Tiistai 3.3.2015

Uusi Suomi uutiset

Pankin tyly arvio: Tämä on Suomen jättiongelma
Sisältö:

Aktia Pankki arvioi talouskatsauksessaan, että Suomen julkisen talouden koko on yksinkertaisesti liian suuri suhteessa yksityiseen sektoriin.

– Kyseessä on rakenneongelma, jota ei suhdannepolitiikalla voida ratkaista. Julkistalouden alijäämän supistaminen kestävällä tavalla on uuden hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite. Siinä ei ole varaa epäonnistua, Aktia neuvoo poliitikkoja.

Aktia pankki katsoo, että euroalueen talouskasvusta huolimatta Suomen talous ei juuri kasva ja työllisyystilanne heikkenee. Pankki uskoo Suomen talouden kohenevan tänä vuonna 0,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia.

Hidas talouskasvu ei tuo helpotusta työllisyystilanteeseen. Aktia ennakoi, että tänä vuonna työttömyys nousee 9,1 prosenttiin ja työttömyys pysyy korkeana pitkään, kun hidas talouskasvu ei luo riittävästi uutta työtä.

Suomen hitaaseen talouskasvuun vaikuttaa ennen kaikkea Venäjän talouden syvä taantuma. Venäjän viennin arvosta liukeni viime vuonna 13 prosenttia. Tavaraviennin pankki uskoo vähenevän miltei kolmanneksen, 30 prosenttia.

Positiivista Suomen kannalta on kuitenkin euron kurssin heikentyminen, öljyn hinnan lasku ja euroalueen rahoitusolojen lisäkevennys.

Aktia, Suomen talous, Uusi Suomi, Raha
”500 €/kk varaa palkkaan” – Tyly laskelma hallituksen toimista
Sisältö:

Johtamiskouluttaja, strategiakonsultti ja hallitusammattilainen Minna Isoaho kritisoi Puheenvuoro-blogissaan hallituksen esitystä arvonlisäveron alarajan nostosta.

Hallituksen esityksen mukaan alv:n 8500 euron alarajaa nostettaisiin 10 000 euroon. Hallitus perustelee esitystä yrittäjyyden edistämisellä. Isoahon mielestä hanke on näpertämistä näennäisuudistuksen kanssa.

- Käytännössä hallituksen esityksessä puhutaan siis sellaisesta yritystoiminnasta, jossa yrityksen liikevaihdon ei missään tapauksessa  toivota ylittävän 10 000 euroa vuodessa. Tällaista liiketoimintaa ei voi pitää työllisyysnäkökulmasta kestävänä eikä yrittäjyysnäkökulmasta vastuullisena. Kyseinen 10 000 euroa ei riitä edes yritystoiminnan pakollisten kulujen kattamiseen puhumattakaan siitä, että yrittäjä voisi maksaa itselleen siitä palkkaa, Isoaho kirjoittaa.

Isoaho antaa blogissaan myös käytännön esimerkkejä toimenpiteen vaikutuksista. Hän esittelee kaksi laskelmaa.

- Mikäli toiminnan myyntikate on 40 %, jää 10 000 euron liikevaihdosta kiinteisiin kuluihin ja rahoituskuluihin käytettäväksi 4 000 euroa. 40 %:n myyntikate on aika tavallinen katetaso tavaran myynnissä.

- Kuten luvuista nähdään kyseinen summa riittää vain pakollisen YEL-minimimaksun suorittamiseen sekä välttämättömiin pankki-, maksupääte-, puhelin-, netti- ym. kuluihin, Isoaho kritisoi.

