- Kuva: WWF
Jättimäinen hämähäkki - Heteropoda maxima - löydettiin Laosista.
Jättimäinen hämähäkki, kirkkaan pinkki tuhatjalkainen ja raidallinen jänis ovat vain joitain esimerkkejä eläinlajeista, joita viimeisten 10 vuoden aikana on löydetty Mekongin alueelta, kertoo brittilehti Times Online.
Mekog on yksi maailman suurimmista joista. Vähän tutkittu "Suur-Mekongin" alue ulottuu Kambodžaan, Kiinaan, Laosiin, Thaimaahan, Burmaan ja Vietnamiin. Maailman luonnonsäätiö WWF:n tänään ilmestyvän raportin mukaan Suur-Mekongin alueelta on vuosina 1997-2007 löytynyt muun muassa yli 500 kasvilajia, 15 nisäkäslajia, 89 sammakkolajia, lähes 300 kalalajia ja 46 liskolajia.
Laosista, Thaimaasta ja Kiinasta löydetyistä 88 hämähäkkilajista tutkijat ihastelevat eniten jättimäistä lajia, joka on latinankieliseltä nimeltään heteropoda maxima. Se kuuluu jahtihämähäkkeihin ja voi olla jopa 30 senttimetriä pitkä jalan kärjestä toiseen mitattuna. Jahtihämähäkit ovat maailmassa melko laajalle levinneitä, mutta suurikokoisinta lajia tavataan vain Laosissa.
Laosista puolestaan löytyi rottalaji, laonastes aenigmamus, jonka on luultu kuolleen sukupuuttoon 11 miljoonaa vuotta sitten. Tutkijat ovat olleet täysin tietämättömiä lajista, mutta laosilaiset tuntevat sen paikallisena herkkuruokana.
Yksi oudoimmista löydöistä oli Timesin mukaan kirkkaan pinkki tuhatjalkainen, desmoxytes purpurosea. Lajin puolustusmekanismina ovat syanidia tuottavat rauhaset. Kirkas väri varoittaa saalistajia myrkystä.
Kommentit
Oppiikohan ihminen koskaan, että hän on vain yksi osa luontoa?
[orig. sunnuntai, joulukuu 18, 2005]
Apina lyö kivellä pähkinän syötäväksi
Lauantaina YLE:n TV1 lähetti merkittävän luonto-ohjelman kiinnostuneille ja riittävän uteliaille katsojilleen. Kiehtova Maailma dokumentissa oranki kopautti kätensä jatkeella, kivellä, pähkinän kuoren kappaleiksi saadakseen herkullisen sisuksen tyydyttämään ateriallisia mielihalujaan. Samassa kivi napsahti myös naapuriorangin otsaan aiheuttaen melkoisen kalabaliikin kahden orangin välille.
Ihminen on pitänyt itseään ainutlaatuisena ilmiönä maapallon biosfäärissä. Esitetty dokumentti haki vastausta ihmiskunnan kehitykseen ja tulevaisuuteemme. Ohjelmassa oli havaittavissa, toki ihmisen pohtimana, yhtäläisyyksiä simpanssien nykyisyydestä meidän menneisyyteen sekä enemmän tai vähemmän alitajuntaisiin tapoihimme vielä tänä päivänäkin.
Vallitseva biosfääri hakee ruokansa lähialueelta vastoin ihmisten edestakaisin kuljettelua markkinatalousehdoin. Eläinkunnan päällimmäinen tehtävä on ruokailu, loikoilu, reviiripuolustus ja itsensä monistaminen uusiksi sukupolviksi. Evoluutio, asioiden helpommaksi tekeminen ja yksinkertaisempi ruoan saanti kehitti ihmisestäkin yhteisöllisen. Ihminen kasautui jo historiassa yhteen ryöstäen ympäristönsä mahdottoman yhtälön kautta rappioon ja unohduksiin (muinaiset suurkaupungit, mm. Maya- ja Ankhor-kulttuurit).
Tänä päivänä on myös meneillään kiihtyvä kaupungistuminen niin Suomessa, muissa kehittyneissä länsivaltioissa kuin myös kehittyvissä mm. Aasian tiikeri- ja jättiläismaissa. Kiehtovassa maailmassa käsiteltiin osuvasti lukumääräisesti kasvavan ihmispopulaation ja ruoansaannin helpottamisen yhteyttä luonnon liialliseen riistoon ja lopulta eroosioon, joka imee kasvutekijät olemattomiin.
Parlamentaarisesti valvottu YLE tuottaa kansalaisille ajattelemisen aihetta, tositv-robinson-juhlapäiväseikkailujen vastineeksi, tutkittuna ihmistietona luonnosta, missä tositv on arkipäivää.
EU kiemurtelee maataloustukien kimpussa, huomaamatta sitä, että lähialuetuotanto ja elinkelpoinen maaseutu on tulevaisuutemme. Päämäärämme kulutuksen vähentämisen ohella on tasaisemmin jakautunut väestötiheys. Tulevat sukupolvet, joille jää tuottamamme ongelmat, ovat ratkaisijan roolissa. Luonnonläheinen kasvuympäristö on ymmärryksen herättäjä näkemään luonto kokonaisuutena, missä olemme vain yksi osanen.
Päämäärämme ei ole loputon työn ja ruoansaamisemme helpottaminen, samalla enenevästi fyysistä työtä tekemättöminä lihoen yli äyräidensä. Aitoa hyvinvointia ei mitata auton koolla, asumisneliöillä, Tournedous-pihveillä eikä kulutusjuhlalla, missä mittarina on vain verottajatiedot iltalehdissä.
Lauantain Kiehtovassa maailmassa nähty ihmisapinan kivellä napautus toista lajikumppania otsaan jäi tavoitteeltaan arvoitukseksi. Oliko otsaankopautus vahinko vai tarkoitus?
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net