Perjantai 12.2.2016

Uusi Suomi uutiset

Suomalaisten rahastus ”näyttää taktikoidulta” – Nytkö alkaa kansalaisten protesti?
Sisältö:

Kuluttajaliitto uskoo, että sähkön siirtohintojen korotusten ”ajankohta näyttää taktikoidulta”. Sähkön siirtohinnoista nouseen kohun keskiössä on ollut erityisesti Caruna-yhtiö, mutta sähkönsiirtoyhtiöitä on muitakin.

– Hinnankorotusten ajankohta ei liene sattumaa, sillä nykyisen lain mukaan Energiavirastolla on seuraava mahdollisuus arvioida yhtiöiden toimintaa vasta vuonna 2020, sanoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling tiedotteessa.

Kuluttajaliitto kertoo saaneensa poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja siirtohintojen korotuksista.

– Kuluttajat kertovat tuohtuneina jopa yli 50 % suuruisista kertakorotuksista sähkön siirtohintoihinsa, liitto kertoo.

Kuluttajaliiton mukaan ”olisi tarkoituksenmukaista, että Energiavirastolle säädettäisiin lakiin perustuva oikeus puuttua sähköyhtiön hinnoitteluun kertakorotuksen ylittäessä ennalta määritetyn rajan, esimerkiksi kymmenen prosenttia”. Kuluttajaliitto myös yllyttää kansalaisia protestoimaan korotuksia vastaan yhteisenä rintamana.

– Nyt ilmoitettuihin hinnankorotuksiin on mahdollista puuttua kuluttaja-asiamiehen ryhmävalituksella Kuluttajariitalautakuntaan ja sittemmin kuluttaja-asiamiehen vireille saattamalla ryhmäkanteella. Kuluttajaliitto pitääkin mahdollisena, että Caruna kulkee kohti Suomen ensimmäistä ryhmäkannetta, mikäli yhtiön ja kuluttaja-asiamiehen välisissä neuvotteluissa ei saavuteta tuloksia, Kuluttajaliitto kertoo.

Kuluttajaliitto vetoaa sekä poliittisiin päättäjiin että kansalaisiin, jotta tavalliset ihmiset olisivat yhteydessä kansanedustajiin siirtohinta-asiasta.

– Suomalaisen kuluttajan ei tarvitse hinnankorotuksia purematta niellä. Riittävä julkinen paine takaa sen, että kuluttaja-asiamies ja poliittiset päättäjät ottavat asiamme tosissaan, Beurling rohkaisee.

Caruna, Kuluttajaliitto, Raha, sähkön siirtohinnat, Sähkön siirtohinnat, Sähkönsiirto, Talous, Uusi Suomi, Raha
Analyytikko ihmeissään: Nokia jätti kertomatta tärkeän asian
Sisältö:

Analyytikkoyhtiö Inderesin toimitusjohtaja Mikael Rautanen ihmettelee, miksi Nokia ei kertonut yhdistyneen verkkoyksikön tulevaisuudennäkymiä yhtiön tänään julkaisemassa tilinpäätöstiedotteessa.

–Se mitä jätettiin kertomatta näkymistä ei tule maistumaan kaikille sijoittajille. Ei annettu näkymiä siitä, mikä on yhdistyneen verkkoyksikön kannattavuusohjeistus tälle vuodelle. Sitä tässä vielä arvaillaan sen aikaa kunnes se seuraavassa osavuosikatsauksessa julkistetaan, Rautanen sanoo Uudelle Suomelle.

–Epävarmuus näkymistä voi hyvinkin painaa sijoittajilla vaakakupissa enemmän kuin se, että tuli ihan hyvä tulos neljänneltä kvartaalilta, hän lisää.

Rautanen arvioi, että tässä taloudellisessa tilanteessa halutaan sijoittaa turvallisiin kohteisiin.

–Sijoittajat tässä markkinatilanteessa inhoavat kaikkea epävarmuutta ja raha hakeutuu turvallisempiin kohteisiin. Tässä kontekstissa tuo ei välttämättä ole Nokian osakkeen kannalta hyvä asia, hän sanoo.

Hänen mielestään on kuitenkin ymmärrettävää, että kun Nokia ja Alcatel-Lucent ovat yhdistymässä, on vaikea arvioida varhaisessa vaiheessa arvioida kannattavuutta kovin tarkasti.

–Totta kai yhtiön on vaikea antaa tarkkaa arviota omista näkymistään, mutta ei se sitä oikeuta, että arviot jäävät kokonaan antamatta. Sitten voi edes isolla haarukalla tai karkealla arviolla niitä näkymiä arvioida ja sitten tarkentaa kun näkyvyys paranee. Se on tyypillinen käytäntö, Rautanen kertoo.

