Keskiviikko 22.10.2014

Uusi Suomi uutiset

Saatat tehdä virheen joka aamu: ”Käytä näin ensimmäiset 10 minuuttia”
Sisältö:

Työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen erikoistunut yritysjohdon konsultti ja sosiaalipsykologi Ron Friedman kehottaa työtehostaan huolestuneita ihmisiä ottamaan oppia huippukokeista.

Ravintolamaailmassa tunnettu ranskalainen sanonta "mise en place" tarkoittaa valmistautumista työpäivään: ruoka-aineiden ja välineiden asettamista saataville sekä muun muassa reseptien läpikäymistä ennen kokkaamisen aloittamista.

Käytäntö on yleistettävissä esimerkiksi toimistotyöhön, Friedman uskoo Psychology Todayn kirjoituksessaan. Hänen mukaansa moni toimistotyöläinen tekee virheen aloittaessaan päivänsä sähköpostien ja ääniviestien läpikäymisellä.

– Monin tavoin tämä on huonoin tapa aloittaa päivä. Tällainen toiminta kaappaa keskittymisemme ja asettaa meidät reaktiiviseen tilaan, jossa toisten ihmisten prioriteetit nousevat keskiöön, Friedman kirjoittaa.

Hänen mukaan päivä olisi parempi aloittaa lyhyellä, noin 10 minuutin suunnittelusessiolla: ”älyllisellä mise en place -hetkellä”. Tämän suunniteluhetken aikana tulisi syntyä ennen kaikkea tehtävälista, jossa jokainen tehtävälauseke alkaisi teonsanalla, verbillä.

–Se tekee aikomuksistasi konkreettisia, Friedman perustelee.

Raha, Talous, Työelämä, Uusi Suomi, Raha
Asiantuntija huolestui oudosta ilmiöstä Suomessa: “Sääli”
Sisältö:

Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen ennakoi tuloerojen kasvavan Suomessa parin seuraavan vuosikymmenen aikana kahdesta syystä: suomalaiset eivät säästä kartuttaakseen varallisuutta ja väestö ikääntyy.

-Nykyään meitä ei millään tavoin kannusteta kasvattamaan varallisuuttamme. Suuri osa suomalaisista ei säästä juuri lainkaan, paitsi hankkimalla itselleen asunnon. Eläkejärjestelmämme hoitaa eläkesäästämisen puolestamme, mikä ei sekään kannusta säästämään. Se on sääli, Sorjonen toteaa katsauksessaan.

Hän muistuttaa, että säästäminen ja sijoittaminen rakentavat puskureita yllätysten ja huonojen aikojen varalle ja pakottavat opettelemaan talousasioita. Ilman säästöjä ja sijoituksia ei voi olla myöskään pääomatuloja.

Vuonna 2012 vain noin 900 000 henkilöä maksoi Sorjosen mukaan Suomessa pääomatuloistaan veroa.

-Moni pitääkin ongelmana sitä, että pääomatulot keskittyvät verraten pienelle joukolle ihmisiä. Todellinen ongelma on kuitenkin se, että valtaosa kansasta ei ansaitse lainkaan pääomatuloja, hän sanoo.

Sorjosen mukaan  pääomatuloverotuksen viime vuosien järjestelmällinen kiristäminen kasvattaa tuloeroja Suomessa, koska se tappaa suomalaisen kansankapitalismin.

-Muutoksia on kaiketi ohjaillut ainakin halu rajoittaa hyvätuloisten mahdollisuuksia muuttaa palkkatulojaan kevyemmin verotetuksi pääomatuloksi. Samalla on lentänyt lapsi pesuveden mukana. Nyt pienituloinen yksityishenkilö ei yksinkertaisesti kaipaa pörssiyhtiöiden maksamia osinkoja, koska niitä verotetaan ankarammin kuin hänen palkkatuloaan.

Sorjonen huomauttaa, että väestön ikääntyminen kasvattaa tuloeroja, koska eläkeläisten osuus väestöstä kasvaa ja työssä käyvien osuus laskee.