Toisesta esimerkistään hän kertoo näin:

- Siinä liiketoiminta on luonteeltaan neuvontatyötä tms. jossa ei tarvitse ostaa myytäväksi tarvittavia tuotteita lainkaan. Tällöin myyntikate on 100 % ja koko kertynyt 10 000 euroa voidaan käyttää muihin toiminnan kuluihin, kuten esimerkiksi palkkoihin. Kun kulut pidetään samalla tasolla kuin esimerkissä 1 (ja edelleen iso osa kuluista jää kokonaan huomiotta), todetaan, että palkanmaksuvaraa jää vuositasolla 6 000 euroa. Se on 500 euroa kuukaudessa eikä vastaa tasoa, jolla yrittäjä voisi elättää itsensä. Tämä laskelma osoittaa, että alv:n alarajan nostolla ei ole mitään tekemistä menestyvän yritystoiminnan edistämisen kanssa, Isoaho kirjoittaa.

Isoahon mielestä hallituksen esitys auttaa niitä henkilöitä, joiden liikevaihtotaso on tällä hetkellä yli 8500 euroa, mutta ”joilla ei ole tarkoituskaan kasvattaa toimintaa sellaiseksi, josta voitaisiin kattaa kaikki toiminnan kulut”.

- Kyseinen teoreettinen 500 euron “bruttopalkanmaksuvara” on matalampi kuin esimerkiksi julkisessa keskustelussa ollut perustulon taso. Palkka on lisäksi veronalaista, kun perustulo on verotonta. On huolestuttavaa, että hallituksessa ja eduskunnassa kuvitellaan alv:n alarajan nostolla olevan myönteinen vaikutus yrittäjyyden edistämiseen, Isoaho kritisoi.

 

 

arvonlisävero, Minna Isoaho, Raha, Talous, Uusi Suomi, Yrittäjät, Yrittäjyys, Raha
Nokian uutta ennätystä hehkutetaan maailmalla: ”Näyttää pärjäävän hyvin”
Sisältö:
Amerikkalainen analyysitalo Trefis hehkuttaa tuoreessa katsauksessaan Nokian viime vuonna saamia verkkotilauksia. Trefis laskee Nokian saaneen peräti 34 uutta verkkotilausta Intiasta, ja pitää määrää todella merkittävänä.
 
-Luku on Nokian korkein neljään vuoteen. Nokia näyttää pärjäävän hyvin uudella liiketoimintarakenteellaan, etenkin kun on kyse laajantumisesta Aasian ja Tyynenmeren alueella, Trefis sanoo.
 
Katsauksessa huomautetaan, että Nokian verkkoyksikön liikevaihto laski Aasian ja Tyynenmeren alueella kaksi prosenttia viime vuonna.
 
-Odotamme uusien tilausten alkavan kasvattaa liikevaihtoa.
Katja Incoronato, Nokia, Nokian tilaukset, Raha, Talous, Raha
Täyslaidallinen yrittäjälle: ”Vaikea kuvitella, että Suomi olisi poikkeus”
Sisältö:
Kommunistisen nuorisoliiton puheenjohtaja Simo Suominen antaa Puheenvuoron blogissaan huutia ohjelmistoalan yrittäjä Petrus Pennaselle, joka aikaisemmin valitti, ettei avoimeen työpaikkaan tullut hakemuksia.
 
Suominen puuttuu erityisesti Pennasen mielipiteeseen, siitä, että työpaikat eivät synny poliitikkojen päätöksillä vaan yrittäjien työllä.
 
-Jos väite pitäisi sinänsä paikkansa, voisimme odottaa valtavaa työllisyyttä korkean yrittäjyyden maissa. Silti liitteenä oleva yrittäjyysastetilasto antaa ymmärtää, että korkean yrittäjyyden maat ovat suorastaan niitä kaikkein kriisiytyneimpiä. Lähes minkä tahansa vuoden tilasto mistä tahansa maanosasta toistaa samat lukemat vain muutamin poikkeuksin: yrittäjiä löytyy eniten köyhistä maista, ja rikkaissa maissa yritetään hyvin vähän, Suominen vastaa.
 
Hän nostaa esimerkeiksi euroalueen kriisimaat Kreikan, Espanjan ja Portugalin, joille yritystoiminta ”ei ole tuonut pelastusta”.
 
