Sunnuntai 24.7.2016

Uusi Suomi uutiset

Italialle kiertotie pankkien tukemiseen? - Suomalaisekonomisti: ”Kustannukset tuntuisivat äänestäjien kukkaroissa vasta viiveellä”
Sisältö:

Eurooppalaispankkien stressitesteistä voi aueta Italialla kiertotie ratkoa maan vaikeuksiin ajautuneiden pankkien, etenkin maan kolmanneksi suurimman pankin ja maailman vanhimman pankin Monte dei Paschi di Sienan ongelmia. Euroopan pankkivirasto EPV julkistaa stressitestien tulokset ensi perjantaina ja Monte Paschi on yksi testatuista pankeista.

–Niistä (stressitesteisteistä) mahdollisesti paljastuvat aukot pankkien pääomissa voivat horjuttaa uskoa koko pankkijärjestelmään, mutta ne voivat tarjota Italialle myös mahdollisuuden ratkoa osan pankkisektorin ongelmista. Lainsäädäntö nimittäin sallii pankkituen käytön ennakollisissa pääomituksissa, mikäli stressitestit sitä vaativat, Nordean ekonomisti Tuuli Koivu toteaa blogissaan.

Italia on halunnut tukea erityisesti Monte Paschia 40 miljardin euron tukipaketilla, mutta ajatus on tyrmätty euroalueella uuden kriisinratkaisulainsäädännön vastaisena. Finanssikriisin jälkeen muokattu lainsäädäntö perustuu sijoittajavastuulle. 

Nordean Tuuli Koivu huomauttaa, että Italiassa rajanveto veronmaksajien ja sijoittajien vastuun välille on vaikeaa, koska suuri osa italialaispankkien sijoittajista on kotitalouksia, eikä kasvottomia ulkomaisia riskisijoittajia. 

–Tämä tekee sijoittajanvastuun käytöstä poliittisesti haastavaa, kun taas valtion tuen kustannukset jakautuisivat laajemmin ja tuntuisivat äänestäjien kukkaroissa vasta viiveellä, hän kommentoi.

Myös OP:n salkunhoitajat Minna Laine ja Harri Kojonen kiinnittävät omassa blogissaan huomiota siihen, että sijoittavastuun toteuttaminen Italiassa johtaisi siihen, että kotitaloudet saattaisivat menettää varallisuuttaan.

–Italialaiset yksityishenkilöt ja instituutiot ovat sijoittaneet huomattavan paljon varallisuutta pankkiensa velkakirjoihin. Mikäli pankki ajautuisi vaikeuksiin ja EU:n ajama sijoittajan vastuu toteutuisi, sijoituksia jouduttaisiin leikkaamaan, ja asiakkaat menettäisivät varallisuuttaan, he sanovat.

Pankkien taseita voidaan Laineen ja Kojosen mukaan korjata myymällä ongelmaluottoja esimerkiksi näihin erikoistuneille sijoittajille, mikä keventäisi taseen vaatimaa pääoman tarvetta. Pankit ovat kuitenkin haluttomia tähän, koska ne joutuisivat realisoimaan näistä lainoista tappiota. 

–Lainojen jäädessä taseeseen on aina mahdollista, että ongelmaluotosta tulee ongelmaton luotto. Yleinen ongelma Euroopassa on lainaajien puute, eli vaikka pankeilla olisikin kykyä lainata, ei kysyntää uusille lainoille ole talouskasvun heikkoudesta johtuen, he toteavat. 

Tilannetta korjaisi OP:n salkunhoitajien mukaan Italian hallituksen jo esittämä pääomaruiske. 

–Markkinoiden kannalta parasta olisi, jos tämä tulisi EU-tasoiselta toimijalta ilman sijoittajille koituvia tappioita. Tämä kuitenkin sotisi pahasti sovittuja pelisääntöjä vastaan.

Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtaja Mario Draghi sanoi torstaina pitävänsä tukipakettia Italian pankeille mahdollisena ”äärimmäisissä olosuhteissa”.

–Se on erittäin käyttökelpoinen keino puhdistaa taseet ongelmalainoista. Haluamme välttää näiden luottojen pakkomyyntejä. Euroalueen säännöt sallivat tällaisen, Draghi sanoi tiedotustilaisuudessaan Financial Timesin mukaan.

Nordean Tuuli Koivu huomauttaa myös, että lainsäädännön sallima tukisumma ei yksin riitä ratkomaan Italian pankkisektorin ongelmia. 

–Näin ollen Brysselissä joudutaan etsimään kompromissia sen suhteen, mihin lainsäädännön sanamuodot taipuvat ja kuinka laajalti Italian ongelmia halutaan ratkoa. Kompromissin löytymisen todennäköisyyttä puoltaa se, että (Italian pääministeri Matteo) Renzi on asettanut asemansa ehdolliseksi syksyllä järjestettävän perustuslain uudistusta koskevan kansanäänestyksen onnistumiselle. Brysselissä Renzi taatusti koetaan mielekkäämmäksi neuvottelukumppaniksi kuin tarjolla oleva muuta vaihtoehdot, eikä hänen asemaansa haluta heiluttaa.

Talouslehdissä on kesällä nostettu esiin myös saksalaispankkien vaikeudet. Viimeksi asiasta kirjoitti aikaisemmin tässä kuussa verkkojulkaisu zerohedge.com, joka nosti analyysissään esiin Euroopan suurimpiin pankkeihin lukeutuvan saksalaisen Deutsche Bankin.

–Saksa saattaa löytää itsensä ironisesta tilanteesta, jossa sen oma haluttomuus pankkien tukemiseen pakottaa sen etsimään takuita yhdelle suurimmista pankeistaan, zerohedge.com kommentoi.