-Eläke on aina huomattavasti palkkaa pienempi, joten tulot laskevat eläkkeelle siirtymisen myötä. Hyvätuloisista työntekijöistä tulee keskituloisia eläkeläisiä, keskituloisista ehkä pienituloisia eläkeläisiä. Tulonjako muuttuu, koska eläkkeelle siirtyviä on huomattavasti aikaisempaa enemmän. Tämä on luonnollisten syiden aiheuttamaa tulonjaon vinoutumista, johon emme voi vaikuttaa.

Pasi Sorjonen, Raha, säästäminen, Talous, Tuloerot, Tuloerot, Uusi Suomi, Raha
Ostaisitko auton näin? ”Jopa 2 400 € halvempaa”
Sisältö:

Suomeen rantautunut käytettyjen autojen metahakukone AutoUncle on vertaillut yksityisten myyjien ja kauppiaiden myymien käytettyjen autojen hintapyyntöjä. Eroja keskimäärin on.
 
–Vertailu osoittaa, että yksityisiltä voi ajoneuvon ostaa mallista riippuen noin 500 - 1 000 euroa halvemmalla, AutoUncle kertoo tiedotteessaan.
 
Selkeästi suurin ero löytyy Audi A6 C6 –mallin kohdalla, jossa yksityisten tarjoukset ovat keskimäärin 2 400 euroa halvempia.
 
–Tämä on vertailussa varsin merkittävä ero, joka tarkoittaa, että yksityismyyjät luopuvat Audeistaan nyt varsin edulliseen hintaan, AutoUncle kertoo.
 
AutoUncle kävi läpi 120 000 suomalaista autojen myynti-ilmoitusta ja erotteli yksityishenkilöiden ja välittäjien vaihtoautotarjonnan.
 
AutoUncle on listannut yli 130 000 suomalaista vaihtoautojen myynti-ilmoitusta. Palvelu on perustettu Tanskassa ja se toimii yhdeksässä Euroopan maassa.

 
 

 

Autokauppa, Uusi Suomi, Raha
Björn Wahlroos rysän päältä kiinni: ”Rahastaa hyväuskoisia”
Sisältö:

Osakesijoittaja ja pitkäaikaissäästämisen asiantuntija Mika Hyttinen lyttää Björn Wahlroosin hehkuttaman hedge-rahaston huomenna tiistaina julkistettavassa kirjassaan Vaurastu kuin Warren Buffet (Talentum).

Vuonna 2002 Sampo Pankki toi markkinoille uuden Eliksir-nimisen hedge-rahaston, jota Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos mainosti vuosikertomuksessa.

–Rahastopuolella haluan erityisesti mainita innovatiivisen tuoteuutuuden, Eliksirin, joka on myös henkilöasiakkaille tarkoitettu absoluuttisen tuoton rahastoihin sijoittava rahasto. Se on ensimmäinen laatuaan Suomessa, Wahlroos kertoi vuosikertomuksessa.

Hyttinen on Wahlroosin kanssa eri mieltä.

–Rahaston innovatiivisuudesta en ole Wahlroosin kanssa samaa mieltä, koska ajatus hyväuskoisten ja laskutaidottomien rahastamisesta on tuhansia vuosia vanha, Hyttinen kirjoittaa.

Hän kertoo valikoineensa Eliksirin esimerkikseen kirjassa, koska se on Suomen ensimmäinen piensijoittajille avoin ja korkeaa positiivista tuottoa kaikissa markkinaolosuhteissa lupaava rahasto.

–Eikä ole mikään itsestäänselvyys, että rahasto on yli kymmenen vuoden jälkeen hengissä! Eliksirin tuottohistoria on nyt helposti saatavilla, ja siitä voidaan todeta, että rahaston menestys on ollut riskiin nähden heikkoa.

Hyttinen korostaa, että silloinen salkunhoitaja esitti Kauppalehden haastattelussa rahaston tuottotavoitteeksi 8-10 prosenttia, olkoon markkinoiden suunta mikä tahansa. Tuottohistoria kuitenkin paljastaa, että tuotto on mennyt miinuksen puolelle vuosina 2008 ja 2011.

–Idea riskittömästä riskituotosta on jo perusasetelmaltaan niin vinossa, että lopputuloksena tuskin voi olla mitään kovin kestävää, Hyttinen toteaa.

Eliksir-rahastoa hoitaa nykyisin Danske Bank, jolle Sampo on myynyt Sampo Pankin.