-On vaikea kuvitella, että Suomi olisi poikkeus. Tilastot eivät tarkoita sitä, että yrittäjyys olisi haitallista taloudelle, vaan sitä, että yrittäjät ovat useammin seuraus kun syy. Kun taloudella menee huonosti, pakkoyrittäjyys yleistyy. Kun taloudella menee hyvin, löytyy työpaikkojakin, ja yrittäjyys vähenee.
 
Suomisen mukaan on myös tärkeää on ymmärtää, että avoimet työpaikat vaativat maksukykyistä asiakaskuntaa. 
 
-Rahan kiertokulku on ympyränmuotoinen ketju, jossa kukin lenkki on yhtä tärkeä, ja joka lopettaa toimintansa heikoimman lenkin kohdalla. Suomen heikoin lenkki ei ole yrittäjien määrä, vaan se, että markkinamme ovat paisuneet koko kylmän sodan ajan, ja niiden on hankala paisua enää kovin paljon lisää. Maamme painii ikuisen talouskasvun ongelman kanssa: mistä nyhtää vielä muutama asiakas lisää, ja mistä kiskoa vielä se viimeinen halpa raaka-aine, hän kirjoittaa.
Petrus Pennanen, Raha, Simo Suominen, Talous, työttömyys, Työttömyys, Uusi Suomi, yrittäminen, Raha
Yrittäjä hämmästyi: ”Mitä Suomessa oikein tapahtuu?”
Sisältö:
Ohjelmistoalan yrittäjä Petrus Pennanen ihmettelee, miksi juuri kukaan ei hakenut avointa työpaikkaa yhtiössä viime vuoden lopulla.
 
-Tarjosimme rentoa työympäristöä, sijaintia Helsingin keskustassa, kilpailukykyistä palkkaa, kivoja työkavereita, ilmaista aamiaista ja kaikkea muuta mukavaa. Yllätys oli melkoinen kun hakemuksia ei meinannut maksullisesta näkyvyydestä huolimatta tulla juuri lainkaan. Eivätkö työttömät hae töitä? Mitä Suomessa oikein tapahtuu, hän ihmettelee Puheenvuoron blogissaan.
 
Pennanen kertoo kuulleensa samaa muilta internet-palveluiden parissa toimivilta yrityksiltä. 
 
-Jotkut ovat jo siirtämässä toimintaansa ulkomaille kun työvoimaa ei Suomesta löytynyt millään keinolla, hän sanoo.
 
Pennanen muistuttaa blogissaan, että irtisanomisista ja yt-neuvotteluista on uutisoitu koko ajan, joten vapaata työvoimaa pitäisi olla liikkeellä. 
 
-Työpaikat eivät synny poliitikkojen päätöksillä vaan yrittäjien työllä. Tätä työtä haittaa se, että yrittäjältä puuttuu Suomessa perusturva ja viranomaiset ovat innokkaita laittamaan kapuloita rattaisiin poliitikkojen säätämän lakiviidakon pohjalta, hän kommentoi.
 
Pennanen esittää ratkaisuksi minitoimeentuloa.
 
-Nykyään työttömyysturva katoaa jos kansalaisella on toimimatonkin yritys, ja konkurssin jälkeen saa tukia odotella kuukausikaupalla. Automaattinen perustulo takaisi minimitoimeentulon yrittäjille ja mahdollistaisi yritysten perustamisen myös vähävaraisille. Perustulo tekee myös palkkatyöstä aina kannattavaa vaikka se olisi osa-aikaista.
Petrus Pennanen, Raha, Talous, työttömyys, Työttömyys, Uusi Suomi, Raha
Paha takaisku venäläiselle miljardöörille: Jättikauppa uhkaa kaatua
Sisältö:
Britannian energiaministeri Edward Davey pyrkii estämään saksalaisen energiajätti RWE:n omistamien Pohjanmeren maakaasukenttien myymisen venäläismiljardööri Mihail Fridmanille.
 
-Jos kauppa toteutetaan suunnitellusti, tulen vaatimaan maakaasukenttien edelleen myymistä kolmannelle osapuolelle, Davey sanoo Financial Timesin mukaan.
 
