Maanantai 6.7.2015

Uusi Suomi uutiset

Nyt hehkutetaan lama-Suomea: ”Tuli lopulta yksi parhaista maailmassa”
Sisältö:
Maailman tunnetuimpiin suursijoittajiin lukeutuva amerikkalainen Jim Rogers hehkuttaa Suomen ja muiden Pohjoismaiden selviytymistä 1990-alun lamasta. Hän sanoo, että keskuspankkien pitäisi nyt ottaa mallia noista vuosista.
 
-Valtionlainojen tukiostot pitäisi lopettaa. Ohjauskorkojen ja ylipäänsä kaiken markkinoilla pitäisi antaa vapaasti löytää oma tasonsa. Se voi tarkoittaa joitakin konkursseja, Rogers kommentoi blogissaan.
 
Hän muistuttaa, että Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa oli sama tilanne 1990-luvun alussa.
 
-He antoivat yritysten kaatua ja tuska oli kova parin vuoden ajan. Sen jälkeen kaikki järjestettiin uudelleen ja Pohjoismaista tuli lopulta yksi parhaista osista koko maailman taloutta, Rogers kommentoi.
 
Hän vertaa tilannetta Japaniin, jossa keskuspankki on puuttunut maan taloustilanteeseen kovin toimin useaan otteeseen.
 
-Se ei toimi. Se ei ole ikinä toiminut. Ainoa asia mitä toimii ovat konkurssit. Antakaa ihmisten epäonnistua ja sitten aloittaa uudelleen.
 
Toinen tunnettu ja seurattu talousbloggaaja, talousnobelisti Paul Krugman puolestaan antoi Suomelle täyslaidallisen lauantaina. Lue Krugmanin kommentit täältä
Jim Rogers, Raha, Suomen talous, Suomen talous, Talous, Uusi Suomi, Raha
Kreikan Varoufakis innostui: ”Sopimus 24 tunnissa” - EKP hätäkokoukseen vielä illalla?
Sisältö:
Kreikassa on julkistettu viimeiset ovensuukyselyt kansanäänestyksen tuloksista samaan aikaan, kun äänestyspaikat sulkivat ovensa. Kaikkien kuusi Kreikan television pääkanavaa ennakoivat voittoa ei-äänille.
 
Skai TV:n mukaan ei-äänet saisivat 51,5 prosentin tuloksen ja Metron-tutkimuslaitoksen mukaan 49 prosentin tuloksista. Ovensuukyselyistä uutisoi muun muassa The Guardian.
 
Kreikan valtiovarainministeri Yanis Varoufakis sanoi omalla äänestyspaikallaan CNBC:lle, että Kreikan hallitus pystyy neuvottelemaan sopimuksen maan velkojien kanssa, vaikka ei-äänet voittaisivat. 
 
-Jos ei-äänet voittavat, voimme neuvotella sopimuksen 24 tunnissa, hän sanoi.
 
Myöhemmin sunnuntai-iltana Varoufakis otti sanojaan takaisin Twitterissä ja korosti sanoneensa, että sopimus voi syntyä 24 tunnissa.
 
 
The Guardianin Kreikan kirjeenvaihtajan Helena Smithin mukaan Kreikassa todella valmistaudutaan uusiin neuvotteluihin velkojien kanssa.
 
-Lähteeni Syriza-puolueesta kertovat, että hallituksen kärkinimet, mukaan lukien pääministeri Alexis Tsiprasin läheinen neuvonantaja Nikos Pappas, ovat pakanneet matkalaukkunsa ja ovat valmiit palaamaan Brysseliin.
 
Smith kertoo myös, että yhä rahat ovat loppu yhä useammasta pankkiautomaatista ainakin Ateenassa, koska pankit eivät enää pysty täyttämään niitä.
 
-Lähteiden mukaan opankkien tilanne on kriittinen ja ne tarvitsevat apua välittömästi, hän kertoo.
 
BBC:n taloustoimittaja Joe Lynam kertoi Twitterissä, että Euroopan keskuspankin EKP:n neuvosto aikoo järjestää hätäkokouksen vielä illalla, jos ei-äänet voittavat.
 
-Jos tulos on ”ei”, olen saanut tietää, että EKP:n neuvosto järjestää puhelinkokouksen heti, hän sanoo.
 