Hänen mielestään Nokian olisi kannattanut antaa ”edes jonkinlainen arvio näkymistä”.

Nokia kuitenkin julkaisi 27 kohdan listan Nokian tulevaisuuteen liittyvistä riskitekijöistä ja epävarmuustekijöistä. Listalla pohditaan esimerkiksi Nokian kykyä inegroida Alcatel-Lucent toimintoihinsa ja kyky lunastaa loput liikkeessä olevat osakkeet Alcatel-Lucentin osakkeenomistajilta kohtuullisessa ajassa.

–Äskettäisen Alcatel-Lucent-yritysoston takia Nokia uskoo, ettei tällä hetkellä ole tarkoituksenmukaista antaa arviota uuden yhdistetyn verkkoliiketoiminnan koko vuoden näkymistä. Nokia aikoo antaa arvion verkkoliiketoiminnan koko vuoden näkymistä vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen katsauksensa yhteydessä, Nokia kertoo.

Yleisesti Nokian tilinpäätöstiedoissa ei Rautasen mielestä ollut suuria yllätyksiä. 

Kokonaisuudessaan Nokian liikevaihto kasvoi edellisvuodesta. Nokian vuoden 2015 liikevaihto oli 12,5 miljardia euroa. Vuonna 2014 liikevaihto oli 11,8 miljardia euroa.

LUE LISÄÄ AIHEESTA: Nokian johtaja "erityisen tyytyväinen" jättikaupasta: "Alkanut vahvasti"

Alcatel-Lucent, Linda Pelkonen, Nokia, Nokian osavuosikatsaus, Nokian tulos, Raha, Talous, Raha
Nokian johtaja ”erityisen tyytyväinen” jättikaupasta: ”Alkanut vahvasti”
Sisältö:

Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri hehkuttaa Nokian tilinpäätöstiedotteessa Alcatel-Lucent -kauppaa.

–Olin erityisen tyytyväinen vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä edistymiseemme Alcatel-Lucent -kaupan loppuunsaattamisessa. Työmme huipentui yhdistyneen yhtiön toiminnan aloittamiseen tammikuun alkupuolella, Suri toteaa.

–Toimintamme yhdistettynä yhtiönä on alkanut vahvasti. Tiimimme valmistelevat yhteisiä tarjouksia, ja työskentelemme tiiviisti asiakkaidemme kanssa varmistaaksemme sen, että pystymme nopeaan ja tehokkaaseen päätöksentekoon koskien tuotevalikoimamme päällekkäisyyksiä. Olemme aikataulussa aiemmin julkistamiemme synergiasäästöjen saavuttamisen suhteen, hän lisää.

Nokia arvioi saavansa synergiaetuja Alcatel-Lucentin kaupan ansiosta.

–Noin 900 miljoonan euron synergiaetujen saavuttaminen operatiivisissa nettokuluissa vuositasolla vuoden 2018 aikana, Nokia kertoo.

Päällekkäisiä tuotteita karsitaan erityisesti Mobile Networks -ryhmässä. Alueellisia ja myyntiorganisaatioita virtaviivaistetaan. Kiinteitä kustannuksia karsitaan erityisesti tuotannon, jakeluketjun, kiinteistöjen ja informaatioteknologian alueilla. Konsernitoimintoihin liittyviä kustannuksia vähennetään. Hankintoihin liittyvän tehokkuuden arvioidaan paranevan yhdistyneen yhtiön ostovoiman kasvamisen myötä.

Nokia kertoi tänään myös nostavansa osakkeenomistajille maksettavaa osinkoa.

LISÄÄ AIHEESTA: Nokian johtaja selittää 170 %:n kasvun: "Lisensointi"

Alcatel-Lucent, Linda Pelkonen, Nokia, Nokia, Raha, Rajeev Suri, Talous, Raha
Nokia: Ylimääräistä osinkoa
Sisältö:

Nokia maksaa entistä enemmän osinkoa osakkeenomistajilleen.

–Nokian hallitus ehdottaa, että vuodelta 2015 maksetaan osinkoa 0,16 euroa osakkeelta ja että sen lisäksi maksetaan ylimääräistä osinkoa 0,10 euroa osakkeelta, yhtiö kertoo tilinpäätöstiedotteessaan.

Vuodelta 2014 osinkoa maksettiin 0,14 euroa osakkeelta.

Ehdotetun osingon arvioidaan johtavan enimmillään noin 960 miljoonan euron osingon ja noin 600 miljoonan euron ylimääräisen osingon maksuun.

Nokian liikevaihto kasvoi vuonna 2015 verrattuna vuoteen 2014.

Nokia, Osakkeenomistaja, osinko, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Nokian johtaja selittää 170 %:n kasvun: ”Lisensointi”
Sisältö:

Nokia Technologies -yksikön liikevaihto kasvoi 170 prosenttia vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja 77 prosenttia koko vuonna 2015 verrattuna koko vuoteen 2014, Nokia kertoo tilinpäätöstiedotteessaan.

