- Arkistokuvassa hiiri.
Suomalainen neurotieteen professori Eero Castrén on tehnyt tutkimusryhmänsä kanssa merkittävän läpimurron ihmisen ja eläimen mielen pelkoreaktioiden hoidossa.
Helsingin yliopistossa työskentelevän Castrénin tutkimuksen mukaan ehdollistunut pelkoreaktio katoaa vasta, kun hoidettavan altistusterapiaan liitetään masennuslääkehoito. Tutkimus julkaistiin tänään arvostetussa Science-lehdessä.
Uusi Suomi tavoitti professori Castrénin haastatteluun perjantaina.
Castrenin tutkimusryhmä ehdollisti hiiret pelkäämään 30 sekunnin mittaista ääntä. Jyrsijä asetettiin häkkiin ja niille annettiin äänimerkki. Äänen jälkeen häkin pohjasta hiirelle annettiin epämiellyttävä mutta heikko sähköisku.
Hiiret ehdollistuivat ääneen niin, että ne jähmettyivät pelosta aina kuullessaan äänen. Tämä huolimatta siitä, saivatko ne äänen jälkeen sähköiskua vai eivät.
- Klassinen pavlovilainen ehdollistuminen, Castrén kuvailee.
Ivan Pavlov tunnetaan kokeistaan koirilla, jotka hän ehdollisti käyttäytymään tavoistaan poiketen. Hän sai kokeissaan koiran ruokahalun heräämään kellon äänen avulla, ja todisti kokeensa ensi kertaa tieteellisesti.
Castrén käytti siis Pavlovin metodia ehdollistaakseen tutkittavat hiiret pelolle. Ehdollistumisen jälkeen tutkijat alkoivat hoivata hiirille aiheuttamaansa pelkotraumaa. Eläimille annettiin yksin masennuslääkettä, mikä ei johtanut minkäänlaiseen pelon häviämiseen.
Pelkoterapiakaan ei tuottanut pysyvää tulosta. Terapiassa hiirille soitettiin ääntä ilman että sitä olisi seurannut sähkösokki. Hiiret oppivat pian voittamaan pelkonsa, mutta noin viikossa pelkotrauma palasi.
Vasta yhdistämällä kaksi hoitomuotoa tutkijat onnistuivat poistamaan hiirten pelon kokonaan.
Castrénin ryhmän tutkimusten aikaan myös yhdysvaltalaiset tutkijat selvittivät masennuslääkkeiden ja terapian yhteiskäytön vaikutuksia pelkotrauman hoidossa. New Yorkissa tehty tutkimus kohdistui syyskuun 11. päivä terrori-iskuista traumatisoituneiden ihmisten hoitoon.
Myös yhdysvaltalaistutkimus tuli tulokseen, että yhdistelmähoito on ainoa pysyvä tapa hoitaa ihmisten pelkoa. Yhdessä tutkimukset antavat erittäin vahvan näytön asiasta.
- Lääkkeiden ja terapian käyttö yhdessä edistää paranemista pysyvästi. Se on jopa edellytys paranemiselle, Eero Castrén sanoo Uudelle Suomelle.
Toistaiseksi neurotiede ei ymmärrä, miten lääkkeen ja mielen yhteinen toiminta korjaa pelkotrauman pois. Kyse ei kuitenkaan ole yksin aivojen kemiasta, minkä tutkimukset osoittavat. Kemialla on kuitenkin valtava vaikutus mieleen.
Kommentit
Terapeuteille töitä
Masennuslääkkeitä Suomessakin popsitaan ihan kiitettävästi, joten se puoli liene kunnossa. Nyt vain kouluttamaan muutamia tuhansia terapeutteja, niin esim. ensi keväänä päätettävät hallituksen leikkauslistat tai euroalueen talousromahdus vain naurattavat. Ei olla hiiriä, vaan ihmisiä!
Ihminenkin ehdollistuu...
...sekä myönteisiin että kielteisiin asioihin, sen olen itsestäni huomannut.
En tiedä tärkein, mutta merkittävä joka tapauksessa on ensialku peruskoulussa. Koulunkäynnin pitäisi tuntua miellyttävältä ja palkitsevalta. Toisin sanoen opettajien pitäisi olla mukavia, mutta samalla tehokkaita.
Opetusvälineiden olisi oltava hienoja. Edeltävien vuosiluokkien tuhrimat ja rispaamat oppikirjat eivät tee hyvää vaikutusta lapsen vastaanottavaiseen mieleen. Itse muistan, kuinka houkuttelevia upouudet ja värikkäät kirjat olivat. Arvelen, että siitä lähti elämänikäinen rakkauteni kirjoihin. Kouluympäristön tulee tietysti olla viihtyisä.
Vähiten voi yhteiskunta vaikuttaa koulutovereiden laatuun, mutta kuitenkin. Kiusaaminen saattaa pilata opiskelumotivaation lopullisesti.
Mutta nythän näyttää olevan tietoa siitä, miten ikäväksi kääntynyttä koulutietä voisi tehokkaasti korjata - muun muassa sitä.
Koettua
Minulla oli aikoinaan koira, joka pelkäsi lehtopöllön ääntä aivan järjettömästi. Se ei pelännyt hirviä, mäyriä, autoja, tai oikeastaan mitään muutakaan, mutta kun lehtopöllökoiras huhuili, koira sai paniikin ja yritti lähimpään koloon piiloon.