Lue lisää: Euroopassa muhii vielä Italian pankkikriisiäkin suurempi pommi? ”Pankkituesta ongelma myös Saksalle”

Lue myös: Italian pankeille 100 mrd. € vai 40 mrd. €? - Suomalaisasiantuntija: ”Pikemmin pieniä merkkejä käänteestä parempaan”

 
Euroopan keskuspankki EKP, Harri Kojonen, Italian pankit, Italian pankkikriisi, Katja Incoronato, Mario Draghi, Minna Laine, Monte dei Paschi di Siena, Pankkien stressitestit, Raha, Sijoittajavastuu, Talous, Tuuli Koivu, Raha
Ensimmäinen ruma talousluku julki Brexitin jälkeen: ”Aallot voivat iskeä syksyllä Suomeen”
Sisältö:
Britanniassa perjantaina julkistettu ennakkotieto heinäkuun ostopäällikköindeksistä on asiantuntijoiden mukaan ensimmäinen merkki siitä, miten Brexit vaikuttaa brittitalouteen.
 
Indeksi laski 47,7 pisteeseen kesäkuun 52,4 pisteestä. Indeksi on nyt alimmillaan sitten vuoden 2009 kevään. Indeksi kertoo talouden kasvusta, mikäli pisteluku on yli 50. 
 
Jos indeksi on alle 50 myös seuraavissa mittauksissa elo- ja syyskuussa, Britannian talous tulee tutkimuslaitos Markitin mukaan supistumaan 0,4 prosenttia kuluvalla vuosineljänneksellä.
 
–Heinäkuu kertoo dramaattisesta hidastumisesta taloudessa, sillä talouden aktiivisuus on hidastunut nopeimmin sitten vuoden 2009 alun, jolloin elettiin globaalin finanssikriisin aikaa. Käänne kertoo tilausten perumisesta, uusien tilausten hiipumisesta tai projektien lykkäämisestä ja kaikki nämä voidaan yhdistää Brexitiin, Markitin pääekonomisti Chris Williamson sanoo The Independentille.
 
Tunnettu suomalaisekonomisti Roger Wessman toteaa, että Brexit on synkentänyt yritysten tulevaisuudennäkymiä jyrkästi Britanniassa, muuta ei euroalueella.
 
Euroalueella ostopäällikköindeksi laski lukemaan 52,9. Kesäkuussa indeksin lukema oli 53,1. Euroalueella talous siis edelleen kasvaa.
 
–Toistaiseksi Brexit-ohjus upottaa vain Britanniaa. Aallot voivat iskeä syksyllä euroalueelle ja Suomeen, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus puolestaan ennakoi.
 
 
 
 
Brexit, Brexit, Chris Williamson, Euroalue, Juhana Brotherus, Katja Incoronato, Markit, Raha, Roger Wessman, Suomen talous, Talous, Raha
Eläkeasiantuntija neuvoo: ”Perinnöstä kannattaa puhua - muuten voi käydä niin, ettei kesämökkiä olekaan varaa pitää”
Sisältö:
Danske Bankin tekemän kyselyn mukaan kaksi viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että omaisuuden kuten asunnon, kesämökin tai säästöjen siirtäminen jälkipolville ja läheisille kannattaisi aloittaa vähitellen jo omana elinaikana. Harvoin asialle on kuitenkaan käytännössä tehty mitään. Seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi säästävänsä säännöllisesti lapsille, lastenlapsille tai läheisille. Testamentin oli tehnyt vain viisi prosenttia työikäisistä vastaajista.
 
Danske Bankin johtavan eläkeasiantuntijan Susanna Miekk-ojan mukaan asian lykkääminen voi kuitenkin aiheuttaa harmia perillisille. 
 
–Perinnöstä kannattaa puhua - muuten voi käydä niin, ettei perijällä ei olekaan varaa pitää vaikka sitä suvun kesämökkiä, hän sanoo pankin tiedotteessa.
 
Kyselyn mukaan halu siirtää omaisuutta jälkipolville jo omana elinaikana oli suurempi, kun perheessä asui lapsia ja vastaavasti pienempi lasten muutettua pois kotoa tai kun lapsia ei ollut. 
  
–Tyypillisesti lahjoitetaan säästämällä esimerkiksi lapsille sen verran vuodessa kuin lahjaverotta voi lahjoittaa. Kannattaa kuitenkin miettiä myös isomman summan lahjoittamista kerralla, sillä lahjaveroprosentti on usein yllättävänkin matala perintöveroprosenttiin verrattuna, Miekk-oja neuvoo.
 
Useampi kuin joka neljäs kyselyyn vastannut aikoo käyttää oman omaisuutensa itse. Ajatus on yleisin 45 - 54- ja 55 - 74-vuotiaiden keskuudessa. 
 
–Ei ehkä ole, mistä jättää tai sitten on herännyt huoli siitä, riittävätkö rahat omaankaan käyttöön loppuelämäksi. Tätähän jokaisen on hyvä pohtia, oli sitten päättänyt käyttää omaisuutensa itse tai antavansa jälkipolville. Ensin täytyy tehdä realistinen arvio ihan asiantuntijan kanssa omista varoistaan ja vasta sitten miettiä, mitä on varaa lahjoittaa, Miekk-oja sanoo.
 
Danske Bank, perintö, perintövero, Perintövero, Raha, Susanna Miekk-oja, Talous, Uusi Suomi, Raha
Sijoitusammattilainen ryöpyttää: ”Suora tulonsiirto miljoonilta veronmaksajilta muutamille apteekkareille”
Sisältö:
Nordnet Suomen osakestrategi Jukka Oksaharju ottaa blogissaan kantaa Suomessa kuumana käyvään keskusteluun apteekeista. Oksaharjun mukaan ”relevantti kysymys” on se, onko yhteiskunnan tukemilla maksuilla syytä pönkittää apteekkien kannattavuutta. 
 
–Kaukana tehokkuudesta oleva systeemi on suora tulonsiirto miljoonilta veronmaksajilta muutamille apteekkareille, hän kommentoi.
 
Nykymallissa apteekin kuluja, rakenteita ja tehoja ei Oksaharjun mukaan juuri tarvitse miettiä. 
 
–Mitään syytä myöskään innovoida tai erikoistua ei näytä olevan, koska apteekin tulos ei juuri näistä asioista heilahda. Ylipalvelu on näkyvin merkki tehottomuudesta. Vai onko joku onnistunut hakemaan särkylääkettä ilman auttajan saamista kintereilleen? Reseptilääkkeissä kauppa ei tahdo onnistua ilman kolmia sormenjälkiä, hän sanoo.
 