 

Euroopan keskuspankki EKP, Joe Lynam, Katja Incoronato, Kreikan kansanäänestys, Kreikan kansanäänestys, Raha, Talous, Yanis Varoufakis, Raha
Kuittaus Fennovoimaa kalliiksi moittineelle professorille: ”Ei kai sähkönkulutus voi olla poikkeustilanne Suomessa?”
Sisältö:
Energiatalouden ja voimalaitosopin emeritusprofessori Timo Korpela ihmettelee energiatalouteen erikoistuneen Aalto-yliopiston taloustieteen professorin Matti Liskin arviota, jonka mukaan Fennovoiman ydinvoimahanke on kallis tapa varautua poikkeustilanteisiin. Liski puhui Fennovoimasta Helsingin Sanomien haastattelussa torstaina.
 
-Mihin ihmeen poikkeustilanteisiin? Ajatushan on, että kallis ydinvoimala tuottaa niin sanottua perustehoa, koska sen käyttökulut ovat pienet. Ei kai sähkönkulutus voi olla poikkeustilanne Suomessa? Vai onko ajatus se, että naapurimaista Suomeen saa tulevaisuudessakin luotettavasti ja riittävästi pilkkahintaista sähköä, jonka tukiaiset maksavat noiden maiden kuluttajat ja veronmaksajat? Näin on nyt, mutta en laskisi sen varaan, Korpela kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa tänään.
 
Korpela sanoo, että jos vertailukohdaksi otetaan ydinsähkön 60 vuoden kokonaiskustannus tarvittavine siirto- ja varatehokustannuksineen, samoin perustein arvioituina tuuli- ja varsinkin aurinkosähkö tulevat merkittävästi kalliimmiksi. 
 
-Ne on tuona aikana uusittavakin kahteen tai kolmeen kertaan, hän huomauttaa.
 
Samaa asiaa kommentoi omassa mielipidekirjoituksessaan myös sähköinsinööri Gustaf Åberg, joka on Liskin kanssa samaa mieltä perinteisen sähkölämmityksen eduista. Åbergin mukaan sähkölämmityksen avulla voidaan saada ”melkoinen helpotus” huippukuormitusten ongelmatilanteisiin.
 
-Näyttääkin voimakkaasti siltä, että perinteinen sähkölämmitys on lähes elinehto, jos haluamme turvata sähkön riittävyyden ja toimintavarmuuden tulevaisuuden Suomessa, hän kirjoittaa.
 
Fennovoima jätti työ- ja elinkeinoministeriöön rakennuslupahakemuksen Hanhikiven ydinvoimalalle tiistaina. Samassa yhteydessä julkistettiin kohua herättänyt omistusjärjestely, jossa Fennovoiman yhdeksi omistajaksi tulee kroatialainen Migrit Solarna Energija. Muun muassa useat vihreät poliitikot nostivat esiin sen, että kroatialaisyhtiön omistussuhteet viittaavat Venäjälle. 
Fennovoima, Fennovoiman ydinvoimahanke, Fennovoiman ydinvoimahanke, Gustaf Åberg, Matti Liski, Raha, Sähkölämmitys, Talous, Timo Korpela, Uusi Suomi, Uusiutuvat energianlähteet, Raha
Asiantuntija: Tässä on Kreikan todellinen ongelma - ”Mitä, jos he äänestävätkin kyllä?”
Sisältö:
Tunnettu talousbloggaaja, brittiekonomisti Edward Hugh sanoo, ettei Kreikan kansanäänestyksen olennaisin ongelma ole se, jos kreikkalaiset äänestävät huomenna sunnuntaina ”ei” velkapaketin ehdoille ja siten myös eurolle.
 
-Todella monimutkainen ongelma seuraa siitä, jos he äänestävätkin ”kyllä”, Hugh toteaa Twitterissä.
 
Hänen mukaansa tulevaisuus ei sen jälkeen ole mitenkään yksinkertainen.
 
-Jotta neuvottelut saadaan uudelleen käyntiin, pitää ensin kysyä, kuka hallitsee Kreikkaa. Ja seuraavaksi, kauanko uusi hallinto kestää poliittisesti, Hugh luettelee ja ennakoi Kreikkaan uusia vaaleja, jos kyllä-äänet voittavat.
 
