Perjantai 18.4.2014

Uusi Suomi uutiset

Suomella voimakas Venäjä-riippuvuus – 140 milj. € / vuosi valuu Itämereen
Sisältö:

Suomi voisi päästä riippuvuudestaan venäläiseen lannoitetyppeen halutessaan lähes kokonaan, uskoo Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin.

Omavaraisuus typpilannoitteiden suhteen olisi saavutettavissa kierrättämällä suomalaisen karjatalouden lanta. Nyt suuri osa lannasta valuu rehevöittävinä päästöinä Itämereen tai haihtuu ilmaan.

- Maatalous tuottaa jo puolet Suomen päästöistä [Itämereen]. Maataloudesta halvalla saataisiin isot leikkaukset aikaan.

- Typpi ja fosfori ovat ne, jotka aiheuttavat Suomenlahden rehevöitymisongelmat, ja ne ovat lannoitteiden keskeinen sisältö.

Samaan aikaan, kun suomalaisen maatalouden lanta valuu mereen, Suomeen tuotiin viime vuonna lannoitteita yhteensä 165 miljoonan euron edestä. Noin 80 prosenttia kaikesta lannoitetuonnista tulee Venäjältä. Luvut perustuvat tullin ulkomaankauppatilastoon.

Herlinin mukaan teknologia typen ja fosforin kierrättämiseen olisi jo olemassa. Nyt tuo teknologia tulisi vain saattaa maatalouden käyttöön. Tarkkoja lukuja ei ole, mutta riippuvuus Venäjän-tuonnista vähenisi kierrätyksellä.

– Nyt Ukrainan kriisi on paljastanut EU:n aika suuren haavoittuvuuden energian suhteen. On lannoitteestakin puhuttu, mutta lannoiteriippuvuus Venäjästä ja Marokosta on vielä paljon suurempaa kuin energiariippuvuus, Herlin sanoo ja kuvailee lannoitemarkkinoita elintärkeäksi osaksi taloutta.

Lannan kierrätys lannoitteeksi tarkoittaisi nykyteknologialla käytännössä kaiken lannan keräämistä maatiloilta. Lanta prosessoitaisiin ja palautettaisiin tiloille käyttöön.

- Maanviljelijät tietäisivät mitä saisivat, Herlin kuvailee.

Toistaiseksi kierrätykseen ei olla merkittävästi satsattu, byrokraattisista syistä. Erilaisia laskelmia kierrätyksen hinnasta on olemassa. Aiemmin lannankierrätyksen hinnaksi on laskettu noin 400 miljoonaa euroa.

Herlin uskoo, että uuden teknologian avulla lopullisessa hintalapussa lukisi tätä pienempi summa:

– Sen uskallan sanoa, että merkittävästi halvemmalla kuin tähän asti laskettu 400 miljoonaa.

Ympäristönsuojelu erityisesti Itämeren pohjoisosissa on tuottanut merkittäviä tuloksia viime vuosikymmenen aikana. Suomenlahti on jo selviämässä rehevöitymisongelmasta, vaikka meren pääaltaalla on edelleen paha happikato.

Parannus on seurausta kansainvälisestä yhteistyöstä.

Ilkka Herlin, Itämeri, Lannoitteet, Linda Pelkonen, maatalous, Maatalous, Päästöt, Raha, Talous, Teemu J. Kammonen, Ympäristö, Raha
Rahaa katoaa 1 000 000 000 000 € / vuosi – ”Laillista”
Sisältö:

Iso osa maailman talousongelmista voitaisiin ratkaista, jos veroparatiiseihin kätketyt rahat vapautettaisiin, väittää Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen asiantuntija Henri Purje.

Purje puhui aiheesta tänään iltapäivällä Radio Ravun suorassa lähetyksessä.

Yhden arvion mukaan yksityishenkilöiden varallisuutta on veroparatiiseissa 21-30 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

EU:n komission arvion mukaan pelkästään EU:n alueelta katoaa varallisuutta veroparatiiseihin noin tuhat miljardia euroa. Se on suurin piirtein saman verran kuin EU-maissa käytetään rahaa terveydenhuoltoon.

- Niin kauan kuin verosuunnittelua ei säädellä tehokkaammin, tätä ei saada kuriin. Pelisäännöt ovat ajastaan jäljessä, hän sanoo.