Apteekkien laadussa ei Oksaharjun mukaan ole valitettavaa. Sen sijaan ”pöhöttyneessä systeemissä” on hänen arvionsa mukaan ”kulupuolella reippaalla kädellä liikaa painolastia”.  Oksaharju uskoo, että apteekkihinnoista saisi vapaamman kilpailun kautta merkittävän siivun pois tai vaihtoehtoisesti samalla rahalla saisi parempaa palvelua siellä, missä sitä tarvitaan. 
 
–Apteekkibisneksestä löytyy kaksi perustekijää. Toiminta edellyttää vähäisiä investointeja. Lisäksi tulopuoli on apteekkien määrän ja lääkkeiden hintojen sääntelyllä vakautettu. Lopputuloksena apteekkarin sijoittaman pääoman tuottoprosentti kohoaa paitsi huimaksi myös erinomaisen ennustettavaksi. Nykymallinen apteekki vastaa lupaa painaa rahaa, hän kirjoittaa.
 
Oksaharju huomauttaa, että jos Yliopiston Apteekki listautuisi Helsingin pörssiin, se olisi ylivoimaisesti kannattavin yhtiö. 
 
–Sen oman pääoman vuosituotto hipoo 50 prosenttia. Bisnes tuplaa sijoituksen kahdessa vuodessa. Siinä korkoa korolle -käyrä todella sojottaa reseptin voimalla kohti taivaita.
 
Ekonomisti Mikko Kiesiläinen ja kansanedustaja Antero Vartia (vihr.) ovat arvioineet apteekkialan vapauttamisen vaikutuksia. Kaksikko toteaa, että ”jos suomalaiset apteekit toimisivat yhtä tehokkaasti kuin ruotsalaiset ja pystyisivät laskemaan hintatason reseptilääkkeissä samalle tasolle, niin Suomen lääkekustannukset laskisivat noin 87 miljoonaa euroa vuodessa”.
 
–Kiinnostus aihetta kohtaan tuntuu nousseen tasaisesti ja olemme saaneet tukea ajatuksillemme muun muassa Kelan pääjohtajalta Liisa Hyssälältä, THL:n tutkijoilta, Kilpailu- ja kuluttajavirastolta sekä lukuisilta muilta alaa tuntevilta tahoilta. Kokoomuksen sisäministeriksi nostama Paula Risikko on kuitannut apteekkialaa koskevan keskustelun toteamalla että “ei lääkkeitä voi myydä kuin makkaraa”. Samanaikaisesti kokoomus on voimallisesti vaatinut kilpailun lisäämistä sosiaali- ja terveyspalveluihin suunnitteilla olevan sote-uudistuksen valmistelussa, Kiesiläinen kommentoi viikko sitten.
 
 
 
Antero Vartia, Apteekit, Apteekkiala, Jukka Oksaharju, Mikko Kiesiläinen, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Kemin suurhanke otti merkittävän askeleen – Kaidille EU:lta suurtuki
Sisältö:

Kiinalaisomisteinen energiayritys Kaidi Finland iloitsee Kemin biojalostamohankkeen Euroopan komissiolta saamasta investointituesta.

Yhtiön mukaan 88,5 miljoonan euron NER300-tuki vahvistaa merkittävästi Kaidin mahdollisuuksia viedä biojalostamohanketta eteenpäin. Etenemismahdollisuuksia parantaa myös komission niin sanottu kesäpaketti ja sen esitys puun energiakäytön päästölaskennasta.

Uusiutuvan energian tuottajille suunnattu NER300-tuki myönnettiin alun perin Vapon suunnittelemalle biopolttoainelaitokselle, mutta Vapo luopui hankkeesta vuonna 2014. Nyt tuki siirtyi Kaidille.

– Olemme hyvin iloisia komission päätökseen myöntää NER300-tuki Kemin biojalostamon rakentamiseen. Tukipäätös yhdessä Euroopan komission kesäpaketin positiivisen viestin kanssa vahvistavat merkittävästi Kaidin mahdollisuuksia viedä hanketta eteenpäin. Ne ovat myös selkeä osoitus komission vahvasta uskosta hankkeeseen ja kehittyvään biopolttoainemarkkinaan, Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Koponen toteaa tiedotteessa.

Kaidin mukaan koko bioenergia-alan kannalta on tärkeää, että komissio esittää mallia, jossa puun energiakäytön päästölaskenta säilyy neutraalina hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC-ohjeistuksen mukaisesti.

– Kesäpaketin sisältö ja sitovien kansallisten päästötavoitteiden julkaisu ovat osoituksia EU:n sitoutumisesta liikenteen päästöjen leikkaamiseen. Suomessa kehittyneet biopolttoaineet ovat tärkeässä roolissa päästötavoitteiden saavuttamisessa, Koponen toteaa.

Kemin biojalostamo tarkoittaa toteutuessaan noin miljardin euron kokonaisinvestointia.

Kaidi, Kaidi Finland, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Googlelta neuvo suomalaisyrityksille: Uskaltakaa myydä maailmalle – ”Ei Suomi ole mikään poikkeus”
Sisältö:

– Yritysten pitää ymmärtää, että verkossa ei ole maarajoja, toteaa Googlen Suomen toimialajohtaja Hanna Kivelä Uudelle Suomelle.

Googlen toimittajatapahtumassa haastateltu Hanna Kivelä uskoo, että suomalaisten yritysten tulisi pärjätäkseen tähdätä myyntiin verkossa, asiakaskuntanaan Suomen sijasta koko maailma.

Kuluttajat siirtyvät yhä enemmän verkkoon ja tottuvat siihen, että kaikki palvelut saa sieltä. Trendi on Kivelän mukaan globaali.

Kyseessä ei ole asia, jota Suomessa ei olisi ymmärretty. Kivelän mielestä kyse on enemmänkin yritysten rohkeuden ja halun puutteesta, vaikka asiasta on puhuttu paljon ja se tiedostetaan.

– Älytty on ja siitä [digitaalisuudesta] on puhuttu paljon. Kyse on enemmän siitä, että meidän pitää tarttua toimeen nopeasti ja uskaltaa tehdä se.