The Guardianin mukaan gallupit povaavat lähes tasatulosta Kreikan kansanäänestykseen. Yleisesti ennakoidaan, että maa aloittaa neuvottelut kolmannesta velkapaketista, jos kyllä-äänet voittavat. Jos ei-äänet voittavat, sitä pidetään lähtölaukauksena Kreikan eurosta eroamiselle.
 
-Se, mikä on varmaa on se, että maanantaina Kreikka kohtaa massiiviset talousongelmat ja on lisäksi syvästi kahtiajakautunut maa, kreikkalainen politiikan professori Nikos Marantzidis sanoo uutistoimisto Bloombergille.
 
Kreikan valtiovarainministeri Yanis Varoufakis tuli lauantaina julkisuuteen ja haukkui Kreikan velkojia ”terroristeiksi”.
 
-Sillä, mitä he tekevät Kreikalle on nimi; terrorismi. Bryssel ja troikka haluavat kyllä-äänten voittavan, jotta he voivat nöyryyttää kreikkalaisia, hän sanoi espanjalaisen El Mundo -lehden haastattelussa.
 
Varoufakisin mukaan Euroopan keskuspankki EKP käski Kreikkaa sulkemaan pankit täksi viikoksi pelotellakseen ihmisiä. 
 
Varoufakisin ulostulo on tulkittu viestiksi siitä, että hän ei ole neuvottelemassa uudesta velkapaketista, jos kyllä-äänet voittavat sunnuntaina.
 
-En ole asiantuntija, mutta sanoisin, että luotottajien kutsuminen terroristeiksi ei ole kovin rakentava tapa neuvotella sopimuksesta, ABN Amron pääanalyytikko Nick Kounis tviittaa
Edward Hugh, Kreikan kansanäänestys, Kreikan kansanäänestys, Nick Kounis, Nikos Marantzidis, Raha, Talous, Uusi Suomi, Yanis Varoufakis, Raha
Talousnobelisti laukoo suorat sanat Suomelle: ”Voisi olla eeppinen katastrofi”
Sisältö:
On masentavaa ajatella Kreikkaa näinä päivinä, joten puhutaan Suomesta. Näin kirjoittaa yksi maailman tunnetuimmista ekonomisteista, amerikkalainen talouden nobelisti ja taloustieteen professori Paul Krugman kolumnissaan The New York Timesissa.
 
Hän kehuu Suomen eroavan Kreikasta erityisesti mitä tulee korruptioon ja toteaa Suomen olevan EU:n mallioppilas täysin päinvastoin kuin Kreikka. Mutta arvosteltavaakin löytyy.
 
-Talouden alamäki on kestänyt nyt kahdeksan vuotta ja leikannut bkt:sta / kansalainen 10 prosenttia eikä luisun loppua näy. Itse asiassa, jos Etelä-Euroopassa ei olisi meneillään painajainen, Suomen talouden ongelmia voisi kuvailla eeppiseksi katastrofiksi, Krugman lataa.
 
Krugmanin mukaan itse asiaa koko Pohjois-Eurooppa on samassa jamassa, hänen mukaansa myös Tanska, joka ei kuulu yhteisvaluutta euroon.
 
-Nämä maat pärjäävät paljon heikommin kuin Ranskan, jonka taloutta toimittajat moittivat, mutta joka tällä hetkellä pysyttelee pinnalla paljon paremmin kuin yksikään muu Euroopan maa Saksaa lukuunottamatta, Krugman lataa.
 
Suomen osalta hän muistuttaa lisäksi, että valtion velkaantuminen ei ole mikään ongelma. 
 
-Sen sijaan kyse on metsäteollisuuden tuotteiden heikosta kysynnäs. Ne ovat edelleen valtaosa kansallisesta viennistä. Lisäksi ongelma on suomalaisen valmistusteollisuuden alamäki, erityisesti Nokian osalta.
Euroalue, Paul Krugman, Raha, Suomen talous, Suomen talous, Talous, Uusi Suomi, Raha
Kreikan mystinen 470 milj. € ihmetyttää: Onko tämä laitonta rahaa?
Sisältö:
Euroopan keskuspankki EKP aloitti viikolla laajan selvityksen Kreikan keskuspankin maan hallitukselle mahdollisesti myöntämästä 470 miljoonan euron lainasta. Suorat lainat keskuspankeilta maan hallituksille ovat euroalueella kiellettyjä.
 
