Uusi Suomi uutiset
Euroopan unioni vetoaa kansainväliseen kauppajärjestöön WTO:hon, että se ratkaisisi kytevän kauppariidan EU:n ja Argentiinan välillä, kertoo BBC.
EU:a kismittää Argentiinan päätös kansallistaa paikallinen energiayhtiö YPF, jonka enemmistön omistaa espanjalainen Repsol. EU:n mukaan Argentiina rajoittaa eurooppalaisten tuotteiden pääsyä markkinoilleen asettamalla satunnaisia tulli- ja lisenssimaksuja.
Jos kiista ei selviä 60 päivän sisällä, asiasta pyydetään ratkaisua WTO:lta.
EU:n tuonti Argentiinasta on noin 11 miljardin arvoinen. EU vie Argentiinaan noin 8 miljardin euron edestä.
Kaupankäynti espanjalaisen Bankian osakkeilla on tänään keskeytetty.
Syy kaupan keskeyttämiseen ovat huhut, joiden mukaan Bankia olisi pyytämässä tänään tai viikonloppuna Espanjan hallitukselta peräti 15 miljardin euron pääomituksen.
Espanja omistaa jo noin puolet Bankian määräysvallasta. Valta lunastettiin aiemmin annetun pääomalainan avulla. Tuo laina oli noin 5 miljardia euroa.
Bankian vaikeuksista kertoo kansainvälinen talouslehdistö ja BBC.
Nyt kolminkertaisen summan pyytäminen tarkoittaisi käytännössä Bankian kaatumista valtion syliin. Pörssimarkkinoita valvova viranomainen päätti lopettaa kaupankäynnin Bankialla, koska huhut vaikuttivat niin voimakkaasti osakkeeseen.
Bankian ongelmien taustalla on pankin taseessa olevat asuntolainat. Espanja määräsi viime viikolla koko maan pankkisektorin asuntolainakannan tarkastettavaksi.
Pankkisektorin ongelma on se, että pankit eivät ole kirjanneet alas tappioita, jotka ovat syntyneet asuntokuplan puhkeamisen jälkeen.
Bankia on yksi maan suurimmista paikallispankeista.
Sijoittajien luottamus euroalueeseen heikkenee. Yhteisvaluutan arvo on laskenut jo 5 prosenttia viimeisen kolmen viikon aikana ja sijoituspako euroalueelta näyttää olevan tosi.
Tänään Financial Timesin haastattelema sijoittaja kertoo luopuneensa sijoituksistaan euroon.
- Myimme viimeisen euromme toukokuun 15. päivä, Axel Merk sanoo lehdelle.
- Olemme huolissamme siitä, miten prosessi etenee. Kreikassa ei ole ketään, jolle puhua.
Huoli koskee paitsi Kreikkaa myös Italiaa ja Espanjaa.
Euroalueen poliitikot puolestaan ovat viettäneet tällä viikolla epävirallista kokousta, jossa valmistellaan uusia toimia Euroopan velkakriisin ratkaisemiseksi. Kokous on kahdeksastoista, eikä sen lopputulos ollut tälläkään kertaa lopullinen.
Euromaiden johtajat saivat kuitenkin Italian pääministerin Mario Montin mukaan selvyyden epäselvyyksistä. Tuorein pohdinnan alla oleva ehdotus on eurobondien myyminen.
- Eurobondit voivat tulla pian, Monti sanoi eilen televisiohaastattelussa Bloombergin mukaan.
Monti ilmoitti, että myös yhteisvastuullisia joukkovelkakirjoja vastustava Saksa on mahdollista houkutella mukaan ”yhteisen hyvän” nimissä.
Suomen eduskunta on ollut eurobondeja vastaan.
Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker totesi huippukokouksen jälkeen, että keskustelu eurobondeista euromaiden johtajien kesken ”ei ollut kylmä”.
- Ranskaa puhuva Eurooppa oli innokkaampi, mutta yhteisvelka ei saanut paljoa kannatusta saksankieliseltä alueelta, Juncker kuvaili keskusteluja.