Jos tytäryhtiöt tekevät keskenään kauppaa, niiden tulisi Purjeen mukaan veloittaa kaupasta saman verran kuin kaksi itsenäistä yhtiötä. Usein näin ei kuitenkaan tehdä, ja siirtohinnoittelun avulla varoja siirtyy verotuksellisesti edullisiin maihin.

- Laitonta on vain se, mikä on oikeudessa laittomaksi todettu. Verosuunnittelu ja optimointi on lähtökohtaisesti laillista ja välttämätöntä kansainvälisisille yrityksille.

Purje sanoo, ettei kritisoikaan verosuunnittelua tekeviä yrityksiä, vaan lainsäädäntöä ja päättäjiä.

Viranomaisten mahdollisuudet saada tietoa ovat rajalliset, mutta parantuneet viime vuosina. Uusia lakeja on EU:ssa tekeillä, mutta osa laeista myös vesittyy jäsenmaiden vastustuksen takia.

Henri Purje, Kepa, Radio Rapu, Raha, Talous, Veroparatiisit, Verosuunnittelu, Verosuunnittelu, Raha
Nokia: 30 000 käyttäjää – lopeta tämän laturin käyttö
Sisältö:

Nokia varoittaa Lumia 2520 -tabletin ja Lumia 2520 -matkapakkauksen käyttäjiä laitteiden laturin käyttämisestä.

Käyttäjiä kehotetaan lopettamaan AC-300-laturin käyttö.

– Laturin käyttäjiä Itävallassa, Tanskassa, Suomessa, Saksassa, Venäjällä, Sveitsissä ja Isossa-Britanniassa kehotetaan keskeyttämään laturin käyttö. Niin ikään Lumia 2520 -matkapakkauksen omistajia Itävallassa, Tanskassa, Suomessa, Saksassa, Venäjällä, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa kehotetaan  keskeyttämään kyseisen laturin käyttö, Nokia kertoo.

Nokian mukaan ohjeistus koskee noin 30 000 laturia. Laturissa on Nokian mukaan havaittu mahdollinen laatuongelma, joka voi vaikuttaa laturin turvallisuuteen.

– Laturin päässä olevan vaihdettavan rakenneosan muovinen kuori voi osassa latureita joissain olosuhteissa irrota, paljastaa laturin sisällä olevat komponentit ja aiheuttaa näin mahdollisen sähköiskun vaaran, mikäli käyttäjä koskettaa tiettyjä komponentteja laturin ollessa kytkettynä toimivaan pistorasiaan, Nokia kertoo.

Nokian tiedossa ei ole raportoituja ongelmatilanteita.

Nokia, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Suomalaiset yritykset ulkomailla: Liikevaihto 158 mrd €
Sisältö:

Suomalaisilla yrityksillä oli ulkomailla 4883 tytäryhtiötä 119 maassa vuonna 2012, kertoo Tilastokeskus.

Eniten henkilöstöä tytäryhtiöillä oli Euroopassa ja Aasiassa.

Yhteensä suomalaisilla yrityksillä oli 570 000 työntekijää ulkomaisissa tytäryhtiöissä, joista vain vajaa kolmannes työskenteli EU 15 –maissa. Vajaa neljännes työskenteli Aasiassa ja Oseaniassa ja vajaa kuudennes EU 27 –maissa.

Yksittäisistä maista eniten henkilöstöä oli Kiinassa, Ruotsissa, Venäjällä ja Intiassa.

Suomalaiset tytäryhtiöt työllistivät eniten henkilöstöä EU 15 -maissa, yhteensä vajaat 176 000 henkilöä. Henkilöstön määrän mukaan suurimmat toimialat EU 15 –maissa olivat kone- ja metallituoteteollisuus, 36 470 henkilöä, ja paperiteollisuus, 25 100 henkilöä.

Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli vajaat 158,6 miljardia euroa.

EU 15 –mailla tarkoitetaan EU:n 15 ensimmäistä jäsenvaltiota, jotka ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Raha, Suomalaisten tytäryhtiöt ulkomailla, Tytäryhtiöt, Uusi Suomi, Raha
Liikenneministeri: Taksilaki on vanha ja estää innovaatiot
Sisältö:

Liikenneministeri Henna Virkkunen pitää taksialan sääntelyä liian raskaana. Virkkusen ministeriö selvityttää parhaillaan lakeja, jotka koskevat taksialaa ja julkista liikennettä.

