Lauantai 1.11.2014

Ensimmäinen nollapäästöinen asuinalue nousee Suomeen

Luotu: 
26.1.2009 11:25
  • Kuva: Motiva
    Kuva
    Matalaenergiatalon rakennusta.

YIT, Fortum ja Uponor ovat yhdessä kehittäneet uudenlaisen mallin, joka mahdollistaa nollapäästöisen asumisen. Ensimmäinen alueellinen kalliolämpöhanke nousee Espooseen Nupurinkartanon pientaloalueelle.

Yhtiöiden mukaan alueen rakentaminen alkaa tänä vuonna ja sinne tulee muuttamaan noin 500-600 asukasta. Alueen lämpöpumpuissa käytetään sertifioitua vihreää sähköä, jonka ansiosta asuntojen ja käyttöveden lämmityksestä ei aiheudu lainkaan hiilidioksidipäästöjä.

Muissa Pohjoismaissa maa- ja kalliolämpöä on käytetty menestyksellisesti pitkään. Suomessa kalliolämpöratkaisut ovat tähän saakka olleet kiinteistökohtaisia, yhtiöt kertovat.

- Tekniikka on ollut olemassa jo pitkään, pääasia tässä on sosiaalinen innovaatio, kertoo hankekehityspäällikkö Matti Kuronen YIT:stä asiasta annetussa tiedotteessa.

YIT toteuttaa alueen kaikki asunnot matalaenergiataloina. Rakennettavien asuntojen mukavuusviilennys toteutetaan ympäristöystävällisesti hyödyntämällä kallioperän luontaista viileyttä.

- Ratkaisun ansiosta asuntojen lämmittämisen ja viilentämisen hiilijalanjälki on saatu minimoitua, sanoo myyntijohtaja Jussi Ojanen Fortumin lämpöliiketoiminnasta.

Uponorin sisäilmastoliiketoiminnasta vastaava johtaja Ilari Ahon mukaan tärkeintä ratkaisussa on se, että asukkaat pääsevät nauttimaan kodeissaan edullisesti ja ympäristöystävällisesti toteutetusta erinomaisesta sisäilmastosta.

Jaa artikkeli: 

Kommentit

Ilkka Luoma

[orig. lauantai, joulukuu 30, 2006]

Ei saattaisi arvata, että talo ympäriltämme, jossa asumme - voisi tuottaa lämpöä, sähköä ja energiaa enemmän, kuin se tarvitsee oman kattonsa alle. Edelleenkin nykyinen asumisemme voidaan kutistaa energiatarpeeltaan jopa vain kolmanteen osaan nykyisestä. Ihminen on ainoa eläin, joka tarvitsee extraenergiaa lämmittääkseen itseään sateelta suojassa eristettynä luonnosta.

Asunto tai omakotitalo Suomessa ovat keskimäärin elämämme suurimpia investointaja; elämme velkasuhteessa jopa 35 vuotta saavuttaaksemme omat seinät ympärillemme. Suomessa rakentaminen on kallista, asuminen on kallista ja ylläpitokin on kallista. Lämpimistä jouluista huolimatta varautumamme on tulipalopakkasiin, vaikkakin lisääntyvän kosteuden ilmasto pikemminkin homehduttaa ja mädännyttää kalleinta perusomaisuuttamme.

Aurinko, joka loi kaiken edellytyksen elolle ja meidänkin jatkumolle - osaa lämmittää talojamme bruttoenergiasaantona aina 1300 prosenttiin saakka, siis pystyen luovuttamaan ulos ja muuhun käyttöön monta kertaa enemmän energiaa, kuin mitä se itse tarvitsee [prof. Kai Wartiainen]. Aurinko on tehokas lämmitin, säteilijä ja energiapatteri. Aurinkoenergia on väkevä ilmiö ja talteenoton kehittyessä on ratkaisemassa osaltaan kyltymätöntä energiatarvettamme.