Nokia Technologiesin painopistealueena on uusien teknologioiden lisensointi ja niiden hautomotoiminta. 

–Nokia Technologiesin liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat huomattavasti lisensoinnin vahvan kasvun ansiosta. Tähän sisältyi Samsungilta välimiesmenettelyn ratkaisun myötä saadun lisenssisopimukseemme liittyvän korvauksen vaikutus, Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri koemmentoi.

Nokia Networks -yksikön liikevaihto puolestaan laski viisi prosenttia vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä, mutta kasvoi kolme prosenttia koko vuonna verrattuna vuoteen 2014.

Kokonaisuudessaankin Nokian liikevaihto kasvoi edellisvuodesta.

Nokian vuoden 2015 liikevaihto oli 12,5 miljardia euroa. Vuonna 2014 liikevaihto oli 11,8 miljardia euroa.

Nokia sai karttapalvelu HEREn myynnistä 2,55 miljardin euron nettotuoton. Nokia kirjasi HEREn myynnistä voittoa yhteensä noin 1,1 miljardia euroa, koostuen myyntivoitosta sekä siihen liittyvästä kumulatiivisten valuuttakurssimuuntoerojen purusta. Voitto kirjattiin lopetettujen toimintojen yhteyteen.

Nokian osake laski rajusti viime viikon maanantaina kun Nokia julkisti lisensointikorvauksesta.

LUE LISÄÄ: Selitys Nokian syöksylle: "Piilevään arvoon" sijoittaneet pelästyivät?

Suri kertoi tänään olevansa erityisen tyytyväinen Alcatel-Lucenti -kauppaan. Lue lisää täältä.

 

Linda Pelkonen, Lisensointi, Nokia, Raha, Rajeev Suri, Raha
”Maan tapa jo 40 vuotta – Laittomuus, joka on valtiovallan erityisessä suojeluksessa”
Sisältö:

Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikkö Kimmo Kurki avautuu Metsäteollisuuden blogissa laittomista lakoista.

Kurki naljailee, että hallitus tuplaa sakkojen määrän, mutta toimenpide ei koske laittomia lakkoja, koska valtio ei hyödy seuraamuksista.

– Laiton lakkoilu on Suomessa ainoa laittomuuden muoto, joka on valtiovallan erityisessä suojeluksessa – maan tapa. Jo 40 vuotta. Suomessa ei ole myöskään muita sanktioita, joiden muuttamisen edellytyksenä on lain rikkomiseen syyllistyvien liittojen yksimielinen suostumus, Kurki kirjoittaa.

Hänen mielestään nykyisillä muutamien tuhansien eurojen lakkosakoilla ”ei ole juurikaan vaikutusta työrauhaan”. Samaan aikaan laittomista lakoista aiheuttamat vahingot ovat Kurjen mukaan usein miljoonien luokkaa.

– Vuonna 2014 pelkästään metsäteollisuudessa oli 16 laitonta työtaistelua, joiden takia menetettiin 2 770 työpäivää. Yhteensä laittomia lakkoja oli Suomessa vuonna 2014 hieman yli sata. Suorien taloudellisten tappioiden lisäksi Suomen maine saa joka kerta iskun. Näin tilauksia valuu kilpailijamaihin, kuten Ruotsiin, jossa laittomat lakot eivät ole ongelma. Yksittäinen työntekijä on Ruotsissa voinut joutua laittomasta lakosta vahingonkorvausvastuuseen jo 1990-luvulta asti, Kurki kirjoittaa.

Metsäteollisuus ry on alan yritysten edunvalvoja.

Kimmo Kurki, Laittomat lakot, Raha, Talous, Työelämä, Työmarkkinat, Työtaistelut, Uusi Suomi, Raha
1550 €/kk sijasta eläkettä 2170 €/kk? – Pelko heräsi opiskelijoiden keskuudessa
Sisältö:

Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamiseksi palkkatasoindeksiksi on saanut kasaan vaadittavat 50 000 nimeä, tiedottaa kansalaisaloitteen käynnistänyt Senioriliike. Rajapyykki tarkoittaa sitä, että kansalaisaloite siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi.

Senioriliikkeen mukaan palkkatasoinen indeksi nostaisi keskimääräistä vanhuuseläkkeen määrää.

– Taitetun indeksin palauttamisella palkkaindeksiksi estetään eläketasojen lasku ja eläkeläisköyhtyminen. Jos käytössä olisi ollut palkkaindeksi, niin kaksikymmentä vuotta eläkkeellä ollut keskimääräistä vanhuuseläkettä nauttiva saisi 1 550 euron sijasta 2 170 euroa, Senioriliike sanoo tiedotteessaan.

Korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestö Akavan sekä toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n opiskelijoiden piirissä kuitenkin pelätään, että uudistus maksatetaan nuorilla.

– Senioriliike perustelee muutosvaatimustaan ja sen rahoittamista rahastoista muun muassa kustannusten marginaalisuudella ja eläkerahastojen tämänhetkisellä suuruudella. Eläketurvakeskus on laskenut vuoden 2016 alussa, että ansiotasoindeksin soveltamisella eläkkeisiin olisi pitkällä aikavälillä 6 prosenttiyksikön vaikutus. Tämä kuusi prosenttiyksikköä tulisi rahoittaa joko korottamalla työeläkemaksuja pysyvästi samainen 6 prosenttiyksikköä tai purkamalla rahastoja, mikä johtaisi niissä olevien varojen loppumiseen 2060-luvulla, lausuvat Akavan opiskelijat ja STTK-Opiskelijat tiedotteessaan.

– Nuorilla on edessä pitkät työurat, ja on surullista, että heidän tulevaisuudenuskoaan halutaan horjuttaa tällaisilla lyhytnäköisillä tavoitteilla. Meillä kaikilla tulee olla yhtäläiset oikeudet nauttia vakaasta eläkkeestä, toteavat Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Henna Hirvonen ja STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Emma Koskimaa.

Senioriliike puolestaan toteaa tiedotteessaan, että palkkaindeksiin siirtyminen maksaisi noin 312 miljoonaa euroa, mikä on ”vain 2,5 prosenttia eläkevarojen vuoden 2014 tuotosta”.

Akava, Eläkeläiset, Eläkeläiset, eläkkeet, Raha, Senioriliike, STTK, Talous, Uusi Suomi, Raha
Raju riita Stockmannista - HBL: ”Tämä on kaappausyritys”
Sisältö:

Tavaratalo Stockmannin toiseksi suurin omistaja, Föreningen Konstsamfundet -yhdistys katsoo, että Hartwallien sukuyritys yrittävät kaapata yhtiön. Asiasta kertoo Hufvudstadsbladet.

Taustalla on Hartwallien sijoitusyhtiön tekemä ehdotus, joka muuttaisi Stockmannin nykyiset A- ja B-sarjan osakkeet samanarvoisiksi. Hartwallin sijoitusyhtiö HTT Holding on Stockmannin suurin yksittäinen omistaja 10,68 prosentin osakeosuudella, mutta sen osuus äänivallasta on vasta kolmanneksi suurin, 10,69 prosenttia. Konstsamfundet on toiseksi suurin omistaja, mutta sillä on 15,13 prosentin osuus äänistä.

A-sarjan osakkeiden omistajille annettaisiin ehdotuksen mukaan kolme uutta osaketta neljääkymmentä nykyistä osaketta kohti.

– Konstsamfundet vastustaa ehdotusta, koska meidän mielestämme on hyvä, että yhtiössä on vahvoja vastuuntuntoisia omistajia. Nyt esiin tuotu ehdotus loisi täysin uudenlaisen omistuskuvion. Meidän arviomme mukaan kyse on aggressiivisesta avauksesta nykyisiä A-osakkeiden omistajia vastaan. Mielestämme kyse on yhtiön kaappausyrityksestä, kun osakkeen arvo on matalimmillaan, sanoo Konstsamfundetin toimitusjohtaja Kaj-Gustaf Bergh HBL:lle.

Hartwall Capitalin toimitusjohtaja Eeva Ahdekivi perustelee ehdotusta sillä, että yhtiöissä äänivallan tulisi jakautua omistuksen mukaan. Ahdekivi arvioi, että Stockmannin osakekurssi hyötyisi uudistuksesta, ja että A- ja B-osakesarjojen yhtenäistäminen lisäisi Stockmannin houkuttelevuutta institutionaalisten sijoittajien silmissä.

Stockmannissa suurin yksittäinen äänivallan käyttäjä ja kolmanneksi suurin omistaja, Svenska litteratursällskapet, ei halua ottaa Hartwallin ehdotukseen kantaa HBL:n haastattelussa. B-osakkeita enemmän omistavan eläkeyhtiö Varman sijoitusjohtaja Reima Rytsölä taas ilmoittaa tukevansa yhden osakesarjan periaatetta.

Eeva Ahdekivi, Kaj-Gustaf Bergh, Stockmann, Uusi Suomi, Raha
Stora Enso sulki tehtaan: Moitteet työntekijöiden huomioimisesta
Sisältö:

Finnwatch antaa metsäyhtiö Stora Ensolle moitteita siitä, että se teki päätöksen Intiassa toimivan Stora Enso Inpac -tehtaan sulkemisesta yksipuolisesti antamatta työntekijöille mahdollisuutta löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Finnwatch tutki vuonna 2013 Stora Enso Inpacin työoloja, ja tehtaalta löytyi monia ongelmia. Stora Enso ei saanut korjattua ongelmia riittävän ripeässä aikataulussa.