- Henkilöliikennettä koskeva lainsäädäntö on vanhentunut ja uudistuksen tarpeessa. Kokonaisuuden läpikäyminen on perusteltua alan terveen ja toimivan kilpailun vahvistamiseksi, kuten Kuluttaja- ja kilpailuvirastokin esittää, Virkkunen sanoo.

Erityisesti taksialan sääntely hiertää ministeriä. Taksien toiminta perustuu tällä hetkellä viranomaisten asettamiin kiintiöihin. Samoin hinnat on määrätty virkamiestasolla.

- Vahva sääntely ei mahdollista uusien palvelukonseptien ja liiketoimintamahdollisuuksien syntyä, Virkkunen tähdentää.

Tässä kuussa uutisoitiin amerikkalaisen Uber-joukkoliikenneyrityksen mahdollisesta laajenemisesta Suomeen. Uberin toiminta perustuu puhelinsovellukseen, jonka avulla asiakkaat voivat tilata itselleen lähimmän taksin tai valita tietyn kuljettajan.

Taksiala on vastustanut Uberin tuloa ja kilpailun avaamista.

Liikenne, Raha, taksit, Taksit, Talous, Uber, Uusi Suomi, Raha
Stockmann älähtää Suomen veroista: ”Onko haluttu vaikutus?”
Sisältö:

Tavarataloketju Stockmannin varatoimitusjohtaja Maisa Romanaisen mukaan hallitus on ajamassa kaupan alan työllisyyttä alas säästö- ja veroratkaisuillaan. Kansalaisten ostovoiman lasku näkyy jo nyt rajusti etenkin käyttötavarakaupassa, ja kierre on näillä näkymin syventymässä vuonna 2015.

Stockmann on tällä viikolla ilmoittanut maaliskuun liikevaihtonsa merkittävästä laskusta sekä mittavien yt-neuvotteluiden aloittamisesta. Kaupasta kuuluu muutenkin huonoa: Keskon käyttötavarakaupan myynti laski maaliskuussa 9,4 prosenttia, vaikka konsernin koko myynti pysyikin hienoisessa kasvussa.

Veronmaksajain keskusliitto laski hallituksen kehysriihen jälkeen, että ansiotuloverotuksen kiristäminen ja muut sopeutustoimet laskevat keskituloisen palkansaajan ostovoimaa 1,1 prosenttia vuonna 2015.

– Kyllähän kaupan alan luvut ovat sellaisia, että voidaan miettiä, onko näillä toimilla haluttua vaikutusta. Tämä ala on kuitenkin iso työllistäjä, Romanainen sanoo Uudelle Suomelle.

Romanaisen mukaan laskeva työllisyystilanne on merkittävin ostovoiman laskija. Entisestään kehnoa tilannetta heikentävät veroratkaisut, joilla pyritään lisäämään valtion tuloja ja hillitsemään julkisen talouden velkaantumista.

– On jouduttu kiristämään ruuvia verotuksessa, mikä suoraan näkyy kuluttajien kukkarolla, Romanainen sanoo.

Kauppa työllistää Suomessa noin 300 000 henkilöä. Kaupan liitosta arvioidaankin tänään Kauppalehdelle, että kaupasta katoaa tänä vuonna noin 6000 työpaikkaa. Stockmannilla irtisanomisuhan alla on nyt noin 300 henkeä.

–Ensi vuonna ei näytä paljon paremmalta. Suurin pulma on, että ihmiset eivät osta, verkkokauppa vaikuttaa taustalla, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala sanoo KL:lle.

Stockmann otti ostovoiman laskun esille tiistaina tiedottaessaan yt-neuvotteluiden aloittamisesta. Yhtiön tiedotteen mukaan kotimaisessa kysynnässä ja etenkään käyttötavarakaupassa ”näköpiirissä ei ole käännettä parempaan, kun kuluttajien ostovoimaa leikataan ja luottamus talouteen on alhaisella tasolla”.

Stockmann kertoi tiedotteessaan, että se ei usko tilapäisten toimenpiteiden kuten lomautusten tuottavan enää tarvittavia lisäsäästöjä ”vaarantamatta asiakaspalvelua”. Viime vuonna tilapäiskeinoilla saatiin jo aikaan 30 miljoonan euron säästöt, Romanainen kertoo.

–Se on tietysti tässä bisneksessä merkittävä säästö, mutta käyttötavarakaupassa ei ole näkyvissä parannusta, Romanainen sanoo.

