Torstai 30.6.2016

Uusi Suomi uutiset

”Suomalaisten verotusta ollaan muokkaamassa ennennäkemättömällä tavalla”
Sisältö:

Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kiittelee sitä, että hallituksen tänään julkistamissa sote-uudistuksen lakiluonnoksissa kuntiin kohdistuvaa verotuksen kirityspainetta on selvästi hillitty.

Hallitus julkisti tänään laajan aineiston sote- ja maakuntauudistukseen liittyviä lakiluonnoksia. Lue lisää tästä.

– Sote-uudistuksessa ansiotulojen verotusta ollaan muokkaamassa ennennäkemättömällä tavalla. Lähes kaksi kolmasosaa nykyisestä kunnallisverosta aiotaan uudistuksessa siirtää suoraan valtion progressiiviseen verotukseen. Samalla kuntien veroprosentteja alennetaan uudistuksen käynnistysvuonna kaavamaisesti, Veronmaksajien keskusliitto kertoo tiedotteessaan.

– Kunnallisveroprosenttien pakkoleikkurilla ei kuntien veropaineisiin vaikuteta, vaan ratkaisevaa on valtionosuusjärjestelmän ja verotulojen tasauksen uudistaminen samassa yhteydessä. Tältä osin nyt luonnosteltu ratkaisu purkaa pahimpia kiristyspaineita olennaisesti, Teemu Lehtinen sanoo.

Suurin riski verojen kiristymiselle tulevaisuudessa on Veronmaksajien keskusliiton mukaan sellaisissa kunnissa, jotka tähän asti ovat tuottaneet sote-palvelut erityisen tehokkaasti, jolloin usein keskimääräistä suurempi osa kunnallisverosta käytetään nykyisin muihin palveluihin kuin soteen.

– Verotus ei saa uudistuksessa kokonaisuutena kiristyä. Kenenkään palkkaverotus ei saa myöskään nousta. Hallituksen on pidettävä myös uudistuksen jatkovalmistelussa tiukasti kiinni näistä linjauksistaan, Lehtinen tähdentää.

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vakuuttikin tänään hallituksen tiedotustilaisuudessa, että verotus ei kiristy. Tämä linjaus on kirjattu myös hallitusohjelmaan.

Raha, Sote-uudistus, Sote-uudistus, Talous, Teemu Lehtinen, Uusi Suomi, Veronmaksajien keskusliitto, Raha
Laskelma: Suomalaiset menettivät miljardin potin vain yhdessä päivässä – ”Hälytyskellot”
Sisältö:

Asuntolainoittaja Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus laski, kuinka paljon Brexitiä ennen olleesta markkina-arvosta oli sulanut maanantaihin mennessä kun Helsingin pörssi aukesi. 

–Brexit maksoi suomalaisille valtion Solidiumin, Fortumin ja Nesteen kurssilaskujen myötä laskennallisesti miljardi euroa, Brotherus kirjoitti Twitterissä.

Brotherus avaa laskelmaansa Uudelle Suomelle. Hän tosin toteaa, että kyseessä on yleistys, koska koko lasku markkinoilla ei välttämättä tapahtunut pelkästään Brexitin takia, mutta todennäköisesti sillä oli erittäin suuri vaikutus.

-Solidiumin markkina-arvo laski, joka on suoraan suomalaisten omaisuutta, koska se on kokonaan valtion omistama. Solidiumin arvo oli laskenut reilu 500 miljoonaa euroa. Siihen vielä lisäsin, kuinka paljon Fortumin ja Nesteen markkina-arvo laski, ja kuinka paljon valtio omistaa näistä yhtiöistä. Sitten tämän laskutoimituksen tuloksena tuli pikkuisen yli miljardi, Brotherus kertoo Uudelle Suomelle.

On syytä kuitenkin muistaa, että pörssikurssit ovat vähän toipuneet maanantain jyrkän laskun jälkeen.

–Tämä oli laskennallinen, mutta se oli ensimmäinen markkinareaktio yhden päivän aikana. Laskennallisesti suomalaiset menettivät miljardi euroa. Se on hurja summa, mutta eihän se välttämättä realisoidu, jos sitä ei myydä, mutta se kertoo siitä suunnasta ja antaa osviittaa, kuinka raju liike tämä oli oikeasti, Brotherus kertoo.

Miten huolestuttavaa tämä lasku on?

–Kyllähän siitä pitää ehdottomasti olla huolissaan, että markkinoiden signaalit ovat hyvin pessimistiset. Osakekurssit ovat laskeneet, kullan hinta noussut, öljyn hinta tullut alaspäin. Kaikki tällaiset perinteiset varoitus- ja hälytysmerkit siitä, että talouteen on tulossa isku. Ei sitä ihan olan kohautuksella pysty ohittamaan, Brotherus vastaa.

Miten tavallisen suomalaisen pitäisi tällaisiin varoitusmerkkeihin suhtautua?