Hedge-rahastojen tavoitteena on positiivinen tuotto kaikissa markkinaolosuhteissa. Hyttinen suhtautuu tähän ajatukseen kriittisesti, ja korostaa, että kokonaan ilman riskiä ei voida saada suurta tuottoa, etenkään suurille sijoituksille.

–Koko perusasetelma on oikeastaan järjenvastainen, enkä voikaan suositella hedge-rahastoihin sijoittamista, Hyttinen kirjoittaa.

Hyttinen kertoo miljardööri Warren Buffetin valtavirrasta poikkeavasta sijoitusstrategiasta kirjassaan Vaurastu kuin Warren Buffet. Uusi Suomi listasi kirjan tärkeimmät opit. Lue koko juttu täältä.

Björn Wahlroos, Danske Bank, Hedge-rahastot, Linda Pelkonen, Mika Hyttinen, Raha, Sampo, Raha
Miljardööri tyrmää yleisen harhaluulon – Uutuuskirjassa 5 vinkkiä rikastumiseen
Sisältö:

Lukuisia kertoja maailman rikkaimmaksi rankattu bisnessijoittaja, miljardööri Warren Buffett ei usko yhteen yleisimmistä sijoitusohjeista: osakesalkun hajauttamiseen.

–Hajauttaminen on tietämättömyydeltä suojautumista. Siinä on hyvin vähän järkeä niille, jotka tietävät, mitä ovat tekemässä, Buffet on sanonut huomenna tiistaina julkistettavan Vaurastu kuin Warren Buffett -kirjan mukaan (Talentum).

Osakesijoittajan ja pitkäaikaissäästämisen asiantuntijan Mika Hyttisen kirjoittamassa kirjassa avataan Buffettin menestykseen johtanutta sijoittamisstrategiaa.

–Buffettin mielestä hajauttaminen ei suojaa riskiltä, jos sijoittaja ei ymmärrä mihin sijoittaa, eikä osaa arvioida riskisijoituksen tulevaisuutta. Ja silti suurin osa sijoitusalan asiantuntijoista perustaa riskisijoittamisensa jollekin aivan muulle kuin Buffettin bisnestyylille, Hyttinen kirjoittaa.

Hän viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan allokaatio, eli riskisijoitusten jakaminen eri omaisuusluokkien (osakkeet, korkotuotteet) kesken, selittää yli 90-prosenttisesti sijoittajan saamat tuotot, joten omaa ajattelua ei juuri tarvita. Idean mukaan sijoitusten hajauttaminen ympäri maailmaa eksoottisiin rahastoihin tai suoriin osakesijoituksiin säilyttää tuotto-odotuksen.

Hyttisen mukaan monet pitävät hajauttamista ”ihanana ilmaisena lounaana”, jolla taataan hyvä tuotto kohtuullisella riskillä, vaikka sijoittaja ei ymmärrä, mitä ostaa ja millä hinnalla.

–En väitä, etteivät tutkimukset olisi oikeassa. Sen sijaan väitän, että tuloksia tulkitaan väärin. Sijoitusten laaja hajauttaminen tarjoaa vain heiveröistä suojaa tappioilta. Esimerkiksi finanssikriisin aikana kaikkien omaisuusluokkien arvo laski, Hyttinen kertoo.

Buffettin sijoittamisen perusidea on sijoittaa vähäriskisiin, tuottaviin bisneksiin, joiden tulevaisuus on ennustettavaa. Buffettin mukaan kurssikehityksellä tai numeroilla ei ole mitään merkitystä, vaan bisnes ja johtaminen ratkaisevat.

–Buffett ei ole saavuttanut menestystään ja asemaansa maailman parhaana bisnessijoittajana pelaamalla paremmin kuin muut vaan ymmärtämällä luopua pelaamisesta kokonaan, Hyttinen kirjoittaa.

Hyttinen luettelee kirjassaan viisi sijoittamisen sääntöä, joiden avulla Buffett hänen tulkintansa mukaan on vaurastunut.

1. Sijoita vain parhaisiin bisneksiin. Tällaiset parhaat yritykset yleensä kasvattavat tulostaan ilman suuria investointeja.

2. Arvosta liiketoiminnan ennustettavuutta. Jos bisneksen tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuutta, riskiä on liikaa.

