Sunnuntai 27.5.2012

Suomi näyttää maailmalle esimerkkiä energiantuotannossa

Juha Kukko
Luotu: 
7.11.2008 15:30
  • Kuva: Valtteri Varpela/Uusi Suomi
Tiede ja ympäristö

Ilmastonmuutos pakottaa ottamaan kaikki keinot käyttöön energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan maailmanlaajuisesti yksi lupaavimmista toimista on sähkön ja lämmön yhteistuotanto yhdistettynä rakennusten lämmittämiseen kaukolämmöllä. Suomi saa IEA:lta huippuarvion yhteistuotannosta.

Suomi, viisi tähteä

IEA on kiinnittänyt viime vuosina erityistä huomiota yhteistuotantoon, mitä edistääkseen järjestö on käynnistänyt maakohtaisten arviointien sarjan. Niin kutsutuissa maaprofiileissa tarkastellaan kunkin maan yhteistuotannon tilannetta, ja erityisesti siihen kannustavia politiikkatoimia. Kunkin maan tasoa arvioidaan tähdillä yhdestä viiteen. Suomi sai vertailussa täydet viisi tähteä, samoin kuin Tanska. Saksa sai neljä, Japani, USA ja Alankomaat kolme tähteä.

IEA jatkaa maaprofiilien tekoa muiden maiden osalta, jolloin kokonaiskuva tarkentuu, ja parhaimmat käytännöt erottuvat joukosta.

Helsinki hyvänä esimerkkinä
Suomen maatarkastelussa IEA nosti myönteiseksi esimerkiksi Helsingin Energian, joka tuottaa 92 prosenttia kaukolämmöstä yhteistuotannolla. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotantolaitoksia on neljä: kaksi maakaasulaitosta Vuosaaressa, sekä Salmisaaren ja Hanasaaren hiilivoimalaitokset. Helsingin erikoisuutena on myös jätevedestä kaukolämpöä ja -jäähdytystä tuottava lämpöpumppulaitos, joka on suurin laatuaan maailmassa. Lisäksi pelkästään lämpöä tuottavia pieniä huippuvoimalaitoksia on käytössä, mutta niiden käyttöajat ovat lyhyitä. Yhteistuotannolla tuotetaan kaukolämmön lisäksi myös kaukojäähdytystä kesäaikaan.

Energiateollisuus ry:n mukaan Suomessa säästetään yhteistuotannon ansiosta noin seitsemän miljoonaa hiilidioksiditonnia vuosittain verrattuna sähkön ja lämmön erillistuotantoon. Verrattuna Suomen kaikkien sektorien kasvihuonekaasujen päästöihin säästö on noin kymmenen prosentin luokkaa. Vielä suurempi säästö saataisiin, kun yhteistuotannon hiili ja muut fossiiliset polttoaineet korvattaisiin biopolttoaineilla.

Viikolla 44 Helsingin rakennusten lämmityksestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 52 prosenttia päästöistä. Näistä kaukolämmön osuus oli vajaa 90 prosenttia, loput aiheutuivat öljyn kulutuksesta erillislämmitteisissä rakennuksissa sekä sähkölämmitykseen käytettävän sähkön tuotannosta.

Suomen yhteistuotanto lähti ominaispiirteistämme

Alun perin yhteistuotannon suosio Suomessa ei perustunut ympäristönäkökohtiin: lähtökohtina olivat monia muita maita suurempi lämmitystarve talvella sekä kotimaisten energiavarojen vähyys. Yhteistuotantoon panostaminen oli sekä taloudellinen että energian huoltovarmuutta parantava ratkaisu.

1970-luvulla kivihiili oli tärkein polttoaine yhteistuotannossa, mutta nykyään myös maakaasu ja turve ovat tärkeässä osassa. Maakaasu on hiiltä ja turvetta puhtaampi polttoaine päästöjen kannalta, mutta sitä ei voida varastoida kuten kiinteitä polttoaineita.

Myös metsäteollisuus on ollut tärkeässä osassa yhteistuotannon kehityksessä: yhteistuotannolla on voitu tuottaa tarvittavaa prosessihöyryä hyödyntäen teollisuuden puuperäisiä sivutuotteita jo huomattavasti aikaisemmin kuin biopolttoaineita alettiin suosia ilmastonmuutoksen hillinnän puitteissa.