Luottoluokittaja Moody’s teki eilen illalla päätöksen, joka koskee kahta Suomessa toimivaa pankkia.
Se laski Nordean ja Handelsbankenin luottoluokitusta ja talletusluokitusta yhdellä pykälällä. Samalla ruotsalaisen Landshypotekin luokitukset laskivat kaksi pykälää. Landshypotek ei toimi Suomessa.
Luokituksen laskun jälkeen Nordean ja Handelsbankenin näkymät ovat vakaat, eli viitteitä tulevista luokituksen laskuista ei ole näkyvissä.
Moody’s oli jo aiemmin laittanut viisi ruotsalaista pankkia tarkkailulistalle. SEB ja Swedbank säilyttivät aiemmat luokituksensa.
Luottoluokittaja on huolissaan pankkitoiminnan matalista katteista ja asuntolainavetoisen liiketoiminnan kestävyydestä, jos euroalue ajautuu todellisiin vaikeuksiin velkakriisin kanssa.
Ruotsin rahoitusmaailma ja talous on luokittajan mukaan niin voimakkaasti kytköksissä euroalueeseen, ettei maa välttyisi ongelmilta vaikkei se kuulu rahaliittoon.
Lue Moody’sin päätös täältä.
Facebookin osakkeen onneton alku Yhdysvaltain Nasdaq-pörssissä on saanut hurjia huhuja liikkeelle. Nyt Yhdysvalloissa huhutaan, että maan toinen pörssi NYSE hamuaisi yhtiötä listoilleen. NYSE on kiistänyt huhun.
Peter Schiff Euro Pacific Capitalista sanoo, että pörssin vaihto ei auttaisi mitään.
- Ongelma ei ole listautumispaikka, vaan osakkeen arvostus, Schiff sanoo.
Facebookin osake listattiin viime viikolla 38 dollarilla, mutta nyt arvo liikkuu 32 taalan pinnassa. Tällainen pudotus pörssitaipaleen alussa on harvinaista ja noloa yhtiölle.
Bensan hintapiikki koettiin huhtikuussa ja nyt polttoaineen hinta on tulossa alas. Öljyn hinnan lasku ja Iranin tilanteen toiveikkuus pitivät bensan hintaa kurissa. Toisaalta koko ajan heikentynyt euro ajaa bensan hintaa ylös.
Öljyalan keskusliitto seuraa polttonesteiden hintoja kuukausittain. Tuoreimman tiedon mukaan E10-bensiinilitran keskihinta laski huhtikuun 1,72 eurosta 1,67 euroon. Pudotus on yli 5 senttiä, eli noin kolme prosenttia.
Diesellitran keskihinta tuli alas huhtikuun 1,56 eurosta toukokuun 1,54 euroon. Polttoaineiden keskihintoihin pääset tutustumaan Öljyalan keskusliiton verkkosivuilla.
Neste Oilin toimitusjohtaja Matti Lievonen sanoi tänään MTV3:n haastattelussa, ettei hän usko polttonesteiden hintojen enää kohoavan kesällä huhtikuisesta huipusta.
Euron kurssin vaikutus polttoaineiden hintoihin on alan toimijoiden mukaan selvä. Jos yhteisvaluutan kurssi kääntyisi vahvistumaan päin, näkyisi se todennäköisesti myös bensamittareilla.
Suurin osa maailman öljykaupasta käydään dollareissa. Heikolla eurolla saa vähemmän dollareita ja sitä myöden vähemmän öljyä sekä jalosteita.
Bensan ja dieselin hinnan pudotus jäisi Lievosen mukaan siis pysyväksi ilmiöksi. Öljyalan keskusliiton tiedot polttoaineiden hinnoista tukevat Lievosen näkemystä.
Taloussanomien mukaan kolmas tekijä bensan hintojen alenemisessa on kiivaana alkanut kesäkilpailu suomalaisten polttoainekauppiaiden välillä.
