Tutkimuksessa tarkasteltiin lähiössä asuvia, raskauden loppuvaiheella olevia newyorkilaisnaisia, jotka pitivät ilmanlaatua arvioivia mittareita 48 tunnin ajan.
Naiset altistuivat tyypillisimmille moottoriajoneuvoista lähteville päästöille.
Lapsille tehtiin älykkyystesti heidän ollessaan viisivuotiaita. Tulokset osoittivat, että sikiövaiheessa eniten ilmansaasteille altistuneilla lapsilla oli neljästä viiteen pistettä alhaisempi älykkyysosamäärä kuin muilla lapsilla.
Tutkimuksen johtajan Frederica Pereran mukaan piste-ero on tarpeeksi suuri, jotta se vaikuttaa lapsen oppimiskykyyn koulussa.
Tutkijat ottivat huomioon myös muut tulokseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät, kuten passiivisen tupakoinnin, saasteille altistumisen syntymän jälkeen sekä kotiympäristön virikkeet.
Tulokset kuitenkin osoittavat yhteyden sikiövaiheen saastemäärän ja älykkyyden välillä. Pereran tutkimusryhmä on aiemmin tutkinut vastasyntyneiden pienemmän päänympäryksen ja syntymäpainon sekä epämuodostumien yhteyttä sikiövaiheessa koetulle saastemäärälle.
Tutkimuksesta kertoo uutistoimisto AP.

| 05:02 | Armeijan säästölista julki — YLE Uutiset |
| 05:01 | HS: Nokia vähentää yli tuhat työntekijää Salossa — MTV3 Talous |
| 04:49 | Nokian salolaiset työntekijät kuulevat tulevasta — YLE Uutiset |
| 04:04 | Argentiina valittaa YK:lle Britannian toimista Falklandinsaarilla — MTV3 Ulkomaat |
| 03:41 | Kreikan neuvotteluja tarkoitus jatkaa tänään — YLE Ulkomaat |
| 03:41 | Kreikan neuvotteluja tarkoitus jatkaa tänään — YLE Uutiset |
Sähköinen uutiskirjeemme ilmestyy 12 kertaa viikossa ja sisältää tiiviin paketin päivän uutisia ja puheenaiheita.
Olipa huonosti otsikoitu.
Olipa huonosti otsikoitu. Keskustassa asuessa altistuu varmasti enemmän saasteille, kuin suomalaisessa, metsän keskellä olevassa lähiössä. Toisaalta maalla asuminenkaan ei ole terveellistä, jos käy kaupungissa töissä ja hengittää moottoritiellä edellä ajavien pakokaasuja.
Tutkimus tulokseen
Tutkimus tulokseen vaikuttanee myös se että saasteisimmilla alueilla joissa liikenne on vilkasta asunee köyhempiä ihmisiä. Koska saasteiset ja meluiset paikat ovat ilmeisesti halvempia asua. Joten jo valmiiksi tyhmät ihmiset sijoittuvat työelämässä huonommin ja joutuvat elämään saastuneemmissa paikoissa.
Joten pitäisin älykkyyteen vaikuttavana tekijänä kumminkin geeniperimää.
mätäkuun juttu
"Tulokset osoittavat, että jo esikaupunkialueen ilmansaasteet voivat aiheuttaa vaurioita sikiön aivoihin."
Entäs sitten itse kaupunkialueen? Mitenkä lie ihmiskunnan nyt käynyt, kun valtaosa ihmisistä asuu kaupungeissa. Todellisuudessa uutinen on tyypillinen nk mätäkuun juttu.
Testaus vai "testaus"?
Älykkyyttä ei kuulemma voi mitata. Vai voiko?
Viime syksynä käytiin debattia älykkyyden mittaamisesta ja tultiin tulokseen, että sitä ei voi tehdä ja vaikka voisikin se ei kerro mitään. Ei ainakaan, jos on tarkoitus mitata eri rotujen (joita ei siis ole) välisiä älykkyyseroja.
Tosin Äo-mittaukset suomalaisten ja ruotsalaisten välillä hyväksyttiin mediassa uutisoinnin arvoiseksi.
Ehkä tässäkin tapauksessa ko. mittaus voidaan hyväksyä päteväksi. Ainoastaan silloin, kun mitataan eroja eriväristen ja näköisten ihmisryhmien välillä, testi ei täytä mitään tieteen edellytyksiä.
Hassua, mutta sellainen on maailma nykyään.
Vanhasen testit
Vanhasen testit ovat sellaiset, että vain periferiaprosessorit poikineen ovat viisaita samoin kuin muut maalaiset.
Vanhasen testit
Vanhasen testit ovat sellaiset, että vain periferiaprosessorit poikineen ovat viisaita samoin kuin muut maalaiset.
Otettiinko vanhempien
Otettiinko vanhempien älykkyys huomioon? Siinä moottoriteiden risteyksessä ei ehkä asu kaikkein älykkäimmät ihmiset.