Tyrmäävä paljastus biopusseista

Meidän pomo ainakin käyttää Hesaria kaiken biojätteen kääreenä, ja hyvin toimii. JOku voisi sanoa, että se on Hesarin aina hyvätarkoitus tai kaikki siinä paketissa on paskaa. Luen kuitenkin monia lehtiä, kuten sivistyneen nähdäkseni pitääkin lukea.

Hyvä keskustelunavaus tuotteiden ja tavaroiden koko elinkaaren vaikutuksista ympäristöön.

Periaattessa öljy pitäisi kaikki jalostaa muovituotteiksi. Sillä tavalla öljy voidaan haudata takaisin maahan kaatopaikoille pois ilmakehää rasittamasta. Muovihan ei maadu, joten siellä ovat ja pysyvät. Sekajätteen joukosta niitä tuskin kukaan rupeaa edes kierrätysmielessä kaivelemaan.

Tyynellä merellä seilaa Pohjois-Amerikan laajuinen muovivellilautta, joka on syntynyt mereen ajelehtineesta muovijätteestä. Evoluution pitäisi enää jalostaa kalat siihen malliin, että ne pystyvät sulattamaan sen muovin. Aika monen kotieläimenkin (lehmät, vuohet...) ruokavalioon maailmalla näyttävät kuuluvan muovipussit, joten sama juttu.

Ja me täällä kaikkien ravintoketjujen huipulla jotenkin kuvittelemme, että ei se meitä haittaa... Eipä niin - vielä.

Hah, siitäpä biointoilijoille vähän jäitä hattuun kun vuosia(?) on pelastettu maapalloa ja pieleenhän se sitten menikin. Taitavatpa takavuosina PK-seudulla kerätyt lasitkin olla kaatopaikalla kasassaan hyötykäytön sijaan.

Eiköhän tuo sekajäte siis ole vieläkin ihan riittävän hyvä tapa jätteiden jatkokäsittelyyn.

Kaikenlaisiin luonnon kannalta "loistaviin" uusiin asioihin ei tulisi missään tapauksessa syöksyä suinpäin asioita ensin perusteellisesti tutkimatta. Vanha sanontakin sanoo, että asioilla on aina(kin) kaksi puolta.
Kun alan asiantuntija tuo esiin "hienon" uuden asian negatiivisia puolia, on tyrmäys varma. Ja maallikoiden taholta!
Jokunen esimerkki hyvää tarkoittaneista, mutta huonoiksi osoittautuneista olkoon tämän "luontoystävällisen" muovipussin lisäksi vaikkapa zeoliitit pesuaineissa, energiansäästölamput, dieselautot, lasin kierrätys, biojätteen mädätys ja junan käyttö. Kaikissa suuria mantroja takana.

>"Erityisen ongelmallista biopusseissa ilmaston kannalta on Mattilan mukaan se, että ehtyviä öljyvaroja haaskataan kertakäyttötuotteeseen."

Entä se paperipussi? Eikö se ole kertakäyttötuote ja hajotessaan vapauta sen hiilen mikä siihen on puun kasvaessa sitoutunut?

Jos se hiilen sitominen sinällään olisi ratkaisu johonkin (lämpeneminen), niin sitten vaan muovikasseja: muovikassista se hiili ei vapaudu.

Mitä tulee ehtyvään öljyyn, ei kannattaisi paasata niin hirvittävästi: öljy ei todennäköisesti "ehdy" koskaan.

Miksi? Koska maapaloon sisus on loputtomassa palamisprosessissa, jossa syntyy loputtomasti öljyn raaka-aineita häkää, hiilidioksidia ja metaania (Dmitri Mendeleev/fischer&tropsch).

Metaani Maan uumenissa ei todellakaan ole "fossisilinen" alkuperältään. Sitä kun on mm. lähes kaikilla aurinkokuntamme kuilla valtavat määrät ja me kaikki tiedämme sen, että kuiden lämpötilat eivät mahdollista yhteyttämistä.