3. Omista pitkäjänteisesti. Jos ostat vain ennustettavaa hyvää bisnestä, sijoituksen myymiseen on harvoin hyvää syytä.

4. Hajauttaminen ei ole niin tärkeää kuin väitetään. Hajautus lisää huonojen sijoitusten lukumäärää – etenkin jos jokaiselta sijoitukselta ei ole vaatinut vankkaa ennakoitavuutta tulevaisuudennäkymien suhteen. Yksikin huono sijoitus on liikaa.

5. Älä maksa liikaa parhaastakaan yhtiöstä. Ajoittain osakkeiden hinnat ovat niin optimistisia, että parhaankin bisneksen hinta on aivan liian korkea. Silloin on parempi odottaa seuraavaa hyvää ostotilaisuutta kuin maksaa liikaa.

–Buffettin riskiasenteen omaksumalla ja hänen tavallaan sijoittamalla kartutat varallisuutta koko ajan. Jos jokainen ostopäätöksesi on tarkkaan harkittu, vähäriskinen ja hyvin tuottava, vaurastut varmasti vuosikymmenien kuluessa, Hyttinen kirjoittaa.

Buffettin mukaan osakesijoittamisen suurin riski on sijoittaja itse, muiden muassa sen takia, että sijoittaja luulee tietävänsä, mitä markkinoilla seuraavaksi tapahtuu, luulee voivansa myydä huipulla ja ostaa pohjalla – ja uskoo sijoitustuotteita myyvän neuvojan suosituksia.

Linda Pelkonen, Mika Hyttinen, Osakesijoittaminen, Raha, Warren Buffett, Raha
Suomalaisyhtiölle hurja nousu – tähtäin jo vuoden 2015 puolella
Sisältö:

Kodin kulutustavaroita designia tuottava pörssiyhtiö Fiskars pomppasi ryminällä ykköspaikalle analyysiyhtiö Inderesin ja Osakesäästäjien Keskusliiton Sijoituslistassa syyskuussa. Fiskarsin nousu oli hurja, sillä elokuussa se oli saman listan sijalla 35.

Sijoituslistan kakkosyhtiö oli Kesko ja pronssia otti TeliaSonera. Neljäs oli aiemman listan ykkönen Orava Asuntorahasto ja viides ravintolayritys Restamax, joka pomppasi ylös viisi sijaa.

Muita merkittäviä nousijoita olivat Yleiselektroniikka, nousua sijalta 14 sijalle 7 ja Cramo, joka pomppasi sijalta 23 ylös aina sijalle 8.

Muutokset Sijoituslistassa olivat nyt suuria, koska listan pohjana olevissa fundamenteissa käännettiin tähtäintä jo myös vuoden 2015 puolelle. Monien Sijoituslistan yhtiöiden tuloskehitys 2013 – 2015 on selvästi parempi kuin aikavälillä 2012 -2014, arvioi Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén.

Inderesin mukaan markkinat odottavat vuona 2015 markkinat Helsingin pörssin yhtiöiltä keskimäärin noin 15 prosentin tuloskasvua.

-Ottaen huomioon Suomen ja Euroopan talousnäkymät pidän tätä ennustetta melko optimistisena, Vilén sanoo.

Tämä juttu on julkaistu kokonaisuudessaan Osakesäästäjien Keskusliiton Viisas Raha -lehdessä. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvän sijoitusalan aikakauslehden saat liittymällä Osakesäästäjien jäseneksi tämän linkin kautta.

Olli Havu / Viisas Raha, Osakesijoittaminen, Raha, Talous, Raha
Venäjä iski lujaa tähän suomalaisyhtiöön: 38 %:n sukellus
Sisältö:

Ukrainan kriisi, Venäjän talouspakotteet ja Suomen lama kurittavat kovin pörssissä noteerattavaa rakennusyhtiö YIT:tä.

-Pitkällä aikavälillä kasvutarinamme on kuitenkin houkutteleva, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Kari Kauniskangas.

Vaikea tilanne toki näkyy Venäjällä, mutta YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas jaksaa olla myös optimistinen.

-Asuntolainoja YIT:n kohteisiin on myönnetty lähes normaalisti. Lähes 90 prosenttia näistä lainoista myöntävät hyvissä voimissa olevat valtion omistamat ja tukemat Sperbank jaVTB24, Kauniskangas kertoo.

