Outo suomalainen Urho-myytti elää USA:ssa
Julkaistu: 17.3.2010 9:25
Yhdysvaltain suomalaissukuiset ovat eilen juhlineet "Pyhän Urhon päivää". Se on amerikkalais-suomalainen vastine irlantilaiselle Pyhän Patrickin päivälle, jota juhlitaan tänään ympäri maailmaa.
Esimerkiksi Minnesotan Finland-kaupungissa Urhoa on juhlittu jo muutamia päiviä sitten.
Urhon tarina kuulostaa suomalaisen korvaan todella erikoiselta. Pyhän Urhon legenda kertoo, että Urho pelasti Suomen viinitarhat heinäsirkoilta. Sirkat terrorisoivat tarhoja syömällä viinirypäleet. Urho hääti heinäsirkat huutamalla: "Heinäsirkka, heinäsirkka, mene täältä hiiteen!".
Myyttinen Urho-hahmo syntyikin itse asiassa 1950-luvulla Yhdysvalloissa suomalais-amerikkalaisen Richard Mattsonin päässä. Hänen pomonsa kysyi häneltä, mikä on suomalainen vastine pyhälle Patrickille, ja niin syntyi mielikuvitustarina Urhosta.
Urhon päivän värit ovat - ilmeisesti myyttisen tarinan heinäsirkkojen ja rypäleiden mukaan - vihreä ja violetti. Heinäsirkat ja rypäleet esiintyvät myös juhlijoiden vaatetuksessa. Minnesotan Finlandiin kokoontuu Urhon päivän juhliin väkeä laajemmaltakin alueelta. Ohjelma vaihtelee vuosittain, mutta tavallisesti siihen kuuluu paraati.
Urhon päivä on ajoitettu juuri ennen Pyhän Patrickin juhlaa, jotta suomalaiset voivat juhlia kaksi päivää putkeen, kertoo Richard Huovinen Rollan kaupungista Pohjois-Dakotasta.
Velma Raasakka puolestaan kertoo, että Rollan kaupungissa Urhoa juhlitaan nauttimalla suomalaisesta ruoasta, yhteisolosta ja arvostamalla suomalaisia sukujuuria.
Tähän uutiseen liittyvät asiasanat
Muut: Kappas vaan!
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Poimintoja Uuden Suomen blogeista
ILMOITUS
Yritysblogit
Tuoreimmat uutiset
| 06:31 | Kiinan vienti ja tuonti supistuivat tammikuussa — YLE Uutiset |
| 06:13 | Poliisien lakkoilu leviää Brasiliassa — YLE Ulkomaat |
| 06:03 | AL: Arabimaat pyytävät Suomelta apua poliisien kouluttamisessa — MTV3.fi |
| 06:00 | Orbanin törmäily on tärvännyt poliitikkojen maineen Unkarissa — MTV3 Ulkomaat |
| 05:59 | "Vähän kuin Suomen pelkokerroin" - lukijat huolissaan lumenpudottajista — MTV3.fi |
| 05:30 | TS: Äidinkielen ylioppilaskoe uudistuu jälleen — MTV3.fi |
Tilaa US-uutiskirje
Sähköinen uutiskirjeemme ilmestyy 12 kertaa viikossa ja sisältää tiiviin paketin päivän uutisia ja puheenaiheita.
RSS
Facebook
Tilaa uutiskirje
Suomen suojeluspyhimys on
Suomen suojeluspyhimys on Pyhä Henrik, eli se joka legendan mukaan tapettiin Köyliönjärven jäälle vuonna 1156.
http://www.pasty.com/heikki/sthenrik.html
Tuo Pyhän Henrikin tappaminen
oli myös jossain mielessä onnellinen murhenäytelmä. Tulihan Henrikistä tuolla tavalla kuolematon pyhimys ja samalla koko maailma sai tietää, että pohjan perillä asuu hullu kansa, ei sinne kannata mennä. Ryssä vain ei tätä tiennyt v. -39 koskapa tuli aivan eri suunnalta...
Toinen legenda
Pyhästä Henrikistä ei ole historiallisia todisteita. Legenda on sepitetty vasta Ruotsin vallan aikana, luultavasti vahvistamaan sen legitimiteettiä. Hänen kanonisointiaan ei tunnusteta Roomassa.