Kauppaa on suunniteltu viime keväästä lähtien ja Britannia on vastustanut sitä jo aikaisemmin. Britannialla on sananvaltaa asiassa, koska kyseiset maakaasukentät sijaitsevat sen aluevesillä.
 
Mihail Fridmanin uskotaan kuuluvan Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin. Yksi hänen entisistä alaisistaan työskentelee Putinin neuvonantajana. Suomessa Fridman tunnetaan teleoperaattoriomistustensa vuoksi. Hänen yhtiönsä Alfa Group on omistanut yhdessä TeliaSoneran kanssa muun muassa venäläistä Megafonia ja turkkilaista Turkcellia.
maakaasu, Mihail Fridman, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
”Mullistus” Suomen työelämään? ”Piikki vuonna 2040”
Sisältö:
SDP:n kansanedustajaehdokas, kokkolalainen Metalliliiton pääluottamusmies Petri Partanen varoittaa Puheenvuoron blogissaan huoltosuhteen huolestuttavasta kehityksestä Suomessa.
 
Huoltosuhde tarkoittaa työssäkäyvän väestön suhdetta työssä käymättömiin ihmisiin, jesimerkiksi opiskelijoihin ja eläkeläisiin. 
 
-Toisen maailmansodan aikaan huoltosuhde oli kaksikymmentäviisi huollettavaa sataa työntekijää kohden. Tällä hetkellä huoltosuhde on jo noin viisikymmentäviisi sataa työntekijää kohden. Vuonna 2030 huoltosuhde tulee olemaan noin seitsemänkymmentä huollettavaa sataa työntekijää kohden. Piikki kotihoidonpalveluissa tulee kuitenkin olemaan vasta noin vuonna 2040, koska ei ihminen heti eläkkeelle päästyään tarvitse apua kotonaan, vaan vasta noin kymmenen vuotta eläkkeellä jäämisen jälkeen, hän kirjoittaa. 
 
Partanen ennakoi kehityksen tarkoittavan isoja muutoksia.
 
-Tämä kehitys tulee kokonaisuudessaan tarkoittamaan mullistusta työelämässä, jossa tulemme ehkä näkemään jonkinlaisia joustomahdollisuuksia työajan suhteen. Esimerkiksi joustavampi työaika mahdollistaisi työntekijän voivan halutessaan hoitaa omia vanhempiaan. Kunnissa tämä tarkoittaa merkittäviä taloudellisia panostuksia vanhustenhuoltoon, ja kenties lyhyesti koulutettujen kodinhoidon ruuhka-apulaisten palkkaamista esimerkiksi opiskelijoista ja työttömistä. 
 
Suomalaisten ostovoimasta puhutaan jo nyt paljon ja Partanen ennakoi ostovoiman vain heikkenevän.
 
-Kun työntekijä siirtyy eläkkeelle, niin hänen tulotasonsa laskee. Tämä tarkoittaa huonompaa ostovoimaa. Vanhan työntekijän tilalle tulevalla uudella työntekijällä on niin ikään pienempi palkka ja eläkkeelle jääneeseen työntekijään verrattuna huonompi ostovoima noin kymmenen vuoden ajan. Tämän lisäksi kaikkien eläkkeelle jäävien tilalle ei edes palkata uutta työntekijää. Tämä tarkoittaa koko valtion tasolla merkittävää ostovoiman laskua. Jos tähän yhdistetään matalat palkankorotusmahdollisuudet, niin ostovoima tulee reaalisesti laskemaan seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana. 
Huoltosuhde, Petri Partanen, Raha, Suomen talous, Talous, Uusi Suomi, Raha
Teetkö sinäkin näin kassalla? – Se voi olla turhaa
Sisältö:

Moni suomalainen lienee kuullut viranomaisten antaman ohjeen, jonka mukaan asiakkaalle on aina tarjottava kuittia kassatapahtuman yhteydessä. Kuitin tarjoamisessa on kyse on siitä, että kuluttajan olisi helpompi havaita harmaata taloutta eli myyntiä, jota ei merkitä kirjanpitoon. Palvelualojen ammattiliitto PAM kertoo kuitenkin nyt, että ilman tyyppihyväksyttyä kassakonetta kuitti on vain pala paperia, joka ei kerro mitään harmaasta taloudesta.