Muu maailma vasta heräämässä

Yhteistuotannolla polttoaineen energia saadaan talteen huomattavasti erillistuotantoa tehokkaammin, jopa yli 90-prosenttisesti. Erillisessä lämmöntuotannossa päästään samaan hyötysuhteeseen, mutta sähköntuotannon hyötysuhde on huomattavasti alempi, noin 40 prosentin luokkaa. Verrattuna sähkön ja lämmön erillistuotantoon, yhteistuotannolla saavutetaan 30 prosentin säästö energiankulutuksessa ja päästöissä.

Suomessa yhteistuotanto on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Viime vuonna yhteistuotannolla tuotettiin kolme neljäsosaa kaukolämpöverkkoon syötetystä lämmöstä ja kolmannes sähköstä.

Monessa muussa Euroopan maassa - puhumattakaan muusta maailmasta - yhteistuotannon etuihin on herätty vasta viime aikoina. Yhteistuotantoon siirtyminen ei näissä maissa käy kovin nopeasti: jotta yhteistuotanto kannattaisi, on lämmölle oltava käyttökohteita riittävän lähellä energiantuotantolaitosta.

Monessa Euroopan maassa kattavaa kaukolämpöverkkoa ei ole, vaan rakennukset lämmitetään erikseen öljyllä tai kaasulla. Olemassa olevan infrastruktuurin korvaaminen uudella vaatii sekä aikaa että rahaa.

Yritykset: 
Helsingin Energia
Paikat: 
Helsinki
Muut asiasanat: 
Ilmastonmuutos, energiantuotanto, Hiilidioksidipäästöt, Kaukolämpö, Sähköntuotanto, Energian yhteistuotanto, Lämmöntuotanto
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Näytä kommentit (19)
tapio_o_neva

Ilmastonmuutos pakottaa ottamaan kaikki keinot käyttöön energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

1) yhden lapsen järjestelmä: kuluttajia on 50% vähemmän seuraavassa sukupolvessa ja raaka-aineet sekä energiavarat riittävät tulevaisuudessa. Tässä mielessä preservatiivi ja hillitty käytös ovat ensimmäinen keino hiilidioksidikulutuksen hillitsemisessä. Kolmannesta lapsesta pitää periä tuntuva lisävero ja siirtolaisuutta pitää suosia. Ensin kuitenkin teollisuuden verkostoitumista.

2) villapaita käyttöön. Huoneistojen lämpötiloja voi laskea näin 22:sta 18:aan, Mallit vuoden 1975 energiakriisitiedotuksesta.

3) olohuoneisiin hyppynarut

4) Helsingin Sanomien luontoa tuhoava sunnuntaipainos on kiellettävä. Vastaava puumäärä hakekattiloihin.

5)....

6)...

tutkija Pohjanmaaltaa

""Ilmastonmuutos pakottaa ottamaan kaikki keinot käyttöön energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

1) yhden lapsen järjestelmä: kuluttajia on 50% vähemmän seuraavassa sukupolvessa ja raaka-aineet sekä energiavarat riittävät tulevaisuudessa. Tässä mielessä preservatiivi ja hillitty käytös ovat ensimmäinen keino hiilidioksidikulutuksen hillitsemisessä. Kolmannesta lapsesta pitää periä tuntuva lisävero ja siirtolaisuutta pitää suosia. Ensin kuitenkin teollisuuden verkostoitumista.""

Hyvä kommentti, tähän suuntaan minäkin olen netissä kirjoittanut. Kuluttajien määrästähän tässä on viime kädessä kysymys. Eilen käytiin aiheesta keskustelua Hesarin verkkosivuilla

http://www.hs.fi/keskustelu/Lasten+m%E4%E4r%E4+kasvaa+Helsingiss%E4/thre...

Juhani Putkinen

Yhteistuotanto saastuttaa vähemmän kuin erillistuotanto polttamalla - mutta puhtainta on luopua koko kaukolämmöstä ja rakentaa runsaasti lisää ydinvoimaa ja vesivoimaa. Ne ovat puhdas ja halpa energialähde. Sähkönjakelukin on halpaa ja pienihäviöistä.