–Kastijärjestelmän ulkopuolisille, alkeellisissa oloissa asuville työntekijöille maksettiin elämiseen riittämättömiä palkkoja ja työntekijät raportoivat ongelmista työturvallisuudessa. Uutinen Stora Enso Inpacin sulkemisesta herättikin huolta siitä, mitä paikallisille jo valmiiksi heikossa asemassa oleville työntekijöille ja heidän perheilleen tapahtuisi, Finnwatch kertoo.

Finnwatchin intialainen kumppani Cividep haastatteli tehtaalta irtisanottuja työntekijöitä ja tehtaan ammattiliittoa.

–Työntekijöiden tiedottamisessa Stora Enson toiminnassa voidaan kuitenkin katsoa olleen puutteita. Työntekijöille tehtaan sulkemisesta oli kerrottu vasta samana päivänä kun tieto uutisoitiin mediassa. Ammattiliiton kanssa neuvottelut tehtaan sulkemiseen liittyvistä toimenpiteistä aloitettiin vasta kaksi päivää sulkemisilmoituksen antamisesta, Finnwatch kertoo.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on antanut monikansallisille yhtiöille ohjeen ilmoittaa palveluksessaan olevin työntekijöiden edustajille riittävän ajoissa yrityksen toiminnan muutoksista, joilla saattaa olla merkittävä vaikutus työllisyyteen.

–Stora Enso teki päätöksen tehtaan sulkemisesta yksipuolisesti eikä työntekijöille annettu mahdollisuuksia esittää muita vaihtoehtoja toiminnan taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi. Stora Enso Inpacin sulkemisesta ei myöskään keskusteltu Stora Enson kansainvälisessä yritysneuvostossa EWC:ssä, finnwatch kertoo.

Finnwatchin mielestä Stora Enso ansaitsee kuitenkin tunnustuksen siitä, että se neuvotteli tehtaan ammattiliiton kanssa aktiivisesti työntekijöille maksettavista erokorvauksista. Sopimukseen ammattiliiton ja tehtaan välillä päästiin elokuussa 2015. 

Stora Enson antama tieto Intian pakkaustoiminnan kannattamattomuudesta näyttää Finnwatchin mukaan perustellulta: yksikkö menetti ison asiakkaansa Nokian Intian tehtaan suljettua.

Raha, Stora Enso, Talous, Uusi Suomi, Raha
Carunan korotuksista nousi epäilys: ”Rajoittaisiko TTIP valtion oikeutta puuttua?”
Sisältö:

Europarlamentaarikko, parlamentin varapuhemies Anneli Jäätteenmäki (keks.) vaatii Euroopan komissiota vastaamaan, voisiko TTIP-vapaakauppasopimus estää valtion puuttumista esimerkiksi sähköverkkoyhtiö Carunan ilmoittamiin hinnankorotuksiin.

Aiemmin lauantaina kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi pohti Helsingin Sanomissa, että jos Carunalla olisi yhdysvaltalaisia omistajia ja Yhdysvaltain ja EU:n neuvottelema TTIP-vapaakauppasopimus olisi voimassa, ei Suomi voisi puuttua yhtiön kohuttuihin hinnankorotuksiin.

– Olen jättänyt Euroopan komissiolle kirjallisen kysymyksen siitä, rajoittaisiko TTIP:n investointisuoja valtioiden oikeuksia puuttua kansalaistensa kannalta elintärkeiden palveluiden tai infrastruktuurin käytön kohtuuttomiin hinnankorotuksiin, Jäätteenmäki sanoo.

Caruna on aiemmin ilmoittanut nostavansa sähkön siirtohintoja 22–27 prosentilla Suomessa. Yhtiön mukaan korotuksiin vaikuttavat lain vaatimukset investoida vakaampaan, esimerkiksi myrskyjä paremmin kestävään sähköverkkoon. Poliittisella tasolla ilmoitettuja hinnankorotuksia on pidetty kohtuuttomina ja hallitus on ryhtynyt selvittämään, miten vastaavat korotukset voitaisiin jatkossa estää.

Anneli Jäätteenmäki, Caruna, sähkön siirtohinnat, Sähkön siirtohinnat, Uusi Suomi, Raha
Finnair iloitsee kasvusta: ”Suuntamme on oikea”
Sisältö:

Lentoyhtiö Finnairin liikevaihto kasvoi vuoden 2015 viimeisellä vuosineljänneksellä 5,9 prosenttia.