Venäjällä on suuri merkitys pörssiyritys YIT:lle. Venäjä tuo yhtiön liikevaihdosta kolmanneksen ja tuloksesta 40 prosenttia. YIT on Venäjän suurin ulkomainen asuntorakentaja.

Sijoittajien vinkkelistä yhtiön kurssikehitys ei viime vuosina ole ollut kovinkaan kehuttavaa. Kurssi on sukeltanut 12 kuukauden aikaan noin 38 prosenttia.

Toimitusjohtaja Kari Kauniskankaan mukaan pitkän aikavälin trendit kuitenkin suosivat yhtiötä. Näitä ilmiöitä ovat kaupungistumisen jatkuminen, perhekoon pieneneminen, sinkkutalouksien kasvu ja keskustoissa asumisen suosion jatkuminen.

Kauniskangas uskoo Viisas Raha –lehden lokakuun numeron haastattelussa, että sijoittajien osuus asuntotuotannossa kasvaa. Yksityisten ostajien paluuta enemmin markkinoille hän odottaa vasta vuonna 2016.

Erittäin merkittävä kohde YIT:lle on pian starttaavan Keski-Pasilan rakentaminen Helsingissä. Myös yhtiötä seuraava analyytikko Matias Rautionmaa Pohjola-Pankista sanoo, että noin miljardin euron kokoinen hanke voi tuoda 10 prosenttia YIT:n tuloksesta seuraavien kahdeksan vuoden aikana.

Tämä juttu on julkaistu kokonaisuudessaan Osakesäästäjien Keskusliiton Viisas Raha -lehdessä. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvän sijoitusalan aikakauslehden saat liittymällä Osakesäästäjien jäseneksi tämän linkin kautta.

Kari Kauniskangas, Olli Havu / Viisas Raha, Raha, Talous, Venäjä, YIT, Raha
Suomalaiset ovat puhuneet: Pieni tuo tuottoja, suuri palveluita
Sisältö:

Pienet varainhoitajat saavat asiakkailtaan kehuja hyvien tuottojen tuojina ja niiden käyttäjät ovat selvästi valmiimpia suosittelemaan niitä toisille. Isommat varainhoitajat saavat puolestaan asiakkailtaan myönteistä palautetta sijoitustutkimusten tekemisessä, sähköisissä palveluissa ja riskirajojen asettamisessa.

Nämä tulokset käyvät ilmi tuoreesta Yksilöllinen varainhoito 2014 –kyselytutkimuksesta, joka  tehtiin Osakesäästäjien Keskusliiton jäsenistöstä.

Varainhoitajien asiakkaat arvioivat pienet varainhoitajat paremmiksi kuin suuret nimenomaan tuottojen tuomista koskevissa kysymyksissä. Ne saavuttavat parhaiten tuottotavoitteet, onnistuvat ylittämään markkinoiden keskimääräisen tuoton ja yltävät asiakkaiden arvion siitä, miten he olisivat itse pystyneet sijoittamisessaan.

Suurilla varainhoitajilla tarkoitetaan kolmea suurta, Nordeaa, OP-Pohjolaa ja Danske Bankia.  Muut toimijat muodostavat tutkimuksessa ryhmän pienet varainhoitajat.

Varainhoitopalvelujen asiakkaat ovat yleisesti tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. 34 prosenttia kaikista vastanneista oli ilman muuta valmis suosittelemaan pääasiallisesti käyttämäänsä varainhoitajaa ystävälleen. 30 prosenttia kaikista oli valmis suosittelemaan tätä melko varmasti.

Samat lukemat sai yksittäisistä varainhoitajista Nordea. Ilman muuta varainhoitajaansa oli valmis suosittelemaan OP–Pohjolan asiakkaista 28 prosenttia ja Danske Bankin asiakkaista 27 prosenttia. Pienet varainhoitajat pärjäsivät muita paljon paremmin, sillä 40 prosenttia näiden asiakkaista oli ilman muuta valmis suosittelemaan omaa varainhoitajaansa ystävälleen.

Tutkimus kertoo, että varainhoitajien palveluissa ja hinnoissa oli selviä eroja. Isot varainhoitotalot kilpailevat vauraista asiakkaistaan tarjoamalla kattavia palveluja oman talouden hoitoon. Pienet varainhoitajat taas houkuttelevat lupaamalla aktiivista ja kantaa ottavaa salkunhoitoa.