Autoilijoiden tietoja yksittäisten huoltoasemien hinnoista löydät Polttoaine.netistä.
Euroopan komissio katsoo, että Suomen vähittäiskauppa on ”erittäin keskittynyttä”. Kyseessä on Suomessa kaavoitukseen liittyvä rakenteellinen ongelma, joka voi rajoittaa kilpailua.
Varsinaista näyttöä kahden suurimman vähittäistavaraketjun S-ryhmän ja Keskon määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä ei kuitenkaan ole.
Komissio antoi tällä viikolla vastauksen vihreiden europarlamentaarikoiden Satu Hassin ja Tarja Cronbergin kirjalliseen kysymykseen. Komission vastaus on luettavissa kokonaisuudessaan Satu Hassin verkkosivuilta.
Suomen päivittäistavarakaupasta yli 80 prosenttia on Keskon ja S-ryhmän hallussa. Komission mielestä Suomen suurin ongelma on ”vähittäiskaupan rakentamisen suunnittelu”, eli käytännössä kaavoitus.
Komission kehotus on, että Suomi pyrkii poistamaan ”tarpeettomat” rajoitukset uusien kilpailijoiden tulolle markkinoille. Tämä on komission mukaan Suomen hallituksen tehtävä.
Vastauksen voi tulkita niin, että valtion tulisi patistaa kuntia kaavoittamaan myös muille kuin Keskolle ja S-ryhmälle liiketiloja. Tämä on sikäli hankalaa, että kahden suurimman ketjun kilpailijat eivät ole investoineet liiketiloihinsa viime vuosina kovinkaan voimakkaasti.
Tänään julkaistu euroalueen elinkeinoelämän talousnäkymiä kuvaava ostopäällikköindeksi vaivutti koko Euroopan taloudelliseen masennukseen.
Indeksi laski alimmilleen kolmeen vuoteen. Viimeksi ostopäällikköindeksi oli näin alhainen vuonna 2009. Tutustu Markitin indeksiin täällä.
Kyse on jälleen yhdestä vaaran merkistä reaalitaloudessa.
Erityisesti saksalaisten kuvaa tulevaisuudesta heikentää huoli Kreikan ja muiden Euroopan kriisimaiden tilanteesta. Euron arvo heikentyi tänään suhteessa dollariin ja muihin maailmanvaluuttoihin.
Euro on nyt halvempi kuin koskaan viimeisen kahden vuoden aikana. Myös pörssit olivat laskussa.
Facebookin osakkeen arvon romahdus tuhosi piensijoittajien haaveita ”äkkirikastumisesta”. Louisianalainen Ryan Cefalu kertoo Bloombergille sijoittaneensa alun perin 4000 Yhdysvaltain dollaria yhteisöpalvelun osakkeisiin.
Miehen unelma itse maksetuista eläkepäivistä koki takaiskun, kun osake alkoi pian hänen kauppojensa jälkeen laskea. Facebookin arvosta katosi alkuviikosta huima siivu, kolmessa päivässä noin 18 prosenttia.
Ryan Cefalun sijoitus meni pieleen monella tapaa. Hänen oli tarkoitus panostaa Facebookin kuukauden palkkansa, mutta pörssin virheen takia sijoitus olikin kaksinkertainen: yhteensä 8000 dollaria. Cefalun peruma kauppa menikin läpi tunteja myöhemmin. Cefalu laskee tällä hetkellä menettäneensä noin 2250 Yhdysvaltain dollaria eli noin 1800 euroa.
–On ikävä nähdä, että hypetystä oli liikaa, 34-vuotias Cefalu suree.
Cefalu oli yksi monista, joiden kaupantekoa häiritsi teknologiapörssi Nasdaqin tekniset ongelmat, joiden takana oli ilmeisesti Facebookin herättämä valtaisa kiinnostus.
Facebookin listautumista varjostavat myös oikeuskanteet, joita viritellään parhaillaan Yhdysvalloissa. Yhtiön väitetään esitelleen tiedonannoissaan harhaanjohtavia tietoja näkymistään.