–Uskomme, että osa kaupan alan rakennemuutoksista on pysyviä: ostovoima ja ostokäyttäytyminen ovat muuttuneet, hän jatkaa.

Yksi suuri muutos on verkkokaupan kasvu. Romanainen korostaa, että Stockmannille tämä ei ole sinänsä huono asia, koska yhtiön verkkokauppa on kasvussa.

–Mutta kokonaispotti ei kasva, hän sanoo.

–Kivijalkakauppa on ahdistuksessa.

Romanaisen mukaan Stockmann ei kuitenkaan toistaiseksi harkitse muutoksia seitsemän Suomen-tavaratalonsa verkostoon.

Kesko, Maisa Romanainen, Raha, Stockmann, Talous, Teppo Ovaskainen, Raha
Kyberhyökkäykset lisääntyneet Suomessa – ”Uhkailua”
Sisältö:

Venäjältä Suomeen kohdistuva haittaliikenne tietoverkoissa kaksinkertaistui maaliskuun lopussa, kertoo suomalainen tietoturvayhtiö Silverskin.

Yhtiö rakentaa arvionsa asiakkaisiinsa kohdistuneiden hyökkäysten perusteella tehtyyn tilannekuvaan.

- On nousuja ja laskuja, mutta nyt Venäjältä tullut liikenne on tuplaantunut. Tämä on selvästi käynnistetty hanke, Silverskinin toimitusjohtaja Mikko Niemelä kertoo Uudelle Suomelle.

Silverskin toimittaa yrityksille kyberturvallisuuden konsulttipalveluita ja tilannekuvaa tietoturva-asioissa.

Niemelä arvioi, että suomalaisiin kriittisiin verkkopalveluihin kohdistuu selkeitä, määriteltyjä hyökkäyksiä tai tietomurtoyrityksiä useita satoja päivittäin. Venäjältä tulevan haittaliikenteen osuus on Niemelän mukaan selvästi alle puolet.

Normaalin tilanteeseen nähden määrä on nyt Silverskinin Niemelän mukaan moninkertainen. Tarkkoja lukuja, määriä tai prosenttiosuuksia hän ei anna.

- Tiedämme, että konfliktitilanteissa tapahtumapaikkojen lähialueilla [verkko]hyökkäysten määrä kasvaa. Maaliskuun lopussa havahduin hyökkäysten kasvaneeseen määrään, Niemelä sanoo.

- Tämä voi liittyä Ukrainan tilanteeseen, jossa sotilaallisten toimien uhka on vähentynyt ja uhkailussa käytetään nyt myös kyberresurssia.

Niemelä kertoo Silverskinin asiakkaina olevan useita Suomen huoltovarmuuden kannalta oleellisia yrityksiä ja toimijoita. Venäjältä tuleva kasvanut liikenne on Silverskinin mukaan kohdistunut nimenomaan näihin kriittisiin järjestelmiin.

- Joukossa on logistiikan, finanssialan, energian ja terveydenhuollon alalla toimivia asiakkaitamme, Niemelä sanoo.

Bulkkia Venäjältä

Verkkohyökkäyksellä voidaan tarkoittaa useita eri asioita, kuten palvelunestohyökkäyksiä, murtautumisyrityksiä tai jopa vakoilua. Yhteistä hyökkäyksille on kuitenkin se, että liikenne on palvelun kannalta ei-toivottavaa, jopa vahingollista.

- Venäjältä tulevat hyökkäykset ovat bulkkitavaraa. Ne ovat lähtöisin saastutetuista koneista ja käyttävät yksinkertaisia menetelmiä, Niemelä kuvailee.

Käytännössä verkkohyökkäysten takana olevaa tahoa on lähes mahdotonta selvittää. Se, että haittaliikenne tulee venäläisestä ip-osoitteesta, ei tarkoita, että osoitteen takana olevan tietokoneen käyttäjä haluaisi haitata kohteena olevaa palvelua.

Normaalisti verkkohyökkäyksiä tai tietomurtoja suorittava taho haluaa peittää jälkensä kiinnijäämisen välttämiseksi. Siksi laittomat toimet suoritetaan kaapattujen koneiden avulla.

Onko mahdollista, että kyberuhan kohteeksi onkin joutunut Venäjä, jossa nyt tavallisten kansalaisten tietokoneisiin kohdistuu suurempi kaappausvaara?

- Tuo näkökulma on mahdollinen. On yksinkertaisesti mahdoton sanoa, kuka koneita komentaa, Niemelä sanoo.