Antamalla aina ennen metsään lähtöä koiralle pikku aterian, jossa oli hieman suklaarouhetta seassa, ja pitämällä koiraa hyvänä aina kun pöllö huhuili, sain koiran pelon lopulta loppumaan. Muutaman kuukauden jälkeen koira alkoi saada sisällä outoja paniikkeja. Se oli alkanut pelätä lepakoiden ääntä, ja yksi pesue asui vintillä!
Tiesin kyllä, että koiralla oli poikkeuksellisen hyvä kuulo, joka saattoi olla ainakin osasyynä pelkoon. Jokin taajuus vain tuntui erittäin pahalta. Onneksi koiran kuulo heikkeni vähitellen, mutta vielä monena keväänä tiesi lepakoiden heränneen keväällä horroksesta, kun koira alkoi yhtäkkiä illalla tärisemään. Pihalle mennessä asia sitten varmistui, koira pälyili kokoajan pelokkaasti muutaman gramman painoisia lepakoita, jota lentelivät pihalla.
Terapiahoito
Muistan vanhan professorin Kalevi Takalan kertoneen pilke silmäkulmassa "Pelkojen summa on vakio" Hän kertoi tapauksesta jossa aukean paikan kammosta parantunut alkoi pelätä korkeita paikkoja ... pelot ihmisillä muuttuvat ajan kuluessa ja kokemusten kartuessa.
Lääketeollisuuden sponsoroima tutkimus
Hiirethän eivät ole ihmisiä ja tässäkin tutkimuksessa ilmeisesti haetaan samaa vaikutusta ihmisille. On irrationaalista pelkoa ja realistista pelkoa ja tästä sai vaikutelman, että ihminen ei voi itse mitenkään vaikuttaa pelon voittamiseen, vaan ainoa lääke olisi nappi ja terapeutti.
Pelon voi voittaa ja on muitakin konsteja kuin napit. Esim. hypnoosi (http://scholar.google.com/scholar?q=hypnosis+and+curing+fear&hl=fi&as_sd...) Psyykelääkkeet ovat monelle pahasta, mutta yhteiskunnan kannalta lineen halvin keino.
Pelko poistettava
Pelonhan voi tahdolla tai pakosta voittaa eli tehdä mitättömäksi, mutta voiko siitä pelosta päästä hoidottakin irti? Jos pelko jää, niin sen voittaminen sitoo henkisiä resursseja ja aiheuttaa tietysti tukalia pelon kokemuksia.
Onhan tosin niin, että jos pelkoa voittaessaan huomaa, etteihän tässä olekaan suurta pelättävää, niin pelko hälvenee. Mutta voi tietysti käydä päinvastoinkin, eli että pelko vahvenee.
Pelko voi syntyä ainakin huonoista kokemuksista, toisten pelotteluista tai pelkistä kuvitelmista. Pelon tunne on monesti aiheellista ja hyödyllistäkin, mutta parasta lienee, kun voi suhtautua kaikkeen pelotta. Niin että järki - eikä siis tunne - sanoo, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei, miten asioihin suhtautua.
Pelon tunne voi kuitenkin olla myös alitajunnan aiheellinen viesti. Mutta kuinka tietää, mistä milloinkin on kysymys...
Ehdollistuneet eli piintyneet pelot ovat vähän eri asia kuin satunnaiset pelkotilat. Edellä ajattelin edellisiä, joista uutinenkin kertoo, mutta mietteitteni arvelen pätevnt paljolti jälkimmäisiinkin.
Uskottavahan se on, kun lääkeyhtiö noin sanoo.
"Myös yhdysvaltalaistutkimus tuli tulokseen, että yhdistelmähoito on ainoa pysyvä tapa..." Muistakaa nyt kaikki: tämä on AINOA tapa hoitaa kyseistä vaivaa, tämä siksi, koska ilmiselvästi koetilanteet kattoivat KAIKKI olemassa olevat ja kuviteltavissa olevat hoitomenetelmät, myös ne mitä ei vielä ole edes keksitty. Nyt vaan masennusnappia poskeen, niin johan pelot poistuu.
Hirvi olohuoneessa
http://www.youtube.com/watch?v=SBWK9ugjJ8k
Ruma sana sanottu niin kuin se on.
Tuo 'ehdollistuminen' nimittäin, joka on Suomessa ollut pitkiä aikoja pannassa...
siis lääke terapia jatkumo
Tämä aika tuottaa niin paljon pelkoehdollistumia, että se sitten tietää elämän loppuun lääkitystä, koska terapiathan ovat kiven alla ja näinhän nyt jo tapahtuu, eli lääkitys on ainoa hoito. En käsitä mitä mullistavaa tässä tutkimuksessa on.
Oikea hoito olisi tietysti oman elämän hallinnan taitojen ja mahdollisuuksien lisääminen ja elämän normalisoiminen rakenteita muuttaen.
Oikea hoito?
"...oman elämän hallinnan taitojen ja mahdollisuuksien lisääminen ja elämän normalisoiminen rakenteita muuttaen."
Kyllähän tästäkin varmasti usein apua on, kunhan vain pystyy soveltamaan ohjetta käytännön elämäänsä. Ihmisen mieli ei kuitenkaan kokonaisuutena ole kovin järkevä ja johdonmukainen.
Itseterapia, kuten henkisen kynnyksen ylittäminen ja meneminen pelottavaan tilanteeseen, esimerkiksi ihmisten seuraan. On aloitettava varovasti, sillä liian vahva kokemus voi aiheuttaa paniikin ja vain pahentaa pelkoa.
En tunne alaa, mutta lienee jo muitakin menetelmiä.