Asiasta kertoo saksalaislehti Frankfurter Allgemeine Zeitung, jonka mukaan kyseessä on vanha, ennen Maastrichtin sopimuksen solmimista myönnetty laina. Lehden tietojen mukaan Kreikan valtion oli määrä maksaa laina takaisin keskuspankille kesäkuun loppuun mennessä, mutta näin ei tapahtunut. 
 
-Jos saksalaiset lehtitiedot pitävät paikkansa eikä Kreikan valtio ole maksanut velkaansa keskuspankille, EKP:n jatkotuki Kreikalle on hyvin kyseenalainen. EKP:n on tämän jälkeen erittäin vaikeaa perustella hätärahoitustaan kreikkalaisille pankeille, JP Morganin ekonomisti Greg Fuzesi kommentoi ruotsalaiselle uutistoimisto Direktille
 
EKP ilmoitti viime sunnuntaina jäädyttäneensä kreikkalaispankkien hätälainat 89 miljardiin euroon.
Euroopan keskuspankki EKP, Kreikan velkakriisi, Kreikan velkakriisi, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
EVM sanoi sen ääneen: Kreikan default on totta
Sisältö:

Euroopan vakausmekanismi on virallisesti luokitellut Kreikan maksukyvyttömäksi.

Tänään iltapäivällä EVM lähetti tiedotteen, jossa tiistaina erääntyneen IMF-erän jättäminen maksamatta tarkoittaa maksukyvyttömyyttä (englanniksi default).

EVM ei kuitenkaan ryhdy mihinkään toimiin tilanteen vuoksi. Rahasto voisi sääntöjensä mukaan laittaa kaikki Kreikan noin 145 miljardin euron lainat perintään jo tänään. Näin ei kuitenkaan tapahdu.

- Kreikka on rikkonut sitoomuksensa velkojilleen. Tästä voi seurata hyvin vakavia seurauksia Kreikan taloudelle ja kreikkalaisille, vakausrahaston toimitusjohtaja Klaus Regling totesi tiedotteessa.

Rahaston mukaan IMF-erän laiminlyönti ei toistaiseksi vaikuta itse rahaston toimintaan tai sen kykyyn jatkaa lainaohjelmia euron velkapaketteihin sitoutuneille maille.

EVM, Kreikan velkakriisi, Kreikan velkakriisi, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Kreikka-ministerin väite: Salainen, uusi sopimus on jo olemassa
Sisältö:

Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis kertoo Irlannin yleisradioyhtiö RTE:n haastattelussa, että Kreikka ja sen velkojat ovat päässeet sopuun maan velkaohjelmasta.

Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem kuitenkin ehti jo perjantaina kiistää tiedot mistään sopimuksista.

Varoufakisin mukaan Kreikka ja euromaat ovat käyneet viikolla epävirallisia neuvotteluita, joissa Kreikalle olisi tarjottu uutta sopimusta velkataakan pienentämiseksi.

Viime viikonloppuna euromaat ilmoittivat ykskantaan, että neuvotteluita ei Kreikan kanssa jatketa ja maan velkaohjelma päättyi keskiviikkona. Uudesta tukipaketista voidaan toki neuvotella, mutta se tehdään Euroopan vakausmekanismin sääntöjen mukaan.

Sunnuntaina kreikkalaiset äänestävät, tulisiko maan hyväksyä sille tarjotut talousleikkaukset. Leikkaukset olivat edellytyksenä euromaiden vakausmekanismin käytölle.

Kreikka jätti tiistaina maksamatta Kansainväliselle valuuttarahastolle muutaman miljardin euron erän hätälainoja.

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras on luvannut, että kreikkalaisten äänestäessä kyllä leikkauksille, hän ottaa ja lähtee välittömästi Brysseliin allekirjoittamaan sopimusta.

Varoufakisin mukaan jos kansanäänestyksen tulos on ei leikkauksille, Kreikkaa varten on salassa jo tehty uusi sopimus hätäavusta.

Kreikka-ministerien lausunnot ovat sikäli hämmentäviä, että sen velkojien mukaan mitään sopimusta ei enää ole olemassa.

IMF arvioi eilen, että Kreikan velkataakkaa tulisi leikata ja maalle tarjota vielä uudet noin 50 miljardia euroa hätärahoitusta.

Euriparlamentaarikko Liisa Jaakosaari (sd.) kritisoi ankarasti tänään Uuden Suomen haastattelussa Kreikan järjestämää kansanäänestys.