Kyberasetehdas käynnistyy

Silverskin kertoo perustavansa toukokuussa Suomeen kyberhyökkäyslaboratorion, jonka tehtävänä on kehittää hyökkäysmenetelmiä. Kehitettyjä kykyjä käytetään tietoturvan puolustukseen ja yhtiön asiakkaiden järjestelmien testauksiin.

- Myymme hyökkäyskykyä, mutta sitä käytetään vain asiakkaitamme vastaan, Niemelä sanoo.

- Kyberturvallisuudessa ei ole mitään muuta kuin hyökkäys, jolla järjestelmiä voidaan kokeilla.

Niemelä lupaa, että ainakin osa laboratorioissa löydetyistä haavoittuvuuksista ja tietoturvauhista tuodaan myös yleiseen tietoon.

Viime viikolla suomalainen Codenomicon-tietoturvayhtiö paljasti yleisessä salausohjelmassa ilmenneen haavoittuvuuden, joka kosketti noin kolmasosaa internetin palveluista.

Codenomicon, Kyberturvallisuus, Kyberturvallisuus, Mikko Niemelä, Raha, Silverskin, Talous, Teemu J. Kammonen, Tietoturva, Ukrainan kriisi, Raha
Joka kymmenes ravintolaeuro on rikollinen: 5 €:n pitsassa on jotain hämärää
Sisältö:

Peräti kymmenen prosenttia ravintola-alan liikevaihdosta on rikollista. Poliisi ja verottaja ovat voimattomia ammattimaisen veronkierron ja harmaan talouden kitkemisessä alalta.

Matkailu- ja ravintolapalvelut ry:n (MaRa) varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi kertoo, että selkein merkki harmaasta taloudesta on hinnoittelu.

- Jos pitsan hinta on viisi euroa, eikä kyse ole markkinointikampanjasta, bisneksessä on jotain hämärää. Joko firma ei maksa veroja tai se käyttää pimeää työvoimaa, Aittoniemi sanoo Radio Ravun aamuohjelmassa.

Viranomaisten selvitysten mukaan edelleen kymmenen prosenttia ravintola-alan rahasta tulee harmaasta taloudesta eli on rikollista.

Verottajan ja poliisin keinot kitkeä veronkiertoa ovat hänen mukaansa varsin rajalliset.

- Vaikka ravintolan nimi on sama, saattaa taustayhtiö vaihtua useastikin. On paikkoja, joissa omistajayhtiö on voinut vaihtua kymmenenkin kertaa. Silti taustalla on edelleen sama yrittäjä, Aittoniemi kertoo.

Hänen mukaansa asiakkaiden korttimaksaminen on tuonut kuitenkin ryhtiliikettä rikollisin aikein toimiviin yrityksiin.

- Kun maksetaan kortilla, tällaisten rahojen piilottaminen verottajalta on huomattavasti vaikeampaa. Mutta kun maksetaan käteisellä, tällainen raha on tietysti helpompi laittaa syrjään ohi kassajärjestelmien.

Pelkät kassajärjestelmät eivät estä verorikollisuutta.

- Verottajan mukaan joissakin ravintoloissa on ollut käytössä tietokonejärjestelmiä, jotka tekevät kassaraporteista väärennettyjä, Aittoniemi sanoo.

Harmaata taloutta on myös esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten yritysten tyyli toimia perheenä.

- Vaikka rahaa itsessään ei piilotettaisi verottajalta, saattaa jossakin ravintolassa olla käytössään ilmaista tai alaikäistä työvoimaa. Tiedämme, että jopa ihmiskauppaa on tapahtunut joissakin yrityksissä. Kyse on vakavista asioista.

Veli-Matti Aittoniemen haastattelu on kuultavissa Radiora osoitteessa http://radiorapu.com/15-4-2014-klo-0700-0900-1-kasittely-ville-pekkanen/

Pitsa, Radio Rapu, Raha, ravintolat, Ravintolat, Raha
Jopa Hullut Päivät petti – Stockmann aloittaa jätti-yt:t
Sisältö:

Tavarataloketju Stockmann aloittaa yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa jopa 330 henkilötyövuoden vähentämiseen.

Neuvottelut koskevat Suomen tavaratalojen henkilöstöä, yhtiön verkkokauppojen asiakaspalvelua sekä jälkimarkkinointia.