–Sanotaan näin, että tavallisen työssäkäyvän tai eläkkeellä olevan ei välttämättä tarvitse tehdä mitään rajuja kurssimuutoksia suuntaan tai toiseen. Ehkä hyvä tarkastaa, että talousasiat ovat kuunnossa. Onko työttömyysturva hoidossa? Onko sijoitukset sellaisia, että ne vastaavat omaa riskinkantokykyä? Brotherus vastaa.

–Kyllä sanoisin, että nämä liikkeet ovat olleet niin poikkeuksellisia rahoitusmarkkinoilla – ainahan markkinat eivät ole oikeassa, kuten tiedetään, siellä tulee ylireagointeja – mutta näihin hälytyskelloihin kannattaa suhtautua vakavasti, hän lisää.

Brotherus korostaa, että Suomen kannalta ”Brexit-isku tuli hyvin harmilliseen paikkaan”.

–Suomen talous oli justiinsa päässyt taantumasta irti ja oltiin kohtuullisessa yli prosentin talouskasvussa, eli oltiin pikkuhiljaa pääsemässä siitä anemiasta eroon. Talous näytti paremmalta, työttömyys laski, asuntomarkkinat piristyivät. Sitten tulee tällainen tietyllä tavalla ulkoa tuleva isku. Kyllä tämä Suomen kannalta tuli äärimmäisen heikkoon tilanteeseen, Brotherus sanoo.

 

Brexit, Linda Pelkonen, Raha, Raha
Brittipankin miljardipumppaus – Brexit-väittely alkoi heti
Sisältö:

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju ja asuntolainoittaja Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kiistelevät Twitterissä Brexitin vaikutuksista brittipankkeihin.

Financial Times kertoo, että Ison-Britannian keskuspankki Bank of England on pumpannut 3,1 miljardia puntaa maan pankkisektorille seurauksena Ison-Britannian päätöksestä lähteä EU:sta eli tehdä niin sanottu Brexit. Pankin johtaja Mark Carney kertoi, että pankki olisi valmis pumppaamaan 250 miljardia puntaa pankkisektorille.

–Brexit ei uhkaa brittipankkeja lainkaan. Keskuspankin tarjoamasta likviditeetistä kelpasi vain 3 miljardia puntaa, Kangasharju kirjoittaa.

Brotherus on eri mieltä. Hänen mukaansa ”pankit ovat kovilla”.

–Uhkaa, pahasti. Heikoilla vakuuksilla haki +6 miljardia likviditeettiä. Alle 50 prosenttia sai. Markkinat tyhjät, Brotherus vastaa Kangasharjulle.

Aki Kangasharju, Brexit, Juhana Brotherus, Raha, Uusi Suomi, Raha
Kansanedustaja kypsyi S-ryhmän, Keskon ja Lidlin valtaan – Väläyttää jo kriisilakia
Sisältö:

Keskustalainen kansanedustaja Mikko Kärnä väläyttää blogissaan väliaikaista kriisilainsäädäntöä auttamaan maataloutta ja saamaan kaupan hinnoittelutoimet kuriin.

– Keskittynyt päivittäistavarakauppamme on vakava ongelma ja yhä ongelmallisemmaksi menee Keskon hankittua hiljattain Suomen Lähikaupan omistukseensa. Kesko, S-ryhmä ja Lidl hallitsevat tämän kaupan jälkeen markkinaa lähes 95 prosentin markkinaosuudella, Kärnä kirjoittaa.

Lue lisää Puheenvuorosta: Päivittäistavarakauppaan puututtava - kriisilaki maataloustuotteille?

– Kyseessä on oligopoli, joka aiheuttaa Suomessa epäluonnollisen korkean hintatason ja korkeat kaupan katteet, jotka otetaan tuottajien selkänahasta, hän jatkaa.

– Suomen tulee tässä tilanteessa harkita myös määräaikaista kriisilainsäädäntöä, jolla maatalouden tuottamille hyödykkeille asetettaisiin alimmat sallitut myyntihinnat sekä taattaisiin tuottajille riittävä kate tuottamistaan hyödykkeistä. Kaupan hinnoitteluvaltaa elintarvikkeiden suhteen on rajoitettava siihen saakka, kunnes markkinoille saadaan syntymään aito kilpailutilanne. Tällainen ratkaisu ei kuitenkaan voi olla pysyvä, mutta se voi toimia siirtymäajan ratkaisuna, Kärnä esittää.

Kärnä kritisoi, että Suomen keskittynyt päivittäistavarakauppa siirtää matalat tuottajahinnat suoraan katteisiinsa ja samaan aikaan näennäisesti ”halpuuttaa”.