Henrik ei ole pyhä, koska hän ei ole pyhimys
Minusta kannattaisi lakata valehtelemasta - vihdoinkin.
Imo, tarinan sankari on
Imo, tarinan sankari on Lalli. Puolusti suomalaisuutta kristinuskon hapatusta vastaan.
ei ole millään tavoin outoa
Onhan meillä ollut Pyhä Urho, ettekö muista? Oli pitkään presidenttinäkin....
Kappas vaan...
Virsut jalassa ja puukkokin vyöllä. Kyllähän tuo ihan siltä Urholta näyttää, joka taisteli heinäsirkkojen hyökkäystä vastaan Pohjan perillä.
Hauska juttu
Ei elämän tarvitse aina olla niin ryppyötsaista jurottamista. Mikäli Pyhää Urhoa juhlitaan edes vähänkään St.Patricks -hengessä niin kyseessä on mukavat kinkerit. Jos jotain suomalaisuudesta pahasti puuttuu niin positiivista karnevaalihenkeä.
Parasta tämmöisessä kokonaan keksityssä sankaritarussa on se, että erilaiset puritanistien kuppikunnat eivät voi kaapata sitä itselleen puhdasoppisuuden nimissä.
Hauska juttu.
Melkein
Tarvitaan enää vain niitä viinitarhoja jostain.
Pyhän Urhon myytti on täydentynyt
ja pysynyt voimissaan Suomen viimeisen täyspäisen presidentin ja kruunaamattoman kuninkaan muistolle.
Pari tarkennusta
Pyhän Urhon patsaan sijaintipaikka taitaa olla oikeasti Menahgan "kaupunki", risteyspaikka keskellä preeriaa. Alueella asui vielä parikymmentä vuotta sitten paljon suomea puhuvia, lapsiakin. Suomalaisalueen keskus paikkaseudulla on New York Millsin kaupunki (alle 1000 asukasta). Rakentavat siellä Lund merkkisiä alumiinisia kalastusveneitä.
Legendan keksijällä Richard Mattsonilla ei tietääkseni ollut suomalaisia sukujuuria, vaan hänen taustansa ovat Norjassa. No, legendat on legendoja.
Entisinä aikoina...
Amerikossa lyötiin hynttyyt yhteen uskontojen mukaan, eli luterilaiset menivät naimisiin luterilaisten kanssa. Katoliset naivat katolislaisia jne. Siitä meni raja, kansallisuuksista ei niinkään välitetty, koska puhuttiin engelskaa heti kun tultiin satamaan. Siksi, on sekin mahdollista, että tällä Mattsonilla olisi ollut vaikkapa suomalainen äiti, tai isoäiti.
Minnesota
Heh, olen käynyt New York Millsissä sukuloimassa, mutta en tiennyt sen olevan koko suomalaisalueen keskus. Pieni, periamerikkalaisen oloinen pikkukaupunki.
Miekin olen luullut Michigania...
suomalaiskeskukseksi. Siellä, Detroitin lähellä, joissain pikkukaupungeissa opetetaan kouluissakin suomea. Olin joskus kirjeenvaihdossa nuoruuteni päivinä heikäläisten kanssa, vaan kun kutsuivat kylään, lopetin sen kirjailun.
Calumetin kaupungissa suomalaiset menivät naimisiin, siellä oli luterilainen kirkko.
http://en.wikipedia.org/wiki/Calumet,_Michigan
Minun isovanhempanikin vihittiin Calumetin kaupungissa. Morsiamella oli hieno musta puku ja mustat hanskat.
Suomalaiskeskuksia löytyy
Niin, laaja suomalaisasutus on keskittynyt siellä päin muutamiin keskuksiin. Aika pieniä tosin ovat keskuksiksi. Hancock-Houghtonin kaksoiskaupungissa, Michiganissa, on paljon suomalaisia, jopa yliopistossa voi lukea suomea. Myös Duluthin alueella ja Virginian kaivosalueella Minnesotassa löytyy paljon suomea taitavia. Jostain olen tuosta Calumetistäkin kuullut, käymään en ole päässyt.