–Saavutimme Finnairissa positiivisen toiminnallisen tuloksen sekä koko vuonna että kausiluonteisesti vaimealla viimeisellä neljänneksellä: vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,8 miljoonaa euroa ja koko vuodelta 23,7 miljoonaa euroa. Kyseessä oli jo viides perättäinen neljännes, kun paransimme suoritustamme edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden, Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo kommentoi yhtiön tilinpäätöstiedotteessa.

–Suuntamme on oikea, ja nyt pyrimme vauhdittamaan kannattavaa kasvuamme. Matkustajamäärässä saavutimme uuden ennätyksen: kuljetimme vuoden aikana yli 10 miljoonaa matkustajaa. Liikevaihtomme kasvoi koko vuonna 1,7 prosenttia 2 324 miljoonaan euroon ja viimeisellä neljänneksellä kasvuvauhti oli yli viisi prosenttia, kun siirryimme uusien A350-koneiden myötä seuraavaan vaiheeseen – kasvun aikaan, Vauramo kertoo.

Tulevaisuuteen Finnair suhtautuu positiivisesti.

–Vaikka matkustaja- ja rahtiliikenteen kysyntänäkymiin liittyy Finnairin päämarkkina-alueilla jälleen epävarmuutta, Finnair arvioi, että sen kapasiteetti ja liikevaihto kasvavat vuonna 2016, tiedotteessa todetaan.

–Reilu vuosi sitten alkanut polttoaineen hinnan lasku jatkui. Sen vaikutus ei kuitenkaan vielä näy tuloksessamme täysimääräisesti suojauskäytäntömme takia. Siksi arvioimme, että polttoainekustannuksemme pienenevät tulevilla neljänneksillä edelleen liikenteen kasvusta huolimatta, mikä tukee suoritustamme vuonna 2016. Tavoitteemme on kannattava kasvu, mikä edellyttää paitsi liikevaihtomme kasvua uusien reittien myötä, myös jatkuvaa huomion kiinnittämistä siihen, miten voimme kustannustehokkaasti kehittää palveluamme, Finnair toteaa.

Finnair, Lentoliikenne, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Caruna-piina yrityksissä: ”Arvatkaa mitä tapahtuu, jos me lyömme tällaisen hinnankorotuksen”
Sisältö:

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala ja Espoon Yrittäjien toimitusjohtaja Erkki Pärssinen kertovat yrittäjien olevan pettyneitä sähkönsiirtoyhtiö Carunan päätökseen nostaa sähkönsiirron hintaa.

Neimalan mukaan paljon sähköä tarvitseville yrityksille hinnankorotus on selvästi korkeampi kuin kuluttajille arvioitu keskimäärin 27 prosentin hinnankorotus.

–On tullut palautetta. Erityisen käärmeissään ovat olleet teollisesti toimivat pienet yritykset, Neimala sanoo Uudelle Suomelle.

Pärssinen on kuullut samansuuntaista puhetta espoolaisilta yrittäjiltä.

–Se ärsyttää näitä pienyrittäjä, kun on samantien tullut julkisuuteen, että Caruna kikkailee näiden korkojen kautta, joilla se siirtää verotettavat tulot Hollantiin verotettavaksi. Tietysti pienille yrittäjille tällainen tuntuu todella pahalta. Heillä ei ole mahdollisuutta tällaiseen kikkailuun, Pärssinen sanoo Uudelle Suomelle.

–He maksavat täällä kaikki maksut ja sitten joutuvat maksamaan korotettua maksua tuonne [Carunalle], joka sitten verona valuu kuitenkin ulkomaille. Onko tässä mitään järkeä, hän pohtii.

Caruna ilmoitti viime viikolla korottavansa asiakkaidensa sähkönsiirron hintaa kerralla noin 27 prosenttia, mikä nostatti kansallisen kohun.

Pärssinen ja Neimala ovat huolissaan, voivatko yritykset siirtää rajusti nousevat tuotantokustannukset kuluttajahintoihin. Tilanne on normaaliyrityksille hankala, koska alueellista monopolia pyörittävän Carunan asiakkaat eivät voi vaihtaa kilpailijalle, mutta sen asiakasyrityksillä tällaista suojaa ei ole.

–Ne, joilla on yritystoimintaa, joka on tuotannollista tai korjaamopalveluita tai muuta, ja jossa sähköä käytetään runsaasti, ovat olleet tosi ärtyisiä, että voivatko he lyödä tällaisen hinnankorotuksen. Arvatkaa mitä sitten tapahtuu? Asiakkaat kaikkoavat, Pärssinen kertoo.

–Niiden pitäisi pystyä omassa hinnoittelussaan vyöryttämään se omien palveluidensa hintaan, Neimala sanoo.

Neimala arvioi, että pieni yritys voi joutua sähkön siirtohinnan korotuksen takia vaikeaan tilanteeseen.

