- Kuva: Jarkko Mikkonen / uusisuomi.fi
Asukkaiden toiminta vaikuttaa merkittävästi kotitalouksien energiankulutukseen. Eri Euroopan maissa tehtyjen tutkimusten mukaan energiankulutusta voidaan vähentää kolmanneksella luopumatta sähkölaitteista tai asunnon muista ominaisuuksista.
Adato Energian Kotitalouksien sähkönkäyttö –tutkimuksen mukaan Suomessa kotitaloussähkön säästöpotentiaali on noin 24 prosenttia. Myös lämmönkulutusta voitaisiin pienentää merkittävästi.
Kotitalouksien energiankulutus aiheuttaa tällä hetkellä yli neljänneksen kaikesta EU:n alueen energiankulutuksesta, mutta energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät informaatiokampanjat eivät toisaiseksi ole saavuttaneet merkittäviä tuloksia. Edes valveutuneet ja energiansäästöstä kiinnostuneet kotitaloudet eivät useinkaan käytännössä toteuta säästötoimenpiteitä.
Belgialaisten VITO:n (Flemish Institute for Technological Research) ja Catholic University of Louvain-la-Neuven SEREC-projekti selvitti, miten asuntojen hyödyntämätön energiansäästöpotentiaali voitaisiin saada käyttöön.
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa noin 60 kotitalouden asukkaat pitivät energiapäiväkirjaa, jonka tarkoituksena oli parantaa asukkaiden tietoisuutta energiankulutuksestaan. Päiväkirjaan merkittiin laitteiden käyttö, ikkunoiden avaukset ja sulkemiset ja muut sähkön ja lämmön kulutukseen vaikuttavat toimet. Tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet kertoivat energiapäiväkirjan pitämisen auttaneen heitä hahmottamaan omaa energiankulutustaan, mutta ainoastaan muutama kotitalous koki oppiineensa energiasäästöstä päiväkirjan avulla, vaikka sen liitteenä oli pitkä lista energiansäästöneuvoja.
Samoissa kotitalouksissa katselmoitiin myös sähkölaitteiden käyttö. Kaikki laitteet kytkettiin virtamittareihin ja niiden kulutusta seurattiin vuoden ajan. Merkittäviä säästöpotentiaaleja havaittiin kylmälaitteissa, valmiustilan virrankulutuksessa ja valaistuksessa.
Monessa kotitaloudessa oli vaihdettu kylmälaitteet tehokkaisiin A tai A+ -luokan laitteisiin, mutta vanhoista kylmälaitteista ei oltu kuitenkaan luovuttu, vaan niitä pidettiin edelleen käytössä esimerkiksi kellarikerroksessa. Vanhat kylmälaitteet kuluttivat huomattavasti energiaa, mutta koska niitä käytettiin ruuan säilytykseen vähemmän, oli niiden osuus sähkönkulutuksesta unohtunut asukkailta.
Asukkaat olivat usein jo etukäteen tietoisia siitä, että laitteet kuluttavat energiaa jonkin verran myös valmiustilassa, mutta eivät ollet ottaneet tavaksi sammuttaneet virtaa laitteista. Valmiustilan virrankulutuksen vähentämisestä kiinnostuttiin vasta, kun katselmoijat olivat tehneet mittauksiin perustuvat laskelmat säästöpotentiaaleista.
Asukkaat olivat myös tietoisia energiansäästölampuista, mutta heillä oli usein virheellisiä käsityksiä niiden toiminnasta, hinnasta, käyttöajasta tai tehokkuudesta. Myös tässä tapauksessa asuntokohtaiseen mittaustietoon perustuvia suosituksia pidettiin varteenotettavampina kuin yleisellä tasolla annettuja ohjeita.
Tutkimukseen liittyi myös puolitoistatuntinen keskustelu energiakatselmoijan kanssa. Sen aikana tehtiin asunnon energiatehokkuusraportti ja koottiin lista kyseiselle kotitaloudelle räätälöidyistä energiansäästösuosituksista. Kyky esittää asioita selkeästi ja motivoida asukkaita energiansäästöön osoittautuivat ominaisuuksiksi, joita hyvällä energiakatselmoijalla on oltava, jotta suositukset myöhemmin toteutetaan. Tutkimuksessa suositellaankin näiden näkökulmien lisäämistä energiakatselmoijien koulutukseen, joka tällä hetkellä keskittyy tekniseen osaamiseen.
Asukkaita motivoidakseen katselmoijan olisi tärkeää tunnistaa ne energiansäästön hyödyt, joita kukin kuluttaja pitää tärkeimpinä.