Yhtiön mukaan toimiin on pakko ryhtyä ”vallitsevassa vähittäiskaupan heikossa markkinatilanteessa”. Stockmann kertoi maanantaina, että jopa Hullujen Päivien myynti oli tänä vuonna heikkoa. Alekampanjan euromääräinen liikevaihto oli 6 prosenttia pienempi kuin aiemmin. Koko Stockmann-konsernin maaliskuun liikevaihto laski edellisvuodesta 4,7 prosenttia muun muassa Venäjän ruplan kurssilaskun vuoksi.

Henkilövähennyksillä ja muilla muutoksilla tavoitellaan vertailukelpoisesti noin 10 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Säästöt toteutuisivat täysimääräisenä vuodesta 2015 alkaen.

– Stockmannin tulos Suomessa laski tehdyistä kustannussäästöistä huolimatta selvästi vuonna 2013. Näköpiirissä ei ole käännettä parempaan, kun kuluttajien ostovoimaa leikataan ja luottamus talouteen on alhaisella tasolla. Jotta pystymme säilyttämään tavaratalojemme kilpailukyvyn, meidän on uudistettava rakenteitamme, tavarataloryhmän johtaja Maisa Romanainen sanoo tiedotteessa.

Stockmannin mukaan lomautukset ja muut määräaikaiset toimenpiteet, joita yhtiö on jo Suomessa käyttänyt, eivät enää auta. Nyt yhtiö hakee pysyvää rakennemuutosta.

Raha, Stockmann, Talous, Uusi Suomi, Raha
Kansa hylkäsi keltaiset kassit: masentava tieto Hulluilta päiviltä
Sisältö:

Stockmannin alennuskampanja Hullujen päivien myynti jäi selvästi edellisistä vuosista. Hullut päivät järjestettiin jälleen huhtikuussa.

Tänään julkaistun pörssitiedotteen mukaan Hullujen päivien euromääräinen liikevaihto oli 6 prosenttia pienempi kuin aiemmin. Kampanja järjestetään kaikissa Stockmannin tavarataloissa eri puolilla maailmaa.

Vain Baltiassa Hullut päivät pääsivät maltilliseen 2 prosentin kasvuun. Suomessa keltaisten kassien päivät saivat kerättyä 5 prosenttia pienemmän liikevaihdon kuin vuotta aiemmin. Suomen kasvu siitä huolimatta, että Stockmannin mukaan Hullujen päivien verkkokauppa kasvoi edellisvuodesta.

Venäjällä ruplissa mitattu kampanjan liikevaihto kasvoi 8 prosenttia. Ruplan heikon kurssin vuoksi euromääräinen liikevaihto oli kuitenkin 12 prosenttia laskussa.

Stockmann on yksi suomalaisista yrityksistä, jotka kärsivät Ukrainan kriisistä johtuvasta ruplan kurssin alenemisesta. Tänään myös Atria antoi negatiivisen tulosvaroituksen. Atrialla vaikeuksia aiheutti paitsi rupla myös Venäjän helmikuussa määräämä lihantuontikielto.

Myös Hullujen päivien ulkopuolella Stockmannilla meni aiempaa heikommin.

Koko konsernin liikevaihto laski viime vuodesta 4,7 prosenttia 141 miljoonaan euroon. Stockmannin tavaratalojen liikevaihto laski 5,5 prosenttia.

Liikevaihdon laskuun ulkomailla vaikuttavat valuuttakurssit. Euro on tällä hetkellä vahva suhteessa Stockmannin päämarkkina-alueisiin Venäjään, Baltiaan ja Pohjoismaihin. Yhtiö raportoi kuitenkin tuloksensa euroissa.

Atria, Hullut päivät, Kauppa, Raha, Stockmann, Talous, Teemu J. Kammonen, Venäjän talous, Raha
Venäjän lihamuuri iski suomalaisyhtiöön: tulosvaroitus
Sisältö:

Lihantuottaja Atria on antanut negatiivisen tulosvaroituksen. Atrian mukaan sen liikevoitto tulee alenemaan tämän vuoden aikana.

Pääsyyt tulosvaroitukseen ovat sianlihan ylitarjonta EU-alueella ja Venäjän asettama sianlihan tuontikielto. Venäjän-toimintaa on haitannut myös ruplan arvon heikkeneminen.

Sianlihan ja elävien sikojen vienti EU:sta Venäjälle pysäytettiin helmikuussa, koska Liettuassa todettiin afrikkalainen sikarutto kahdessa villisiassa.