Euroopan unioni, Gianis Varoufakis, Kreikan velkakriisi, Kreikan velkakriisi, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Wikileaks-vuoto: Angela Merkel ymmärsi jo 2011, ettei Kreikka maksa
Sisältö:

Tuoreen Wikileaks-vuodon perusteella Saksan liittokansleri Angela Merkel tiesi jo vuonna 2011, ettei Kreikka kykene suoriutumaan veloistaan. Asiasta kirjoittaa Irish Times –lehti.

Tuolloin IMF ja euromaat rakensivat Kreikan toista apupakettia, jonka tarkoitus oli pitää velkataakan alle musertuva maa eurossa.

Irlantilainen toimittaja Derek Scally kertoo saaneensa käsiinsä Wikileaksilta raportin Yhdysvaltojen turvallisuuspalvelu NSA:n nauhoittamasta puhelusta. Scally on julkaissut raportin myös Twitterissä.

Raportoidussa puhelussa Merkel keskustelee avustajansa kanssa lainapaketista ja Kreikan maksukyvystä. Merkel ei raportin mukaan pitänyt todennäköisenä, että Kreikka kykenisi uudistamaan talouttaan riittävästi velanmaksun takaamiseksi.

Merkelin raportoidaan pohtineen kahta vaihtoehtoa: Kreikan velkojen leikkausta ja tulonsiirtounioniin siirtymistä. Molemmat vaihtoehdot ovat olleet esillä asiantuntijapuheenvuoroissa euron kriisin ratkaisemiseksi.

Yhdysvaltojen ja Saksan välillä puhkesi diplomaattinen kriisi, kun lokakuussa 2013 paljastui NSA:n vakoilleen Saksan johtoa usean vuoden ajan. Wikileaksin vuotaman raportin kerrotaan olevan peräisin tästä aineistosta.

Miksi Kreikka ei saa leikata velkojaan?

Verkkolehti Voxin toimittaja Matthew Yglesias analysoi kirjoituksessaan sitä, miksi Saksa ja Merkel halusivat pitää Kreikan eurossa lainapakettien voimin vuonna 2011 ja siitä eteenpäin. Yglesias pitää yhtenä luotettavana lähteenä NSA-nauhoitusta.

Yglesiasin tulkinta on se, että Saksa ja muut tiukkaa julkisen talouden kuria vaatineet pohjoisen euromaat pyrkivät saamaan lainapaketeilla vaikutusvaltaa Kreikan taloudenpitoon.

- Ei ole yllätys, että Merkel yksityisessä keskustelussa myöntää Kreikan olevan kestämättömän velkataakan alla, Yglesias kirjoittaa.

- Kreikan velkojat tietävät, etteivät he tule saamaan koskaan rahojaan. Miksi he kuitenkin haluavat pitää saatavat kirjanpidossaan?

Yglesiasin tulemana on, että kyse on poliittisesta vaikutusvallasta. Euron pohjoiset maat kykenevät vaatimaan Kreikalta talousuudistuksia tasan niin kauan kuin maata pidetään pystyssä lainapaketeilla. Jos tätä vipua ei ole, Kreikka voi tehdä mitä haluaa.

Samaan suuntaan on tulkinnut vasemmiston Jussi Saramo Puheenvuoron blogikirjoituksissaan. Saramon tulkinta on se, että talousajattelussaan oikealla olevat puolueet pyrkivät pienentämään valtion roolia Kreikan taloudessa velkaruuvia kiristämällä.

Näkemys on hyvin yleinen myös Kreikassa, erityisesti vasemmistopuolue Syrizan kannattajien keskuudessa.

Niin sanotun troikan (IMF, komissio ja euromaat) tällä viikolla julkaisemalla listalla on ollut merkittäviä vaatimuksia yksityistää valtion omistamaa perusinfrastruktuuria, kuten satamia, lentokenttiä ja sähköyhtiöitä.

Der Spiegel –lehti julkaisi tänään englanninkielisen jutun Saksan vastuista Kreikka-pakettien osalta. Spiegelin laskemissa Saksan liittovaltio on taannut kaikkiaan noin 84 miljardin euron edestä Kreikka-velkoja.