Hallitus on pyrkinyt viime vuosina suitsimaan keskittynyttä kauppaa ja myös Kilpailuvirasto on ollut tilanteesta huolissaan. Vuonna 2013 kilpailulakiin säädettiin muutos, joka koski määräävää markkina-asemaa päivittäistavarakaupassa. Sen mukaan alan toimijan, jonka markkinaosuus Suomessa on vähintään 30 prosenttia, on katsottava olevan määräävässä markkina-asemassa Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla. Tämä puolestaan tarkoittaa erityisvelvollisuuksia, joilla varmistetaan muun muassa se, että pienemmät yritykset pääsevät markkinoille.

Kaupan ala, Kauppa, Kesko, Lidl, maatalous, Mikko Kärnä, Päivittäistavarakauppa, Raha, S-ryhmä, Talous, Uusi Suomi, Raha
Välitön Brexit-vaikutus Suomessa: ”Punnan romahdus heikentää vientimme kilpailukykyä”
Sisältö:

Britannian punnan romahdus vaikuttaa Suomen viennin tilanteeseen, arvioi Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen järjestön blogissa.

– Brexit-äänestyksen kaikkia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Punnan romahdus nostaa tuontituotteiden hintoja ja heikentää vientimme kilpailukykyä, Jaatinen kirjoittaa.

Punta ehti vajota yli 11 prosenttia Yhdysvaltain dollaria vastaan Brexit-tuloksen jälkeen. Britannian kansanäänestyksen tulos oli se torstaina, että suurin osa briteistä kannatti maan eroa EU:sta.

Tänään punta on taas vahvistunut, mutta Bloomberg kuvailee hienoisen nousun kalpenevan aiempien päivien heikkenemisen rinnalla.

Helsingin pörssissä suuria putoajia ovat olleet metsäyhtiöt. Esimerkiksi UPM oli eilen kahdeksan prosentin ja Metsä Board lähes kymmenen prosentin laskussa.

– Metsäteollisuudelle Britannia on aina ollut yksi merkittävimmistä kauppakumppaneista. Vientimme on ollut viimeiset kymmenen vuotta vakaata, reilun miljardin euron tasolla. Saarivaltioon viedään noin kymmenesosa suomalaisen metsäteollisuuden tuotannosta: pääosin paperia, kartonkia, sahatavaraa ja vaneria. Hyvien kauppasuhteiden soisi jatkuvan, Jaatinen toivoo.

– Olisi toivottavaa, että Britannian ja EU:n välille saataisiin neuvoteltua esimerkiksi samankaltainen sopimus kuin Norjan kanssa. Tällöin molemminpuoliset kaupalliset edut saataisiin turvattua. Nyt kannattaa keskittyä sen pelastamiseen, mikä on pelastettavissa, hän pohtii tulevaisuutta.

Brexit, Brexit, Metsäteollisuus, Metsäteollisuus ry, Metsäyhtiöt, Raha, Suomen vienti, Talous, Timo Jaatinen, Uusi Suomi, Raha
Uudet Brexit-arviot: ”Saksa ja Ranska odottavat vesi kielellä”
Sisältö:

Nordea ja konsulttiyhtiö Inderes arvioivat Brexitin vaikutuksia Ison-Britannian ja Euroopan talouteen. Arvion mukaan Brexitin aiheuttama epävarmuus markkinoilla jatkuu pitkään.

–Jo nyt on käynyt selväksi, että epävarmuus Britannian ja EU:n suhteista tulee jatkumaan pitkään. Epävarmuutta ruokkii se, että neuvottelut Britannian erosta tulevat olemaan vaikeat, Nordean ekonomisti Tuuli Koivu arvioi Nordean aamukatsauksessa.

Inderesin ekonomisti Marianne Palmu arvioi, että Eurooppaa revitään nyt kahtia.

–Vaikka Britannian vaalit ovat ohi, samoin kuin äänestystulokseen liittyvä markkinaakin liikuttanut odotusten vaihtelu, Euroopassa alkaa nyt uusi epävarmuuden aika, joka pitää riskipreemiot korkealla. Mielestämme perjantain tuloksen jälkeen on olemassa ainekset uudelle eurokriisille, joka tulee repimään Eurooppaa kahtia, Palmu kertoo Inderesin verkkosivuilla.

–Olennaisin kysymys liittyykin tällä hetkellä siihen, mikä jäsenmaa lähtee unionista seuraavaksi, sillä EU-kriittisyys on ollut selvässä kasvussa eikä unioniin olla täysin tyytyväisiä oikein missään jäsenmaassa, hän lisää.

Palmu arvioi, että poliittinen polarisoituminen lisääntyy edelleen ja jättää alleen euroalueen talouden pitkän aikavälin näkymien kannalta tärkeät talousuudistukset. 

–Lisäksi poliittisten riskien lisääntyessä uhkana on valtioiden velkaantumisen hallitsematon kasvu, joka ennen pitkää olisi uuden kriisin laukaisijana, Palmu arvioi.