–Jos yritykset ovat budjetoineet sähkön hintaan jotain ja on tiukka paikka, niin joissakin poikkeuksellisissa tapauksissa se voi tarkoittaa sitä, että pitää saneerata muita toimintoja tai päätyä toiminnan supistamiseen tai lopettamiseen, Neimala kertoo.

Hänen mielestään ei ollut järkevää, että valtio myi sähkönsiirron Carunalle.

–Kun tässä on tällainen tausta, se on varmaan lisännyt sitä suuttumusta, mikä on muutenkin ollut ihan riittävää, Neimala kertoo.

Hän kuitenkin ymmärtää, että verkkoyhtiöillä on velvollisuus pitää verkko kunnossa ja se vaatii investonteja.

–Kun kansalaiset ja yritykset tarkastelevat Carunan toimintaa, ei ole mitään mieltä ihmetellä, miksi ollaan niin vihaisia, Neimala sanoo.

Hänen mielestään nyt olisi tärkeää luoda yrityksille myönteistä tulevaisuuden uskoa, että yritykset uskaltaisivat investoida. Neimala ja Pärssinen ovat tyytyväisiä, että elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) ehdottaa lakimuutosta, jotta kohtuuttomat kertakorotukset voitaisiin välttää jatkossa.

Pärssinen toivoisi, että sähkönsiirronkin pystyisi kilpailuttamaan.

–Sen [sähkönsiirron] pitäisi olla tällaista torimaista toimintaa, että se verkko pitää pystyä luovuttamaan, hän ehdottaa.

Yle kertoo, että sähkön siirron hinnan korottaminen iskee pahasti myös kuntiin. Suurin yksittäinen lisälasku verkkomaksuista paukahtaa Espoolle, joka on yksi suurimmista Carunan asiakkaista.

Caruna, Kotimaa, Linda Pelkonen, sähkö, Sähkön siirtohinnat, Sähkön siirtohinta, Yrittäjät, Yritys, Raha
Kuulutus maailmalla: Suomelta loppuu aika – ”Giljotiini, jota kukaan ei halua”
Sisältö:

Suomen valtiovarainministerin mukaan maalta on loppumassa aika korjata taloutensa suunta, kertoo uutistoimisto Bloomberg maanantaisessa artikkelissaan.

Bloombergin mukaan Suomen hallitus on antanut ammattiyhdistysliikkeelle ja työnantajapuolelle vajaat kaksi kuukautta aikaa esittää toimet työvoimakustannusten laskemiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

– Tämä kevät tulee olemaan ratkaiseva Suomen talouden kannalta, Stubb sanoo haastattelussa.

Uutistoimisto tiivistää hallituksen tarjoavan palkansaajapuolelle porkkanana työn verotuksen keventämistä ja keppinä hyvinvointivaltion järjestelmien leikkauksia. Maali on sisäinen devalvaatio.

Maailmalle pääsee artikkelin myötä myös tuttu suomalainen keskustelu. Stubb kuvaa keskeiseksi ongelmaksi keskitettyä neuvottelutapaa kuten palkkaratkaisuja ja yleissitovia työehtosopimuksia, jotka ”eivät välttämättä heijasta globaalin talouden todellisuutta”.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön eli SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kertoo Bloombergille oman näkemyksensä hallituksen kilpailukykysuunnitelmista, jotka leikkaisivat muun muassa sairaslomakorvauksia sekä lomia. Lylyn mukaan kyseessä olisi ”giljotiini, jota kukaan ei halua”.

Bloombergin haastattelu leviää maailmalla uutistoimiston lisäksi muun muassa Irish Timesin välityksellä. Lehtien mukaan Suomen talouden kriisitilanne näyttää puuttuvan kasvun, kasvavan työttömyyden ja muiden talouslukujen perusteella kiistattomalta.

Alexander Stubb, Raha, Suomen talous, Talous, Uusi Suomi, Raha
Suomalaisyhtiön liikevaihto kasvoi 63 % – ”Olen ylpeä”
Sisältö:

Fiskarsin liikevaihto kasvoi 63 prosenttia, ja oli 332,8 miljoonaa euroa loka-joulukuussa, Fiskars kertoo tiedotteessaan. Vuoden 2015 aikana liikevaihto kasvoi yhteensä 44 prosenttia ja oli 1105 miljoonaa euroa.

Fiskarsin toimitusjohtaja Kari Kauniskangas kertoo tiedotteessa, mistä kasvu johtuu.

–Vaikka valtaosa kasvusta tulikin uusista kastelu- ja English & Crystal Living -liiketoiminnoista, olen ylpeä siitä, että ilman hankittuja liiketoimintoja ja vertailukelpoisilla valuuttakursseilla Fiskars kasvoi 3,7 % [vuoden 2015 aikana]. Kehitys oli vakaata joidenkin päämarkkinoidemme, erityisesti Suomen ja Japanin, haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Kasvuun vaikutti suurelta osin Scandinavian Living -liiketoiminta, jolla oli erinomainen vuosi, Kauniskangas kertoo.

