Linnan juhlien kuningatar selvisi – sädehtivä Jenni

Linnan juhlien selostus oli surkeinta, mitä olen kuullut. Henkilöiden esittely ja tunnistus epäonnistui pahoin. Selostajat puhuivat toistensa päälle jatkuvasti. Ja kaiken huippuna asiaohjelmaan oli ujutettu selostuksen lomaan mainoksia tuhottomasti. Miten on ohjelmasäännöstö voinut unohtua näin täydellisesti. Vaatteiden ja korujen tekijöiden mainospalat olivat todella ällöttäviä.

Yle on myynyt itsenäisyytemme rättikauppiaille.

Sääliksi kävi Riikka Mannerta. Liaan nuori noihin hommiinn, paranee aikaa myötön. Väärä mentori, Väyrynen. Väärä mies, jouti kiertoon. Vauva toisten riesaksi. Väärä iltapuku, liian laiha kantamaan moista kangasvuorta!

Näin TV:stä katsellen oli Suomen itsenäisyyspäivään osallistujen pukujen ja hymyjen välillä valtava kontrasti. Muistui mieleeni, kun Irvin Goodman lauloi linnan juhlista, joissa herrat juhlivat, mutta joukossa ei näkynyt Sven Duvaa.
Herrat ja Rouvat näissäkin juhlissa olivat loistavasti pukeutuneet ja valkaistut hampaat säihkyivät kilvan kattokruunujen kera, kun taas Kauppatorin lihasoppajonossa seisoivat rääsyyihin pukeutuneet, hampaattomat ennen aikojaan vanheutuneet akat ja ukot, jotka totesivat lakoonisesti, että Suomessa on kovat ajat köyhillä, mutta rikkailla menee hyvin.
Samana päivänä todettiin HS:ssä, että 30 vuoteen ei Suomessa ole ollut luokkaerot niin suuret, kuin ne ovat nyt. Häpeän puna poskillani seurasin tätä pelleilyä Suomen itsenäisyyden ympärillä, itsenäisyyden, joka on aikoja sitten menetetty EU:lle, mutta kaikesta huolimatta suomalaiset päättäjät pröystäilevät ulkomailla Suomen varakkuudella, mutta kun katsoo katukuvaa, on siitä varkkuus kaukana. Täytynee sanoa, että ajat ovat muuttuneet, mutta erot ihmisten välillä ovat pysyneet. Häpeän Suomessa vallitsevien olosuhteiden puolesta, samoin kuin katson alaspäin Suomen päättäjiä heidän apulaisiaan. Tunnen syvää sääliä noita ryysyläisiä kohtaan, jotka yhteiskunta on hylännyt.

Tämähän se näkyy olevan tärkeintä itsenäisyyttä juhliessa.

Kun säädän datsunin sytkää joku aamu räntäsateessa, tulen muistamaan juuri tämän tapahtuman ainiaan.