Sunnuntai 27.5.2012

Uusi tieto imetyksestä: iso vaikutus aikuisuuteen

Teppo Ovaskainen, Teemu J. Kammonen
Luotu: 
18.11.2011 16:34
Päivitetty: 
18.11.2011 16:52
Tiede ja ympäristö

Faktakulma

Hostiliteetilla eli vihamielisyydellä on monia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vihamielisyys eri muodoissaan on yhteydessä moniin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin, kuten rikollisuuteen, päihteidenkäyttöön, masennukseen ja sydän- ja verisuonitautiriskiin.

Vihamielisyyden kehittymiseen vaikuttavien varhaisten tekijöiden tunnistamisella voi olla kansanterveydellistä merkitystä. Vaikka yksilöiden välisen vaihtelun vihamielisyydessä on arvioitu olevan 18-50 prosenttisesti perinnöllistä, sen molekyyligeneettisen taustan tuntemus on niukkaa.

Lapsena saatu rintaruokinta voi vähentää ihmisen "vihamielisyyttä" aikuisena, arvioidaan tuoreessa suomalaisessa psykologian alan väitöstutkimuksessa.

Psykologian maisteri Päivi Merjonen havaitsee Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöksessään uusia vihamielisyyden taustalla mahdollisesti vaikuttavia geneettisiä ja varhaiseen kotiympäristöön liittyviä tekijöitä.

Merjosen väitös on osa laajaa ja pitkäaikaista LASERI-tutkimusta (Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät), joka on aloitettu vuonna 1980. Tutkimuksessa seurattiin 27 vuoden ajan 3596 tyttöä ja poikaa, jotka olivat iältään 3-18-vuotiaita.

Merjosen tavoitteena oli selvittää vihamielisyyden kehittymistä tutkimalla sen geneettistä perustaa, varhaisia ympäristötekijöitä ja geenien ja ympäristön yhteisvaikutusta vihamielisyyden taustalla. 

Tutkija havaitsi vihamielisyydellä olevan "mahdollista geneettistä taustaa".

Tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa, että henkilön aikuisena kokemalla vihamielisyydellä oli yhteys imetysaikaan.

- 4-6 kuukautta imetetyt lapset kokivat aikuisena vähemmän vihamielisyyttä kuin ei ollenkaan imetetyt. Yli vuoden imetettyjen ja ei imetettyjen välillä eroa ei enää ollut, Merjonen sanoo Uudelle Suomelle.

Imetysajan vaikutusta kontrolloitiin useilla eri tekijöillä, kuten kotitaustalla, perheen tuloilla ja äidin koulutuksella. Tulos oli aina

sama: 4-6 kuukautta imetetyt kokivat itsensä vähemmän kyynisiksi ja epäluuloisiksi kuin imettämättä jätetyt. Ero oli noin 5 prosentin luokkaa.

- Emme tutkineet mekanismia. Selittävä tekijä voi olla hormonaalinen tai perheen olosuhteet, Merjonen sanoo.

Hän painottaa, että yhteys havaittiin nyt ensimmäistä kertaa. Yhteys pitää vielä löytää uudelleen muissa tutkimuksissa ja tutkimus toistaa, jotta imetysajan yhteydestä vihamielisyyteen saadaan vahvistus.

Tukea suositukselle

Tutkimustulokset tukevat joka tapauksessa nykyisiä kansallisia imetyssuosituksia, joissa suositellaan 4-6 kuukauden täysimetystä ja osittaisen imetyksen jatkamista vuoden ikään asti.

Väitöstutkimuksen mukaan myös lapsen vähäinen emotionaalinen merkitys äidille ennusti lapsen myöhempää vihamielistä asennetta aikuisuudessa.

-Tähän vaikutti serotoniinigeeni, jonka tietyn genotyypin kantajat olivat herkempiä ympäristön vaikutuksille.

Väitöstutkimuksessaan Merjonen kuitenkin muistuttaa, että tässä on tutkittu vain muutamia yksittäisiä tekijöitä ja ilmiselvästi myös monet muut seikat vaikuttavat vihamielisyyden kehittymiseen.

Tutkimuksen mukaan löydökset vihamielisyyden taustalla vaikuttavista geneettisistä ja varhaisista ympäristötekijöistä voivat auttaa vihamielisyyden ja sen terveysriskien kehittymisen ymmärtämisessä ja mahdollisessa ennaltaehkäisyssä.

-Vihamielisyys juontaa juurensa jo varhaiseen kehitykseen. Vaikka kyse on yksilö- ja perhetason tekijöistä, niihin voidaan yhteiskunnan tasolla vaikuttaa oikealla tiedonannolla ja ympäröiviä olosuhteita parantamalla, Merjonen pohtii.