Nämä takaukset laukeaisivat, jos Kreikka ilmoittaisi nyt, ettei se aio maksaa senttiäkään valtionvelastaan. Tosin takauksen ulottuvat vuodesta 2020 vuoteen 2040 asti, mikä tarkoittaisi noin 2 miljardin euron vuotuista kuluerää Saksalle. Saksan bruttokansantuote on jonkin verran yli 3 000 miljardia euroa.

Suomen vastuiden on laskettu olevan pahimmassa tapauksessa noin 4 miljardia euroa. Tämä tarkoittaisi noin 200 miljoonaa vuodessa kuluja saman 20 vuoden ajanjaksolla.

Voxin Yglesias ihmettelee sitä, miksi Hollanti, Itävalta ja myös Suomi antaa päättäjäpuheenvuoroissaan kuvan siitä, että Kreikan velat olisi joskus mahdollista maksaa pois ja että niillä olisi jokin todellinen euromääräinen arvo. Näin ei Yglesiasin mielestä ole.

Voxin Yglesias ei tosin moiti vain Saksaa ja pohjoisia eurovaltioita. Myös kreikkalaiset poliitikot "tanssivat samaa tanssia" velan kanssa pyytäessään helpotuksia hätälainapaketin ehtoihin ja talouskurivaatimuksiin. Tämä siitä huolimatta, että Kreikassa tiedetään Yglesiasin mielestä aivan hyvin, ettei 11 miljoonan asukkaan maa voi maksaa. Kreikan velka on tänään 40 000 euroa jokaista asukasta kohden, vauvasta vaariin.

Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) puolestaan kuvaa tänään Helsingin Sanomissa julkaistussa esseessään Kreikan velan kanssa käytävää kamppailua pohjimmiltaan Euroopan unionin kipuiluksi.

Optimistinen unioni laajeni ja lupaili liikaa ja liian hyvällä tahdolla kehitystä uusille jäsenilleen:

Kreikka ja Suomi liittyivät Euroopan unioniin samasta syystä: ne halusivat kirkastaa kansainvälistä asemaansa. Ne hakeutuivat rahaliittoon samasta syystä: pyrittiin periferiasta päättäviin pöytiin ja tavoiteltiin talouden vakautta, Harakka kirjoittaa.

Moni kreikkalainen toivoi aidosti, että rahaliiton kuri taltuttaisi läpitunkevan korruption ja pinttyneen hyvä veli -järjestelmän. Kävi kuitenkin päinvastoin. Matalien korkojen ansiosta poliitikoilla oli entistä enemmän jaettavaa kavereilleen, ja kansalaiset tottuivat vaatimaan lisää etuja ja tukia.

Kreikka järjestää sunnuntaina kansanäänestyksen siitä, tulisiko hallituksen taipua troikan vaatimuksiin talousuudistuksista. Hallitseva Syriza on ilmoittanut, ettei se kannata uudistuksia ja haluaa neuvotella uuden hätäpaketin. Euromaille tämä käy, mutta kansanäänestykseen asti neuvottelut ovat jäissä.

Angela Merkel, Euroopan unioni, Euroopan velkakriisi, Jussi Saramo, Kreikan velkakriisi, Kreikan velkakriisi, Raha, Talous, Teemu J. Kammonen, Timo Harakka, Raha
Professori: Fennovoiman Migrit-käänteen taustalla onkin Fortum
Sisältö:

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund epäilee kroatialaisen Migrit Solarna Energijan kykyä ryhtyä Fennovoiman omistajaksi.

Lund arvioi, että Fennovoima saattaa pelata aika. Energiayhtiö Fortum on kertonut, että on valmis tulemaan Fennovoiman omistajaksi, jos sen suunnittelema vesivoimaratkaisu Venäjällä onnistuu.

Migrit Solarna Energijan pääoma on noin 26 000 euroa ja sillä on yksi työntekijä, joten kyse on melko pienestä toimijasta alalla.

–Kun katsotaan historiallisesti ydinvoimaa, niin en ole koskaan kuullut, että olisi tuollainen omistaja. Uskottavuus on aika heikko. Kysymyshän on myös siitä, että omistajalla pitää jonkinlaista tietoa olla energiasta ja ratkaisuista, Lund sanoo Uudelle Suomelle.

Lundin mukaan Migrit Solarna Energija ”saattaa olla bulvaani, joka myy omistusosuutensa aika nopeasti”.

