- Kuva: Stora Enso
Metsillä on ristiriitainen rooli ympäristökysymyksissä. Uppsalan yliopiston ekologin Peter Eliassonin mukaan vastakkain asettuvat ilmastonmuutoksen torjuminen ja muut luontoarvot.
Eliasson korosti hiljattain Brysselissä pidetyssä seminaarissa, että molemmat näkökannat pitää ottaa huomioon.
Talousmetsät, jotka hakataan toistuvasti aukoiksi ja kasvatetaan uudelleen, sitovat Eliassonin mukaan hiiltä tehokkaammin kuin luonnonmukaisesti hoidetut metsät. Kasvavassa metsässä hiilidioksidia sitoutuu nopeasti.
Lisäksi puunjalostus korvaa ilmastonmuutoksen kannalta vahingollisia materiaaleja, kuten terästä ja muovia. Puuta voidaan käyttää myös energiantuotannossa fossiilisten polttoaineiden sijasta. Suomessa metsäteollisuus tuottaa jo valtaosan uusiutuvasta energiasta.
–Jos metsä kaadetaan parhaana mahdollisena ajankohtana, se on kyennyt sitomaan vuosittain nettona viisi tonnia hiiltä hehtaaria kohti, Eliasson arvioi.
Havumetsän kierto aukosta päätehakkuuseen on Suomessa 80 vuotta tai yli. Mikäli metsää ei hakata ja istuteta ajallaan, hiilidioksidin sitomiskyky heikkenee Eliassonin mukaan vähitellen.
Myönteinen puoli kasvatusmetsissä on hänen mukaansa myös se, että ne luovat vaurautta ja työpaikkoja. Taloudellinen hyöty kannustaa pitämään huolta metsistä.
Eliassonin näkemykset eivät ole riidattomia, sillä muun muassa ympäristöjärjestöt korostavat luonnonmetsien arvoa tehokkaana hiilen sitojana.
EU:n komission edustaja Joost van de Velde huomautti seminaarissa, että hakkuut voivat lisätä päästöjä. Hän korostaa, että metsä on sekä hiilidioksidipäästöjen lähde että hiilinielu.
Eliasson ottaa kuitenkin esille myös asian toisen puolen. Aukkohakkuut ja metsien viljely puuttuvat voimakkaasti luonnon tasapainoon.
Kommentit
Metsäjätteestä biopolttoainetta
Metsien hyödyntämistä voisi tehostaa, jos verotusta muutetaan. Nykyinen polttoainevero pitäisi poistaa kotimaisilta biopolttoaineilta. Silloin polttoaineiden tuotanto tulisi kannattavaksi. Nyt on tehtävä kaikki ilmastotalkoiden hyväksi.
Kenelle niitä päästöoikeuksia on annettu?
Metsänomistajan metsäthän sitä hiilidioksidia sitoo ja näin metsänomistajat palvelevat saastuttavia kaupunkeja, liikennettä ja teollisuutta.
Miksi metsänomistajalle ei kuitenkan makseta hiilidioksidin sitomisesta korvauksia, vaan oikeuksia on annettu ilmaiseksi teollisuudelle ja energiayhtiöille, jotka sitten ovat saaneet käydä "toisten omaisuudella" kauppaa.
Al Gorekin puhuu nimenomaan metsien kyvystä sitoa hiilidioksidia ei teollisuuden kyvystä olla alittaa kiintiöitään ja myydä ylimääräisiä.
Mielestäni päästö-oikeuksissa on kiivetty perse edellä puuhun.
juttu kahteen kertaan
Tämä juttu on teillä kahteen kertaan. Löytyy "raha" kohdasta uutisista, julkaistu joskus aamuyöllä viiden jälkeen. Kommentoin jo sinne.
Kasvava puu tarvitsee rakennusainetta
On johdonmukainen ajatus, että nopeasti kasvava talousmetsän puusto sitoo rakenteeseensa hiilidioksidia tehokkaammin kuin yli-ikäinen, pystyyn lahoava metsä.
Eliassonin uutisoidut ajatukset ovat muilta osin selkeitä, mutta sanat: "Aukkohakkuut ja metsien viljely puuttuvat voimakkaasti luonnon tasapainoon" vaikuttavat jonkinlaiselta romantiikan nälältä. Onhan suorastaan nostalgista kuvitella, että luonnossa olisi ilman metsänhakkuita joka alueelle ulottuva ikuinen tasapaino.
Käytännössä sellaista tasapainoa ei tietenkään ole. Jos esimerkiksi salama sytyttää metsäpalon, jossa palaa koko kasvillisuus kymmenien hehtaarien alueelta koskemattomassa metsässä, tilannetta ennen ja jälkeen on vaikea kuvailla tasapainoiseksi. Luonto mullistuu joksikin aikaa paljon täydellisemmin kuin pelkän puuston hakkuussa.
Eri metsätyppien kyvystä sitoa hiiltä kirjoiteltiin aikaisemmin tuolla:
<a href="http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/39720-”on-siina-selittamista-kun-metsaa-on-hakattava”">Uuden Suomen aikaisempi juttu</a>