Juhani Putkinen

Vesivoima ei tosiaankaan ole ratkaisu Suomen energiatarpeeseen, mutta se mikä on kannattavaa rakentaa tulee rakentaa - mukaan luettuna Vuotos.

Sitten kun Suomi saa takaisin parhaillaan Venäjän miehittämänä olevat Suomen alueet, niin samalla saamme takaisin huomattavan määrän vesivoimaa, jota rosvo parhaillaan hyödyntää. "Karjalassamme" on myös hyödyntämätöntä vesivoimakapasiteettia.

Oleellisinta on kuitenkin rakentaa hyvin runsaasti ydinvoimaa, jotta voimme ensin luopua kivihiilen, öljyn ja maakaasun hyvin saastuttavasta polttamisesta. Pidemmällä tähtäimellä on luovuttava mahdollisimman suuressa määrin myös saastuttavien turpeen, hakkeen, pellettien ja puun polttamisesta. Se tarkoittaa yhä lisää puhdasta ja halpaa ydinvoimaa.

Pitkällä tähtäimellä turve ja puu ovat yhä tärkeämpiä raaka-aineita mm. kemianteollisuudelle - öljyn saanti järkevään hintaan loppuu ennemmin tai myöhemmin.

Juhani Putkinen

Yksi virheellinen (vihreiden syöttämä) käsitys on, että ydinvoimala tarvitsee välttämättä muuta voimaa säätövoimaksi.

Todellisuudessahan kaikki voimalat voisivat olla ydinvoimaloita - ydinvoimalaa voidaan mainiosti käyttää säätövoimalana. Ydinvoiman tuotantokustannus on niin alhainen, että vajaalla teholla ajaminen EI ole mikään ongelma.

Ennenkaikkea ydinvoima on puhdasta ja halpaa.

joukoakoskinen

Teknisesti lauhde(ydin)voimalan säätö on helppoa. Ydinvoimalaan sijoitettu raha se vaan palaa hukkaan vajaateholla.
Tarkoitan että pumppuvoimala on järkevämpi käyttää varalla. Siitä saa sitten tarvittaessa puhdasta vesisähköä. Kannattaisi varmaan jo nyt vesivoimaloita uudistaessa huomoida turbiini/generaattorin käyttö moottori/pumppuna.
Tuulimyllyjen suosio perustuu esihistorialliseen fallossymbolin palvontaan.

Juhani Putkinen

"Tarkoitan että pumppuvoimala on järkevämpi käyttää varalla. Siitä saa sitten tarvittaessa puhdasta vesisähköä."

Jos pumppuvoimala on taloudellisesti kannattava, niin minulla ei ole mitään sitä vastaan.

Ilmeisesti ei ole järin kannattava, kun sellaisia ei ole juuri olemassa.

Oleellista on rakentaa hyvin runsaasti uutta ydinvoimaa - se on puhdasta ja halpaa.

joukoakoskinen

Kannattavaa vihreille, Fortumille, Eon;ille, PVOlle on hintojen nousu. Suomen teollisuuden alasajo ei leikkaa näiden voittoja koska sähköstä saadaan siten vientituote. Hassi & co haluaa olla jakamassa futuureja.

Pian alkavan elpymisen seurauksena naapurimme tarvitsevat kaiken kapasiteetin; Ruotsin voimalat ovat jo käyttöikänsä päässä, samoin Venäjän pommitehtaat.

Tuulimyllyjen varavoimaksi pumppuvoimalat soveltuvat parhaiten. Tosin PVOlla on suunnitteilla useampikin hiilivoimala. Ei nekään aivan ilmaisia ole. Mutta kuten sanottu; myyjän markkina - nyt ja tulevaisuudessa.

Matti O Koskela

Taitaa mennä todella pitkään, ennenkuin tyylimyllyistä on kannattavaa / järkevää iloa kenellekään muulle kuin niiden rakentajille ja marginaaliselle, äänekkäälle punavihreälle luonnonsuojelu-populalle. Joten sille vaihtoehdolle en pane juurikaan painoa.

