, tehdään muutosta. Kärkihankkeet tähtäävät pidemmän ajan muutokseen, Sipilä sanoi.

Sipilän mainitsemat viisi päätavoitetta ovat työllisyys- ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä uudet toimintatavat kuten normien purku, eli juuri ne alueet, joiden kesken rahat on nyt jaettu.

Sipilän mukaan Suomen suuren sote-uudistuksen suhteen ollaan ensimmäisen vaikean päätöksen edessä lokakuussa. Silloin pitäisi päättää sote-alueiden määrä, joka hallituksen mukaan voi enintään olla 19.

- Seuraava vaihe siinä on poliittinen päätös alueiden märästä ja rahoituksen perusratkaisusta, Sipilä sanoi.

Hallituksen muutosohjelma, Hallitus 2015, Jenni Tamminen, Juha Sipilä, Juha Sipilän hallitus, Kärkihankkeet, Raha, Talous, Raha
Näin Kiinan kaaos tuntuu meillä: ”Suomi ei pääse irrottautumaan”
Sisältö:

Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan Kiinan viimeaikaisilla kaoottisilla markkinakäänteillä voi olla todella suuri vaikutus Suomeen. Alkuviikolla Kiinan osakemarkkinoilta alkanut markkinapaniikki levisi koko maailmaan ja lisäksi markkinoilla on ihmetelty Kiinan keskuspankin yllätysdevalvaatiota maan valuutan juanin tukemiseksi.

-Juanin devalvoituminen länsivaluuttoja vastaan merkitsee vaikeuksia eurooppalaisille vientiyrityksille ja hankaloittaa euromaiden pyrkimyksiä päästä viennin vedolla ulos pitkään jatkuneesta matalasuhdanteesta, LähiTapiolan ekonomisti Timo Vesala kommentoi katsauksessaan.

Hypon ekonomisti Juhana Brotherus puolestaan toteaa omassa katsauksessaan, että turbulenssi antaa syytä huoleen myös Suomessa. Hän viittaa paitsi markkinakäänteisiin, myös Kiinan heikkoihin teollisuuslukuihin.

-Suomelle Kiinan kasvun hiipuminen ja Euroopan keskuspankin EKP:n epäröinti sopivat äärimmäisen huonosti. Lienee selvää, ettei Suomi pääse irrottautumaan taantumasta globaalin kasvun vetämänä tänäkään vuonna - itsenäisiä ratkaisuja kaivataan yhteiskuntasopimuksen kariutumisesta huolimatta, Brotherus sanoo.

EKP:n epäröinnillä hän tarkoittaa sitä, että Kiinan tilanteen vuoksi keskuspankilta vaadittaisiin nyt uusia tukitoimia. Markkinoilla kuitenkin pelätään, että EKP reagoi liian hitaasti. EKP:n neuvoston seuraava korkokokous on ensi torstaina.

 -Markkinapaniikin aikana on nähty euron vahvistuminen voi yllättää. Tuskin kukaan kuvittelee euroalueen kasvunäkymien vahvistuneen viime päivien aikana. Sen sijaan sijoittajat ennakoivat, että EKP reagoi hitaasti ja puutteellisesti muuttuneeseen tilanteeseen. Yhdysvaltain keskuspankki Fed siirtää syyskuulle aprikoitua koronnostoa, mutta EKP:ltä vaaditaan uusia tukitoimia. Kiinan laskeva trendikasvu tuo globaalia tasapainokorkoa alas, jolloin rahapolitiikka todellisuudessa kiristyy ilman uusia toimenpiteitä. Odotus kireämmästä rahapolitiikasta näkyy valuuttakurssin vahvistumisena, inflaatio-odotusten hiipumisena ja pitkien korkojen laskuna, Brotherus selvittää.

Investointipankki Morgan Stanleyn Euroopan pääekonomisti Elga Bartsch on Brotheruksen kanssa samoilla linjoilla ja ennakoi katsauksessaan, ettei EKP tee vielä ensi torstaina mitään.