Pääomasijoituskonserni CapMan myy halpakauppaketju Tokmannin ruotsalaiselle Nordic Capitalille. Yritys kertoo asiasta verkkosivuillaan
-Kauppa on nyt julkaistu ja vahvistuu syksyllä. Toimintamme jatkuu tästä eteenpäin aivan samansuuntaisena, eikä toimintalinjamme tule muuttumaan, Tokmannin tiedotteessa kerrotaan.
-Olemme pohjoismaiden suurin halpakauppaketju ja tämän kaupan myötä toimintamme tulee vielä merkittävästi vahvistumaan.
Tokmanni on tällä hetkellä Pohjoismaiden suurin halpakauppaketju ja sillä on Suomessa yhteensä 144 myymälää. Yrityksen omistamia myymälöitä ovat esimerkiksi nimikkokauppa Tokmanni, Tarjoustalo, Säästöpörssi ja Säästötalo Robin Hood.
Taloussanomien mukaan myös muut omistaja, muun muassa Tokmannin perustaja Kyösti Kakkonen, myyvät osakkeensa Nordic Capitalille.
Muun muassa Kuopiossa, Turussa ja Tampereella toimiva Viikinkiravintola Harald on rantautunut Helsinkiin. Keskustan Citykäytävässä toimiva ravintola avasi ovensa tänään torstaina.
Elämysravintolan teema perustuu kuopiolaisen Viikinkiravintola Harald Oy:n konseptiin. Ravintola tarjoilee ”aidoista pohjoisen luonnon antimista valmistettua viikinkiaiheista ruokaa”.
Ravintolasali on 200-paikkainen ja sisustukseltaan ketjun tyyliä.
–Pääkaupunkiseudun valloitus on saanut odottaa osittain siksi, että halusimme löytää parhaan mahdollisen sijainnin, jotta Suomen eteläisimpään viikinkikylään voisi tehdä ruokamatkan sujuvasti kauempaakin. Citykäytävä on myös turisteille helppo löytää, Viikinkiravintola Harald Oy:n toimitusjohtaja Keijo Hyvönen toteaa.
Ensimmäiset viikinkihenkistä ruokaa tarjoilevat ja viikinkikylän muotoon rakennetut Harald-ravintolat perustettiin 1990-luvun lopulla Tampereelle ja Turkuun. Seuraava Harald avattiin Kuopioon 2007, Jyväskylään 2008, Lahteen 2009 ja edellinen Ouluun 2010.
Euromaiden yhteisten joukkovelkakirjalainojen eli eurobondien käyttöönotto jakoi euromaita keskiviikon epävirallisessa huippukokouksessa.
Muun muassa Suomi ja Saksa vastustavat eurobondeja. Sen sijaan Ranskan tuore presidentti François Hollande ajoi kokouksessa eurobondeja ”yllättävän aggressiivisesti”, kertoo Financial Times.
–Jos kuvailen asiaa mahdollisimman positiivisesti, niin Saksa näkee eurobondit vain päätepisteenä. Meille ne olisivat alku, sanoi Hollande.
–On totta, että olemme erimielisiä.
Suomen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) viestitti EU-kollegoilleen, että Suomi ei näe eurobondeja ratkaisuksi taloustilanteen epävakauteen.
–Liian monet EU-maat saivat liian kauan halpaa lainarahaa. Eurobondit vain institutionalisoisivat tämän ongelman ja sitä paitsi bondien käyttöönotto vie aikaa, pääministeri Katainen toteaa tiedotteessa.
–Se mitä tarvitsemme juuri nyt on tiukkaa budjettikuria, vertaispainetta sovittujen sääntöjen noudattamiseksi ja talouden kasvuedellytysten luomista esimerkiksi sisämarkkinoita tiivistämällä.
Kataisen mukaan ero Saksan ja Ranskan ajattelussa ei sotkenut huippukokouksen tunnelmaa.