Tuossa New York Millsin kaupungissa (kylässä) on Apostolic Lutheran Church, lestadiolaiskirkko, jossa ainakin vähän aikaa sitten oli jumalanpalvelukset säännöllisesti myös suomeksi ja kaikkien kauppojen kyltit oli myös selvällä suomenkielellä. Lestadiolaiset ovat pitäneet suomalaisjuuriaan arvossa ja siellä vierailee kai tänäkin päivänä saarnamiehiä Suomesta. Alueella on myös Finn Creek museo, jossa voi käydä katselemassa millä eväillä pioneerit alueen raivasivat.
Juu, lestadiolaisilla on kait siellä seurakuntiakin
Minä en kehdannut kysyä koskaan kirjeenvaihtopikkuserkultani, että mikä se oli se "Our Church", missä he kävivät. Amerikansuomalaiset elivät niin rankkaa elämää, että he olivat joko uskovaisia tai kommunisteja koko jengi, tai ainakin näin olen kuvitellut heidän olleen.
http://www.youtube.com/watch?v=tfp2O9ADwGk
Lestadiolaisiapa hyvinkin
Kysyin kerran isältäni, muistaako missä isänsä oli Amerikan mantereella hommissa. Ja vastaus oli "Calumet Hekla". Pahamaineinen kaivosyhtiö jenkkilässä. Mutta samassa Calumetissa oli myös paljon lestadiolaisia. Tosin ne on onnistuneet ottamaan pesäeron suomalisesta lestadiolaisuudesta. Uuras Saarnivaara on kirjoittanut kirjasen: "Vanhoillisuuden hajaantumisen historiaa Amerikassa ja Suomessa" (Kustanusosakeyhtiö Rauha, Rovaniemi. Marjamaa oy:n kirjapaino, Oulu 1950)
Lainaus s. 7 "Tapahtumia ennen vuotta 1908: Vv. 1888-90 Calumetissa oli tapahtunut hajaannus. Seurakunnan enemmistö ei ollut enää valinnut papiksi saarnaaja Johan Takkista, vaan aluksi Johan Roanpään ja sitten Suomesta kutsutun pastori Heidemannin..."
Tuo Calumet on mielenkiintoinen paikka. Taitaa laulu "16 tons" olla kuin suoraan sieltä. Calumetin kaivoksilla muuten mekkaloitiin villisti aikanaan, suomalaisetkin siellä kunnostautui...
Wikipedia: Calumet and Hecla Mining Company
http://en.wikipedia.org/wiki/Calumet_and_Hecla_Min...
Isoisänikin oli kaivoksessa työssä...
Kiva, että meitä on monia, joilla on sama tausta...täällä Suomessakin. Minä en ole tiennyt oikeastaan aiemmin, että Calumet on todennäköisesti se kaupunki, missä he elivätkin, isovanhempani. Todennäköistä se oli, koska siellä oli siis se suuri kaivos. Tuokin, että "16 tons" olisi sieltä, sekin on mahtava ajatus ja tieto. Suomalaisethan meinasivat tehdä siellä vallankumouksen :) Hiski Salomaankin Wiki-tiedoista muuten löytyy tieto, että hän on laulanut Calumetin halleilla.
Calumet on vihkiraamattuun painettu. Olen yrittänyt etsiä netistä vanhoja kirkollisia tietoja, jotta saisin tietää, kuka tai mikä mummoni oli. Vaan ei sieltä oikein löytynyt. Isäni sanoi, että mitä väliä sen, vaikka olisi ollut busmanni.
Jesh.
Ei muuta kuin "Pyhän Urhon päivä" suomalaiseen juhlakalenteriin piristämään kevään odotusta. Mietiskelee viime kesänä Lepikon torpassa käynyt sudeettisavolainen. Sopivasti amerikansuomalaisten juhlaa ja omaan Urhoomme liittyvää yhdistellen voisi juhlakonsepti toimia.
Vaikutta siltä,että
Urho-myytti on peräisin teekkarien suojeluspyhimyksen Jämeräparran Minnesotassa tekemästä lähetystyöstä.
"Kunnallishallinnoton alue"
Ei tuo Minnesotan Finland ole oikeasti kaupunki, vaan "kylä"
http://en.wikipedia.org/wiki/Finland,_Minnesota
http://fi.wikipedia.org/wiki/Finland_(Yhdysvallat)
http://en.wikipedia.org/wiki/Unincorporated_area
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kunnallishallinnoton_...