-Emme odota konkreettisia päätöksiä rahapolitiikan suhteen, kuten esimerkiksi valtionlainaostojen lisäämistä. Ei kuitenkaan pidä sulkea pois sitä mahdollisuutta, että EKP päättää sittenkin toimia jollain tavalla, hän kommentoi.

EKP:n johtokunnan jäsen Peter Praet kuitenkin arvioi keskuspankin neuvoston olevan valmis nopeisiin päätöksiin jo ensi torstaina, jos tarve niin vaatii.

-Ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä neuvoston kyvystä ja halusta toimia, hän kommentoi Bloombergille.

Jos EKP tekee jotain, se laajentaa euromaiden valtionlainojen osto-ohjelmaansa nykyisestä. Tällä hetkellä EKP ostaa lainoja enintään 60 miljardilla eurolla kuukausittain.

Elga Bartsch, Euroopan keskuspankki EKP, Juhana Brotherus, Katja Incoronato, Kiinan pörssiromahdus, Kiinan pörssiromahdus, Peter Praet, Raha, Suomen talous, Talous, Timo Vesala, Raha
VR: Jopa 570 saa potkut
Sisältö:

Valtion junaliikenneyhtiö VR Group aloitti yt-neuvottelut, jotka koskevat matkustajaliikenteen organisaatiota, junaliikenteen kunnossapitoa sekä junaliikennöintiä. Myös junien ravintolapalveluista vastaavan Avecran hallintoa on tarkoitus tehostaa.

Alustavien arvioiden mukaan työtehtävien vähennystarve on enimmillään 570 henkilöä. 

Kaavailtujen muutosten ja yhteistoimintaneuvottelujen piirissä on noin 2800 henkilöä matkustaja-liikenteestä, junien kunnossapidosta, junaliikennöinnin yksiköstä sekä Avecralta.

VR perustelee mahdollisia irtisanomisia heikentyneellä taloustilanteella. 

Koko vuoden vertailukelpoisen liikevaihdon odotetaan laskevan ja sen seurauksena myös tuloksen heikkenevän huomattavasti viime vuodesta, VR kertoo tiedotteessaan.

Junamatkustamisen lisäämiseksi VR aikoo laskea junalippujen hintoja.

 

 

Raha, Uusi Suomi, YT-neuvottelut, Raha
Joulupukki ”pelastettu” – konkurssi peruttu
Sisältö:

Lapland Safaris Group ilmoittaa tiedotteessaan pelastaneensa Joulupukin.

Yhtiö on ostanut osakekaupalla enemmistöosuuden Joulupukin Kammarin liiketoimintaa pyörittävän Dianordian osakekannasta.

Aiemmin tässä kuussa kerrottiin, että Rovaniemellä sijaitseva Joulupukin Kammari asetettiin konkurssiin 206 000 euron verovelkojen vuoksi.

- Vuonna 1992 perustetun Joulupukin Kammarin toiminta jatkuu katkeamattomana, Lapland Safaris Group kertoo nyt.

Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen on tyytyväinen kaupan toteutumisesta.

- Rovaniemen joulumatkailun perusta ja osaaminen on hyvää ja nyt toteutunut järjestely osaltaan mahdollistaa sen edelleen kehittämisen. Rovaniemi kehittyy Joulupukin virallisena kotikaupunkina, Lotvonen kommentoi.

Esko Lotvonen, Lapland Safaris Group, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Rovion yt-pommi iskee rajusti Suomeen
Sisältö:

Viihde- ja peliyhtiö Rovio ilmoittaa aloittavansa mittavat irtisanomiset, jotka iskevät lähes täysin Suomeen.

- Neuvottelut koskevat koko yhtiötä, lukuun ottamatta ensi vuonna ensi-iltansa saavan Angry Birds -elokuvan tuotantoa. Vähennystarve on enintään 260 työpaikkaa maailmanlaajuisesti. Suomessa vähennystarpeen arvioidaan olevan korkeintaan 230 työpaikkaa, muun muasa Angry Birds -pelin kehittänyt Rovio kertoo.