- Kuitilla on pelkkä symbolinen merkitys, ellei sillä ole yhteyttä kassakoneeseen, sanoo verotusneuvos Markku Hirvonen PAMin sivuilla.

PAMin mukaan tällaisia laitteita ei ole Suomessa käytössä. Hirvosen mukaan investointi laitteisiin ei ole kohtuuton.

Eri ministeriöiden yhteistyössä toteuttamalla Harmaa talous, musta tulevaisuus -sivustolla neuvotaan tälläkin hetkellä asiakasta pyytämään aina kuittia ostoksestaan. ”Voit torjua harmaata taloutta vaatimalla ostoksestasi aina kuitin”, sivustolla sanotaan.

Hallituksen harmaan talouden torjumiseen tähtääviä hankkeita arvioinut Hirvonen toivoo seuraavan hallituksen varmistavan, että kuitinantovelvollisuus liitettäisiin tyyppihyväksyttyihin kassakoneisiin, jotka estävät kassatapahtumien manipuloinnin jälkikäteen. PAMin mukaan vuoden 2014 alusta lähtien voimassa ollut kuitinantovelvollisuus on jäänyt puolitiehen.

Hirvosen mukaan kuitin tarjoaminen ei ole kuitenkaan ollut kokonaan turhaa, sillä ainakin se on paljastanut yritykset, jotka eivät kuittia anna.

Hirvosen ja Kalle Määtän tekemä selvitys harmaan talouden torjuntatoimista valmistui tammikuussa ja se on luovutettu eduskunnan tarkastusvaliokunnalle.

Harmaa talous, Harmaa talous, Kauppakuitti, Kuitinantovelvollisuus, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
1392 €/kk, onko se paljon? – Näin vastaa Kela
Sisältö:

Tutkimusjohtaja Olli Kangas käsittelee Kelan tutkimusblogissa sukupuolten välisiä eroja eläkkeissä. Kangas kirjoittaa, että EU-tilastojen mukaan 65–79-vuotiaan suomalaisen naisen keskimääräinen eläke on 1 392 euroa kuukaudessa ja miehen 1885 euroa kuussa. Naisen eläke-euro on 74 senttiä.

- Onko tämä sitten paljon vaiko vähän? Vertailu muihin maihin antaa perspektiiviä, Kangas kirjoittaa.

Euroopassa, Norja ja Sveitsi mukaan lukien, naisen euro on vain 60 senttiä. Toisaalta keskimääräinen kuukausieläke on matalampi: miehillä 1530 euroa ja naisilla 915 euroa. Virossa naisen eläke-euro on peräto 95 senttiä eli Euroopan korkein, Kangas kirjoittaa.

- Vastaavasti eteläisen naapurimme eläketaso on 330 euron tietämissä, hän huomauttaa.

Tanskassa naisen eläke-euro on 93 ja Ruotsissa 69 senttiä, Kangas kertoo.

Suomen lukuja tarkastellessa merkitystä on koulutuksella.

- Pelkän perusasteen suorittaneitten naisten eläke-euro on 82 senttiä, toisen asteen suorittaneitten 79 senttiä ja kolmannen asteen suorittaneitten 67 senttiä. Toisin sanoen naisten eläke-euro heikkenee, kun siirrytään korkeammin koulutettujen naisten ryhmään, Kangas kirjoittaa.