–Yleissävy oli parempi kuin osasin odottaa eikä eurobondien läpisaanti tuntunut olevan Ranskankaan prioriteeteissä ehdottoman korkealla. Eurobondikriittinen ajattelumme sai huomattavan paljon kannatusta myös euron ulkopuolisilta jäsenmailta, Katainen katsoo.
Arvostettu talouslehti Financial Times arvioi, että euroryhmän taloudellisen yhteistyön tiivistäminen saattaa tulevaisuudessa, pitkällä tähtäimellä, johtaa eurobondeihin.
Euromaiden johtajat korostivat kokouksessa toivovansa, että Kreikka pysyy eurossa.
Euroopan parlamentti haluaa tilkitä komissiolta rahoitusmarkkinaveroon jääneen porsaanreiän. Parlamentti ajaa rahoitusmarkkinaveroa EU:n alueelle myös siinä tapauksessa, jos kaikki jäsenmaat eivät liity sen piiriin.
Ainakin Ruotsi ja Iso-Britannia ovat vastustaneet veroa.
Euroopan komissio on ehdottanut rahoitusmarkkinoille veroa, joka kerättäisiin EU:lle velkakriisin kustannusten peittämiseksi ja esimerkiksi vakausrahastojen kasvattamaksi. Toinen vaihtoehto olisi kerättyjen verotulojen ohjaaminen unionin budjettiin.
Jos jompikumpi näistä malleista toteutuisi, olisi rahoitusmarkkinavero ensimmäinen todellinen EU-vero. Tällä hetkellä EU saa rahoituksensa jäsenmailta, eli sillä ei ole omia veroja.
Parlamentin mukaan verolla voitaisiin pienentää EU:n jäsenmaiden jäsenmaksuja noin puoleen nykyisestä.
Parlamentissa puolustettiin komission aiemmassa ehdotuksessa mainittuja verokantoja: 0,1 prosenttia osakkeiden ja joukkovelkakirjojen arvosta sekä 0,01 prosenttia johdannaisten arvosta. Verot eivät koskisi eläkerahastojen tekemiä sijoituksia.
Euroopan komission aiemmassa esityksessä rahoitusmarkkinaveroksi oli pulmallinen porsaanreikä, joka mahdollistaisi veron kierron. Jos kaksi EU:n veron ulkopuolisessa maassa toimivaa yritystä kävisi kauppaa veron piirissä olevassa maassa kotipaikkaansa pitävän yrityksen osakkeilla tai joukkovelkakirjoilla, myyjä ja ostaja välttyisivät verolta.
Parlamentin paikka tähän reikään olisi yksinkertainen: vero koskisi kaikkia rahoitusvälineitä, jotka olisi laskettu liikkeelle veronalaisissa maissa. Jos veroa ei maksettaisi, välineen laillinen omistus ei siirtyisi uudelle omistajalle.
Siihen, mitä rahoitusmarkkinaverolla kerätyille rahoille tulisi tehdä, parlamentti ei halunnut ottaa kantaa.
Euroopan parlamentilla ei ole varsinaista sananvaltaa siihen, tuleeko rahoitusmarkkinavero käyttöön vai ei. Veron lopullisen mallin esittelee komissio. Päätöksen veron käyttöönotosta tekee Eurooppa-neuvosto, eli jäsenmaiden hallitukset.
Pohjoismaiden sijoittajat hamstrasivat perjantaina Facebookin osakkeita. Maanantaina yhtiön osakkeisiin kohdistunut kauppa oli hitaampaa.
Osakevälittäjä Nordnet kertoo, että se välitti perjantaina ja maanantaina yhteensä noin 3 800 Facebook-kauppaa. Perjantaina lähinnä ostettiin, maanantaina taas myytiin useammin.
- Perjantain ostokiiman jälkeen tämä on viisas reagointi piensijoittajilta kurssin laskiessa voimakkaasti. On hyvä, että sijoittajat reagoivat ajoissa, jottei tappioiden anneta paisua liian suuriksi, kommentoi Nordnet Suomen maajohtaja Niklas Odenwall tiistaina.