Yksilöllinen varainhoito 2014 -kyselytutkimukseen osallistui kaikkiaan 2151 vastaajaa. Heistä 425 oli yksilöllisen varainhoitopalvelun käyttäjiä.

Tutkimuksen tekivät kokeet taloustoimittajat Helena Ranta-aho ja Risto Pennanen yhteistyössä Osakesäästäjien kanssa elokuussa. Tutkimuksen teknisenä toteuttajana oli KTM Jari Pekkinen Infontain Oy:stä.

Tutkimus on julkaistu kokonaisuudessaan Osakesäästäjien Keskusliiton Viisas Raha -lehdessä. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvän sijoitusalan aikakauslehden saat liittymällä Osakesäästäjien jäseneksi tämän linkin kautta.

Olli Havu / Viisas Raha, Raha, Sijoittaminen, Talous, Raha
Tämä voi olla shokki Venäjälle: “Hinta, joka Ukrainan kriisistä pitää maksaa”
Sisältö:

Venäjän luottoluokituksen putoaminen lähelle roskalainatasoa on tulkittu “laskuksi” Ukrainan kriisistä.

-Tämä on hinta, joka Venäjän talouden pitää maksaa Ukrainan kriisistä, brittiläisen Spiro Sovereign Strategy –analyysiyhtiön toimitusjohtaja Nicholas Spiro kommentoi uutistoimisto Bloombergille

Luottoluokittaja Moody’s laski viime yönä Suomen aikaa Venäjän luottoluokituksen tasolle Baa2, joka on vain kahden pykälän päässä roskalainaluokasta. Luokituksen laskun vaikutukset nähdään vasta maanantaina, koska päätös tuli sijoitusmarkkinoiden sulkeutumisen jälkeen.

-Moody’sin päätös aiheuttaa Venäjän suhteen ainakin hetkellisen shokin markkinoilla. Paljon riippuu siitä, miten Venäjän hallitus toimii ruplan heikentymisen, raakaöljyn hinnan laskun ja Ukrainan tilanteen epävarmuuden kanssa, venäläisen pankkiiriliike Alfa Capitalin analyytikko Andrei Shenk sanoo.

Venäjän keskuspankki on tässä kuussa tukenut ruplaa peräti 10 miljardilla eurolla, mutta ei ole onnistunut pysäyttämään valuutan syöksyä. Rupla on kolmen viime kuukauden aikana heikentynyt 13 prosenttia suhteessa dollariin. Samaan aikaan Venäjälle tärkeän raakaöljyn hinta on laskenut yli 20 prosenttia.

Luottoluokitus, Raakaöljyn hinta, Raha, Rupla, Talous, Ukrainan kriisi, Ukrainan kriisi, Uusi Suomi, Raha
Jäätävä arvio Suomesta: ”Ei yksinkertaisesti ole varaa”
Sisältö:

Suomi häviää Norjalle, Ruotsile ja Tanskalle niin talouskasvulla, työttömyysasteella, valtionvelalla ja budjettialijäämällä mitattuna. Näin kirjoittaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich blogissaan ja nimeää Suomen Pohjoismaiden mustaksi lampaaksi.

-Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa naapureitamme suurempaan julkiseen sektoriin, varsinkin kun talousnäkymät ovat Suomessa selvästi muita synkemmät, hän toteaa.

Von Gerichin mukaan maailmassa on enää yhdeksän maata, joilla on paras luottoluokitus kaikilta kolmelta suurelta luottoluokittajalta: Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Luxembourg, Sveitsi, Kanada, Australia ja Singapore. Merkittävää hänen mukaansa on, että Islantia ja Suomea lukuun ottamatta kaikilla Pohjoismailla on parhaat luokitukset.

-Suomesta on siis tälläkin mittarilla tullut nyt Pohjoismaiden musta lammas. Jopa Tanska onnistui säilyttämään luokituksensa asuntokuplan puhkeamisesta huolimatta, hän kommentoi.