Aiemmin Atria on arvioinut, että liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä olisi noussut viime vuoden 37 miljoonasta. Nyt arvio on, että liikevoitto on selvästi pienempi kuluvana vuonna.

Atria uskoo kuitenkin liikevaihtonsa kasvavan.

Atria, elintarvikkeet, Liha, Liha, Raha, Ruoka, Sianliha, Talous, Uusi Suomi, Venäjä, Raha
Lidl-yllätys odottaa Suomea? – ”Voi olla vielä isompi”
Sisältö:

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto ei puhuisi vielä Suomen ruokakaupan uusjaosta tai suuresta murroksesta. Silti saksalaisketju Lidlin kasvu ravistelee päivittäistavarakauppaa, Luoto myöntää.

Analyysiyhtiö Nielsen arvioi maaliskuussa, että Lidlin hallussa oli vuonna 2013 jo noin 6,6 prosenttia Suomen päivittäistavaramarkkinasta. Luodon mukaan Päivittäistavarakauppa ry:ssä arvioidaan, että Lidlin markkinaosuus voi todellisuudessa olla tätäkin suurempi.

Nielsen kokoaa lukunsa päivittäistavarakaupan myymälärekisteristä, jonka tiedot kootaan yhdessä kauppojen kanssa. Lidlin markkinaosuus on kuitenkin arvio eri tietolähteistä, ei myymälärekisteristä.

–Mitä Lidl on itse kertonut lukujaan, niin kasvu saattaa hyvinkin olla vielä Nielsenin arviotakin isompaa, Luoto sanoo Uudelle Suomelle.

Päivittäistavarakauppa ry:n omat arviolaskelmat julkaistaan myöhemmin.

Suomen koko päivittäistavarasektorin myynnin arvo kasvoi edellisvuodesta 3,2 prosenttia vuonna 2013. Lidl puolestaan kasvatti liikevaihtoaan edellisellä valmistuneella tilikaudellaan – maaliskuusta 2012 helmikuuhun 2013 – huimat 16 prosenttia. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen sanoi viikonloppuna Ilta-Sanomille, että tämän vuoden helmikuussa päättyneellä tilikaudella kasvu oli vielä nopeampaa kuin edellisellä. Tilinpäätös on kuitenkin kesken.

– Päivittäistavarakauppaan ne ovat tosi kovia kasvulukuja, Kari Luoto kommentoi Lidl-johtajan paljastusta.

Luodon mukaan kasvun tekee vielä merkittävämmäksi se, että Lidl ei juuri ole avannut uusia liikkeitä vaan kasvu tulee olemassa olevista yksiköistä.

–Sen kasvu on nyt selvästi nopeampaa kuin aiemmin, Luoto lisää.

Vaikka isojaosta on Luodon mielestä vielä liian aikaista puhua, on Lidlillä periaatteessa kykyä jopa haastaa Suomen markkinan hallitsijat, 45,7 prosentin S-ryhmä ja 34 prosentin Kesko.

–Tulee haastamaan. Lidlin globaali yrityskoko on sellainen, kun heillä on noin 10 000 myymälää ympäri maailman, että he kykenevät siihen, Luoto sanoo.

Käytännössä Lidl on jo noussut neljännen suuren tekijän, Suomen Lähikaupan, rinnalla tai jopa ohi. Nielsenin arviossa Suomen Lähikaupalla oli vielä pieni etu noin seitsemän prosentin markkinaosuudella. Suomen Lähikaupan osuus kuitenkin supistui, kun taas Lidlin osuus kasvoi 1,1 prosenttiyksikköä.

Luodon mukaan Lidlin globaali myyntivolyymi on noin 90 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli noin 68 miljardia euroa. Koko Suomen päivittäistavaramyynti oli viime vuonna 16,55 miljardia euroa.

–Resursseja haastaa siis on, Luoto arvioi.

Nordea-pankin tutkimusjohtaja Aki Kangasharju arvioi äsken Uuden Suomen haastattelussa, että Lidlin menestys on hyväksi Suomen päivittäistavarakaupan kilpailulle – ja siten kuluttajien etu hintakilpailun vuoksi.

–Nyt Lidlin markkinaosuuskin on kasvanut, mikä on rohkaiseva merkki, Kangasharju sanoo haastattelussa.