–Toinen vaihtoehto on, että pelataan aikaa, Lund sanoo ja toteaa pitävänsä tätä vaihtoehtoa todennäköisempänä.

–Kuitenkin Fortum käy näitä neuvotteluja vesivoimaosuuksista. Neuvottelut eivät missään vaiheessa katkenneet. Kysymys on varmaan kauppahinnasta. Kysymys on siitä, että nämä neuvottelut ovat vieneet enemmän aikaan, eikä päätöstä ole saatu, hän lisää.

Fortum kertoi Helsingin Sanomille tänään, että se on valmis tulemaan mukaan Fennovoiman omistajaksi, jos sen neuvottelut Venäjällä Rosatomin kanssa onnistuvat ja Fortum saa tavoittelemansa enemmistön uudessa vesivoimayhtiössä.

Lund korostaa, että Migrit Solarna Energijan tuloon Fennovoiman omistajaehdokkaaksi saattaa liittyä myös sellaista tietoa, mitä julkisuudessa ei kerrota.

Fennovoima, Fennovoiman ydinhanke, Fennovoiman ydinvoimahanke, Linda Pelkonen, Migrit Energije, Peter Lund, Raha, Talous, ydinvoima, Raha
Kotipizzan anti onnistui: 25,5 milj. € ja pörssinimi PIZZA
Sisältö:

Kotipizzan listautumisanti toteutuu. Yhtiö ilmoitti tänään, että se on onnistunut keräämään annilla 25,5 miljoonaa euroa. Jatkossa Kotipizzan osakkeilla voi siis käydä kauppaa Helsingin pörssissä.

Osakkeiden merkintähinnaksi muodostui lopulta 5 euroa. Yhtiön koko osakekannan markkina-arvoksi tulee näin 31,8 miljoonaa euroa.

Kaupankäynti pörssissä alkaa Kotipizzan arvion mukaan 7.7. Tämän jälkeen nähdään, minkä arvoiseksi osakemarkkinat arvottavat uuden pörssiyhtiön.

Kotipizzan tunnus pörssissä on PIZZA.

Anti, Kotipizza, Listautuminen, Pörssi, Pörssi, Raha, sijoittaminen, Talous, Uusi Suomi, Raha
Timo Soini kommentoi Kreikan tilannetta radiossa
Sisältö:

Ulkoministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kommentoi Kreikan tilannetta tänään Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

- Aletaan olla yhdessä uudessa vaiheessa. Jäljellä on vain huonoja vaihtoehtoja. Kustannuksia tulee joka tapauksessa, Soini sanoi.

- Kreikka on, ellei maksukyvytön, niin kaksi minuuttia vaille, hän sanoi.

Soini sanoi pitävänsä demokratiassa luovuttamattomana arvona sitä, että maalla on itsenäinen oikeus pitää kansanäänestys, minkä vuoksi hän ei Kreikan sunnuntain kansanäänestystä kritisoi. Soini kuitenkin huomautti, että äänestyskysymyksen teksti on epäselvä. Poikkeuksellista on Soinin mukaan myös se, että pääministeri Alexis Tsipras kehottaa kansalaisia äänestämään ei.

Soinin mielestä Kreikan tapaus on laaja moraalinen kysymys.

- Kreikan tilanteessa on kysymys saksalaisten ja ranskalaisten pankkien pelastamisesta. Ne on pelastettu ja tilalla ovat veronmaksajien rahat, Soini kritisoi.

Euroryhmä totesi eilen, että ennen sunnuntain kansanäänestystä ei keskustella Kreikan mahdollisesta kolmannesta pelastuspaketista. Tsipras vahvisti eilen illalla tv-puheessa, että kansanäänestys pidetään suunnitellusti sunnuntaina. Tsipras syytti velkoja kiristyksestä.

Alexis Tsipras, Jenni Tamminen, Kreikan velkakriisi, Raha, Talous, Timo Soini, Raha
Euroryhmä: Kreikka voi hakea 3. pakettia, nyt ei apua heru
Sisältö:

Euroryhmä eli Euroopan rahaliiton valtiovarainministerien puhelinkokous käsitteli tänään Kreikan pyyntöä jatkaa neuvotteluita lainaohjelman jatkosta.

Ryhmä keskusteli puhelimessa. Kokouksen päätös oli selvä: Kreikka voi hakea kolmatta tukipakettia, mutta nykyistä ei enää jatketa.