Nopeuden ja rohkeuden päälle Kivelä painottaa toiminnan kohdistamista useaan eri maahan, mainiten Aasian ja Etelä-Amerikan olevan kohteita, joissa netissä tehtävät ostokset kasvattavat suosiotaan.

– Ei riitä, että vähän myydään Ruotsiin, Saksaan ja Venäjälle.

Ulkomaille suuntaavan kaupan edistämisen olennaisena osana Kivelä näkee yhä suuremman panostamisen markkinointiin. Tässä hän kehuu Suomen peliteollisuutta, jossa yrityksen panostavat varoistaan jo neljänneksen mainostukseen. Esimerkiksi hän nostaa mobiilipelifirma Supercellin, joka on Kivelän mielestä ymmärtänyt, että käyttäjät on hankittava maailmalta tavoittamalla heidät ja tähän taasen tarvitaan uskallusta investoida markkinointiin.

Pelipuolella toiminta on siinä mielessä helppoa, että tuotteet ovat digitaalisia. Fyysisen tavaran myynti tuo esiin haasteet logistiikassa sekä lisäksi kuljetuskustannukset. Kivelä ei kuitenkaan pidä Suomea minään logistiikan erikoistapauksena.

– Ei Suomi ole mikään poikkeus. Yhtälailla eri maat sijaitsevat erilaisissa paikoissa ja erilaisten yhteyksien takana. Kyse on siitä, halutaanko ja lähdetäänkö toden teolla ratkomaan niitä [logistiikan] asioita, väittää Kivelä.

Kaikki suomalaisessa yrittämisessä ei ole kuitenkaan negatiivista, vaan Kivelä nostaa esille kykymme tehdä yhteistyötä, johon suomalaiset pysyvät, jos sitä haluavat. Hän kehottaakin suomalaisia samojen alojen yrityksiä ratkomaan yhdessä ongelmia.

Digitaalinen, Google, Google, Hanna Kivelä, Kotimaa, Leo Lemmetty, Talous, Verkkokaupat, verkkokauppa, yrittäminen, Raha
Kuluttajavirasto Anttilan konkurssista: Mahdollisuus saada rahat takaisin riippuu maksutavasta
Sisältö:

Kilpailu- ja kuluttajavirasto kertoo Anttilan konkurssin hämmentämille asiakkaille heidän oikeuksistaan.

– Tilanteissa, joissa kuluttaja on tilannut tuotteen konkurssiin menneestä kaupasta ja maksanut tuotteen ennakkoon, eikä tuotetta ole vielä toimitettu, kuluttajan mahdollisuudet saada rahat takaisin riippuvat hänen käyttämästään maksutavasta, Kilpailu- ja kuluttajavirasto kertoo tiedotteessaan.

Jos kuluttaja on maksanut tuotteen luottokortilla, maksun palauttamista voi hakea luottokorttiyhtiöltä kuluttajansuojalain nojalla, virasto kertoo. Sama oikeus on myös muuta tuotteen hankinnan rahoittanutta luotonantajaa kohtaan. Myös maksukortin debit-ominaisuudella maksetuista ostoksista voi mahdollisesti vaatia hyvitystä korttiyhtiöltä, jos yhtiö on korttiehdoissaan tai muutoin tähän sitoutunut.

Jos kuluttaja on maksanut verkkokauppatilauksensa verkkopankissa tai muulla tavalla ennakkoon, kuluttajat voivat valvoa saataviaan konkurssissa. Kuluttaaviraston mukaan asiakkaan on hyvä seurata konkurssipesän tiedotusta ja ottaa tarvittaessa yhteyttä konkurssipesän pesänhoitajaan.

Asiakas voi myös reklamoida ennen myyjän konkurssia hankkimiensa tavaroiden mahdollisista virheistä valmistajalle, maahantuojalle tai muulle aikaisempaa myyntiporrasta edustavalle yritykselle, jotka hyvittävät virheet takuuehtojen tai lakisääteisen virhevastuun mukaisesti, vaikka tuotteen takuuaika olisi umpeutunut. Jos tuote on maksettu luottokortilla tai muulla tuotteen hankinnan rahoittamiseksi myönnetyllä luotolla, kuluttaja voi reklamoida luotonantajalle.

Tavarataloketju Anttila asetettiin konkurssiin tiistaina.

Anttila, Anttilan konkurssi, Kesko, Raha, Uusi Suomi, Raha
Nordean johtaja selvityksen tuloksista: ”Olen pettynyt. Tällaista ei voida hyväksyä”
Sisältö:

Panama-papereiden nostaman kohun takia tehty Nordean sisäinen selvitys on saatu valmiiksi. Selvitys paljasti useita ongelmakohtia pankin toiminnassa.  Nordean konsernijohtaja Casper von Konskull kertoo pettyneensä yhtiön toimintaperiaatteiden käytännön toteutuksessa havaittuihin puutteisiin.

Nordea kertoo päättäneensä ryhtyä ”tiettyihin välittömiin toimenpiteisiin selvityksen tulosten sekä selvitysryhmän tekemien suositusten pohjalta”.

Huhtikuussa vuodettujen Panama-papereiden mukaan Nordea on perustanut asiakkailleen lukuisia veroparatiisiyhtiöitä, joiden johtajina toimii bulvaaneja. Asiakirjojen mukaan Nordean Luxemburgin-yksikkö on vuosien 2004–2014 aikana perustanut asiakkailleen lähes 400 veroparatiisiyhtiötä Panamaan ja Brittiläisille Neitsytsaarille.

Nyt valmistuneen Nordean sisäisen selvityksen mukaan ongelmia on muun muassa dokumentoinnissa ja ohjeiden systemaattisessa noudattamisessa.

–Selvityksessä havaittiin useita tapauksia, joissa tunne asiakkaasi -menettelyyn liittyvä dokumentaatio ei selvästikään täyttänyt Nordea-konsernin toimintaperiaatteiden mukaisia vaatimuksia. Nämä tapaukset liittyivät enimmäkseen korkean riskin asiakkaisiin sovellettavaan tehostettuun asiakkaan tuntemismenettelyyn, Nordea kertoo tiedotteessaan, Nordea kertoo tiedotteessaan.