Ympäristöstä kiinnostuneet kotitaloudet tekevät mielellään isompiakin investointeja, kunhan niillä on merkittävä energiansäästövaikutus pitkällä tähtäimellä, kun taas muut kotitaloudet asettavat lyhyen tähtäimen taloudelliset hyödyt etusijalle. Monet kotitaloudet kaipaisivat myös tarkempaa tietoa toimenpiteiden vaikutuksesta asumisviihtyvyyteen, suosituksien toutettamisesta käytännössä ja tarvittavista investoinneista sekä rahallisesti että ajallisesti.
Myös toimenpiteen näkyvyys on tärkeää osalle kotitalouksista: talon katolle asennettava aurinkosähköjärjestelmä tuo asukkaille enemmän myönteistä näkyvyyttä kuin esimerkiksi katon eristyksen parantaminen.
Energiansäästösuositusten räätälöinti kullekin kotitaloudelle osoittautui belgialaistutkimuksessa tehokkaaksi energiansäästön kannustimeksi.
Toisaalta, vaikka tutkimuksessa mukana olleet kotitaloudet pitivät energiakatselmointeja hyödyllisinä, 95 prosenttia piti niiden tavanomaista hintaa liian korkeana. Vaikka myytäviltä ja vuokrattavilta asunnoilta vaadittavat energiatodistukset lisännevät energiakatselmusten kysyntää, voitaisiin niiden suosiota lisätä tukemalla katselmuksia teettäviä kotitalouksia.
Kommentit
Jos kerran kotitaloudet
Jos kerran kotitaloudet kuluttavat 1/4 sähköstä, niin olisko enemmän säästöjä saavutettavissa jos vakavissaan katsottaisiin, mihin se loput 3/4 menee??
Mutta ei, sehän vaatisi yrityksiltä ja julkiselta sektorilta perehtymistä ja (hui!) investointeja! Kuluttaja maksaa itsensä kipeäksi sähköstä, ruuvailee hehkulamppuja irti ja sammuttelee CD-soittimia, kun naapurissa lämpiää jalkapallokentän kokoinen peltihalli sähköllä...
Mutta mitäpä sen väliä kun teollisuus saa sähkönsä puoli-ilmaiseksi.
Energian säästö
Aloita KANNATTAVA säästö, ja unohda ne tuhlaaja naapurit, niillä on liika rahaa, siinä vika. ESIM.1) Hanki 10 tökoreikänen jatkojohto katkasialla, jossa merkkivalo, maksa noin 5-10e. Laita sen taakse tietokone kaikkine tarvikkeineen. Laita katkasia käden ulottuville. Aina kun suljet koneen, niin käännä virta pois. Mä tein näin vuonna 2000 kun mittasin mitä koneet vie sammutettuina virtaa. Mulla säästyy 60W rms tehoa. Tkone näyttö,2 printteriä modeemi, kovaäänispaketti, ja muutama muu lisuke. Kun kone on keskim. päällä 4 tuntia päivästä, säästyy vuodessa 20h x 0,06 kWh x 365 = 438 kWh. Rahassa noin 43,8 euroa. LISÄKSI koneen vikaantumiset loistaa poissaolollaan, elektroniikka kun kuluu vain kun siinä on virta päällä.
ESIM.2)Lisäsäästöä saa vaihtamalla ne paljon puhutut hehkulankalamput pienloistelamppuihin, ja jos käytät Airamin noin 6e maksavia 15 Wattisia 60 Wattisten tilalla, säästyy lampun paloaikana 12000 x 0,045kWh = 540kWh = 54 euron edestä sähköä, ja 12 lampun vaihtoa. Lisäksi kun 1 hehkulankalamppu maksaa hurjan euron säästät lamppu kustannuksissa 6 euroa, siis kokonaissäästö on 60 € tasan.
Niihin kohtaan missä tarvitaan hyvää valoa, kannattaa laittaa 22 W lamppu, korjautuu samalla valonpuute, ja säästöä syntyy näikin.
Tavallisessa kotitaloudessa on noin 12 lamppua, ja kun vaihdat ne kaikki, näkyy se jo sitten varsin selvästi sähkölaskussa.
ESIM.3) Kodinkoneita on kaikista edullisinta käyttää loppuun asti, kunnes ne vikaantuu. Sitten vasta kannattaa hankkia energia pihi malli, käytännössä halvin A/A+ luokan kone säästää eniten. JOS HATIKÖIT KONEIDEN KANSSA, MENETÄT RAHAA.
Mikäs sen mukavampaa kuin
Mikäs sen mukavampaa kuin ohjelmoida joka päivä digiboksin ym laitteen asetukset ja kellonajat kohdalleen kun on säästänyt 5 senttiä viime yönä katkaisemalla laitteesta virran.