Kari Luoto, Kaupan keskittyminen, Kesko, Lauri Sipponen, Lidl, Raha, S-ryhmä, Suomen Lähikauppa, Talous, Teppo Ovaskainen, Raha
Hintojen nousu hidastui – Suomi silti ikävä poikkeus
Sisältö:

Inflaation hidastuva kehitys jatkui maaliskuussa. Kun kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa 1,6 prosenttia, oli se helmikuussa 1,3 ja maaliskuussa enää 1,1 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan inflaatiota hidasti ennen kaikkea vihannesten halpeneminen helmikuusta maaliskuuhun.

–Maaliskuussa kuluttajahintoja nostivat vuodessa eniten vuokrankorotukset ja ravintola- ja kahvilapalveluiden ja alkoholijuomien kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua taas hillitsi maaliskuussa vuoden takaisesta eniten polttonesteiden, viihde-elektroniikan ja omakotitalokiinteistöjen halpeneminen, Tilastokeskus kertoo.

Suomen inflaatio on kuitenkin yhä selvästi euroalueen keskiarvoa vauhdikkaampaa. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio hidastui maaliskuussa 0,5 prosenttiin helmikuun 0,7 prosentista. Suomen vastaava yhdenmukaistettu inflaatio oli maaliskuussa 1,3 prosenttia.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta eikä ajoneuvoveroa. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin.

Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Keskolta kurja luku: Ruokakauppa -6,6 %
Sisältö:

Keskon ruokakaupan myynti sujui kehnosti maaliskuussa. Pörssitiedotteen mukaan ruokamyynti oli maaliskuussa 358,6 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 6,6 prosentin laskua edelliseen vuoteen verrattuna.

–Myynnin kehitykseen vaikutti pääsiäisen ajoittuminen viime vuonna maaliskuulle, Kesko selittää.

Koko Kesko-konsernin myynti ilman arvonlisäveroa kasvoi maaliskuussa 0,5 prosenttia ollen yhteensä 794,3 miljoonaa euroa.

Ruokakauppaakin heikommin sujui käyttötavarakauppa, joka laski 9,4 prosenttia edellisvuoden maaliskuusta. Rautakauppa sen sijaan kasvoi 18,4 prosenttia.

Kesko, Raha, Talous, Uusi Suomi, Raha
Mihin rahat, kun kukaan ei halua Venäjälle? – ”Arktiset mahdollisuudet”
Sisältö:

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä kävi Radio Ravun iltapäivälähetyksessä kertomassa uudesta pohjoismaisesta yhteistyöhankkeesta arktisen alueen kaupankäynnin vilkastuttamiseksi.

- Ukrainan kriisi on pannut investoinnit jäihin, Venäjälle ei kukaan halua tällä hetkellä mennä ja vaikka Eurooppa onkin jo päässyt pahimman kriisin ohi, ei sielläkään ole voimakasta kasvua näkyvissä. Arktiset mahdollisuudet sen sijaan ovat suuret ja koska Norjan ja Ruotsin kanssa ei ole poliittisia riskejä, miksei hyödyntää tätä faktaa ja luoda yhdessä kestävää kasvua, kysyi Penttilä.

Päätelmän seurauksena Suomen, Ruotsin ja Norjan pääministerit ovat asettaneet kolmen hengen työryhmän, joka etsii tapoja saada aikaan kestävää taloudellista kasvua pohjoisella yhteistyöllä. Risto E.J. Penttilä edustaa Suomea tässä työryhmässä.

Penttilän mukaan tarkoitus on keksittyä aivan muutamiin toimiin, joita voi viedä eteenpäin konkreettisella tasolla.

- Arktisesta kehityksestä ja mahdollisuuksista sen auttamiseksi on tehty hyllykaupalla raportteja, eikä tarkoitus ole hukata aikaa sellaisen suunnitteluun, mitä ei voi toteuttaa ja mistä ei ole todellista hyötyä, kertoi Penttilä.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja on esittänyt toiveen saada hyviä ehdotuksia projektiryhmälle, joko facebook-sivujen tai sähköpostinsa kautta.

- Muutamia käyttökelpoisia ajatuksia on jo tullut. Esimerkiksi, jos lähin terveyskeskus on Norjassa, niin miksei voisi käydä siellä, valaisi Penttilä.
Raportti yhteistyöprojektista julkaistaan loppuvuodesta 2014.

Lilli Earl / Radio Rapu, Raha, Risto E.J. Penttilä, Talous, Raha