Selvityksen mukaan NBSA (Nordea Bank S. A.)on tarjonnut asiakkailleen näiden offshore-yrityksiin liittyviä hallinnollisia palveluita. Selvityksessä ei kuitenkaan löytynyt todisteita siitä, että NBSA:n työntekijät olisivat olleet aloitteellisina offshore-yritysten perustamisessa tai aktiivisesti edesauttaneet asiakkaiden mahdollista veronkiertoa.

Selvityksessä havaittiin seitsemän tapausta, joissa valtakirjojen uusimisessa ei ollut noudatettu sisäisiä toimintaperiaatteita. 

–Lainvastaisen toiminnan kriteerit eivät kuitenkaan näissä tapauksissa todennäköisesti täyttyneet, toisin sanoen työntekijät eivät ole selvästi hyötyneet tai saaneet laitonta etua päivämäärien muuttamisesta takautuvasti, Nordea kertoo.

Selvityksen mukaan 137 offshore-yrityksestä 114 oli toimittanut NBSA:lle asiakassuhteen aloittamisvaiheeseen mennessä yhtiön eettisen ohjeistuksen mukaiset riittävät todisteet verosäännösten noudattamisesta.

Asiakkaaksitulovaiheen jälkeen 68 asiakkaan tiedoissa on havaittavissa vuosina 2010 - 2016 viitteitä seikoista, jotka vaativat lisäselvityksiä, jotta voidaan varmistaa, että yritysten tosiasialliset edunsaajat ovat noudattaneet Nordean veronkierron estämistä koskevia toimintaperiaatteita. Useimmat näistä tapauksista ovat Nordean mukaan tapahtuneet ennen vuotta 2013.

–NBSA laati syksyllä 2009 Luxemburgin lainsäädäntöä tiukemman eettisen ohjeistuksen, jonka mukaan Nordean työntekijöiden on varmistettava, että asiakkaat suorittavat ilmoitus- ja verovelvoitteensa. Ohjeistusta ei kuitenkaan ole otettu käyttöön johdonmukaisesti, koska sen noudattamista koskevaan raportointiin liittyvässä osassa on ollut puutteita, Nordea kertoo uudessa sisäisessä selvityksessään.

Private Bankingiä koskevan selvityksen lisäksi Nordea selvitti konsernin Venäjällä toimivan johdon yksityisiä offshore-omistuksia. Selvityksessä tuli ilmi yksi tapaus, jossa Nordean Venäjän toiminnoissa oli rikottu konsernin toimintatapasääntöjä neuvontapalveluita tarjottaessa, Nordea kertoo.

Ruotsalainen lakitoimisto Mannheimer Swartling kommentoi Nordean sisäistä selvitystä.

–Selvityksen perusteella Mannheimer Swartling on todennut, että NBSA:n hallinto- ja valvontarakenteissa on puutteita. Nordea-konsernin Compliance- ja Operational Risk -toimintojen suorittaman riippumattoman selvityksen tulokset osoittavat, että NBSA:n toiminnassa on tiettyjä rahanpesun estämiseen ja veroasioihin liittyviä puutteita, lakitoimisto toteaa.

–NBSA:n hallitus ja ylin johto ovat olleet tietoisia offshore-yrityksiin liittyvistä toimista. Lisäksi he ovat tiedostaneet, että rahanpesun estämiseen ja veroasioihin liittyy tällä alueella tiettyjä riskejä. Johto ja hallitus eivät kuitenkaan ole katsoneet, että offshore-yrityksiin liittyy erityisiä riskejä eivätkä esimerkiksi yhtiön riski-, pääoma- tai compliance-toiminnot ole raportoineet johdolle tai hallitukselle näistä riskeistä, lakitoimiston lausunnossa kerrotaan.

Nordean konsernijohtaja Casper von Konskull kommentoi sisäisen selvityksen tuloksia.

–Olen kuitenkin pettynyt toimintaperiaatteidemme käytännön toteutuksessa havaittuihin puutteisiin. Tällaista ei voida hyväksyä. Puutteet toiminnassa liittyvät pääasiassa hallintorutiineihin ja valvontaan. Olen silti hyvilläni siitä, että selvityksessä ei löytynyt todisteita siitä, että Nordean työntekijät olisivat aktiivisesti edesauttaneet veronkiertoa, von Konskull toteaa.

–Haluan painottaa, että emme missään nimessä hyväksy sitä, että Nordeaa käytettäisiin välineenä veronkierrossa tai aggressiivisessa verosuunnittelussa. Nordea on Pohjoismaiden suurin pankki ja sillä on erityinen velvollisuus toimia hyvänä yrityskansalaisena. Veronmaksu on velvollisuus ja on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää, että yritykset ja yksityishenkilöt noudattavat verotukseen liittyviä säännöksiä, hän lisää.

Von Konskull kertoo käynnistäneensä useita aloitteita selvityksen tulosten takia.

–Etiikkaan ja arvoihin keskittyvä toimikunta kehittää Nordean toimintaperiaatteita ja strategioita ja varmistaa, että ne vastaavat sekä pohjoismaisia arvojamme että sidosryhmiemme näkemyksiä siitä, miten vastuullisen pankin tulee toimia. 

–Toimintaohjeitamme muutetaan niin, että ne jättävät mahdollisimman vähän tilaa erilaisille tulkinnoille. Koko konsernissa on oltava yhdenmukainen käsitys lain ja säännösten noudattamiseen liittyvistä asioista ja toimintaperiaatteita on noudatettava johdonmukaisesti.

–Olemme perustaneet lisäksi verotoimikunnan, joka ottaa kantaa monimutkaisiin verotusasioihin konsernitasolla ja varmistaa, että konsernin päätökset veroasioissa ovat johdonmukaisia, von Konskull kertoo.

LUE MYÖS: Nordea vastaa uusiin Panama-syytöksiin: Periaatteemme ovat selvät

Linda Pelkonen, Panama-tietovuoto, Raha, Raha
Mitä ihmettä Anttilassa tapahtui äkisti? Oikeus: Konkurssi on totta
Sisältö:

Uusi Anttila avataan sinne, toinen tänne, ja ketju laajentuu vauhdilla. Näin kertovat Anttila-tavarataloketjun uutiset uuden omistajan, pääomasijoittaja 4K Investin ajalta. Mutta tänään tiistaina yhtiö haki ja myös asetettiin konkurssiin oltuaan saksalaisomistuksessa vain reilun vuoden ajan.