Fiskars, Raha, Uusi Suomi, Raha
Työttömän veroprosentti ihmetyttää jopa kansanedustajia – ”Jotain on pielessä, jos ihmiset eivät tiedä tätä”
Sisältö:

Työttömän saaman päivärahan verotus on kireämpää kuin palkansaajan verotus, kun vuositulot ovat alle 38 000 euroa. Tämä yllättää valtiovarainministeriön finanssineuvoksen Elina Pylkkäsen mukaan monia, jopa kansanedustajia.

Esimerkiksi 12 000 euron vuosituloista työtön maksaa 21 prosenttia veroja ja palkansaaja 8,5 prosenttia (keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla), valtiovarainministeriön taulukosta selviää.

– Hallitukset toinen toisensa perään 20 vuoden aikana ovat jatkuvasti kasvattaneet työtulovähennyksen kokoa kannustaakseen työn tekemistä. Tähän siinä on pyrittykin, Pylkkänen kommentoi Uudelle Suomelle.

Pienituloisten verotusta on siis kevennetty, mutta samaan aikaan työttömien verotus on pysynyt lähes ennallaan.

– Se ihmetyksesi on ihan aiheellinen sen takia, että tietävätkö kaikki tämän? Mielestäni tässä on jotain pielessä, jos ihmiset eivät tiedä, miten heitä verotetaan. Kannustimet eivät voi saada tarkoitettua efektiä aikaiseksi, jos ihmiset eivät edes tiedä, mitä verotuksessa on tapahtunut, Pylkkänen sanoo.

Hänen mukaansa myös moni kansanedustaja on ollut epätietoinen ilmiöstä ja kysellyt asiasta.

Pylkkäsen mielestä olisi tärkeää tiedottaa työttömille, mitä työn tekemisen kannustimet tekevät verotukselle: pienistä tuloista ei peritä lainkaan tuloveroa, kun ottaa vastaan työtä. Tosin hän muistuttaa, että työttömillä on sosiaaliturvan puolella kannustinloukkuja, jotka voivat vaikuttaa siihen, että esimerkiksi keikkatöitä ei kannata ottaa vastaan.

– Asumistuki ja toimeentulotuki vähenevät melkein euro eurolta palkkatulon suhteessa, Pylkkänen sanoo.

Valtiovarainministeriön toisesta taulukosta ilmenee mielenkiintoinen seikka – palkansaajan marginaaliveroaste ei suinkaan aina nouse sitä mukaa, mitä korkeampi palkka on. Kun vuositulot ovat 25 000 euroa vuodessa, marginaaliveroaste on pienempi kuin esimerkiksi 20 000 euroa vuodessa tienaavilla.

Marginaalivero eli rajavero tarkoittaa veroa, joka menee lisätulosta.

Finanssineuvos Elina Pylkkänen, mistä tämä outo kuoppa taulukossa kertoo?

–Se on ihan todellinen kuoppa, eli se ei ole mikään virhe. Meidän ansiotulon verotuksessa on jo niin monta erilaista verovähennystä, eli toinen kasvaa vielä, kun toinen vähenee. Kun on monta vähennystä samassa järjestelmässä, ne aiheuttavat tällaisia rytmihäiriöitä siellä, Pylkkänen vastaa.

–Työtulosta annetaan tulonhankkimisvähennys, joka annetaan kaikille saman suuruisena, 620 euroa, kunnallisverotuksen ansiotulovähennys ja valtionverotuksen työtulovähennys, jotka myönnetään vain työtulolle ja lisäksi vielä perusvähennys. Sen lisäksi ovat palkansaajan pakolliset sotumaksut vähennyskelpoisia verotuksessa. Kaikki nämä vähennykset vaikuttavat siihen, miltä marginaaliveroaste näyttää, eli paljonko seuraavasta tienatusta eurosta joutuu maksamaan veroa, Pylkkänen kertoo.

Hänen mielestään ansiotuloverotus on liian monimutkainen ja sitä pitäisi yksinkertaistaa, jotta ihmiset ymmärtäisivät, miten vero määräytyy ja osaisivat suunnitella työhön liittyviä valintoja paremmin.

–En usko, että monetkaan ymmärtävät, miten kaikki vähennykset vaikuttavat maksettavan veron määrään. Ilman laskentavälineitä ei pysty edes itse laskemaankaan, kun on niin monta eri tavalla vaikuttavaa elementtiä, Pylkkänen sanoo.

Elina Pylkkänen, Kannustinloukut, Linda Pelkonen, Raha, Talous, työttömyys, Työtulovähennys, Verotus, Verotus, Raha