Toimivan kylmälaitteen vaihtaminen uuteen kuolettaa kustannukset takaisin about siihen mennessä kun uusi laite hajoaa. Himmentimen kanssa toimivat energiansäästölamput maksaa 20-30 kertaa enemmän kuin tavallinen hehkulamppu. Toki kestävät pitempään, mutta kovin on tyyristä pistää 5 lamppuiseen valaisimeen 100e kiinni pelkkiin lamppuihin.
Kaikki nämä säästöt saataisiin moninkertaisena aikaiseksi mikäli kerros- ja rivitaloissa alettaisiin mittaamaan ja laskuttamaan lämpimän veden kulutusta asuntokohtaisesti. Kun suihkussa läträämisesti kolahtaa oma lasku postiluukusta, niin jo alkaa energiaa säästymään. Veden lämmittäminen kun on 100 kertaa enemmän energiaa vievää puuhaa kun hehkulampun polttaminen.
Vääristynyt kilpailu!
Subventointihan on aina toiminut NIIN hyvin, se varmasti toimii tässäkin asiassa. Valtio voi aina katsos kieltää kuluttajia käyttämästä halvempia lamppuja vaan pakottaa ostamaan uudet hienot (LUE: kalliit) säästölamput. Kuka hyötyy? No tietysti se suuri yritys joka tekee näitä lamppuja.
Ilmaston ollessa kerta niin tuhoutumassa niin miksi joka päivä paukkaa uusia bensa autoja ulos tehtaasta? Meinaavatko ne siellä EUssa, että ihmisten lamppu ongelmat auttavat?
Suuryritykset eivät halua kilpailua, mutta haluavat valtion tukia?? AYliikkeet eivät halua työttömiä, mutta eivät halua luopua eduistaan?
Valtiot haluavat pitää valtansa, mutta antavat ymmärtää välittävänsä yksilöistäkin?
Ymmärtäkää nyt edes tämä: Kun valtio tukee puutataloutta, maataloutta, Nokiaa, tuulivoimaa tai vaikkapa rakentamista, sen MAKSAA joka kerta veronmaksaja.
Sähkönkulutus
Joo, ja tuosta 1/4 osasta tilastossa lukee koti- ja maatalous. Siis kuinka paljon on todella kotitalouksien kulutuksen ja energiansäästölamppujen osuus? 0,3%. Sammuttakaa lypsykoneet ja separaattorit, niin tulee säästöä. Ei kotien TV:n ja radion valmiustila vie kuin 0,1% kulutuksesta. Miksi kaikki kuluttajat syyllistetään ihan turhaan? Teollisuus vie 75% sähköstä. Sieltähähän ne säästöt pitäisi tulla.
näperrystä vai tekoja?
Tavallisen kuluttajan pienessä elämässä voi tehdä säästöjä energian kulutuksessa, mutta vain pieniä. Teollisuudessa vähäinenkin prosessien tehokkuuden korjaaminen tuottaa huikeasti suuremmmat tulokset. Miksei EU voi keskittyä oleelliseen nappi(=hehkulamppu)kaupan sijaan?
Esimerkki: Uuden Tekniikka ja talous-lehden mukaan Paineilman tuottaminen aiheuttaa noin 10% teollisuuden energiankulutuksesta Euroopassa, mikä vastaa yli seitsemän ydinvoimalan tuotantoa. Tästä menee suuri osa hukkaan vuotavien laitteiden takia. Jos kaikki Euroopan paineilmalaitteet kunnostettaisiin, pienenisivät CO2-päästöt yhtä paljon kuin vaihtamalla 30 miljoonaa autoa hybrideksi.
Sammutetaan valot kokonaan
Euroopassa sähkön kysyntä kasvaa ja hinta nousee - sammutetaan
valot ja myydään sähkö kovaan hintaan ulos. Ei tarvitse turhaan
häiritä korvaamattomia luontoarvoja uusilla voimaloilla taikka
voimalinjoilla. Loviisasta ja Olkiluodosta voi vetää kaapelit
merenpohjaan. Inkoosta samaten.
Kyllä me täällä tullaan mainiosti toimeen ansiosidonnaisella.
Kalle Isokallion kolumni Iltalehdessä 16.9. -08: http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200809078209080_k1.shtml
"Hallituksen kannattaisi harkita, josko sittenkin olisi kansalaisten etu, että täällä olisi kohtuuhintaista sähköä saatavilla?