Ylipäätään suomalaiset erot naisten ja miesten eläkkeissä ovat varsin maltillisia, Kangas toteaa, mutta huomauttaa:

- Kokonaan toinen asia taas on se, missä määrin tilannetta voidaan ja on syytä pitää maltillisena muista syistä.

eläkkeet, Eläkkeet, Keskimääräinen eläke, Miesten eläke, Naisten eläke, Olli Kangas, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
15 miljoonaa litraa – Tämä olutvalmistaja hyötyy
Sisältö:

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi tänään pienpanimoiden alkoholiveron alennuksen, jota hallitus esitti.  Hallitus esittää, että verotukea saisivat jatkossa panimot, jotka tuottavat korkeintaan 15 miljoonaa litraa olutta vuodessa. Nykyinen raja on 10 miljoonaa litraa vuodessa.

Valiokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasin (kok.) mukaan rajan nostosta hyötyy Laitilan Wirvoitusjuomatehdas.

– Käytännössä se on Laitilan panimo, jota se koskee. Se ei muita koske, koska eivät ole lähellä tätä 10 miljoonaa litraa, Sasi sanoo Uudelle Suomelle. 

Tulevaisuudessa Laitila saisi 10 prosentin verohuojennuksen enintään 15 miljoonan litran vuosituotannolla. 

Tammikuussa alaa kuohuttanut sopimusvalmistuskielto ei ollut Sasin mukaan millään tavalla edes esillä. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka syytti tuolloin Panimoliittoa tarkoitushakuisesta asian hämmentämisestä.

– Panimoliitto on nostanut esiin sopimusvalmistuskieltoa. Sehän on ihan tarkoitushakuista, jotta saataisiin hämmennettyä juttua ja saataisiin koko käsittelyä eteenpäin seuraavalle hallitukselle, Aarikka sanoi Uudelle Suomelle tammikuussa.

Kimmo Sasin mukaan on kuitenkin mahdollista, että sopimusvalmistuskieltoa käsitellään myöhemmin, jos EU-direktiiviin tulee muutoksia. 

– Tämähän tulee direktiivistä, ja jos direktiivin tulkinta muuttuu, voi meillä olla paineita muuttaa sitä, mutta tässä yhteydessä mainittiin, että ei puututa asiaan, Sasi kertoo.

Valtiovarainvaliokunta tukee hallituksen esitystä, jonka tarkoituksena on parantaa pienten riippumattomien panimoiden kasvuedellytyksiä lisäämällä niiden alkoholiveron alennusta. Lisäksi hallitus ehdotti, että verotukeen oikeutettujen panimoiden vuosituotannon ylärajaa nostettaisiin.

Valiokunta pitää hallituksen esitystä perusteltuna ja ajankohtaisena pienpanimotoiminnan ja vahvan kasvutrendin ja siihen perustuvan investointihalukkuuden vuoksi. 

Hallituksen esitys menee ensi viikolla eduskunnan äänestettäväksi.

Alkoholivero, Kimmo Sasi, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Linda Pelkonen, Raha, Talous, Raha
Kreikka julkisti tietoja ehdotuksestaan: tässä pääkohdat
Sisältö:

Kansainvälinen media on saanut alustavia tietoja Kreikan ehdotuksesta, jonka uudistuksilla Kreikka pyrkii täyttämään tukipakettinsa jatkon ehdot.

BBC:n mukaan Kreikan esityksen pääkohdat ovat verojärjestelmän uudistaminen ”reilummaksi”, verojen kierron ja välttelyn vastainen taistelu, korruption kitkeminen, polttoaineen ja tupakan salakuljetuksen lopettaminen, työehtosopimusten uudistaminen sekä Kreikan humanitaarisen kriisin helpottaminen tarjoamalla terveydenhuollon ja asumisen tukea vakuutuksettomille työttömille.

Saman suuntaisia ovat kreikkalaislehti Kathimerinin ennakkotiedot. Lehden mukaan esimerkiksi polttoaineen salakuljetus maksaa Kreikan valtiolle vuodessa miljardeja euroja.

Tiedot esityksen käsittelyn aikataulusta vaihtelevat. BBC:n mukaan Kreikan velkojien eli euroryhmän, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston tulee hyväksyä ehdotus tänään, jotta Kreikan tukiohjelmaa voidaan jatkaa syksyyn. Talouslehti Financial Timesin mukaan Kreikan tukiohjelma umpeutuu lauantaina, jos Kreikan esitys ei mene läpi.

