Sunnuntai 27.5.2012

Mystiset mehiläisten joukkokuolemat tulivat Suomeen

STT - Uusi Suomi
Luotu: 
26.6.2009 10:01
Päivitetty: 
26.6.2009 10:05
Tiede ja ympäristö

Pohjanmaalaisella mehiläistarhalla on herätty painajaiseen jo kaksi kertaa vuoden aikana. Viime syksynä mehiläiset olivat hävinneet 30 pesästä kuin tuhka tuuleen. 35 pesässä mehiläiset jäivät heikkoina talvehtimaan, mutta keväällä nekin olivat kuolleet pesän pohjalle.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Seppo Korpela yrittää parhaillaan selvittää, mikä mehiläiset tappoi.

–Samanlainen tapaus oli myös Itä-Suomessa. Siellä mehiläisiä kuoli 42 pesällistä.

Korpelan mukaan mehiläisten käyttäytyminen täsmää nosema ceranae -nimisen loisen aiheuttamiin kuolemiin. Sienikuntaan kuuluvan loisen epäillään olevan osasyyllinen esimerkiksi Yhdysvalloissa tapahtuneisiin massiivisiin mehiläiskatoihin.

–Ceranae-loisen sairastuttamat mehiläiset lentävät ulos pesästä kuolemaan. Tyypillistä on myös se, että pesät jäävät asukkaiden jäljiltä puhtaiksi. Suomessa tutumman nosema apis -loisen saastuttamien pesien mehiläiset saavat ripulin ja tauti leviää sitten jätteiden välityksellä, kuvaa Korpela.

Itäsuomalaisen tarhan mehiläisistä kerätyt näytteet osoittavat, että ne olivat noseman sairastuttamia. Vielä ei ole saatu valmiiksi tarkempaa analyysiä, joka kertoo onko kyse ollut ceranae- vai apis-tyypistä.

Tuontimehiläisten kautta kulkeutunutta ceranae-loista on löydetty suomalaispesistä 90-luvun loppupuolelta lähtien. Loisen ja joukkokuolemien välistä mahdollista yhteyttä ei ole kuitenkaan aiemmin pohjoisessa Euroopassa saatu todistettua. Esimerkiksi Espanjassa selvä kytkös on löytynyt.

–On mielenkiintoinen kysymys, miksi yleistynyt loinen saattaa aiheuttaa paikoin näin suuria joukkokuolemia. Tarvitseeko loinen monta vuotta kehittyäkseen näin tappavaksi? Äärimmäinen vaihtoehto on, että suomalaispesissä muhii aikapommi, pohtii Korpela.

Muut asiasanat: 
Mehiläiset, Mehiläistarhat, Mehiläisten joukkokuolemat, Ceranae-loinen
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Näytä kommentit (11)
Vieras

Etelä-Suomi ja Etelä-Karjala erityisesti on mehiläisten luontaisen esiintymisalueen rajoilla. Lämpiminä aikoina mehiläisiä on, koleina aikoina ne pyrkivät luonnosta häviämään.

asa

Maatiaismehiläiset eli tumma pohjoismaalainen rotu kuuluu tänne luonnostaan. Keltaisemmat, Italialaisrotuiset ovat vain päässeet syrjäyttämään alkuperäisrotua, paremman tuottonsa ja lauhkeutensa vuoksi.

arjen realisti

Kuvailin juuri pari päivää sitten kukkia ja niissä pörrääviä ötököitä. Valtaosa on kukkakärpäsiä ja kimalaisia. Eikö ne sitten muka pölytä kasveja?
Miksi mehiläisten merkitystä hehkutetaan aina niin paljon?
Minusta mehiläiset ovat sangen harvinaisia ötököitä, eikä niillä siten mitenkään voi olla kovin suurta merkitystä pölytyksessä.

asa

Mehiläiset eivät lennä monen kilometrin päähän pesästään, joten jos ei ole pesää lähellä, ei näy mehiläisiäkään.
Kimalaisia on niin vähän että eivät ne saa kovin paljoa pölytettyä. Luonnonvaraisten kukkien lisäksi on aikalailla paljon kukkia jo yhdessä rypsipellossa tai omenatarhassa - mansikkamaata unohtamatta.
Mehiläisten vaikutuksesta tietävät varsin hyvin hyönteispölytteisiä lajeja viljelevät, joilla on kokemusta viljelystään ilman lähistöllä olevia mehiläisiä ja mehiläisten asustaessa viljelysten vieressä.
Kokeilemalla se selviää.