Maanantaina Facebookin osakkeen hinta oli kaupankäynnin päättyessä 34,03 dollaria. Yhtiön osakeannissa hinnaksi määriteltiin 38 dollaria eli pudotusta tuli noin 11 prosenttia. Nordnet arvioi, että Facebook ylihinnoitteli osakkeensa antiin.
Pohjoismaisten sijoittajien osakekauppoja Nordnet välitti 7 miljoonan euron edestä.
Facebookin listaus ja julkisen kaupankäynnin alkaminen lisäsi kuitenkin kiinnostusta kansainväliseen pörssikauppaan. Nordnet kertoi kaupankäyntinsä ulkomaille tuplaantuneen perjantaina.
Suomesta Facebookin osake kiinnosti Nodnetin kautta eniten 27-44-vuotiaita, eli nuoria sijoittajia. Nordnetin suurin yksittäinen ikäryhmä oli 27-33-vuotiaat, jotka tekivät noin joka kolmannen Facebook-kaupan.
Maantieteellisesti Facebookin omistajia asuu eniten Etelä-Suomen läänissä ja Länsi-Suomen läänissä. Kahteen lääniin ostettiin 80 prosenttia suomalaisten fb-osakkeista.
Lue Uuden Suomen arkistosta Nordnetin analyytikoiden arvio Facebookista osakkeena.
Lapin yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen ei pidä Finnairin ja Flyben aiesopimusta 12 Embraer-koneen luovutuksesta liikkeenluovutuksena.
Näin ollen Finnairin olisi aloitettava yt-menettely työntekijöidensä siirtämisestä Flybe-yhtiölle. Yt-neuvotteluja on vaatinut lentoemäntien ja stuerttien ammattiyhdistys SLSY.
- Liikkeenluovutusta ei ole yksittäisen koneen tai laitteen luovutus. Jos Euroopan-lennot luovutettaisiin kokonaan, se olisi liikkeenluovutus. 12 lentokonetta ei ole, Koskinen arvioi Uudelle Suomelle.
Kiista sopimuksesta liikkeenluovutuksena on oleellinen, koska Finnair aikoo siirtää noin 200 stuerttia ja lentoemäntää Flyben palkkalistoille vanhoina työntekijöinä.
Toimitusjohtaja Mika Vehviläisen mukaan 12 lentokoneen mukana noin kolmasosa Finnairin Euroopan-toiminnoista siirtyisi pois.
- Liikkeenluovutusta olisi se, jos koko Euroopan lentotoiminta siirrettäisiin, Koskinen sanoo.
Finnairilla on työnantajana ollut jo pitkään vaikeuksia suhteessaan henkilöstöön. Tänä keväänä keskustelu on pyörinyt aiemmissa säästöohjelmissa, joissa henkilöstön palkkaa leikattiin. Samaan aikaan Finnairin johto sai sitouttamisbonuksia.
- Finnair ei voi toimia normaalin yhtiön tavoin, koska se hoitaa strategista yhteiskunnallista tehtävää. Merkittävyytensä vuoksi sille on tullut vaatimuksia, joita ei tulisi normaalille yritykselle, Koskinen näkee.
- Jos kyseessä olisi normaali liikeyritys, koneiden siirtäminen toiselle yritykselle ei olisi mikään juttu.
Koskinen toivoisikin, että yritykset käyttäisivät yt-menettelyä myös muulloin kuin lain niin vaatiessa. Finnairin tapauksessa johto ei ole työnantajana aina onnistunut:
-Jos pitkällä aikavälillä haluaa tulla toimeen henkilöstön kanssa, ei voi ajatella vain johdon näkökulmaa. Pitää ajatella myös henkilöstöä. Tässä on epäonnistuttu Finnairissa, Koskinen arvioi.
Lue Finnairin ja Flyben sopimuksesta Uuden Suomen arkistosta.