Niiden varteenotettava hyötysuhdetta vastaava sähkön hinta kun hipoo pilviä, ja varmuus on olematonta. Silloin kun tehoa tarvitaan, varsinkin Suomen oloissa, on hyötysuhde nolla. Ja vasta mahdollisesti kymmenen/-nien vuoden päästä myllyjen alkeellinen tekniikka vastaa järkevää vaihtoehtoa. Vaihtoehdoksi jää vain ydinvoimaloiden lisähankinnat. Niiden toimittajat pitää vaan valita huolellisemmin kuin nyt rakenteilla olevan ranskalainen.

Kun vielä otetaan huomioon, että ilmastonlämpeneminen hiilidioksidi-painoitteisesti on paljastumassa suureksi kuplaksi.

http://icecap.us/images/uploads/ALL_SINCE_2002.jpg

Myöskään nykyaikaisella tekniikalla toteutetut fossiilisten polttoaineiden laitokset (hiili-, jätteenpoltto) eivät juuri enää saastuta hitech suodatuksillaan muuta kuin vesihöyryä ja vaaratonta hiilidioksidia. Nekin käyvät säätövoiman lähteiksi kunnes käyttöikä on loppu. Siihen mennessä muutaman tekoaltaan rakentamisen jälkeen pelkkä vesivoima riittää säätövoimaksi.

Nyt pitäisikin muuttaa koko tämä ilmastonmuutos ja -lämpenemishysteria käsitteenä ilmastonSAASTUMISTA vastaan taisteluksi. Hiilidioksidi ja vesihöyryhän eivät ole saasteita, vaan normaaliin luonnon kulkuun liittyviä kaasuja ilman ihmistäkin.

Silloin myös kohderyhmäkin muuttuu sellaiseksi kuin pitääkin, eli valtiot ja niiden suojeluksessa tapahtuva massiivinen teollisuus-peräinen ilmaston saastuttaminen, savut, myrkyt, raskasmetallit.. etc. Tämän kyllä IPCC konklaavi hyvin tiedostaa.

Matti O Koskela

"rakentaa runsaasti lisää ydinvoimaa ja vesivoimaa. Ne ovat puhdas ja halpa energialähde. Sähkönjakelukin on halpaa ja pienihäviöistä."

Putkisen kanssa samoilla linjoilla.

Asuntojen / tilojen lämmitykseen sähkökäyttöinen ilmalämpö (-pumput). Tekniikka ja laitteet ovat jo riittävän laadukkaalla tasolla sekä ylivoimainen hyötysuhde suoraan sähkölämmitykseen verrattuna; 60 - 75% parempi.

KOska suorasähkön energiankulutus lämmityksessä romahtaisi lämpöpumppuihin siirtyvien kotitalouksien osalta ~puoleen, on taustalla armoton sähköntuottajien tausta lobbaus ja vääristely. Aivan samalla tavalla kaukolämpö toimisi enää järkevästi tiiveillä suuralueilla ja sielläkin vain olemassa olevien sähkön ja lämmönkeruu laitosten yhteydessä.

Ruotsi edellä meitä energian käytön tehokkuudessa yli kymmenen vuotta. Johtuen mm. valtion myötäsukaisesta tukemisesta ilmalämpöpumpuissa; maa-, kallio-, vesi- ja ilmalämpö.

joukoakoskinen

Kytkentä siellä ei ole niin suora kuin Suomessa - Fortumin kannattaa kanavoida aatesiskoilleen tukia eri kanavia käyttäen. Muutama promille voittojen kasvusta on tuntuva summa ohjaamaan ajattelua. Siinä helposti jää yhteiskunnan kokonaisetu toiseksi. Molemmin puolin.
Suopolle töitä ?

semi

Olleet lahjonnan mestareita tukkimaan ympäristöjärjestöjen suut, Suomen ja Norjan metsäpolitiikka on jatkuvan hyökkäyksen kohteena. Ruotsin metsäteollisuus taas toimii niin täydellisesti että juuri huomautettavaa kenelläkään ei ole. Yhdyn Putkisen näkemykseen energia tuotannon lisäyksestä ja sen suuntaamisesta, vesivoima ei ole ratkaisu Suomessa vaikka senkin lisäys olisi suotavaa.