Helsingin käräjäoikeudesta vahvistetaan Uudelle Suomelle, että konkurssihakemuksen jätti yhtiö itse. Päätös yhtiön konkurssiin asettamisesta tehtiin samana päivänä kuin hakemus jätettiin eli tänään tiistaina.

– Velallinen on ilmoituksensa mukaan maksukyvytön eikä ole ilmennyt erityisiä syitä olla hyväksymättä velallisen ilmoitusta, konkurssipäätöksessä todetaan.

Tavarataloketjun tappiot pienenivät mutta pysyivät yhä suurina ensimmäisenä vuotena uuden omistajan alaisuudessa. Yhtiö teki viime vuonna yli 50 miljoonan euron tappion, mikä oli kuitenkin huomattava parannus edellisen vuoden yli 90 miljoonan euron tappioon nähden. Lisäksi Anttilan vakavaraisuus arvioitiin erinomaiseksi vielä vuoden 2015 tulostiedotteessa

Uusi Suomi on pyytänyt Anttilalta kommenttia asiasta, mutta toistaiseksi tuloksetta. Myöskään konkurssipesän hoitajaa ei tavoitettu. Pesänhoitaja, asianajaja Mikko Tiilikka sanoo Ylelle, että konkurssin tarkka syy on hänelle epäselvä, mutta kyse on kannattamattomasta liiketoiminnasta.

– Johdon selvitystä ei ole vielä kuultu, Tiilikka sanoo Ylelle.

Konkurssista kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Anttila aloitti kesällä yt-neuvottelut, jotka olivat kesken. Vielä puoli vuotta aiemmin, loppuvuodesta 2015, ketjun tilanne näytti ulospäin aivan toiselta, joskaan yhtiö ei halunnut tuolloin kommentoida laajentumisaikeitaan. Lue lisää: Tiesitkö? Anttila tekee hiljaista uutta nousua

4K Invest, Anttila, Anttilan konkurssi, Kesko, Raha, Talous, Teppo Ovaskainen, Raha
Miljoonalukaalit käyvät Suomessa taas kaupaksi: ”+40%”
Sisältö:

Arvoasuntojen kauppa on ollut Suomessa tänä vuonna selvästi vilkkaampaa kuin viime vuonna.

"Kuluvana vuonna arvoasuntoja, eli asuntoja joiden velaton myyntihinta on yli miljoona euroa, on myyty Suomessa tähän mennessä noin 70 kappaletta, mikä on yli 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015 vastaavana ajanjaksona", Huoneistokeskuksen aluejohtaja Eija Miehola kertoo.

Arvoasuntojen kauppa keskittyy perinteisesti pääkaupunkiseudulle. Kuluvana vuonna omistajaa vaihtaneista arvoasunnoista yli 70 prosenttia sijaitsee Helsingissä. 

Kaikkiaan vanhoja asuntoja myytiin kesäkuussa Suomessa 6 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, ja kulunut kuukausi oli vanhojen asuntojen kaupoissa vilkkain kesäkuu neljään vuoteen. Nousua vanhojen asuntojen kauppamäärissä oli toukokuusta reilun prosentin verran.

Helsingissä vanhat asunnot kävivät hyvin kaupaksi kesäkuussa, ja nousua kauppamäärissä vuoden takaiseen verrattuna oli 10,6 prosenttia. Espoossa vanhojen asuntojen kauppa laski 10,4 prosenttia vuoden takaisesta. Vantaalla vanhat asunnot kävivät kesäkuussa hyvin kaupaksi, ja kauppamäärät nousivat 19,6 prosenttia vuoden takaisesta.

Pääkaupunkiseudulla vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat kesäkuussa Helsingissä 4 422 eurosta 4 430 euroon ja laskivat sekä Espoossa 3 427 eurosta 3 400 euroon että Vantaalla 2 907 eurosta 2 832 euroon.

Koko Suomessa vanhojen kaksioiden neliöhintojen keskiarvo nousi 2 641 eurosta 2 679 euroon, Huoneistokeskus kertoo.

Asuntokauppa, Huoneistokeskus, Uusi Suomi, Raha
Suomella käsissään ydinvoimaosaamista vientiinkin: ”Meillä on ensimmäisenä maailmassa ratkaisu”
Sisältö:

Yhdinvoimayhtiö TVO:n yhteiskuntasuhteista vastaava päällikkö Juha Poikola uskoo, että ydinvoimassa on paljon potentiaalia vientituotteeksi: etenkin loppusijoitusosaamisessa ja mahdollisissa uusissa ”modulaarisissa reaktoreissa”.

–Me viemme loppusijoitusosaamista. Kaikkialla maailmassa on nyt ydinpolttoaineet väliaikaisissa  varastoissa. Meillä on ensimmäisenä maailmassa loppusijoitusratkaisu, Poikola sanoo Uudelle Suomelle.

–Tästä muun muassa eduskuntakeskustelussa tuli innostunutta keskustelua, että Suomella on vientiosaamista. Meillä on yhtiö perustettu sitä varten ja ensimmäiset kaupat tehty. Ympäri maailmaa löytyy kiinnostusta tähän meidän osaamiseen, hän lisää.

TVO:lla on tutkimustietoa ja ydinvoimaosaamista yli 30 vuoden ajalta. Poikola uskoo, että tietoa ja osaamista voidaan myydä ulkomaille.

TVO:lla on omia tutkimuksia, mutta he myös tilaavat tutkimuksia muilta yrityksiltä sekä Teknologian tutkimuskeskukselta VTT:ltä, joka tutkii muun muassa ydinvoiman käyttöturvallisuuteen liittyviä asioita.

–Kun meillä käy tuhansia kansainvälisiä vieraita, suuren mielenkiinnon kohteena on loppusijoitus. Siitä me olemme tehneet markkinointityötä vuosia.

Poikola pitää tärkeänä varjella TVO:n liikesalaisuuksia.