Yhtiö kertoo harkitsevansa toimintojen karsimista, yhdistämistä ja ulkoistamista voidakseen keskittyä tulevaisuudessa entistä enemmän ydintoimintoihin.

Rovio arvioi myös, että vuoden 2015 liikevaihto jää viime vuoden tasolle ja tulos heikkenee.

Irtisanomiset, Raha, Rovio, Talous, Uusi Suomi, Raha
Näkökulma: Nyt se tapahtui – paska iski tuulettimeen
Sisältö:

Suomen tämänhetkinen lama vie työpaikkoja kuin halla katovuosina viljaa. Päivän luku on 381 600. Niin paljon Suomessa oli työttömiä työnhakijoita heinäkuussa 2015.

Täytyy mennä 17 vuotta taaksepäin, jotta löytää yhtä pahan luvun. Tästä muistuttaa työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Petri Syvänen Uuden Suomen haastattelussa.

Vuonna 1998 työttömien määrä oli kuitenkin laskussa. Nyt työttömyys on nousussa, kuten se on trendinomaisesti ollut aina vuodesta 2009 asti.

Toistan itseäni kysyessäni, kuinka kauan tämä hyvinvointiamme tuhoava taloustrendi jatkuu? Ollaanko matkalla yli puolen miljoonan? (Vuonna 1993 työttömiä oli pahimmillaan 536 800)

Suomi on ajautunut tähän tilanteeseen huomattavasti kammottavammassa valtiontalouden kunnossa kuin yksittäisenä syöksyvuonna 2009. Nyt lainaa on noin sata miljardia euroa ja suunta on kasvava, vaikka hallitukset ovat yrittäneet taklata ongelmaa veronkorotuksin ja säästöin vuosikausia.

Ei Suomen poliittisia päättäjiä tästä ole ensisijaisesti syyttäminen. Ensin iski kansainvälinen finanssikriisi, sitten Nokian kriisi, sen jälkeen Suomen taloudelle elintärkeän Venäjän taloussyöksy ja nyt kaupan päälle vielä Kiinan hyytyminen. Paljon muita pienempiä syitäkin toki on.

Kiinan tilanne on erityisen ikävä lisä tähän jamaan. Kyse ei ole vain pörssikursseista vaan paljon pahemmasta: talouskasvusta ja kysynnän putoamisesta, joka näkyy ympäri maailmaa.

Kauppalehti kertoi eilen, kuinka Kiinan kompurointi tuntuu jo Saksassa. Esimerkiksi varsin Kiina-riippuvainen autovalmistaja BMW tekee nyt aiempaa heikommin rahaa ja kuluttajien luottamus notkuu.

Saksan talouden heikkeneminen on perinteisesti synkkä asia koko Euroopalle, eritoten vientivetoiselle Suomelle.

Viimeistään tässä kohdassa eurovihaajat keksivät kaiken syyksi euron ja vaativat eroa yhteisvaluutasta. Nurja puoli vain jää useimmiten kertomatta: velat, sinun ja minun, jäisivät euroiksi, kuten Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Antti Suvanto viikonvaihteessa huomautti.

”Suomessa toimivat pankit ovat erittäin suuressa määrin rahoittaneet luotonantonsa euromääräisellä velalla markkinoilta. Valtion velka on niin ikään euromääräistä ja miltei kokonaan ulkomaisten sijoittajien hallussa”, Suvanto pohdiskeli.

Nyt on vielä aurinkoista, mutta illat pimenevät ja talvi tulee. Ainoa, mitä yhteiskunnalliset päätöksentekijät voivat tehdä työpaikkojen pelastamiseksi, on parantaa kilpailukykyä sekä suosia päätöksissään yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen luomista.

Anteeksi ranskani, mutta paska on iskenyt tuulettimeen.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

Markku Huusko, Raha, Suomen talous, Suomen talous, Talous, Raha