Vieras

Onko ilmastomuutoksen keskeinen tieteellinen työ palkittu Nobelin palkinnolla?
Voisiko joku luetella ne merkittävät tieteelliset palkinnot, jotka ilmastomuutokseeen liittyvästä työstä on annettu ja nimenomaan kokonaisuuksien hallintaan liittyvästä työstä? Edes yhden?
Ja verrata niitä vaikkapa ydintutkimukseen, kvanttimekaniikkaan tai suhteellisuusteoriaan liittyviin tieteellisiin palkintoihin. Miltä mittarit näyttävät?

Omana mielipiteenäni voin sanoa, että jos näin merkittävän asian tieteellistä työtä ei voida huippupalkinnoilla palkita, asia on liian keskeneräinen tuotavaksi kansalaispakotteeksi, joka vaarantaa koko tiedemaailman uskottavuuden. Koska myös demokraatinen järjestelmä pakotetaan noudattamaan keskeneräisen tieteellisen työn osatuloksia, koko länsimainen demokratian legimiteetti keskipitkällä tähtäimellä on jo nyt vaarannettu.

Ola

Viiden miljoonan asukkaan minivaltio Suomi haluaa taas näyttää hölmöläisen mahtiaan nyt energia- ja ilmastopolitiikan osalta 320 milj asukkaan USA:lle, 140 milj Venäjälle, 1,3 miljardin Kiinalle, 1,0 miljardin Intialle jne, miten asiat hoidetaan, maksoi mitä tahansa. Nämäkö seuraisivat muka Suomea. En usko. Ne ovat itsekkäitä, toimien omien energiapoliittisten päämäärien ja etujen mukaan.

Kenelle me oikein teemme palveluksia, jotka tulevat oman maan kansalaisille erittäin kalliiksi.

Ilkka Luoma

[orig. torstai, toukokuu 31, 2007]
Hitaat muuttujat voivat kiihtyä toimenpiteistämme hallitsemattomaan kierteeseen

[ ... aluksi niin harmiton meiltä näkymättömissä oleva molekyylitason muutos siirtää tapahtumia kierteeseen, johon elämäntoimiemme kiihtyvä kasvu lisää kierroksia monikertaistaen luonnollista rytmiä päätyen kaaokseen, jossa lopputulemana saattaa olla kaltaisemme elämän tuhoutuminen ... ]

Ilmastonmuutos on jatkuva tapahtumaketju. Luonnossa omat rytmit muuttavat olosuhteita niin hitaasti, että ympäröivä elämä sopeutuu ja muuntuu elinympäristönsä mukaisesti. Ihmisen käyttämä kiihtyvärytminen energian - ja raaka-aineiden itseensä nähden "ylimääräinen" käyttö lisää hidasmuuttujien rytmiä niin suureksi, etteivät luonnon omat mekanismit ehdi mukautumaan. Näin syntyy kaaos 1).

Koko olevaisuus pienimmistä suurimpaan on hitaiden ja vääjäämättömien muuttujien kierrossa. Ihmiset eivät tunne kuin murto-osan näistä rytmeistä, jotka suurelta osin kätkeytyvät pinnan alle, johon aistimme ja tutkimusvälineemme eivät ylety.

Niin ihmisen omaehtoinen käyttäytyminen, symbioosi muun luonnon kanssa kuin ylisuuri lainaus toisilta eliöiltä siirtävät tapahtumaketjuja nopeutuvaan rytmiin sellaisilla syy-yhteyksillä, että jo nyt aikaansaadut tapahtumat ovat huomisen vääjäämättömiä toteutumia. Edes energiankäytön puolitus ei enää pysäytä muutosprosesseja - nyt on jo liian myöhäistä, voimme vain yrittää sopeutumista.

Sopeutuminen taas edellyttää ihmiskunnalta mobilisaatiota yhtenäiseen toimintaan. Huomisen yhteiskunta on hyvin säädeltyä, määritettyä ja rajoitettua. Ei ole puheellisia tavoitteita, on vain teot, joiden toivotaan parantavan sopeumaamme ympäristöön, jonka hidasmuuttujien kiihdytystä aktiivisesti - ymmärtämättä kokonaisuutta - edesautoimme.