–Meillä on osaamista, jota haluamme myydä ja mielellämme myymme myös Fennovoimalle, mutta ei sitä tietoa meiltä saa tietenkään muuta kuin rahalla. Hankittuun osaamiseen on laitettu satoja miljoonia euroja.

Maailman väestön lisääntyessä myös energian tarve luonnollisesti lisääntyy.

–Kehittyvillä talouksilla sähkön tarve on valtava. He tarvitsevat kaikki keinot, ja investoivat vielä hiileen valitettavasti. Hiilestä pitäisi päästä eroon, Poikola kertoo.

Hän uskoo, että ydinvoima-alalla voidaan odottaa uusina innovaatioina ”pieniä modulaarisia reaktoreita”. Parhaillaan rakennettavan Olkiluoto kolmosen ongelma on hänen mukaansa pitkä rakannusaika, jolloin rahoituskustannukset tulevat kalliiksi.

 –Modulaarisuus tarkoittaisi sitä, että olisi standardituote, nopea rakennusaika, vähemmän maksaisi ja niitä voisi tehdä useampia. Tältä alalta puuttuu tällainen sarjavalmistus. Tällaiset [Olkiluoto kolmosen tyylliset ydinvoimalat] ovat räätälöityjä ja aika kalliita, Poikola sanoo.

–Pitäisi hyödyntää sarjavalmistusta, ja tehdä ne niin, että täyttäisi kaikkien maiden turvallisuusvaatimukset. Silloin päästäisiin vähän enemmän teolliseen toimintaan. Meidän pitää päästä alhaisempiin kustannuksiin ja nopeisiin rakennusaikoihin. Ne eivät ole vielä kaupallistuneet. Tarvitaan vielä tuotekehitystä ja pilottihankkeita, hän lisää.

Modulaarinen voimalaitos olisi kuitenkin Poikolan mukaan omalla ydinvoimala-alueellaan eikä esimerkiksi talojen vieressä.

–Kaikki lainsäädännön vaatimukset tulevat ydinvoimalan koosta riippumatta. Niitä ei tule sijoittaa kuin nykyisille laitospaikoille, Poikola kertoo.

–Ehkä joku mieltää tämän alan vanhoilliseksi. Yllättäen meillä onkin tällainen viennin osaamistuote, hän toteaa.

Uusi Suomi vieraili TVO:n rakenteilla olevassa Olkiluoto 3 -ydinvoimalassa Eurajoella. Ulkoapäin valmiinnäköinen ydinvoimala on sisältä vielä monin paikoin keskeneräinen. TVO arvioi, että toiminta voidaan aloittaa vuonna 2018.

Valtavaa reaktorirakennusta pääsee katsomaan kun kiipeää vähintään yhdeksän kerrosta rappusia. Rakennus sisältää primääripiirin, sydänsulan leviämisalueen ja hätäjäähdytysaltaan. Seinät ovat monia metrejä paksua betonia.

TVO:n viestintäpäällikkö Pasi Tuohimaan mukaan monilla on virheellistä tietoa ja käsityksiä ydinvoimasta. Esimerkiksi ydinjätteen loppusijoitukseen monilla liittyy pelkoja.

Tuohimaan mukaan ydinjätteen säteilymäärä vähenee nopeasti.

–Jo yhden vuoden jälkeen säteilymäärä on enää sadasosa, neljän vuoden jälkeen tuhannesosa ja 40 vuoden jälkeen puhutaan kymmenestuhannesosasta, jolloin se voidaan jo loppusijoittaa. Vaaralinen aika on satoja vuosia, Tuohimaa kertoo Uudelle Suomelle Olkiluodossa.

Hän kertoo myös turvajärjestelyistä

–Toki käytetty ydinpolttoaine on vaarallista kun se viedään sinne, ei siinä vieressä voi olla, mutta loppusijoitus tapahtuu moniesteperiaatteella, eli ensin se on teräskapselissa, sitten kuparissa, sitten tulee savikerros ympärille. Kun reikä tunnelissa suljetaan se on jo automaattisesti eristetty sinne. Sen lisäksi on vielä satoja metrejä kalliota, eli kyllä se mahdollisimman turvallisesti sinne laitetaan, Tuohimaa sanoo.

Hän korostaa, että käytetty ydinpolttoaine laitetaan ehjään kallioperään useiden satojen metrien syvyyteen. 

–Ne laitetaan kalliolohkoihin, jotka ovat olleet kaksi miljardia vuotta ehjiä. Siinä on ollut Himalajan kokoinen vuoristo ja kaksi jääkautta on syönyt sitä. Olisi aika epätodennäköistä, että siellä seuraavien tuhansien vuosien aikana mitään ihmeellistä tapahtuisi,  Tuohimaa kertoo.

 

Linda Pelkonen, Olkiluodon ydinvoimala, Raha, Raha
Odottamaton Brexit-reaktio vahvistaa puntaa: ”Keskuspankkiirit tarvitsevat lisää dataa”
Sisältö:
Englannin keskuspankki BoE yllätti ekonomistit ja piti ohjauskorkonsa tänään torstaina ennallaan 0,5 prosentissa. Korkopäätös on ensimmäinen Britannian Brexit-kansanäänestyksen jälkeen.
 
Etukäteen uutistoimisto Bloombergin kyselyyn vastanneista 30 ekonomistista valtaosa eli 24 odotti BoE:n laskevan ohjauskorkoaan. 
 
Keskuspankin koroista päättävä rahapoliittinen komitea äänesti korkojen pitämisestä ennallaan. Financial Timesin mukaan komitean kahdeksasta jäsenestä vain yksi halusi laskea korkoa nyt. Lehti viittaa kokouspöytäkirjaan, jonka mukaan ”useimmat” jäsenet uskovat ohjauskoron laskevan elokuussa.
 
Punta on vahvistunut korkopäätöksen jälkeen loivasti.
 
–BoE piti korot ennallaan, mutta ennakoi laskua elokuussa. Punta vahvistui. Keskuspankkiirit tarvitsevat lisää dataa Brexitin jälkeen, Danske Bank Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kommentoi heti päätöksen jälkeen Twitterissä.
 