Pyhä Urho = ulkosuomalaisten "suojelupyhimys"
Pyhää Urhoa juhlitaan nimenomaan Suomen ulkopuolella, tuosta on vuosikymmenien mittaan muodostunut pikkuhiljaa suomalaisten expattien eli ulkosuomalaisten epävirallinen juhlapäivä. Niin Britanniassa, Ausseissa kuin USAssakin paikalliset suomalaisten järjestöt viettävät ihan leppoisan "minikarnevaalin" Urhon päivänä. Ketään ei haittaa se, että "pyhmis" on keksitty, mutta toisaalta tuosta on syntynyt hyvä tapa vahvistaa ulkosuomalaisten yhteishenkeä (suomalaiset sopeutuvat vähän turhan hyvin uusiin kulttuureihin ulkomailla, joten suomalaisten yhteisöt ovat yleensä aika löyhiä yhteenliittymiä muihin kansallisuuksiin verrattuna).
Näin siis omakohtainen kokemus 15 vuoden ajalta ulkosuomalaisena :-)
Historianopettajat olivat edellä aikaansa...
"Kouluhallitus oli siis tekemässä Leninistä ensimmäistä "pyhimystä" luterilaiseen Suomeen. Pyhimyksen sädekehä sai uutta loistoa, kun Suomi vuonna 1977 vietti itsenäisyytensä 60-vuotisjuhlaa. Koulut saivat käyttöönsä juhlia varten tehdyn elokuvan, jonka nimenä oli Luottamus.
Elokuvan nähtyään Suomen nuoriso tiesi, ketä meidän itsenäisyydestämme tuli kiittää, ja mikä yhteiskuntajärjestelmä ainoana kannatti kansojen itsemääräämisoikeutta. Suomen itsenäisyyden juhlinta oli hyvän naapuruuden juhlintaa."
Leninin pyhittäminen jäi siis puolitiehen, mutta onneksi ulkosuomalaiset hoksasivat toisen kaljupään...
No jopas sattui somasti
Tulipas tämä Pyhän Urhon päivä juuri oikealla hetkellä.
Sekä Väyrynen että Vanhanenhan ovat juuri Etelä-Afrikan suunnalla evakossa, ja siellä nimenomaan viinitarhoihin on iskenyt tämä paviaaniongelma.
No, eikun kolmensadan rauhanturvaajan joukko saamaan peruskoulutusta lähitaistelusta niiden apinoiden kanssa.
Sehän voitaisiin lukea myös kehitysavuksi ja Urhon päiväkin saisi näin alkuperäisen arvokkaat ja aidot puitteet.
Siitähän olisi kaikille osapuolille hyötyä. Jopa viinin ostohintakin halventuisi, kun hävikki pienenisi.
Äkkiä viestiä menemään herroille ministereille, ja värväys käyntiin täällä. Sehän voisi olla jatkossakin eräänlainen Urhon kunniakomppania. Ihan kuin Vatikaanissa sveitsiläiset.
Oodi pyhälle Urholle
Hyvää Pyhän Urhon päivää kaikille näin jälkeenkin päin: ohessa "Ode to St. Urho":n sanat. Siitä vain laulamaan. Ja sitten syödään mojakkata...
Ooksie Kooksie coolama vee
Santia Urho is to pay for me!
He sase out ta hoppers as pig as birds
Neffer peefor haff I hurd dose words!
He reely told dose pugs of kreen
Braffest Finn I effer seen
Some celebrate for St. Pat unt hiss nakes
Putt Urho payka got what it takes
He got tall and trong from feelia sour
Unt ate culla mokakka effery hour
Tat's why dat guy could sase dose peetles
What crew as thick as chack bine needles
So let's give a cheer in hower pest vay
On the sixteenth of March, St. Urho's Tay
Kertakaikkisen hieno idea!
Huumori kukkii ja kaksi bilepäivää perättäin. Rohkenen epäillä, että noilla seuduin ylimääräiset juhlapäivät tulevat tarpeeseen.
Eksentrinen Suomi (Hentalia)
http://www.youtube.com/watch?v=3HRIKWtqDZk&feature...