Von Gerich korostaa, että myös Suomen asema euromaiden joukossa on heikentynyt selvästi tämän vuoden aikana. Hän viittaa siihen, että luottojohdannaismarkkinoilla Suomen riski hinnoitellaan jo niin Hollantia kuin Itävaltaakin suuremmaksi, ja se on lähes kaksinkertainen Ruotsiin nähden.

-Heikolle globaalille taloudelle emme voi mitään. Voimme kuitenkin omalla talouspolitiikallamme pitää huolen siitä, että emme jää globaalissa taloudessa muiden jalkoihin: julkinen sektori kuriin, rakennepaketti maaliin sen vesittämisen sijaan, työmarkkinoille lisää joustavuutta ja kannustavuutta. Nyt ei ole aika vaipua synkkyyteen, nyt on aika toimia: just do it.

Jan von Gerich, Julkinen sektori, Raha, Suomen luottoluokitus, Suomen talous, Talous, Uusi Suomi, Raha
AA-Suomi: Tässä se nyt näkyy
Sisältö:

Suomen luottoluokituksen lasku näkyy nyt valtionlainojen koroissa.

Suomen Pankin tilastoista ilmenee, että Suomen viiden vuoden valtiolainan korko on tänään noussut 0,22 prosentista 0,29 prosenttiin. Kymmenen vuoden korko on puolestaan noussut 12 korkopistettä eilisestä 0,93 prosentista 1,05 prosenttiin.

Asian huomasi Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju, joka kommentoi tilannetta tänään yhteisöpalvelu Twitterissä.

- Luottoluokituksen lasku näkyy jo selvästi Suomen valtionlainan korossa, Kangasharju twiittasi.

MTV:lle Kangasharju kommentoi näin:

- Nyt alkaa olla oikeasti kiire näillä taloudellisilla uudistuksilla. Olemme uudistuksissa monta vuotta myöhässä, ja tämä markkinoiden hermostuneisuus osoittaa sen, että jos emme nyt toimi, kohta voi olla jo liian myöhäistä.

Luottoluokittaja Standard & Poor’s laski viikko sitten Suomen luottoluokitusta. Aiempi luottoluokitus oli AAA, nykyinen on AA+. Kahden muun suuren luottoluokittajan silmissä Suomi on edelleen AAA-tasoa.

Kangasharjun näkemys on jyrkässä ristiriidassa valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) kommenttien kanssa. Rinne ei pitänyt luottoluokituksen laskua yllättävänä. Hän kommentoi asiaa toteamalla, ettei Suomen tarvitse arvioida uudelleen talouden linjaa. Rinne myös sanoi Helsingin Sanomissa, että luottoluokituslaskussa ei ollut kyse hallituksen talouspolitiikasta.

Aki Kangasharju, Nordea, Raha, Suomen luottoluokitus, Suomen luottoluokitus, Suomen talous, Talous, Uusi Suomi, Raha
Telkku.comille suora haaste – voiko näin murskaava ylivoima kääntyä?
Sisältö:

Kilpailu verkon tv-opasmarkkinoista kiihtyy.

Mediayhtiö Sanoma kertoi perjantaina tiedotteessaan laajentavansa yhteistyötään tv-palvelu Iltapulun kanssa. Aiemmin konsernin lehdistä Ilta-Sanomat on käyttänyt Iltapulua verkkopalvelussaan, ja nyt palvelu otetaan käyttöön myös Helsingin Sanomien verkkosivuilla.

Sanoma ja Iltapulu kertovat, että niiden ”yhteisenä tavoitteena on kasvattaa Iltapulusta Suomen käytetyin tv-opaspalvelu”.

Tällä hetkellä Iltapululla on TNS Metrixin mukaan noin 100 000 eri käyttäjää viikossa, millä se on kaukana alan suurimmasta palvelusta Telkku.comista. Telkku.com kerää viikoittain noin 600 000 eri kävijää kuuluen näin Suomen suosituimpien verkkosivustojen joukkoon.

Telkku.comin omistaa Sanoman kanssa kilpaileva mediakonserni Alma Media ja sitä käyttää muun muassa Iltalehti verkkosivuillaan.

Iltapulu.fi julkaistiin helmikuussa 2012. Yhteistyön Ilta-Sanomien kanssa se aloitti noin vuosi sitten.

Kilpailevat tv-oppaat ovat kumpainenkin Anssi Kivirannan perustamia. Lue lisää tästä Uuden Suomen jutusta.