Nordean Koivun mukaan on selvää, että Brexitin ”taloudelliset vaikutukset ovat negatiiviset”. Hänen mukaansa vaakakupeissa ovat toisaalta Britannian oikeus päättää omasta lainsäädännöstään ja toisaalta maan tuotteiden ja palvelujen pääsy EU:n sisämarkkinoille.

–Saksa ja Ranska jo odottavat vesi kielellä, että amerikkalaiset ja brittiläiset pankit siirtyvät aiempaa vahvemmin Frankfurtin ja Pariisin finanssikeskuksiin, jos pääsy Lontoon Citystä EU:n markkinoille hankaloituu, Koivu kirjoittaa.

Inderesin arvion mukaan yleinen epävarmuus Britannian ja koko EU:n tulevaisuudesta voi vaikuttaa negatiivisesti yritysten investointisuunnitelmiin, ja saattaa saada myös kotitaloudet epäröimään kulutuspäätöksiä tehdessään.

LISÄÄ AIHEESTA: Jyrkkä lasku Helsingin pörssissä: "Brexit näkyy"

LUE MYÖS: Raju Brexit-reaktio: ”Totaalinen taloudellinen ja poliittinen myrsky päällä”

Brexit, Brexit, Raha, Uusi Suomi, Raha
Jyrkkä lasku Helsingin pörssissä: ”Brexit näkyy”
Sisältö:

Helsingin pörssi avautui jyrkkään laskuun.

Pörssin yleistä kehitystä kuvaava OMXH-indeksi oli noin viiden prosentin laskussa.

Vaihdetuimmat osakkeet olivat Nokia, Sampo, UPM-Kymmene ja Kone, joiden osakkeet ovat selkeässä laskussa.

Helsingin pörssi avautui kello 10 aikaan tänään maanantaina ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun Iso-Britannia äänesti EU:sta lähdön puolesta eli Brexitistä perjantaina.

Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) kommentoi pörssin laskua mikroblogipalvelu Twitterissä.

–Brexit näkyy Helsingin ja Tukholman pörsseissä, Heinonen toteaa.

 

Brexit, Brexit, helsingin pörssi, Linda Pelkonen, Raha, Raha
Teollisuuden tuottajahinnat laskivat 4 % – Öljy ja metalli halpenivat
Sisältö:

Teollisuuden tuottajahinnat laskivat keskimäärin 4,0 prosenttia toukokuussa verrattuna viime vuoden toukokuuhun, Tilastokeskus kertoo.

Kotimaahan myytyjen teollisuustavaroiden tuottajahinnat laskivat 3,4 prosenttia ja vientitavaroiden tuottajahinnat laskivat 4,8 prosenttia.

–Teollisuuden tuottajahintojen laskuun vaikutti erityisesti öljytuotteiden, metallien jalostuksen sekä kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden halpeneminen edellisen vuoden toukokuusta. Tuottajahintojen laskua hillitsi etenkin paperi- ja kartonkituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen kallistuminen, Tilastokeskus kertoo tiedotteessaan.

Raha, Uusi Suomi, Raha
Pääekonomisti toppuuttelee pelkoja Brexitin Suomi-vaikutuksista: ”Jäävät rajallisiksi”
Sisältö:
OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi Britannian eron EU:sta vaikuttavan Suomen talouteen vain rajallisesti.
 
–Pidämme todennäköisimpänä, että Brexit itsessään ei aiheuta pitkäaikaista epävarmuuden kasvua, vaikka käänteet aluksi olisivatkin jyrkkiä. Vaikutukset Suomen talouteen jäävät myös rajallisiksi. OP:n ekonomistien toukokuinen 1,1 prosentin Suomen talouden kasvuennuste vuodelle 2016 on edelleen kohdallaan. Ilman Brexitiä olisi tosin ollut tarvetta nostaa sitä, Heiskanen kommentoi blogissaan.
 
Hän ei usko, että epävarmuus muodostuisi niin pitkäaikaiseksi, että se olennaisesti vaikuttaisi Suomen vuoden 2017 näkymiin. 
 
–Tosin selvää on, että riskit ovat nousseet ja elokuussa ennustetta laatiessa ollaan ainakin markkinaepävarmuuden suhteen viisaampia, Heiskanen sanoo.
 
Brexitin pidemmän aikavälin vaikutuksien osalta Heiskanen viittaa Oxford Economicsin skenaarioihin, joiden mukaan vaikutus Britannian talouteen vuoteen 2030 mennessä vaihtelee 0,1 prosentin laskusta 3,9 prosentin laskuun bkt:ssa. 
 
–Oxford Economics arvioi näissä skenaarioissa vaikutuksia myös ulkopuolisiin maihin. Suomen kansantuotetta Britannian ero EU:sta verottaisi vain muutaman prosentin kymmenesosan jos sitäkään vuoteen 2020 mennessä, Heiskanen toteaa.
 