Ihmisen käyttäytyminen, kriisit ja tapahtumat ovat aina alussansa hyvin pieniä huomaamattomia tapahtumia - sodatkin lähtevät liikkeelle pienen pienistä seikoista, usein epäluuloista, joihin ei olisi tarkalla tarkastelulla ollut mitään totuusarvoa. Asiat vain syntyvät olemattomuudesta.

Pieni ja harmiton liikkeen nopeuttamisen tarve ja uteliaisuus kokeiluihin vajaat 300 vuotta sitten [alkoi junien ja autojen kehitys siirtelemään ihmisiä ja tavaroita] synnytti ilmakehää tuhoavan massiivisen superraskaan taakan jatkuvana kiireen lisäämänä energian käyttönä. Tuotos, voitto, ajansäästö ja työtilanteiden helpotus polttivat luonnon miljoonien vuosien hiilen muunnosprosessit reilussa sadassa vuodessa ilmakehään mm. hiilidioksidina ja muina saasteina. Syy ilmastomuutokseen on ilmiselvä ja perussyy oli kiireemme ja jatkuvasti ahnehtien kasvatettu teho, nopeus ja ajansäästö tuottaen jatkuvasti enemmän ja enemmän.

Alun pienen pienet muutokset ovat usein molekyyli- ja sähköimpulssitasolla. Kulunut ilmaus perhosen siivenlyönnistä hirmumyrskyksi ei ole tuulesta temmattu. Samalla tavalla perhettä kohtaava lohduton tragedia lopullisena sairautena tai hirvittävänä väkivallantekona on saattanut olla alussansa aivan pieni "merkityksetön ja harmiton" tapahtuma. Mielenmuutoksetkin lähtevät liikkeelle miltei havaitsemattomista vaikuttimista.

Tämän päivän jättiläismäinen ympäristöongelmakin on lähdöiltään pieni viaton ruoanhankinnan helpottamisen tarve tuhansien vuosien takaa. Luolakaudella havainto apuvälineen, nuijan, asettumisesta sattuman oikusta käteen synnytti yhden maailman suurimmista teollisuudenaloista - sotateollisuuden kaikkine ilmiöinensä, niin työllistäjänä kuin kuoleman kosketuksena.

Kaikki tapahtumat lähtevät liikkeelle pienistä hidasmuuttujista, joiden olemassaolon mekanismeja ei juuri tunneta. Mallinnus on tapa selvittää kokeellisesti mitä tapahtuu, jos... . Mallinnus on monimutkaistuvan ongelmankentän selventäjä. Jos olisimme osanneet mallintaa tapahtumaketjut 1700-luvulla öljyn ja hiilen käytöstä, olisimme ehkä välttäneet nykyiset nyt peruuttamattomat ympäristökatastrofit. Mallinnus on tunkeutumista alun pienen pieniin muuttujiin ja niistä alkaviin prosesseihin, joiden vallitseva suuntaus on suureneva monimutkaisuus.

Voimme sanoa, että dramaattisin kaikkeen vaikuttanut pienen pieni muuttuja oli kaiken alun "tyhjästä" pulpahtaneen täydellisen harmonisen räjähdyslaajenemisen [ teoria: Big Bang ] äärimmäisen pieni häiriö. "Virhetilanne" täydellisyydessä siirsi jotain olematonta juuri sen verran lähemmäksi jotain mitätöntä, että syntyi vetovoima. Nyt elämme tuon hitaan, mutta meidän ajallisesti käsittämättömän pienen hetken hidasmuuttujan jälkimainingeissa. Voimme vain odottaa takaisinpurkausta alkuhetkeen, jota ei ehkä ollutkaan - tosin oma aikamme loppunee aiemmin.

Jatkumo, jossa koko ajan nämä niin meihin kuin ympäristöön vaikuttavat muuttujat - on piirtänyt toimintakartan, joka on dokumentoitunut jonnekkin. Kartta on viisasten kivi, mitä tiedehenkilöt ympäri maapallon etsivät - todennäköisesti löytämättä sitä. Tämä lopullinen tieto on sinänsä olemassa ja lähempänä kuin luulemmekaan - se on heti ympärillämme ja sisällämme. Kaiken mallinnus on kuin muuttujien hallintaa, jota myös kaiken teoriaksi voisi nimittää. "Tieto on läsnä, kunhan vain tartut siihen" - helppoa, mutta niin vaikeaa. Kaukaisinkin universumin data on jo täällä, kunhan vain "näet/ koet" sen, etkä tulkitse sitä väärin.