Vastuuntuntoinen hallitus ryhtyisi pehmeiden puhumisen sijasta rakentamaan valtion omistamaa tuotantokapasiteettia, jotta tarjonnan lisäys alentaisi hintaa. Nythän Fortum pystyy pitämään hintaa ylhäällä, kunhan muistaa olla rakentamatta lisää . . .
""...Jos kaikki loppukin fossiilisilla polttoaineilla tuotettu energia halutaan korvata sähköllä, tarvitaan Suomeen niiden kuuden uuden lisäksi vielä viisi ydinvoimalaa. Niinpä kiukuttelu siitä, tarvitaanko maahan yksi vai kaksi ydinvoimalaa, on hiekkalaatikkotason jutustelua.
"""Rehellinen keskustelu pitäisikin käydä siitä, tarvitaanko tänne yksitoista vai kaksitoista ydinvoimalaa tällä vuosisadalla. Kun ongelma on maailmanlaajuinen, niin voittava strategia olisi rakentaa ydinvoimaloita nyt, eikä vasta sitten kun kaikki muutkin älyävät kiirehtiä niitä rakentamaan.""""
Tuomas Keskiseltä vielä hurjempaa
IL: 11.9.2008 8:17
"Tapa, jolla hallitus toisensa jälkeen mukamas edistää sähköä ja öljyä korvaavien lämmitysmuotojen käyttöönottoa, on surkuhupaisa"
Lämmitellään me vaan notskilla ja paistetaan särkiä tikussa.
Sähkökulutus
Olisiko korkea aika lopettaa tällaisten huuhaa tutkimusten levittäminen ja tehdä kerrankin oikea sähköbilanssi jossa otetaan huomioon niin kulutus kuin säästötkin. Esim. korvattavan lämmityksen tarve, kustannukset ja kulut hankinnasta, etsimisestä, kuljetuksesta, uuden laitteen asentamisesta ym.
Olisi tietenkin hyvä myös sitten pitää huolta oikeiden asioiden tiedottamisesta kuluttajille, ettei käy kuten hybridimainonnassa, mistä on tullut ainoa oikea totuus ilman aitoja perusteita( vrt modernit dieselit ja VW TSI jotka pääsevät käytännössä samoihin arvoihin, ellei parempiin, kokonaisuutta tarkasteltaessa)
Työn voisi kerrankin tehdä joku osaava taho. Esim. Tekninen Korkeakoulu voisi teettää sen parina diplomityönä, niin hintakin olisi kohtuullinen. Samoin voisi ottaa huomioon edes alkeellisella tavalla ne todelliset hankinta-,pääoma- ym. kulut, mitkä syntyvät pesukoneiden, jääkaappien ym korvaamisesta ns. energiataloudellisella laitteella. Myös vanhan laitteen käyttämättä jäänyt elinikä tulisi arvioida ja laskea sen tuoma säästö.
Veikkaan, että uusi ei koskaan maksa energiataloudella panoksia takaisin, mutta ympäristövaikutuksia tulee kaiken vaihtoon liittyvän työn, tutkimisen, valintaprosessin jne. takia.
Laitteiden ja huoneiston toimiva ilmanvaihto ja muut ilmavirtaukset hoitavat ns. käytössä olevien laitteiden hukkalämmön tasaantumisen tiloissa, jolloin se korvaa lämmityksen tarvetta mitä on n. 9 kk vuodessa Suomessa.
Kysyisin kuinka monta kauppaa kukin teistä on kiertänyt esim. ennen uuden pesukoneen hankintapäätöksen tekoa autolla tms. paljonko on tullut kuljetus-, asennus, vanhan hävitys ym. kuluja ja paljonko käyttänyt aikaa ja miten monta kilometriä ajanut ennen kuin on löytänyt "sen oikean laitteen". Mikähän lienee kustannus- ja ympäristövaikutus?
Yksittäisen laitteiden mittaaminen on tietenkin mukavaa ajankulua, mutta useimmiten tarvittavan kulutustiedon saa laitteen käsikirjasta ja pystyy arvioimaan kohtuullisella teknisellä osaamisella.
Näillä tutkimuksilla on ilmiselvästi pääasiallisena tarkoituksena lisätä uusien laitteiden, komponenttien ja tuotteiden myyntiä, eikä mitään varsinaista energiansäästöä, puhumattakaan ympäristön säästämisestä.
Merkittävien korjausten yhteydessä ja kokonaan uusia laitteita hankittaessa tietenkin kannattaa miettiä energiataloutta, tehokkuutta, ympäristövaikutuksia, kokonaiskustannuksia jne.
On ala-arvoista, että media menee jatkuvasti tähän halpaan ja ohjaa ihmisiä hävittämään toimivia koneita erilaisten markkinatemppujen takia.