Hän mainitsee myös Britannian  valtiovarainministeriön ennusteen, jonka mukaan euroalueen talouskasvu voisi hidastua yhteensä prosenttiyksikön kahden vuoden kuluessa. Vaikutus Suomeen olisi viennin ja luottamuksen kärsimisen seurauksena Heiskasen mukaan ”epäilemättä” vähintään saman verran.
 
–Mielestämme moni asia kuitenkin puoltaa sitä, että markkinoiden heilunta ei yllä kestoltaan brittien valtiovarainministeriön arvioimiin lukuihin. Markkinat kyllä odottivat Britannian säilyvän EU:ssa, mutta niillä on ollut pitkä aika ottaa huomioon eron mahdollisuus. Vielä ei myöskään voida tietää, miten Britannian asiat järjestyvät EU:n ulkopuolella. Markkinat tuskin siis alkavat hinnoitella ainakaan pitkäaikaisesti kaikkein synkimpiä skenaarioita. Rahapolitiikassa on myös valmiutta tasoittaa markkinoiden heiluntaa tarvittaessa. Tyypillisesti epävarmuuden lisääntyminen ja sen vaikutus talouteen jää lyhytaikaiseksi, jos taustalla ei ole myös välittömiä konkreettisia vaikuttavia tekijöitä, hän pohtii.
 
Esimerkiksi Danske Bank arvioi perjantaina brittien äänestystuloksen selvittyä, että Suomi voi ajautua taantumaan.
 
 
 
 
 
 
Brexit, Brexit, Raha, Reijo Heiskanen, Suomen talous, Talous, Uusi Suomi, Raha
Suursijoittaja George Soros varoittaa Eurooppaa: ”EU on nyt aidosti rikki”
Sisältö:
Valuuttakeinotteluistaan tunnettu suursijoittaja ja miljardööri George Soros varoittaa Euroopaa koko EU:n hajoamisesta. 
 
–EU on nyt aidosti rikki. Se on lopettanut kansalaistensa tarpeisiin ja toiveisiin vastaamisen. EU on menossa kohti sekavaa hajoamista, joka jättää Euroopan huonompaan tilanteeseen, kuin missä se olisi ollut ilman EU:n perustamista, Soros kirjoittaa Project Syndicate -sivustolla.
 
Soros mukaan EU on vaarassa erityisesti siksi, että Britannian EU-ero nostaa EU-kriittiset tahot vahvaan asemaan unionin sisällä. Lisäksi tilannetta pahentavat jäsenmaiden väliset jännitteet pakolaiskriisin ja taloustilanteen vuoksi.
 
–Samaan aikaan Ranskan ja Saksan aikaisempaa heikommat johtavat keskittyvät pelkästään kotimaidensa ongelmiin. Lisäksi Italiassa yli 10 prosentin kurssipudotus Brexitin vuoksi on selvä merkki siitä, että maa on vaarassa ajautua pankkikriisiin. Se voisi nostaa populistisen viiden tähden liikkeen valtaan jo ensi vuoden alussa, Soros kirjoittaa.
 
Myös sveitsiläinen varainhoitotalo Pictet on varoittanut Euroopan tilanteesta. Se arvioi Britannian EU-kansanäänestyksen jälkeen julkaisemassaan raportissa, että Eurooppa ja euroalue saattavat olla vain yksien vaalien päässä pirstoutumisesta. 
 
 
George Soros tunnetaan mittavista valuuttakeinotteluistaan 1980- ja 1990-luvuilla. Hän muun muassa nettosi miljardin Englannin punnan romahduksessa 1990-luvulla ja vauhditti Aasian talouskriisiä saman vuosikymmenen lopulla. Soroksen liiketoimet uhkasivat myös Suomea 1990-luvun alussa, kun markka päästettiin kellumaan velkavetoisen kasinotalouden jälkeen.
 
Nyt Soros on sijoittajasivuston MarketWatchin mukaan onnistunut kasvattamaan omaisuuttaan myös Brexitin ansiosta.
 
–Soros on rikastumassa brittimarkkinoiden luhistumisella, jälleen kerran, sivusto toteaa.
 
MarketWatch viittaa Sorosin aikeisiin sijoittaa kultaan. Miljardööri kertoi aikeistaan ennen Brexit-äänestystä. Perjantaina kullan hinta nousi ylimmilleen kahteen vuoteen Brexitin aiheuttamassa markkinamyllerryksessä.
 
Brexit, Euroopan unioni, Euroopan unioni, George Soros, Katja Incoronato, Raha, Talous, Raha
Analyytikko Suomen historian suurimmasta yritysmyynnistä: ”Huolestuttaa”
Sisältö:
Riippumaton teknologia- ja pelialaa seuraava analyytikko Richard Windsor kuvailee suomalaisen peliyhtiö Supercellin osake-enemmistön siirtymistä kiinalaisomistukseen epätavalliseksi.
 