Ihmisen loputon kiihko suurempaan, tarkempaan, tehokkaampaan ja nopeampaan synnytti ylitsepääsemättömät ongelmat, toisaalta tuoden myöskin lähemmäksi "kaiken tiedon", kunhan vain välineemme ja kykymme tarkentuvat. Nämä pienen pienet hitaat muuttujat vallitsevat ja ympäröivät maailmamme - on aika oppia tunnistamaan näitä liikkeitä. Tunnistamisella ja mallinnuksella voimme tarvittaessa vältellä niitä, ennakoimalla ja sopeutumalla jo tapahtuneen ennusteeseen. Alun oivallus harkinnasta olisi estänyt monia peruuttamattomia tapahtumia niin rikoksina, onnettomuuksina kuin sairauksinakin. Se on shakin peluuta, jossa paras on se, joka osaa "katsoa" pisimmälle.

Olemme sormeilleet muuttujia jo niin pitkälle, että vain yhteinen punnerrus voisi saada jatkumoon käännettä. Onkin sanottu, että vain lopullisen suurimman uhan edessä ihmiskunta tai -ryhmä toimii mobilisoituen ja yhtenäistyen ratkaisemaan kriisiä ja tapahtuvaa katastrofia. Länsimaat ovat väsyneet omaan "kasvun lisäämistaakkaansa" - kehittyvät yhteisöt, mm. Kiina, saattavat omien jättiläismäisten ongelmiensa edessä olla se moottoroiva voima, joka tekee muutoksen.

Saattaa olla, että kansallinen herääminen ymmärtämään muuttujia ja taito mallinnuksesta generoituu maailman suurimmilta oppimisen markkinoilta. Materiaalinen kulutuskasvu hyljätään lyhyen länsiopin ja -vaikutteen jälkeen mahdottomana yhtälön osana maailmanjärjestyksen muuttujaparemetreissa. Muodostuuko positiiviseksi kohtaloksemme Kiinan suuren miehen Deng Xiaoping ´in 2) arvoituksellinen lause kehoituksesta rikastua, mutta millä lailla ja millä välineillä? Mitä hän viime kädessä tarkoitti "rikastumisella"?

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net

1)
--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaaosteoria ---

2)
--- http://en.wikipedia.org/wiki/Deng_Xiaoping ---
--------------------------------

Kuvakokoelma aiheeseen (linkitetty tietoturvalliseen http://www.flickr.com sivustoon)
[ Photos copyright by Ilkka Luoma 2007 ]

Kuva 1
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/485820080/ --- IMG_0729.JPG

Teksti:
Kuvan joutsen ja lokkipari "taistelivat" samoista leipämurusista. Ruokaa on aina keskimäärin niukalti ja elonkamppailussa ympäristömuuttujien merkitys on ratkaiseva. LIntujen kehitys nykymuotoonsa on vaatinut miljoonia vuosia, tuo tapahtumaketju on ollut täynnänsä hitaita muuttujia - 65 miljoonaa vuotta sitten Velociraptor-sauruksissa http://fi.wikipedia.org/wiki/Velociraptor oli jo alkua hyöhenpeitteestä. Kuvan lintujen sisään on piirretty kaikki se tieto, mikä johdatti ne nykymuotoonsa. Hitaiden muuttujien ketju on ollut vääjäämätön ja muutospisteet ovat keränneet tietoa valintoihin ympäristöstänsä, sopeuman ollessa ihailtavan täydellistä. Ihminen sotkee useiden lajien sopeumat aiheuttaen sukupuuttoja lisääntyvästi.

