- Kuva: Stora Enso
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan mahdollisuudet erityisesti sähkön säästämiseen ovat paljon pienemmät kuin usein väitetään, vaikka Suomen teollisuus satsaa jatkuvasti energian säästöön ja energiatehokkuuteen.
EK viittaa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n tuoreeseen selvitykseen, jonka mukaan sähkönsäästöpotentiaali on raskaan teollisuuden sähkömoottoreissa selvästi alle yhden terawattitunnin (830 GWh/v). Se vastaa noin kahta prosenttia teollisuuden sähkön kokonaiskulutuksesta (48 TWh). Luku on vain murto-osa julkisuudessa aiemmin esitetyistä arvioista, EK sanoo.
VTT tutki, miten paljon sähköä voitaisiin säästää, jos käytössä olevat teollisuuslaitokset hyödyntäisivät vielä nykyistä enemmän taajuusmuuttajia ja korkean hyötysuhteen sähkömoottoreita. Selvityksessä olivat mukana massa- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus ja metallienjalostus. Nämä alat käyttävät noin 80 prosenttia koko teollisuuden tarvitsemasta sähköstä.
Eniten taajuusmuuttajilla saavutettavaa säästöpotentiaalia löytyi massa- ja paperiteollisuuden pumppauksista, missä potentiaali on yksi prosentti massa- ja paperiteollisuuden sähkön kokonaiskulutuksesta. Tämäkin luku on EK:n mukaan varsin vaatimaton, sillä mekaanisen massan valmistuksessa taajuusmuuttajia ei voi käyttää.
Suomessa ei ole aiemmin julkistettu systemaattista selvitystä siitä, kuinka paljon korkeahyötysuhdemoottoreita ja taajuusmuuttajia voitaisiin vielä hyödyntää. EK:n mukaan näiden laitteiden käyttöaste on Suomessa jo nykyisin korkea, ja siitä syystä säästömahdollisuudetkin ovat pienemmät. Monissa muissa maissa tekniikkaa on hyödynnetty vähemmän, ja siten myös mahdollisuus sähkön säästämiseen on suurempi.
VTT:n mukaan vaikeusaste energian ja sähkön säästämisessä kasvaa koko ajan, sillä parhaat tehostamistoimet on Suomessa jo tehty. Prosesseissa pitää mennä yhä syvemmälle, jolloin myös kustannukset kasvavat huomattavasti.
VTT:n selvityksen rahoittivat työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry. Työhön osallistui VTT:n alihankkijana myös prosessimittauksia tekevä Indmeas.
Kommentit
"Tyly tuomio .." - takuulla, jos EK:lta kysytään
Otsikko viittaa ihan muuhun asiaan kuin mitä jutun sisältö lopulta oli.
Jutussahan kerrottiin vain suurteollisuuden sähkömoottoreiden teknisen hyötysuhteen taloudellisesti kannattavasta parantamisesta. Liekö tuokaan vielä riittävän täsmällinen määrittely. Sähkön SÄÄSTÄMISEN potentiaaliahan teollisuudessa takuulla riittää vaikka kuinka, sen tietää jokainen teollisuudessa lattiatasoa nähnyt. Pointsi on vain lähinnä siinä, että koska sähkö on niin Suomessa halpaa, säästötoimet eivät välttämättä kannata. Etenkin koska säästöt vaatisivat uusia tehtäviä ja työvuorojärjestelyjä ja duunarityövoima on suhteellisen kallista. Senkin kokeneet tietävät, että sähkön säästö on prioriteeteissa aika alhaalla ja motivaatio asiaan heikkoa duunari-työnjohtaja -tasolla ja vielä ylempänäkin.
Saman asian voi jokainen todeta kotonaan: ei millään viitsi sammuttaa valoja tai telkkaria tai tietokonetta tai kuivausrumpua ihan vielä - kun pitäisi jaksaa sitä varten nousta tästä sohvaltaan. Kauhea vaiva, ja eihän se tässä kuluva sähkö maksa kuin senttejä.
Sähkön hinnan korotukset aiheuttavat kuluttajien keskuudessa aina metelöintiä, mutta vain gallup-mielessä. Teot osoittavat ihan toista - sähkö on yhä niin halpaa, etteivät useimmat sen säästämiseksi viitsi edes sormeaan nostaa.
"...Saman asian voi jokainen
"...Saman asian voi jokainen todeta kotonaan: ei millään viitsi sammuttaa valoja tai telkkaria tai tietokonetta tai kuivausrumpua ihan vielä - kun pitäisi jaksaa sitä varten nousta tästä sohvaltaan. Kauhea vaiva, ja eihän se tässä kuluva sähkö maksa kuin senttejä..."
Jatkuva laitteiden käynnistely ja sammuttelu se vasta kalliksi tuleekin. Valtaosa laitteista kuluu juuri käynnistyksen ja sammutuksen yhteydessä. Itse käyttö ei niitä kummoisesti kuluta. Jatkuva räpsyttely lyhentää laitteiden ja lamppujen elinikää huomattavasti. Laitteet kuluttavat käynnistyvaiheessa energiaa monin kertaisesti peruskulutukseen verrattuna.
Mitä sähkönhintaan tulee, niin sitä pidetään jo nyt keinotekoisesti ylhäällä idioottimaisen sähköpörssin avulla. Sähköpörssissä hinta määräytyy kalleimman tuotantotavan mukaan, mikä on aivan järjetöntä, koska se ei mitenkään avita kilpailua.
Mitä säästäminen onkaan?
Sähköä ei voitane säästää muuten kuin akkuihin. Käytön tai kulutuksen supistaminen ei ole säästämistä. Suomenkielen oikea käyttö on syytä muistaa, jotteivät tarkoitukset hämärry.
Millähän lattialla "ekonomisti" tanssii
Pahasusi = "suurteollisuus" jo terminä viittaa tiettyyn suuntaan.
Suomalaiset sellu/paperi -prosessit tuottavat pääosin oman sähkönsä, jotkut tehtaat myyvät uloskin.
Siitä huolimatta käytetään kallista taajuusmuuttajateknologiaa,tosin usein jo käytettävyyssyistä. Olisi kiva kuulla mikä olisi "ekonomistin" ehdottama vaihtoehto. Hevoskierto vaiko kouluttamattoman ihmismassan suora lihasvoima? "Ekonomisti" itse ruoskanvarteen.
Valojen sammuttaminen toki säästää sähköä, ainakin jos myös leikkauspöydän valot sammutetaan kun mummon lonkkaa korjataan. Kun mummo on pimeässä kompastunut murtaen luunsa.
Useissa kohteissa, maalämpö - ilmastointi - liikenne - valaistus etc, sähkö on ainoa ekologisesti toimiva käyttövoima. Ledien käyttö valaisimissa näkyy tulleen jo uusiin autoihin. Liikentteen kasvu vaan peittää säästöt. Katuvalot seuraava säästökohde - ei vaan taida ekojalanjälki pienentyä pahemmin siinäkään.