Perjantai 19.12.2014

Suomi sai oman nimikkovuonon Tulimaahan

Jaa artikkeli:
Luotu: 
28.8.2009 15:38
  • Kuva: Tahvo Hirvonen
    Kuva
    Kuvausryhmän jäsenet olivat 75 vuoteen ensimmäiset suomalaiset, jotka vuonoilla kävivät.

Faktakulma

Väinö Auer

Väinö Auer (1895 - 1981) oli suomalainen maantieteilijä ja geologi, jonka Argentiinan Tulimaassa ja Patagoniassa tekemät tutkimukset olivat aikoinaan uraauurtavia.

Auer tutki erityisesti turvesoita ja sitä, miten ne ovat jääkausien jälkeen muodostuneet pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla. Tulimaan typografiaa, kasvillisuutta, eläimistöä ja geologiaa Auer tutki 1928-1929.

Toisen maailmansodan jälkeen hän toimi seitsemän vuotta Argentiinassa Peronin hallituksen neuvonantajana. Auer toimi myös Tietellisen Itä-Karjala-seuran puheenjohtajana.

Väinö Auerin matkakirja Tulimaata tutkimassa käännetään espanjaksi. Espanjaksi ja englanniksi käännetään myös Pentti ja Antero Alhosen kirjoittama elämänkertateos Vaakavarren ratsastaja –tutkimusmatkailija Väinö Auerin elämä.

Löytöretkeilijä, suogeologi Väinö Auerin vuonna 1929 johtaman retkikunnan löytämät ja suomalaisin nimin ristityt vuonot ovat vihdoin saaneet Chilen viranomaisten hyväksynnän.

Magallanesin alueella Etelä-Chilessä sijaitsevat vuonot merkitään karttoihin tästä lähtien nimillä Fjordo Finlandia ja Fjordo Auer.

Pitkään epäselvänä ollut suomalaisen löytöretkeilyn saavutus sai nyt virallisen vahvistuksen. Tapahtumat käynnisti Mikko Pielan vuonna 2005 valmistunut Väinö Auer 1895-1981 –dokumenttielokuva.

- Kuvausryhmän laivuri ja sittemmin Chilen matkailunedistämisviraston SERNATURIN edustaja Christian Miranda Kirk kiinnostui aiheesta ja ryhtyi viemään asiaa etenpääin Chilen viranomaisille, Mikko Piela kertoo.

Tulimaan soita alun perin tutkimaan mennyt Auer löysi matkoillaan myös jäätiköitä, joille hän ehdotti perisuomalaisia nimiä kuten Runeberg, Kivi ja Relander. Näitäkään ei hyväksytty karttoihin.

Syitä miksi Auerin löydöt unohtuivat niin pitkäksi ajaksi voi vaan arvailla.

- Eräs legenda on, että paperit jäivät pyörimään paikalliseen kuvernöörin pöydälle, kertoo Piela.

Piela kertoo ymmärtävänsä, miksi kukaan ei Aueria ennen ollut vaikeakulkuisia alueita löytänyt. Kuvausryhmän jäsenet olivat 75 vuoteen ensimmäiset suomalaiset, jotka vuonoilla kävivät.

- Auer oli aikaansa edellä oleva tiedemies. Hän varoitti jo tuolloin ihmisiä ekokatastrofeista ja ennakoi ilmaston ääriytymisilmiöitä.

Vuonna 2010 Chilessä järjestetään useita Auer-tapahtumia, jotka huipentuvat Fjordo Finlandialla pidettävään viralliseen vuonojen nimittämistilaisuuteen.

Kirkin mukaan alueelle voitaisiin kehittää Auerin työn ympärille myös erilaista matkailullista toimintaa. Ruta Auer voisi olla samantapainen tutkimusmatkailijan jalanjälkiä seuraileva elämysmatka kuin jo olemassa oleva Charles Darwinin mukaan nimetty Ruta Darwin.

- Olen sitä mieltä, että luonnossa ei ole nimilappuja, mutta onhan se vähän huvittavaa, että saimme ”siirtomaat” takaisin, Mikko Piela sanoo.

Faktakulma

Väinö Auer

Väinö Auer (1895 - 1981) oli suomalainen maantieteilijä ja geologi, jonka Argentiinan Tulimaassa ja Patagoniassa tekemät tutkimukset olivat aikoinaan uraauurtavia.

Auer tutki erityisesti turvesoita ja sitä, miten ne ovat jääkausien jälkeen muodostuneet pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla. Tulimaan typografiaa, kasvillisuutta, eläimistöä ja geologiaa Auer tutki 1928-1929.

Toisen maailmansodan jälkeen hän toimi seitsemän vuotta Argentiinassa Peronin hallituksen neuvonantajana. Auer toimi myös Tietellisen Itä-Karjala-seuran puheenjohtajana.

Väinö Auerin matkakirja Tulimaata tutkimassa käännetään espanjaksi. Espanjaksi ja englanniksi käännetään myös Pentti ja Antero Alhosen kirjoittama elämänkertateos Vaakavarren ratsastaja –tutkimusmatkailija Väinö Auerin elämä.

Paikat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

T.O.

Tarkennus:

Kuvausryhmä ei ollut ensimmäinen suomalaisryhmä vuonoilla 75 vuoteen, kuten juttu väittää. Purjehtija-seikkailija Pertti Duncker kävi yhdessä Mani Suannon kanssa näillä vuonoilla Merivuokko-veneellään maailmanympärimatkansa aikana, joka ajoittui vuosille 1990-1996. Duncker kirjoittaa vuonoista pitkät pätkät kirjassaan Merivuokko Antarktiksella.