Alma Media, Anssi Kiviranta, Raha, Sanoma, Talous, Uusi Suomi, Raha
Tuttu ongelma järisyttää maailmalla – Suomen kannalta hyvä
Sisältö:

Kreikan taloustilanne nousi otsikoihin torstaina, kun maan valtionlainojen korot lähtivät rakettimaiseen nousuun. Kreikan seuratuimman, eli 10-vuotisen lainan korko nousi yli prosenttiyksikön 8,91 prosenttiin. Nousu on kovin yli kahteen vuoteen.

Vielä viikko sitten Kreikan 10-vuotisen lainan korko oli alle 7 prosentitta.

Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mukaan rajun korkojen nousun taustalla on huoli siitä, että Kreikka yrittää irtautua pelastuspaketistaan liian aikaisin.

-Markkinoilla ollaan todella huolissaan siitä, että Kreikka hylkää uudistusyrityksensä, jos se irtautuu pelastuspaketista, von Gerich kirjoittaa katsauksessaan, jonka otsikko on “Kreikka: Ei taas”.

Financial Timesin mukaan sijoittajia huolestuttavat jo ensi helmikuussa edessä olevat Kreikan presidentinvaalit ja maan hallituksen horjuva asema. Viimeinen asia, jota sijoittajat haluavat, on vasemmistokoalitio Syriza nousu valtaan. Juuri nyt Syriza johtaa mielipidemittauksissa. 

Suomen kannalta Kreikan raju korkojen nousu on hyvä asia. Meillä nimittäin 10-vuotisen valtionlainan korko laski toissapäivänä alle yhden prosentin ja noteerattiin tänään 0,93 prosentissa.

Suomen korot ovat siis laskussa siitä huolimatta, että S&P pudotti luottoluokitusta viime perjantaina. Tämä johtuu siitä, että sijoittajat kiinnostuvat “turvasatamina” pidetyistä maista kuten Saksasta ja Suomesta silloin, kun kriisimaissa tilanne huonontuu.

Eurokriisi, Eurokriisi, Katja Rapeli, Raha, Talous, Valtionlainojen korot, Raha
Ratkaisu Suomen ongelmaan? ”380 uutta Nokiaa”
Sisältö:

Uutistoimisto Bloombergin tänään julkistaman laskelman mukaan Suomi tarvitsisi 380 ”uutta Nokiaa”, jotta talous saataisiin käännettyä uudelleen kasvu-uralle.

”Uusilla Nokioilla” Bloomberg tarkoittaa uusia yrityksiä, jotka tekisivät 100 miljoonan euron vuosiliikevaihtoa. Laskelma perustuu siihen, että Bloombergin mukaan Suomi on menettänyt Nokian tuottamia tuloja 38 miljardia euroa vuoden 2008 jälkeen.

Uutistoimisto haastattelemien suomalaisten yritysjohtajien mukaan talouskasvun avaimet ovat pienien startup-yritysten käsissä.

-Suomi on rakentanut hallintokoneiston, joka on liian suuri ja byrokraattinen. Pienten yritysten perustaminen ja pyörittäminen on tehtävä helpommaksi, esimerkiksi Fiskarsin toimitusjohtaja Kari Kauniskangas sanoo.

Bloombergin jutussa korostetaan, että pitkään Suomessa hehkutettu peliteollisuus tuskin on tulevaisuuden kasvutoimiala. Näkemystä perustellaan Rovion hiljattain ilmoittamilla irtisanomisilla.

Raha, Suomen talous, Talous, Uusi Suomi, Raha
Saunalahti katoaa – toimitusjohtajalta hintalupaus
Sisältö:

Saunalahti-brändi katoaa Suomen operaattorikartalta, kun Elisa yhdistää toimintojaan.

Aikaisemmin erillisinä brändeinä toimineet Saunalahti, Videra ja Appelsiini siirtyvät nyt Elisa-brändin alle, Elisa kertoo tiedotteessaan keskiviikkona.

Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila kuitenkin kertoo tiedotteessa, että Saunalahden hinnat säilyvät ennallaan Elisa Saunalahdessa.

Elisan uusi brändistrategia ja yritysilme julkistettiin keskiviikkona.

Elisa, Raha, Saunalahti, Talous, Uusi Suomi, Raha