Kreikka on vastustanut velkojiensa eli troikan tukipaketille asettamia säästöehtoja.

Kreikan tukipaketti, Kreikka, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Kreikan listaa odotetaan yhä - ”Jokainen senttimetri voitettava”
Sisältö:
Kreikan valtiovarainministerin Yanis Varoufakisin lupaamaa alustavaa listaa talouden rakenneuudistuksista ei vielä ole toimitettu Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle tai euroryhmälle. Asiasta kertoo Financial Times, jonka mukaan Kreikka lupasi alustavan listan sunnuntai-iltaan mennessä.
 
FT:n haastatteleman kreikkalaislähteen mukaan Kreikan uusi hallitus aikoo puuttua kovalla otteella veronkiertoon ja erityisesti polttoaineiden ja savukkeiden salakuljetukseen, joiden arvon ennakoidaan pelkästään tänä vuonna olevan 2-2,5 miljardia euroa.
 
Kreikan pääministeri Alexis Tsiprasin lähimpiin neuvonantajiin kuuluva Nikos Pappas kertoi samansuuntaisen viestin BBC:lle. Rakenneuudistukset eivät kuitenkaan ole helppo pala nieltäväksti Tsiprasin vasemmistopuolue Syrizalle.
 
-Tämä on päivittäinen taistelu, jokainen senttimetri on voitettava erikseen, Pappas kuvaili.
 
Kreikan lista rakenneuudistuksista on ehtona sen lainaohjelman neljän kuukauden pidentämiselle. Virallinen lista Kreikan on määrä toimittaa huomenna maanantaina, jolloin euroryhmä käsittelee asiaa puhelinkokouksessaan.
Kreikan velkakriisi, Kreikan velkakriisi, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Yrittäjältä viesti ”Munkan vihreille patruunoille”: ”Olemme hulluja, jos emme panosta”
Sisältö:
Yrittäjä ja cleantech-asiantuntija Kaisa Hernberg laskee Puheenvuoron blogissaan, että ympäristönsuojelu on maailmanlaajuisesti 2 000 miljardin euron ja Suomessa jo lähes 26 miljardin euron bisnes, siis suurempi kuin metsäteollisuus. 
 
-Me suomalaiset olemme hulluja, jos emme panosta voimakkaasti siihen, että yrityksillämme olisi mahdollisimman hyvät edellytykset menestyä näillä markkinoilla, hän sanoo.
 
Hernberg huomauttaa, että Suomen suurten teollisuusyhtiöiden johtajat, kuten Neste Oilin Matti Lievonen, Outotecin Pertti Korhonen, Koneen Antti Herlin ja ST1:n Mika Anttonen ovat jo alkaneet julkisuudessa varsin terävin äänenpainoin vaatia poliittisilta päättäjiltä toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
 
-Ei näitä “Munkan vihreitä patruunoja” aja eteenpäin pelkkä huoli ympäristön tilasta, vaan he ymmärtävät, miten valtava bisnesmahdollisuus ympäristöliiketoiminta Suomelle on. Pertti Korhonen on muun muassa todennut, että olemme jo siirtyneet innovaatioaaltoon, jossa ajurina on ympäristö. Edellisessä aallossa se oli digitaalisuus.
 
Hernberg sanoo laittavansa toivonsa EK:n puheenjohtajaan, entiseen Koneen toimitusjohtajaan Matti Alahuhtaan.
 
