Aurinkokännykällä dramaattiset vaikutukset?

Ugandalainen hanslankari Jackson Mawa pitää uutta matkapuhelintaan loistavana keksintönä. Musta kännykkä on muutoin tavallisen näköinen, mutta juju on selkäpuolella, jota koristaa raidallinen aurinkopaneeli.

–Työskentelen yrittäjänä, ja monesti aiemmin asiakkaani eivät onnistuneet tavoittamaan minua. Puhelin oli kiinni, koska en ollut saanut ladatuksi akkua. Sellaisia ongelmia ei ole enää sen jälkeen ollut kun hankin tämän, Mawa kehuu.

Teknisiin vempaimiin tottuneelle länsimaalaiselle uudistus ei ehkä kuulosta kovin huimalta, mutta sen vaikutus voi olla dramaattinen. Matkapuhelimet ovat tehneet maihinnousua kehitysmaihin jo vuosia, mutta niiden leviämistä on haitannut sähköverkkojen vajavaisuus. Arviolta 1,6 miljardia ihmistä on täysin sähkön ulottumattomissa, ja miljardi joutuu tulemaan Mawan tapaan toimeen ilman sähköä valtaosan päivästä.

Ihmisten on pitänyt marssia jopa kilometrikaupalla lähimpään kylään lataamaan puhelintaan – kovaan hintaan, tietysti. Ja reissu voi pahimmillaan viedä koko työpäivän. Aurinkopuhelin taas toimii tunnin paisteella jopa 12 tuntia.

–Nykyisin viljelijät seuraavat markkinoita matkapuhelimillaan, joten välikädet eivät pysty hyväksikäyttämään heitä. Näin tapahtuu jo Ugandassa, näin tapahtuu Bangladeshissa ja myös Intiassa, kertoo taloustieteen professori Abdul Bayes bangladeshilaisesta Jahangirnagarin yliopistosta.

Bayes laskee, että kymmenen prosentin kasvu matkapuhelinten käytössä nostaa kehitysmaassa bruttokansantuotetta jopa 1–2 prosenttiyksikköä.

Talousseikat kiinnostavat myös globaaleja puhelinjättejä, jotka seuraavat tiiviisti kehitysmaiden markkinoiden kasvua. Maailmassa on tätä nykyä noin kolme miljardia kännykänkäyttäjää ja seuraavasta miljardista valtaosan arvellaan asuvan kehitysmaiden maaseudulla.

Aurinkopuhelimia valmistavat muun muassa Nokia, Sharp, Samsung ja ZTE.