Vantaanjoen tuhoaminen ei riitä - nyt roskataan jo Lappi

Suihkuverholta se näyttää. Vaalealle vedenpitävälle kankaalle painetuista aalloista pompahtelee iloisen näköisiä delfiinejä.

-Mitähän ihmeen käyttöä tällä on täällä ollut? hämmästelee enontekiöläinen Oula Wallen ja survoo delfiiniparven mustaan jätesäkkiin muiden roskien seuraksi.

Parin kolmen neliön kokoista kankaanpalaa Wallen ei sinänsä kummastele, vaan paikkaa, jossa se lojuu. Vantaanjoen täyttäminen roskilla kaljakellujien ja muiden toimesta ei näytä nykyisin riittävän, sillä delfiinit ovat kulkeutuneet Käsivarren Lapin erämaassa virtaavan Valtijoen rantatörmälle. Kesäisin sinne eksyvät yleensä vain hyvin varustautuneet erämaavaeltajat. Verhon hylännyt kulkija on ilmeisesti varautunut kaikkeen mahdolliseen.

Metsähallitus sai tarpeekseen Enontekiön Kilpisjärven erämaa-alueen roskaantumisesta ja lennätti helikopterilla maastoon viitisentoista vapaaehtoista siivoojaa. Delfiiniparvi oli oudoimpia talkooväen löydöksistä.

Ajatuksen roskatalkoista esitti alunperin helikopterilentäjä Pekka Tuononen, joka työkseen vie kulkijoita erämaahan. Tiettömien taipaleiden taakse haluavien vaeltajien määrä on kasvussa. Tänä kesänä Tuononen on ehtinyt lennättää kännykän kuulumattomiin puolisentoistatuhatta luontoihmistä. Kaikki tosin eivät taida aidosti olla sellaisia.

-Suuri osa lähtijöistä on valveutuneita. He eivät roskia erämaahan jätä. Mutta jälleen olen parille ryhmälle joutunut pitämään roskasulkeiset.

Tuononen vahtii tarkkaan, että erämaahan lennätetyillä on tavaraa myös palatessaan. Ilman roskia ei helikopteriin hevillä pääse. Lentäjän tapana on muistuttaa jätehuollosta antamalla menijöille roskasäkki matkaan. Kopterin mukana on tänä kesänä tullut takaisin jo toistakymmentä kuutiota jätettä.

Pohjaton kaivo

Varsinaisten vaellusreittien ulkopuolisen erämaa-alueen jätehuolto on retkeilijöiden omatoimisuuden varassa. Kaikilta roskien palauttaminen ei kuitenkaan onnistu.

-Vaikean kulun takia näitä alueita ei ole päästy siivoamaan käytännössä koskaan. Roskaantuminen on jo melkoinen ongelma, myöntää Metsähallituksen erikoissuunnittelija Aku Ahlholm ja viikkaa kolme uudenkarheaa vihreää kuormapeitettä nippuun.

Kuormapeitteitä lojuu lyhyellä matkalla useita Valtijoen varressa. Peitteitä kulkijat käyttävät muun muassa laavuina. Peite saatetaan kuitenkin hylätä nopeasti, kun se alkaa painaa liikaa rinkassa.

Siivoojien jätesäkit täyttyvät yllättävänkin nopeasti. Hylättyjä telttoja, paistoritilöitä, savustuslaatikoita, kaiken maailman pikkuroinaa ja tietysti delfiiniverho.

-Tämähän on pohjaton kaivo, huokaa kiven alta jätekuopan löytänyt Wallen. Esiin nousee pulloja, peltipurkkeja, einesten pakkauskuoria ja muuta rojua. Alimmista tavaroista näkee, että ne ovat olleet kuopassa pitkään.

-Sitä olen kovasti kummastellut, että nuotio osataan tehdä, mutta jostain kumman syystä palavia roskia siinä ei osata polttaa, Wallen pohtii.

Ahlholm korostaa, että siivoustalkoilla ihmisiä halutaan muistuttaa roskattoman retkeilyn periaatteesta. Eritoten vaellusreittien ulkopuolisten alueiden siivous on muulla tavoin hoidettuna turhan hankalaa ja kallista.