Tämä tuplahintaisten "bio"pussien myynti hyvää tarkoittaville idiooteille on vain yksi sadoista tavoista, joilla meitä höynäytetään tässä sopassa.

"Ympäristöystävällisin valinta on siis paperipussi, joka on paras myös kompostointiprosessin kannalta."

Ympäristöystävällisin valinta lienee kuitenkin esim. selkäreppu tai kangaskassi.

Eikä yllätä uutinen muutenkaan, moni bio-, eko-, reilu- ja luomualkuinen tuote kaipaisi toden teolla kriittistä tarkastelua riippumattoman tahon toimesta.

Biopussia ei pidä käyttää myöskään paljaan elintarvikkeen säilytyksessä, esimerkiksi kalakassina.

Ottaisivat Koljatit ja Lilliputit oppia Ruotsista ja Tanskasta ja lopettaisivat tämän hörhöilyn maisemointimullan tuotannossa. Ai niin, toiveunta, pitäisi saavuttaa ensin länsimaisten demokratioiden taso, vrt vanhusten hoito, Halla-Aho episodi, kuluttajavirasto jne. valtakunnanoikeus voitaisiin alueellistaa vaikkapa etelä Afganistaniin ja soveltaa shariaa maan tavalla, saattaisi nopeuttaa prosesseja hallinnossa.

Nykyaikainen jätteiden poltto on kokonaisuutena ympäristöystävällisin ja taloudellisesti tehokkain jätteidenkäsittelymenetelmä.
Esimerkiksi Tukholman kantakaupungissa tämä ymmärrettiin jo muuutama vuosikymmen sitten.
Uhkaako ehkä Suomea multapula?
Eräät poliittiset tahot ansaitsisivat huuhaa-kunniattomuuskirjan maan jätehuollon ja siihen liittyvän lainsäädännön ajamisesta harhaan.

Ei muuta kuin sinkkinen laskiampari käyttöön ja biojätteet siihen. Tyhjennystarpeen kertoo haju ja sitten vaan ämpärin sisältö puuhaketta sisältävään biojäteastiaan pihanperälle.

Vakavasti puhuen, kierrättäminen on kaikessa muodossa epäkiitollista hommaa. Vaikka kuinka luulet toimivasi oikein, niin eikö vaan paljastu joku juttu joka saa toimintasi näyttämään idiootin hommalta.

Eli onko vaan parempi, että ummistan silmäni koko ongelmalta ja tungen kaikki roskat samaan laatikkoon. Sillä kierrätys aiheuttaa kaatopaikalla kuitenkin ympäristöongelman, tein mitä tahansa.

Kun raha kirstuun kilahtaa niin sielu taivaaseen vilahtaa.

Pelko ja syyllisyydentunto, kaksi ikiaikaisen vanhaa ja tehokasta tapaa ihmisten kyykyttämiseen ja rahan tekemiseen. Ennen homman hallitsi uskonto, nykyään uskonnon elintilan itselleen vallannut punavihreys.

Usko alkaa loppumaan, että voiko mihinkään enää luottaa. Mitä tapahtui urbaanille huhulle, ettei pääkaupunkiseudun biojätteitä loppukädessä edes käsitellä erikseen vaan että nekin päätyisivät samalle kaatopaikalle? Tutkivan journalismin paikka?

Import av avfall minskar utsläppen
Utsläppen av växthusgaser till följd av importen av avfall till svenska fjärrvärmeanläggningar minskade år 2007. Minskningen motsvarar utsläppen från 300 000 svenskars bilresor under ett år, eller 2,5 procent av den totala utsläppsminskningen som regeringen har satt som mål fram till år 2020. Det visar en ny rapport från Avfall Sverige och Svensk Fjärrvärme

http://www.avfallsverige.se/m4n

Jenkkisivustoilla kyllä hienoja tarjouksia - ilmaiseksi ruokaa ja rahaa. Täällä Hassilassa jätteetkin hoidetaan ryssäksi.

Onhan se hyvä, että paperinvalmistuksesta on nyt tullut ympäristöystävällistä.

Jätteet pitää polttaa energiaksi ja lopettaa tämä pelleily ja näpertely.

Niin voihan niitä pusseja käyttää kuitenkin esim kotikompostorissa, jossa ne maatuvat ainakin nopeammin kuin paperiset. Muoviset pussit eivät päästä nesteitä läpi ja eivät hajoa käteen, jos nestettä on joutunut pussin sisään.

Kerrostalojen jopa 240 litraiset biojätepussit ovat siis vain KALLISTA TURHUUTTA.

Asumme neljän talouden rivarissa, jossa kaikki on sekajätettä ja laitetaan isoihin jäteastioihin. Kaupan muovikasseisseista on keskusteltu iäisyys. En haluaisi ostaa niitä, koska ne tulevat kalliiksi ja ovat epäekologisia. Jätteitä ei kuitenkaan ymmärtääkseni saa kaataa laskiämpäristä sellaisenaan isoon jäteastiaan vaan ne on paketoitava. Kaupan jätepussirullat ovat niin höttöistä tavaraa, ettei meidän huushollin roskia voi niihin laittaa. Ostan siis aina vaan kaupan muovikasseja, varmaankin luokkaa 10 - 15 kpl/vi.

Helpointa, halvinta ja ekologisinta minusta olisi, jos voisi käyttää laskiämpäriä suoraan jäteastiaan kaikkeen ei-kierrätettävään materiaaliin. Jäteastioiden sisällys poltettaisin energiaksi. Kauppakasseja kyllä löytyy meiltäkin.

Eivät ole kuluttajaviraston tutkijatyttelit tainneet oikein kunnolla perehtyä aiheeseensa. Tavallinen paperi ei nimittäin sovellu kassimateriaaliksi vaan paperikassit tehdään voimaakkasti lisäaineistetusta paperista. Lisäaineilla koitetaan parantaa kosteudenkestoa, repeytymisherkkyyttä jne.

Lisäksi paperikassit vaativat esim. muovikasseihin verrattuna moninkertaisen määrän painoväriä ja käytetyt aineetkin ovat yleensä stydimpiä.

No, sinänsähän asialla ei kait ole suurta väliä, koska tuo kompostimulta päätynee ainoastaan virherrakentamiseen. On kuitenkin aika arveluttavaa väittää, että paperikassi olisi jotenkin ympäristöystävällinen.

Myös sanomalehtien käyttökehoitus ihmetyttää - en tosin tiedä käytetäänkö Suomessa jo yksinomaan biohajoavia musteita, mutta ainakin kierrätyspaperin siistausjätettä pidetään ongelmajätteenä (poly)aromaattisten hiilivetyjen ja raskasmetallien vuoksi.

Taas on suuri häly tyhjästä. Biopussien käytöllä ei ole suurtakaan merkitystä suuntaan tai toiseen, niin pienen osuuden ne muodostavat kokonaisjätemäärästä.

Onko kukaan verrannut materiaalimäärää ohuessa muovipussissa ja vaikka monikerroksisessa paperikääreessä? Väittäisin, että on ekologisempaa käyttää x grammaa ehkä vähän haitallisempaa biohajoavaa muovia kuin 10x grammaa sanomalehtipaperia, jonka senkin valmistamiseen on käytetty luonnonvaroja.

Kertoisiko joku asiantuntija, miten sitten kannattaa tehdä?
Voiko bioroskikseen vain kipata maatuvat matskut vai? Kun siinä lukee että "pakkaa paperiin".

Esimerkiksi biokaasulaitoksissa kerrotaan erityisesti bioskapussien aiheuttavan tukkeumia kuljettimilla. Kyllä tuo hesari tai paperipussi on kaikkein paras ratkaisu biojätteen siirtämiseksi roskikseen, jos ei itse kompostoi kompostorissa.