Kiinalainen Tencent kertoi ennen juhannusta ostavansa japanilaisen Softbankin omistuksen Supercellistä noin yhdeksän miljardin euron jättikaupalla. Kyseessä on Suomen historian suurin yritysmyynti.
 
Richard Windsor kiinnittää huomiota siihen, että Supercell tulee säilymään itsenäisenä yhtiönä osana Tencentin perustamaa konsortiota.
 
–Tämä on hieno uutinen niille, jotka haluavat Supercellin jatkavan entisellään. Se kuitenkin huolestuttaa siinä mielessä, että ymmärtääkö Tencent, kuinka ekosysteemi pitäisi rakentaa, hän kommentoi blogissaan.
 
–Tencentin tilanne yrityskaupassa on epätavallinen. Uskon Supercellin oston olevan osa kiinalaisyhtiön strategiaa laajentua ulkomailla. Se voi kuitenkin saada todellista nostetta vain, jos Supercellistä tulee yhtiön ekosysteemin perusta Kiinan ulkopuolella. Jos Tencent todella haluaa tehdä voittoa tällä kaupalla, sen pitää pystyä rakentamaan Supercellin kehittyneillä markkinoilla saavuttamalle menestykselle. Ottaen huomioon, miten vastaavat konsortiot ovat onnistuneet, epäilen onnistumista, Windsor jatkaa.
 
Yksi Supercellin perustajista ja yhtiön toimitusjohtaja Ilkka Paananen kiitteli juuri suomalaisyhtiön riippumattomuutta kommentoidessaan kauppaa.
 
–Tämä on parempi vaihtoehto kuin pörssilistautuminen, jolloin joutuisimme ottamaan huomioon markkinapaineen. Toisaalta Tencent tarjoaa meille joitakin pörssiyhtiön etuja kuten sen, että kaupan jälkeen työntekijämme voivat myydä osakkeitaa, Paananen kommentoi tiedotteessaan.
 
Paananen korosti myös sitä, että Supercellin pääkonttori pysyy Helsingissä ja yhtiö maksaa jatkossakin veronsa Suomeen.
 
Ilkka Paananen, Katja Incoronato, Peliyhtiöt, Peliyhtiöt, Raha, Richard Windsor, Supercell, Talous, Tencent, yrityskaupat, Raha
Historiallinen syöksy Brexitistä: ”Rajumpi kuin Lehman-päivä”
Sisältö:
Rahoitusmarkkinoilla nähtiin perjantaina jyrkin lasku lähes kymmeneen vuoteen, kun sijoittajat reagoivat Britannian EU-kansanäänestyksen tulokseen. Financial Timesin mukaan vastaava pudotus yhden päivän aikana on nähty viimeksi vuonna 2007.
 
Lontoon pörssi jäi reilut kolme prosenttia miinukselle, Frankfurtissa lasku oli lähes seitsemän prosenttia. Wall Streetilla Dow Jones laski reilut kolme prosenttia. Punta heikkeni alimmalle tasolleen sitten vuoden 1985. Suomessa markkinat olivat perjantaina kiinni juhannuksen vuoksi. Nokian osake painui Wall Streetilla lähes yhdeksän prosenttia.
 
Kovimman iskun saivat eurooppalaiset pankkiosakkeet. 
 
–Euroopan pankkiosakkeet 19 prosenttia alas. Historian pahin syöksy, rajumpi kuin Lehman-päivä. Keskuspankkien "tarkkailu" ei vakuuta sijoittajia, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kommentoi.
 
 
Brotherus viittaa Euroopan keskuspankin EKP:n perjantaiseen ilmoitukseen. EKP kertoi seuraavansa rahoitusmarkkinatilanteen kehitystä tarkasti, mutta ei ilmoittanut mistään konkreeteista toimista.
 
–EKP on valmiina tarjoamaan tarvittaessa lisää euromääräistä ja muiden valuuttojen määräistä likviditeettiä. EKP on valmistellut tämän varojärjestelyn tiiviissä yhteistyössä valvonnassaan olevien pankkien kanssa. Se katsoo, että euroalueen pankkijärjestelmä on vakavaraisuutensa ja maksuvalmiusasemansa ansiosta vakaalla pohjalla, keskuspankki sanoi tiedotteessaan.
 
OP varallisuudenhoidon strategi Jarkko Soikkelin mukaan brittien äänestystulos sai globaalit rahoitusmarkkinat sekaisin. Hän arvioi, että näkymät tästä eteenpäin ovat markkinoilla sumuiset. 
 
–Poliittinen riski on kärjistymässä ja se pysynee lähiaikoina markkinoiden tärkeimpänä ajurina. Sekä Iso-Britannia että EU joutuvat päivittämään poliittisen tiekarttansa. Turbulentissa markkinatilanteessa keskuspankkien rooli on poikkeuksellisen tärkeä. Niiden tehtävässä korostuu nyt elvytyksen lisäksi rahoitusjärjestelmän vakauden turvaaminen erilaisin markkinaoperaatioin sekä mahdollisesti myös nykyisiä osto-ohjelmia laajentamalla, Soikkeli kommentoi blogissaan.
 