 
Brexit, Brexit, Englannin keskuspankki, Katja Incoronato, Pasi Kuoppamäki, punta, Raha, Talous, Raha
Kovaa hehkutusta Nokian patenteille: ”Seuraavaksi Apple”
Sisältö:
Analyytikot pitävät Nokian ja Samsungin uutta sopimusta patenttien ristiinlisensoimisen laajentamisesta erittäin merkittävänä Nokian kannalta.
 
Keskiviikkona julkistettu sopimus antaa molemmille yhtiöille laajemman oikeuden toistensa patentoituihin teknologioihin, ja Nokian mukaan vahvistaa entisestään yhtiön johtajuutta teknologioissa, joiden avulla sekä ihmiset että esineet ovat yhteydessä toisiinsa. 
 
Nokia arvioi sopimuksella olevan positiivinen vaikutus Nokia Technologies -liiketoimintaryhmän liikevaihtoon vuoden 2016 kolmannesta neljänneksestä alkaen.
 
–Tämän laajennetun sopimuksen seurauksena Nokia Technologies -liiketoimintaryhmän patentti- ja tavaramerkkilisensoinnin liikevaihdon ilman kertakorvauksia (run rate) arvioidaan vuositasolla kasvavan noin 950 miljoonaan euroon vuoden 2016 loppuun mennessä, yhtiö arvioi pörssitiedotteessaan.
 
Nokiaa seuraava CCS Insightin teknologia-analyytikko Ben Wood hehkuttaa sopimusta Twitterissä.
 
–Nokian patentti- ja lisensointitoiminta on nousemassa lähelle miljardibisnestä uusimman Samsung-sopimuksen jälkeen, hän kommentoi.
 
Investointipankki Kepler Cheuvreux puolestaan arvioi, että Nokia saattaa onnistua tekemään patenttisopimuksen myös Applen kanssa.
 
–Voi olla, että Nokia tekee seuraavaksi patenttisopimuksen Applen kanssa, ehkä tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa, pankki kirjoittaa Nokia-kommentissaan uutistoimisto SIXin mukaan.
 
Ben Wood, Katja Incoronato, Nokia, Nokian patentit, Nokian patentit, Raha, Samsung, Talous, Raha
Suomalaiselta mediayhtiöltä jättiyllätys - osake lähti heti kovaan nousuun
Sisältö:
Mediakonserni Sanoman mukaan kuluvan vuosi sujuu yhtiön odotuksia ja aikaisempia arvioita paremmin.
 
–Sanoma parantaa näkymiään vuodelle 2016. Muuttuneet näkymät perustuvat
parantuneeseen operatiiviseen kannattavuuteen Suomen medialiiketoiminnoissa, yhtiö sanoo pörssitiedotteessaan
 
Sanoma odottaa konsernin rakennemuutoksilla oikaistun liikevaihdon kehityksen paranevan tänä vuonna edellisvuoteen verrattuna. Operatiivisen liikevoittoprosentin odotetaan olevan noin 9.
 
Aikaisemmin yhtiö odotti rakennemuutoksilla oikaistun liikevaihdon kehityksen olevan edellisvuoden tasolla tai paranevan. Operatiivisen liikevoittoprosentin odotettiin olevan yli 7.
 
Sijoittajat reagoivat uutiseen heti: Sanoman osake lähti Helsingin pörssin avauksessa 13 prosentin nousuun. Samaan aikaan pörsin yleistä kehitystä kuvaava OMXH-yleisindeksi oli puoli prosenttia plussalla.
 
Sanomalta on saatu odottaa positiivisia uutisia pitkään, sillä yhtiö on kamppaillut vaikeuksissa jo vuosia. Yhtiö on vienyt läpi useita yt-neuvotteluita, ja toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen sanoi potkut viime syyskuussa.
Katja Incoronato, Raha, Sanoma, Sanoma, Talous, Raha
Antero Vartia kysyy nyt ministeriltä: ”Miksi hallitus ei vapauta apteekkien kilpailua?”
Sisältö:

Oppositiopuolue vihreiden kansanedustaja Antero Vartia on nyt tehnyt sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle (ps.) kirjallisen kysymyksen apteekeista. Vartia on julkaissut kysymyksensä Puheenvuoro-blogissaan.

Apteekkijärjestelmän vapauttamista ajava Vartia on keskustellut aiheesta tällä viikolla Porin Suomi Areenassa. Apteekkari, Apteekkariliiton edustaja Sirpa Peura hyökkäsi Vartian näkemyksiä ja tietotasoa vastaan voimakkaasti aiemmin tällä viikolla.

Lue lisää:

Apteekkarin kakkapuheet Suomi Areenassa ihmetyttävät – ”Nyt alitettiin rima ja komiasti!”

”Populistipoliitikko, kieltäydyt ymmärtämästä” – Näin Antero Vartia vastaa apteekkarin ryöpytykseen

 

Vartia toistaa kirjallisessa kysymyksessään apteekkijärjestelmään liittyviä argumenttejaan.

Hän viittaa myös Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen professorin Ari Hyytisen laskelmiin apteekkien ylisuurista voitoista.

Lue lisää: Professori tutki luvut: ”Suurin osa apteekkareista kuuluu parhaiten ansaitsevan 1% joukkoon”

– Kovista säästötavoitteista huolimatta hallitus on jättänyt tarkastelun ulkopuolelle merkittävän keinon alentaa lääkekustannuksia: apteekkien kilpailurajoitusten purkamisen, Vartia kirjoittaa.

– Apteekkien määräsääntelyn poistaminen ja siirtyminen lääkkeiden kattohintoihin tarkoittaisi, että apteekit kilpailisivat keskenään hinnoilla, laadulla ja sijoittumisella, hän jatkaa.

Vartian varsinainen kysymys ministerille kuuluu:

– Miksi hallitus ei vapauta apteekkien välistä kilpailua ja hae sitä kautta säästöjä julkiselle sektorille sekä lääkkeiden käyttäjille?

Antero Vartia, Apteekit, Apteekkariliitto, Apteekkiala, Apteekkiala, Hanna Mäntylä, Jenni Tamminen, Lääkkeiden hinnat, Raha, Talous, Raha