Kolmannesta tukipaketista päättämiseen euroryhmällä ei ollut puhelinkokouksessa rahkeita, vaan mahdollinen hakemus käsitellään normaalisti.

- Euromaat ovat edelleen valmiita neuvottelemaan Kreikan kanssa tilanteen ratkaisusta. Ensin täytyy kuitenkin katsoa kansanäänestyksen tulos, valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kommentoi tänään kokousta.

- Jotta mahdollisissa neuvotteluissa päästäisiin alkua pidemmälle, Kreikan on laadittava realistinen suunnitelma talouden pelastamiseksi tarvittavista toimista ja sitouduttava sen toimeenpanoon. Pääministeri Tsipraksen tämänpäiväinen puhe ei valitettavasti vahvistanut luottamusta Kreikan hallituksen yhteistyöhaluun.

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras kehotti tänään uudelleen kreikkalaisia äänestämään sunnuntaina euroryhmän ja Kreikan velkojien vaatimia leikkauksia vastaan.

Tsipras on kertonut, että hän ehkä eroaa, jos kreikkalaiset kääntyvät sen puoleen, että tiukat talousleikkaukset toteutetaan. 

Euron kriisi, Kreikan velkakriisi, Kreikan velkakriisi, Kreikka, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Fennovoima Valion irtautumisesta: ”Ei hetkauta”
Sisältö:

Fennovoima kommentoi elintarvikeyhtiö Valion tuoretta ilmoitusta myydä omistamansa Majakkavoiman osakkeet. Majakkavoima on osakas Voimaosakeyhtiö SF:ssä, joka omistaa Fennovoiman.

–On ikävää, että Valio on tehnyt tuollaisen päätöksen, mutta jokainen omistaja tekee päätökset itse, Fennovoiman tiedottaja Heli Nikula sanoo Uudelle Suomelle.

Valion omistusosuus oli hänen mukaansa niin pieni, ettei sillä ole dramaattisia vaikutuksia Fennovoimaan.

–Ei hetkauta meitä tällä hetkellä suuntaan eikä toiseen, Nikula sanoo.

Valion omistus Majakkavoimasta oikeuttaisi noin 1,6 prosentin osuuteen Fennovoiman mahdollisesti tuottamasta sähköenergiasta.

–Nythän meidän kotimainen omistus yltää siihen mitä ministeriö edellyttää eli vähintään 60 prosenttia, Nikula kertoo.

 

Fennovoima, Fennovoiman ydinvoimahanke, Fennovoiman ydinvoimahanke, Linda Pelkonen, Raha, Valo, ydinvoima, Raha
Päätös tehty: Valio irtautuu Fennovoimasta
Sisältö:

Maitoyhtiö Valio ilmoittaa luopuvansa Majakkavoiman osakkeistaan. Yhtiön hallitus päätti asiasta tänään.

Majakkavoima on yksi Voimaosakeyhtiö SF:n osakas. SF taas on Fennovoiman omistaja.

- Maitomarkkinoiden tilanne on sellainen, että emme halua sitoa pääomaa Fennovoiman hankkeeseen Majakkavoiman osakkuuden tai osakepääoman korotuksen kautta, vaan päätimme sen sijaan laittaa Majakkavoiman osakkeet myyntiin, sanoo Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto.

Valion omistus Majakkavoimasta oikeuttaisi noin 1,6 % osuuteen Fennovoiman tuottamasta sähköenergiasta, yhtiö kertoo.

Fennovoima jätti eilen ydinvoimalalupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriöön. Samalla Fennovoima tiedotti uudesta kroatialaisesta omistajasta, jonka kytkökset viittaavat Venäjään.

MTV arvioi Valion ja Fennovoiman suhdetta ja kirjoitti viime vuonna, että Fennovoima ei kestä yhtään irtiottoa suomalaisomistajilta.

Valion irtautumisen jälkeen Fennovoimaan jää omistajiksi kaksi suomalaisyritystä: Myllyn Paras ja Outokumpu. Muut suomalaisomistajat ovat kuntien sähköyhtiöitä. Fennovoiman omistajat, joissa Valio on yhä mainittu, näet täältä.

Fennovoima, Fennovoiman ydinvoimahanke, Majakkavoima, Raha, Talous, Uusi Suomi, Valio, Raha