Danske Capitalin Suomen johtaja Tuomas Virtala sanoo, että lisääntynyt epävarmuus tekee kuitenkin hallaa markkinoille. 
 
–Muun muassa spekuloinnit esimerkiksi EU:n kohtalosta, uusista lähtijöistä ja pankkisektorin järjestäytymisestä ylläpitävät epävarmuutta ja heikkoa markkinatunnelmaa. Volatiliteetti markkinoilla jatkuu, vaikka tasaantumista nähtäisiinkin. Sijoituspäätöksiä ei pidä tehdä fiilispohjalta vaan tarvitsemme lisää tietoa. Nyt pitää katsoa, mille tasolle kurssit asettuvat, miten keskuspankit reagoivat ja miten Britannian eroneuvottelut käynnistyvät, hän kommentoi.
 
Brexit, Jarkko Soikkeli, Juhana Brotherus, Katja Incoronato, Osakemarkkinat, Osakemarkkinat, Raha, rahoitusmarkkinat, Talous, Tuomas Virtala, Raha
Raju Brexit-reaktio: ”Totaalinen taloudellinen ja poliittinen myrsky päällä”
Sisältö:

Euroopan pörssit ovat avautuneet jyrkkään laskuun brittien kansanäänestyksen tuloksen jälkeen. Frankfurtin pörssi oli avauksessa 9,9 prosentin pudotuksessa, Lontoon pörssi 7,5 prosenttia ja Pariisin 8 prosenttia laskussa. Myös punta on heikentynyt jyrkästi ja on nyt alimmillaan 30 vuoteen. Suomessa markkinat ovat tänään kiinni juhannuksen vuoksi.

–Markkinoilla on nähty jo nyt ennennäkemättömiä liikkeitä, liikkeitä, joita ei ole koskaan ennen nähty tällaisessa suurluokassa. Markkinat hinnoittelivat vahvasti sisään skenaarion siitä, että Brexit ei tule toteutumaan. Markkinat olivat selkeästi ylioptimistisia, sitten tuli sokki ja reaktiot ovat sen mukaiset, Nordean päästrategi Jan von Gerich analysoi videokommentissaan.

Von Gerich korostaa sitä, että kukaan ei nyt tiedä, mitä tapahtuu.

–Turha teeskennellä, kukaan ei tiedä varmasti, mitä tulee tapahtumaan. Brexit-leiri oli yhtenäinen siitä, että Britannian pitää lähteä EU:sta, mutta heillä ei ole yhteistä näkemystä siitä, millä tavalla ja millä ehdoilla lähtö tapahtuu. Sitä nyt arvuutellaan. Siihen liittyy suurta epävarmuutta.

Rahoitusmarkkinoiden kannalta ratkaisevat hetket ovat von Gerichin mukaan edessä ensi viikolla.

–Markkinoilla on tapana ylireagoida. Mielenkiintoisempaa on, mitä avauksen jälkeen tapahtuu: löydetäänkö pohjat ja alkaako toipuminen. Markkinoilla ylilyönnit ovat ihan tavallisia. Toivon, että pohjat nähtäisiin jo tänään. Jos kurssilasku jatkuu ensi viikolla, kannattaa huolestua enemmän.

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus puolestaan kommentoi Twitterissä, että nyt on ”totaalinen taloudellinen ja poliittinen myrsky päällä”.

–Vastoin yön ennakko-odotuksia Britannia äänesti sittenkin EU-eron puolesta. Markkinat kokivat totaalisen järkytyksen. Käsillä on kerran elämässä -hetki. Mureneminen näkyy markkinoiden lisäksi politiikassa. Jo nyt EU-skeptikkojen äänenpainot vahvistuneet ympäri Eurooppaa ja päinvastaisesti EU-myönteiset Skotlanti ja Pohjois-Irlanti hamuavat takaisin EU:hun ja jopa irti Britanniasta. Varmaa on ainoastaan pitkä epävarmuus taloudessa ja politiikassa, hän kommentoi aamulla julkistamassaan katsauksessa.

Suomen kannalta ”isku” tulee Brotheruksen mukaan ikävään hetkeen. 

–Juuri talouden päästyä kohtuulliseen kasvuun ja asuntomarkkinoiden piristyessä laaja-alaisesti, suistaa shokkitulos kehityksen raiteiltaan. Kasvu ennusteita tullaan viilaamaan alaspäin. 

 
Brexit, Brexit, Euroopan pörssit, Jan von Gerich, Juhana Brotherus, Katja Incoronato, Raha, Talous, Raha
Brexit on nyt totta - Ekonomisti:”Riskinä on Suomen ajautuminen taantumaan”
Sisältö:
EU-eron kannattajat ovat voittaneet kansanäänestyksen Britannian EU-jäsenyydestä. BBC:n mukaan 52 prosenttia äänestäneistä kannattaa eroa unionista, 48 prosenttia oli EU:ssa pysymisen kannallta. 
 