Faktakulma

Hostiliteetilla eli vihamielisyydellä on monia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vihamielisyys eri muodoissaan on yhteydessä moniin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin, kuten rikollisuuteen, päihteidenkäyttöön, masennukseen ja sydän- ja verisuonitautiriskiin.

Vihamielisyyden kehittymiseen vaikuttavien varhaisten tekijöiden tunnistamisella voi olla kansanterveydellistä merkitystä. Vaikka yksilöiden välisen vaihtelun vihamielisyydessä on arvioitu olevan 18-50 prosenttisesti perinnöllistä, sen molekyyligeneettisen taustan tuntemus on niukkaa.

Muut asiasanat: 
Terveys ja hyvinvointi, Terveys, Lapset, imetys, ihminen, Hyvinvointi, biologia
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Näytä kommentit (9)
gautama

Emotionaaliset seikat varmasti vaikuttavat asiaan, mutta olisikohan myös tyydyttyneen rasvan määrällä vaikutusta? Sitä kun on äidinmaidossa hyvin runsaasti. Tyydyttynyt rasva on elintärkeä rakennusaine kehossa, kudoksissa, aivoissa, immuunijärjestelmässä jne. ja nimenomaan kasvaville lapsille, mutta tärkeä myös aikuisille.

Uusi uhka on jälleen tulossa kansainvälisen ruokastandardin Codex Alimentariuksen suunnalta koskien uusia, entistä alempia tyydyttyneiden ravintorasvojen suositeltavia raja-arvoja. Ennen pitkää näistä tulee standardi koulu- ym laitosruokailussa meillekin. Ja sairaudet sen kun lisääntyvät.
Tyydyttyneen rasvan ja sydänsairauksien väitetty yhteys ei perustu todelliseen tieteeseen, vaan on vahvan margariiniteollisuuden lobbauksen tulos.

Codexin kokouksissa ainoa riippumaton kuluttajien edustaja, jolla on puhe oikeus (jota sitäkin räikeästi rikotaan puheenjohtajan toimesta) on National Health Federation'in Scott Tips saaden välillä muutaman maan edustajilta tukea kannaotoilleen. http://www.thenhf.com/
Mutta mitä tekee Suomen (MMM:n) edustaja kokouksissa? En ole kuullut että Suomen edustaja olisi kertaakaan puolustanut kansalaisten valinnanvapautta!

CODEX UPDATE (16 Nov 2011): It's been brutal today because I spoke out today on Saturated Fatty Acids and how they (Codex Nutrition Committee) were setting the NRVs (essentially RDAs) too low in preference for polyunsaturated fatty acids. I told them how necessary saturated fatty acids were to the human diet and that..., among other things, even Mother's milk is 54% Saturated Fatty Acids. The Chairwoman Pia Noble did not like what I had to say at length on the subject because she refused to let me speak thereafter! Basically, these dinosaurs are set in an old mentality that equates dietary saturated fat intake with heart disease! Old school and out-dated thinking and they are not even using good science. Only Malaysia, the International Dairy Federation, and the National Health Federation pointed out the fallacy here, and for more than 30 minutes the Chairwoman deliberately ignored my button being pressed down to be allowed to speak. I am going to speak with her directly tomorrow morning as I didn't have a chance tonight. And this is not the first time she has done this. The former Chairman of this Committee was a saint compared to her . . . . So an NRV standard for Saturated Fatty Acids (SFAs) was forced on us today that says that SFAs should not consist of any more than 10% of the energy (20 grams) in the daily diet. Consumers are to be pushed instead to unhealthy Polyunsaturated Fatty Acids (PUFAs) because Codex thinks those are healthier. It's really absolute nonsense and the said fact is that they will all die younger because of it, taking many other, innocent people along with them. But get this: Within hours of approving this limit, the Codex delegates were all treated to a Saturated Fatty Acid-rich meal of fatty meats and other foods by the German Dietetic organization! I would bet that they got a great majority of their dinner energy from saturated fat, certainly far more than 10%! But no one evidently saw the irony except us at NHF and a couple of others who dined with us.

Eliitti tarvitsee heikosti ravittua, osin agressiivistakin kansakuntaa, koska tällaisia pelokkaita ihmisiä on helppo hallita, he tarvitsevat lääkkeitä, jotka edelleen sumentavat ajattelua ja ovat alttiita erilaisille median pelotteukampanjoille, eivätkä kykene ajamaan yhdessä etujaan.

juhanimakela

Äiti hyjeksii vauvaa -> vauvasta kasvaa vihainen (ja epäonnistunut) ihminen

No olipas vasta oivallus! Kaikella kunnioituksella menneitä, tulevia ja olevia äitejä kohtaan, kyllä te kai tämän tiesittekin. Käsi joka kehtoa keinuttaa...