Kuva 2
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/485820060/ --- IMG_0540.JPG

Teksti:
Ilmasto ja ympäristö muuttuvat. Ratkaiseva suomalainen osaamisen projekti testaa tässä taitojaan pienoisseminaarissa Sipoossa keväällä 2007. Tohtori Pasi Makkonen [ VTT ] avaamassa seminaaria sipoolaisille kuntapäättäjille. Tilaisuudessa avattiin toivottavasti hitaasti nopeutuvien muuttujien jatkumo pelastamaan itsenäisyyttä, ympäristöhuolehdintaa ja uutta menestyksen osa-aluetta koko Suomelle jatkuvasti kiristyvässä työn ja osaamisen uudelleen jaon taistelussa. Mainittakoon, että tapahtumaa oli todistamassa arvovaltainen delegaatio Kiinan suurlähetystöstä ( herrat Ni ja Li ). Suomi voi olla yksi ratkaisijoista yhdessä kiinalaisten kanssa tämän päivän ympäristöongelmiin.

Kuva 3
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/485820038/ --- IMG_0580.JPG

Teksti:
Tämän runo-otteen osaa kuulemma jokainen kiinalainen opiskelija. Se kertoo niistä opiskeluajan tapahtumista, joihin ei pitäisi ryhtyä, olisiko se oppi välttämisestä, onko se kokemusta ja opastusta tapahtumaketjuun, jossa ennustettavuus olisi hyvällä tasolle. Ratkaisevatko maailman suurimmat oppimisen markkinat huomisen mallinnuksen - pelastukseksi koko muulle maailmalle? [ Ravintola Tang Dynasty http://www.eat.fi/Tang_Dynasty , Helsinki - galligrafiaa seinällä käsin tehtynä].

Kuva 4
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/485820030/ --- IMG_0645.JPG

Teksti:
Alkoholi on eräs suurimmista hitaiden muuttujien aiheuttajista puhuttaessa draamasta ja tragediasta. Kemialliset prosessit elimistössämme ja erityisesti aivoissamme aikaansaavat laajaa inhimillistä hätää "paremmissakin piireissä". Kemiallinen kaava tämänkin huipputuotteen [ Maker´s Mark http://en.wikipedia.org/wiki/Maker's_Mark ] sisällöstä sekoittaa monet kierteeseen, joista muuttujina ei ole paluuta. Alun mallinnus olisi voinut kertoa etukäteen huomisen murheen, mutta emme kyenneet hillitsemään hitaiden muuttujien vääjäämätöntä liikettä. "Alkoholi on hyvä renki, mutta huono isäntä".

Kuva 5
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/485820026/ --- IMG_0746.JPG

Teksti:
Aurinko aloitti järjestelmässämme kaiken. Sekin syntyi hyvin pienien hitaiden muuttujien tapahtumana sammuakseen jälleen rakennusaineeksi uudelle. Auringon sisäisiä tapahtumia muuttujina ei tunneta juuri lainkaan. Auringossa muhii hitaiden ja pienien muuttujien jatkumo, joka voi sammuttaa elämän lähteemme nopammin kuin arvaammekaan [ http://www.sunshinedna.com/ ]. Suurimmat muutokset lähtevät pienimmistä tapahtumista.

Kuva 6
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/485820016/ --- IMG_0739.JPG

Teksti:
Ihmisen suuria hyvin hitaita muuttujia oli tulen "keksiminen" hyödyttämään tarpeitamme. Tulen valjastus aloitti erkaantumisen luonnon harmonisesta jatkumosta, sillä opimme riippuvuuden itsellemme ulkoisesti tuotetusta lämmöstä. Liekit Meri-Rastilan rannalta Vappu-aattona 2007, jolloin toisen kerran peräkkäin ihmiset kokoontuivat pohtimaan huomisen päivän peruuttamattomia muutoksia.

joukoakoskinen

Suomi näyttää huonoa esimerkkiä - polttaa hiiltä ja lämmittää 300 000 mökkiä pienillä, huonon hyötysuhteen öljypolttimilla. Kaataa metsiään polttoaineeksi samalla kun läjittää polttokelpoista puuta, öljyä, muovia, paperia ja muuta sekajätettä valtaviksi vuoriksi.
Lannoittaa omat vesistönsä käyttökelvottomiksi mutta ei ymmärrä käyttää niiden biopotentiaalia mitenkään. Tosi VIRHEÄ vallankumous.