Virallisesti Britannian irtaantumisprosessi EU:sta käynnistyy, kun pääministeri David Cameron lähettää muille EU-päämiehille kirjeen, jossa hän ilmoittaa maan eroavan EU:sta. Tämän jälkeen käynnistyvät kaksi vuotta kestävät irtaantumisneuvottelut, joiden aikana Britannian ja jäljelle jäävien EU-maiden on määrä sopia yhteistyön raameista EU-eron jälkeen. 
 
–Avainkysymyksiä ovat EU:n neljän vapauden periaatteista sopiminen. Hyödykkeiden ja palveluiden, työntekijöiden sekä pääoman vapaa liikkuvuus – mikään näistä periaatteista ei sido Britanniaa enää EU:sta irtaantumisen jälkeen.
 Neuvotteluista on lupa odottaa pitkiä ja haastavia. On esitetty arvioita, että pelkästään tulevaisuuden kauppasuhteista päättäminen eli kauppasopimuksen luominen voisi viedä jopa kymmenen vuotta. Odotettavissa on, että kauppaa käytäisiin jatkossa nykyistä heikommilla ehdoilla, mikä heijastuisi negatiivisesti talouskasvuun – niin euroalueella, Britanniassa kuin Suomessakin, Danske Bankin ekonomisti Minna Kuusisto kommentoi. 
 
–Lyhyellä aikavälillä kasvun edellytykset heikkenisivät ensisijaisesti yleisen epävarmuuden kasvun myötä. Epävarmuus painaa kulutusta ja investointeja. Danske Bank arvioi, että Brexitin myötä euroalueen talouskasvu hidastuu tänä vuonna 0,4 prosenttiyksikköä 1,2 prosenttiin. Ensi vuoden kasvusta Brexit nakertaa arviolta prosenttiyksikön ja kasvu hidastuu 0,7 prosenttiin. Riskinä on Suomen talouden ajautuminen taantumaan, hän jatkaa.
 
Rahoitusmarkkinat ovat reagoineet äänestystulokseen voimakkaasti. Punta on heikentynyt yli 8 prosenttia dollariin ja 7 prosenttia euroon nähden. Punnan dollarikurssi on heikoimmillaan sitten vuoden 1985. 
 
Minna Kuusisto arvioi, että suomalaisyrityksistä Brexit heijastuu voimakkaimmin metsäyhtiöihin, joiden viennistä noin 10 prosenttia suuntautuu Britanniaan. 
 
–Punnan heikkeneminen on siksi sokki metsäyhtiöille. Vaikutusta vaimentaa toisaalta se, että metsäteollisuuden viennistä merkittävä osa hinnoitellaan dollareissa. Brexitin seurauksena euro todennäköisesti heikkenee dollariin nähden, hän arvioi.
 
Suomalaiselle kuluttajalle Brexit tulee Kuusiston mukaan näkymään yleisen taloustilanteen heikkenemisenä. 
 
–Riskinä on, että alkuvuodesta nähty positiivinen kehitys työmarkkinoilla ottaa takapakkia, mikäli kasvu hidastuu tai talous ajautuu peräti uuteen taantumaan. Suomalaisen velallisen asemaa helpottaa se, että korot tulevat pysymään matalalla todennäköisesti aiemmin arvioitua pidempään. Englantiin ja Ruotsiin matkustaminen tullee edullisemmaksi, kun paikalliset valuutat heikkenevät.
 
Brexit, Brexit, David Cameron, Katja Incoronato, Minna Kuusisto, punta, Raha, Talous, Raha
Panama-tietovuotoa selvitetään – ”Jos suuryrityksen veroprosentti on nolla ja pienyrityksen 40”
Sisältö:

Euroopan parlamentti päätti Panaman paperit -tietovuotoa selvittävän tutkintavaliokunnan kokoonpanosta. Uuden PANA-valiokunnan tehtävänä on tarkastella rahanpesuun, veronkiertoon ja veropetoksiin liittyviä väitteitä liittyen.

Valiokuntaan kuuluu 65 jäsentä. Suomesta valiokuntaan valittiin europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.).

– Kilpailutilanne on kestämätön, jos veronkiertoon osallistuvan suuryrityksen veroprosentti on nolla ja samanaikaisesti kovenevassa kilpailussa sinnittelevät pienyritykset maksavat veroja 30-40 prosenttia tuloksestaan, Ruohonen-Lerner kommentoi veronkiertoa medialle lähettämässään tiedotteessa.

Panama-tietovuoto, Pirkko Ruohonen-Lerner, Raha, Sirpa Pietikäinen, Uusi Suomi, Raha