Nykyinen moderni asuintalo kuluttaa noin 130 kWh energiaa neliömetriä kohden - tämä luku on tutkijoiden mukaan helposti pienennettävissä jopa vain 40-50 kWh:iin [tekn.tri Miimu Airaksinen]. Rakentamisen totunnaiset tavat lienevät suurin syy hitaaseen muutokseen. Laboratorioissa on toteutettu uusia kokonaisuuksia olemassa olevilla osaratkaisuilla vähentäen energiatarvetta asumisessamme. Keksintöihin lisättynä säästö, terveellisemmän - siis alemman keskilämpötilan (nyt 21-23 C) säätäminen ehkäpä noin 18-20 C:een - entisestään pienentäisi energiariippuvuutta. Viileämpi elinympäristö tuottaa virkeämpiä ajatuksia ja mielenlaatua :-)

Eläinkunnassa [mihin mekin kuulumme], kaikki paitsi me, ei tarvita lisäenergiaa pesään, joiksi kotejammekin voitaisiin kutsua. Kodin, siis pesän merkitys on jatkuvuuden huolehtiminen seuraaviksi sukupolvien luojiksi. Pesä on turvapaikka, kuten kotikin, joka on asetettu lain erityissuojeluun. Suojeltu ympäristömme seininä ja lattioina on rakentunut energian tuhlaamisen kuningaskuluttajaesimerkiksi.

Vaihe, jossa ihmiskunta huomasi kiinteän kodin ominaisuuden, aloitti suunnitelmallisuuden, jota eläinkunnassa ei esiinny. Suunnitelmallisuus loi omistamisen, aidallisen reviirin ja huolen omistuksien menetyksistä. Näin ihminen aloitti "kodistansa" kehityksen, jossa energia on käymässä vähiin ja pahempana seikkana tuhoamassa ympäristömme. Eläinkunta ei hae omistusasuntoja, -pesiä, ne hakevat vain lisääntymisalustan, jossa juuri ja juuri vain pentujen avuttomuusvaihe ylitetään. "Suunnitelmallisuutta" ei ole kuin vaistojen ajama lisääntyminen ja ruoan hankinta.

Me suunnittelimme itsellemme fyysisen kodin, joka vaurastumisen, näyttöhalun ja mukavuuden tarpeen kasvaessa kuluttaa entistä enemmän. Ulkoiset tekijät ovat ylittäneet luonnon kestokyvyn; ympäristö muuttuu tekosistamme jo nyt meidän mahtamatta sille mitään - sen kehitys ja antamamme kehityssykäykset ovat karanneet käsistämme. Energian lisääntyvälle tarpeellemme ei näy loppua.

Tiedeyhteisöt ovat löytäneet ratkaisuja tähän arvokkaimpaan sijoitukseemme/ omistukseemme; ennakkoluulottomuudella ja kokonaissuunnittelulla voimme ratkaisevasti aloittaa energian säästämisen nyt - ratkaisut ovat jo olemassa. Huomisen koti on energiaa tuottava yksikkö, jolloin paikallisuus energiatuotantona syrjäyttää hiljalleen nykyistä suuruuden lain keskittymistä. Hajautetun energiantuotannon ratkaisuille on maailmanlaajuinen kysyntä. Olisiko Suomi näiden ratkaisujen osaaja?

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net

tapio_o_neva

"Eläinkunta ei hae omistusasuntoja, -pesiä, ne hakevat vain lisääntymisalustan, jossa juuri ja juuri vain pentujen avuttomuusvaihe ylitetään."

Tuollaisia kaksijalkaisia lavettejahan kävelee kaduilla avokkeina ja eronneina runsaasti ennen seuraavaa laukaisua. Avuttomuus on ulkoistettu hyvinvointiyhteiskunnalle.

Ollaan palaamassa elämän alkulähteille postmodernin irrallisuuden kautta. On väärin sanoa, etteivät eläimet suunnittele. Jotkut linnut jopa palaavat samoihin pesiinsä.

Vieras Inssi

Huuhaata koko nollapäästöhokema. Muutama idealisti saadaan ostamaa kalliilla tulevaisuuden hometaloja.

No, muutama firma saa nostettua profiiliaan tällaisella kokeilulla.

Tekstistä ei ilmene, miten asukkaiden tuottama metaani kerätään talteen.
Tokihan talteenotto rakennetaan, että päästään "nollapäästöihin"...

Matti Kuronen

Ins.MJ: neliöhinta määräytyy lopullisesti vasta asuntokauppalain mukaisessa järjestyksessä eli se julkaistaan vasta kun RS-paperit ovat valmiina. Kuitenkin, kuten lehdistötilaisuudessakin korostimme, tästä ei aiheudu rakentamis- eikä asumiskustannuksiin mitään merkittävää eroa. Jos neliöhinta kovan markkinakysynnän takia nousee niin se on tietysti eri juttu.