-Jospa monissa liemissä keitetyllä, edistykselliseksi tiedetyllä johtajalla olisi rohkeutta todeta: Suomen teollisuus hyötyy päästörajoituksista, ympäristönormeista ja kunnianhimoisista uusiutuvan energian tavoitteista. Suuri osa Suomen teollisuusyrityksistä nimittäin toimittaa ratkaisuja, joiden avulla maailman teollisuuslaitokset ja kunnat voivat säästää energiaa, vähentää päästöjä, kierrättää materiaaleja, käsitellä jätevetensä, vähentää hiilen käyttöä ja niin edelleen.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kaisa Hernberg, Raha, Talous, Uusi Suomi, Ympäristönsuojelu, Raha
Odotettu käänne Suomessa: ”Tarkoittaa parempaa suurelle määrälle työttömiä”
Sisältö:
Suomen digimarkkinoilla tapahtui verkkoliiketoiminnan konsulttiyrityksen Wunderkrautin toimitusjohtajan Vesa Palmun mukaan pitkään odotettu käänne viime vuoden lopulla.
 
-Aikaisemmin sitä ei uskaltanut vielä sanoa ääneen, mutta nyt voi kuitenkin jo sanoa markkinan selvästi heränneen henkiin. Ilmiö on tuttu myös aikaisemmista lamoista: yritykset lykkäävät huonoina aikoina kaikkia investointeja, mutta laman pitkittyessä digi-investoinnit käynnistetään viimeistään parin vuoden hiljaiselon jälkeen, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.
 
Palmun mukaan ilmiö on tuttu myös aikaisemmista lamoista: yritykset lykkäävät huonoina aikoina kaikkia investointeja, mutta laman pitkittyessä digi-investoinnit käynnistetään viimeistään parin vuoden hiljaiselon jälkeen. 
 
Hän sanoo tämän johtuvan siitä, että digitaalisen puolen investoinneilla saadaan välittömiä kustannussäästöjä, uutta liiketoimintaa ja parannetaan olemassaolevaa liiketoimintaa. Ylivoimaisesti suurin osa yritysten tuottavuuden kasvusta syntyy Palmun mukaan nykyisin liiketoiminnan digitalisoitumisesta.
 
-Tämä käänne tarkoittaa parempia aikoja suurelle määrälle Suomen it-alan työttömiä. Työpaikkoja rupeaa taas olemaan enemmän tarjolla tämän vuoden aikana, hän kirjoittaa.
Digi, investoinnit, Raha, Suomen talous, Talous, Uusi Suomi, Vesa Palmu, Raha
Mitä, jos eurosta eroaisikin Saksa? ”Paras ratkaisu”
Sisältö:
Amerikkalaisen Silvercrest Asset Managementin päästrategi ja Kolumbian yliopiston dosentti Patrick Chovanec arvioi, että euroalueen suurin ongelma ei ole Kreikka, vaan Saksa.
 
-Paras ratkaisu, joskin epätodennäköisin, olisi Saksan eroaminen eurosta ja paluu D-markkaan, hän kirjoittaa Foreign Policy -lehdessä
 
Chovanecin mukaan on virheellistä kutsua euroalueen kriisiä velkakiisiksi.
 
-Euroalueella ei kokonaisuutena ole ulkoista velkaongelmaa, vaan sisäinen. Saksan talouden ylijäämä ja euroalueen reunavaltioiden kasvavat velat ovat saman kolikon kaksi eri puolta, hän sanoo.
 
Hänen mukaansa juuri Saksa on lainoittanut reuna-alueen valtioita ja on siten ainakin osittain syyllinen velkaongelmaan. Lainarahalla reunamaat puolestaan ovat ostaneet saksalaisia tuotteita.
 
-Normaalisti ongelma olisi voitu korjata rahapolitiikalla. Ei kuitenkaan euroalueella, joten velkaantuneet maat joutuivat puuttumaan kysyntään talouden sopeuttamisella. Niiden alijäämä suhteessa Saksaan laski dramaattisesti, mutta ei myymällä enemmän, vaan ostamalla vähemmän. Euroalue ajettiin ansaan, Chovanec kirjoittaa.
 
Saksaa hän syyttää erityisesti siitä, että maa keskittyi säästämään eikä kuluttamaan, kun vaikeudet euroalueella alkoivat. 
 
-Säästöjen sijaan Saksa olisi voinut vauhdittaa kysyntää.
Eurokriisi, Eurokriisi, Patrick Chovanec, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha