Työelämäprofessori, ekonomisti ja talousvaikuttaja Vesa Vihriälä ruotii Sanna Marinin (sd) hallituksen talouspolitiikkaa ja kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että hallitusohjelmassa korostetaan päätösten perustamista tutkittuun tietoon.

”Periaatteen viemisessä käytäntöön on kuitenkin paljon tehtävää, sekä isompaa että pienempää. Tiedon puutteelliseen hyödyntämiseen voidaan hyvästä pyrkimyksestä huolimatta ajautua monesta syystä. Näitä vaaroja on nähtävissä myös Rinteen/Marinin hallituksen asialistan toteuttamisessa”, Antti Rinteen vetämiin hallitusneuvotteluihin keskustan edustajana osallistunut Vihriälä kirjoittaa blogissaan.

Yksi ilmeinen riski on Vihriälän mukaan tiukka aikataulu. Jotta hallitus ehtisi panna keskeiset politiikkatoimensa käytäntöön niin, että vaikutuksia syntyy tavoitellulla tavalla jo hallituskaudella, tärkeimmät päätökset pitäisi hänen mukaansa pystyä tekemään kuluvan vuoden aikana.

”Tämä koskee erityisesti työllisyyspolitiikkaa. Monien muiden uudistusten vaikutukset toki realisoituvat parhaimmillaankin vasta myöhemmin, mutta niidenkin osalta kuluva vuosi on tärkeä, jos mielitään saada toimet liikkeelle kuluvalla vaalikaudella. Tämä koskee esimerkiksi Sote-uudistusta, koulutuksen laajentamista, liikenneinfran kehittämistä ja ilmastopolitiikkaa”, hän sanoo.

Vihriälä huomauttaa, että toinen ikuisuusongelma on se, että poliittisten mieltymysten ja aiemmin otettujen kantojen vastaista tietoa ei haluta ottaa päätöksenteossa huomioon.

Hän nostaa esiin myös Talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreen raportin, joka on varsin kriittinen hallituksen talouspolitiikan suhteen. Raportti toteaa monien muiden asioiden ohella mm., että hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatii suuria ja kohdennettuja toimia ja että politiikan vaikutusta arvioitaessa on otettava huomioon kaikki toimet, ml. sellaiset, jotka heikentävät työllisyyttä.

Lue lisää:

”On positiivista, että sekä pääministeri että valtiovarainministeri pitivät välittömissä kommenteissaan raporttia tärkeänä ja vakavasti otettavana. Kysymys kuitenkin kuuluu, otetaanko viesti vakavasti myös käytännössä. Hallituksen työllisyysiltakoulusta julkisuuteen kerrotut tiedot eivät viittaa siihen, että vaikutusarviointien kohteeksi olisi täsmennetty ”suuria ja kohdennettuja” toimia ja että vaikutusarvioita tehtäisiin kattavasti ja parhaan mahdollisen asiantuntemuksen voimin”, Vihriälä kommentoi.

Epäilyksiä herättää hänen mukaansa hallituspuolueiden piirissä käyty keskustelu siitä, onko valtiovarainministeriö sopiva tekemään arvion eri toimien vaikuttavuudesta.

”Mitenkään väheksymättä muiden ministeriöiden substanssiasiantuntemusta kokemuksen valossa on mielestäni selvää, että ministeriöiden paras vaikutusarviointiosaaminen on valtiovarainministeriössä”, hän sanoo.

Samaan asiaan kiinnitti aikaisemmin tällä viikolla huomiota tutkija Jukka Tarkka, joka aavistelee jo koko hallituksen kaatumista.

Lue lisää:

Vihriälä huomauttaa, että ”hieman pidemmän sihdin ongelma” on, että epävarmojen asioiden selvittämisessä periaatteessa hyödyllistä kokeilutoimintaa ei toteuteta tavalla, joka mahdollistaisi luotettavan päättelyn toimien vaikutuksista.

”Nyt viritteillä oleva työllisyystoimien kuntakokeilu näyttää kärsivän samasta vaivasta. Kokemuksista ei – hämmästyttävää kyllä – näytetä opitun paljoakaan.”

Lue myös:

Vihriälä sanoo, että kun hallitus korostaa tietopohjaista päätöksentekoa poikkeuksellisen vahvasti, sillä on erityinen velvollisuus pyrkiä muuttamaan periaate käytännöksi tällaisissakin asioissa.

”Ja osa ongelmista on kaiken järjen mukaan helposti ratkaistavia. Näiden ei pidä antaa jäädä isompien asioiden jalkoihin”, hän toteaa.

Pääministeri Sanna Marin kommentoi Suomen luottoluokittaja Fitchiltä ja Talouspolitiikan arviointineuvostolta saamaa arvostelua MTV:n Uutisextrassa lauantaina.

”Uskon vahvasti siihen politiikkaan ja linjaan, jonka hallitus on Säätytalolla ottanut ja neuvotellut, ja tällä tiellä ja polulla me olemme. Ei pidä lähteä heiluttamaan sitä suuntaa ja politiikkaa uutisotsikoiden varassa”, hän sanoi.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ihmettelee tätä lausuntoa.

”Kiinnostavaa nähdä, miten tietopohjaista päätöksentekoa painottava hallitus suhtautuu tutkijoiden kritiikkiin talouspolitiikasta. Tässä haastattelussa korostuu uskopuhe, joka muodostaa jännitteen tietoon vetoavan puheen kanssa. Usko ei korvaa tietoa”, hän kommentoi Twitterissä.

”Jos talouspoliittinen tieto on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, sitoutuminen tietopohjaiseen päätöksentekoon ei ole kovin uskottavaa. Muuten näyttää siltä, että tieto kelpaa vain silloin kun se on ideologisten intressien mukaista. Se ei ole tietopohjaista päätöksentekoa”, Vuorelma jatkaa tviitistään syntyneessä keskustelussa.

Lue myös:

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo vastaa Vuorelmalle, että linjan yhtäkkinen muuttaminen olisi vastuutonta.

”Valtaosa ekonomisteista piti hallituksen lievästi elvyttävää finanssipolitiikkaa oikeana virityksenä. Suhdanne on elänyt odotetunlaisesti, joten olisi vastuutonta muuttaa yhtäkkiä linjaa ja tuhota siten hallituksen pitkäjänteiset rakenneuudistukset. Hyvinvointivaltiota ei olisi koskaan rakennettu jos ei olisi alettu sijoittaa ihmisiin ja tulevaisuuteen. Talouspolitiikka on myös osa demokratiaa, jossa on vaihtoehtoja.”