Lauantai 25.11.2017

Erilaiset kuulantyöntäjät

Luotu: 
14.7.2008 12:31
Ma, 07/14/2008 - 12:38 -- admin
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    EM-kisoissa 1934 hopeaa työntänyt Risto Kuntsi oli 1930-luvun huippu-urheijaksi harvinainen ylemmän keskiluokan kasvatti.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Kuulan Kotkan kisoissa 1935 voittanut Sulo Bärlund oli juuri eronnut TUL:stä. Berliinin olympialaisissa hän työnsi hopeaa.

Uuden Suomen kaksi kuvaa yleisurheilun SM-kilpailuista Kotkassa 10.8.1935 kertovat paljon myös ajan yhteiskunnasta. Kuulantyöntäjistä maineikkaampi, Sulo Bärlund, oli työläisurheilija, joka oli juuri siirtynyt TUL:stä porvariliittoon päästäkseen olympiakisoihin. Risto Kuntsi oli ajan huippu-urheilussa harvinainen oppikoulun käynyt ylemmän keskiluokan kasvatti.

Yleisurheilu oli 1930-luvun Suomessa tärkein urheilulaji. Sen rinnalle nostettiin usein hiihto, mutta sitä harrastettiin laajasti vain kolmessa pohjoismaassa. Paavo Nurmi ja muutkin yleisurheilun sankarit tunnettiin sen sijaan maailmalla, vaikkei globaaleja tv-lähetyksiä ollutkaan. Pesäpalloa pelattiin Suomen ohella vain Virossa.

Yleisurheilun mahtia kuvaa se, että lajin erikoisliiton nimenä on edelleen vain Suomen Urheiluliitto. Sitä johti 1930-luvulla nouseva poliitikko Urho Kekkonen. Punaiset seurat oli kuitenkin erotettu kansalaissodan jälkeen urheiluliikkeestä eli SVUL:stä, jolloin ne olivat perustaneet Työväen Urheiluliiton.

Liittoa vaihtamalla olympiakisoihin

Liittorajan yli voitiin sotien välisenä aikana kilpailla vain yritysten "puulaakikisoissa". Yksinoikeus olympiakisoihin osallistumiseen oli SVUL:llä.

TUL ja sen kumppaniliitot järjestivät kuitenkin omia työläisolympialaisia, joissa suomalaiset menestyivät hyvin. TUL:n urheilijoita osallistui myös Neuvostoliiton Spartakiadeihin. Neuvostourheilijoita oli myös viimeisissä työläisolympialaisissa Antverpenissä 1937.

Moni TUL:n tähti halusi kuitenkin mitellä voimiaan "oikeissa"

olympialaisissa. Porvariseurat saattoivat myös houkutella esim. edullisella työpaikalla liiton vaihtamiseen. Suuri joukko 1930-luvun urheilusankareita olikin TUL:stä loikanneita -- esimerkiksi juoksijat Volmari Isohollo ja Arvo Askola, painijat Väinö Kokkinen ja Lauri Koskela sekä nyrkkeilijä Gunnar Bärlund.

Kultamitali oli lähellä

Tyypillinen työläisurheilija oli myös US:n kuvassa kuulaa työntänyt Sulo Bärlund (1910-80). Nuori putkimies kuului Tampereen Kullervoon voittaen kolmasti perä jälkeen TUL:n mestaruuden. 1935 hän vaihtoi liittoa osallistuen ensi kerran SM-kisoihin -- tällöin vielä seurattomana. Voitto tuli. Pian hän liittyi maineikkaaseen Tampereen Pyrintöön.

Bärlundin paras vuosi oli 1936, jolloin hän voitti Berliinin olympiakisoissa hopeaa. Jossittelun mukaan kultakin olisi saattanut irrota, jollei jokin palkinnonjakoseremonia olisi katkaissut keskittymistä viimeiseen työntöön.

Saksalainen Hans Woellke voitti kahdeksalla sentillä. Jo valintakisoissa Bärlund oli työntänyt 16,23 m, joka säilyi Suomen ennätyksenä 1950-luvulle saakka.

Bärlund voitti vielä 1945 hopeaa Kalevan Kisoissa; yleisurheilun SM-kisat olivat saaneet uuden nimen vakuutusyhtiö Kalevan lahjoittaman kiertopalkinnon mukaan. Nyt mukana olivat myös TUL:n urheilijat -- mm.

keihään voittanut Oulunkylän Tähden Tapio Rautavaara. Hän ja pari muuta suomalaista voitti sittemmin lajissaan olympiakultaa, mutta Bärlund oli Arsi Harjuun saakka viimeinen kuulantyönnön olympiamitalistimme.

Kuvataiteita ja oppikoulu

Suomalaista kuulantyöntöä ennen Bärlundin liitonvaihdosta hallinneella Risto Kuntsilla oli ajan huippu-urheilijaksi harvinainen tausta. Hän oli Vaasan Höyrymyllyn johtajan poika, joka veljensä Simon kanssa harrasti taidetta; tälle harrastukselle rakentuu Kuntsin taidemuseo Vaasassa.

Pojat kävivät tietenkin oppikoulua -- kuulua Vaasan lyseota -- kun tyypillinen huippu-urheilija oli enintään kansakoulun käynyt työläinen.

Heille urheilu tarjosi myös väylän yhteiskunnalliseen ja taloudelliseenkin nousuun. Olkoon, että virallisesti kilpailtiin amatööreinä.

Herrasväkeen kuului myös Berliinissä 5000 metriä voittanut Gunnar Höckert, mutta etenkin kovaa harjoittelua vaativissa lajeissa tällainen tausta oli harvinainen. Toki koko ikäluokasta vain pieni osa kävi oppikoulua.

Vaasan Vasamaa edustaneen Risto Kuntsin (1912-64) suurin saavutus oli hopea ensimmäisissä Euroopan mestaruuskilpailuissa Torinossa 1934. Hän ylti samaan tulokseen kuin Viron Arnold Viiding, joka sai kultamitalin arpaonnella.

Bärlundin lailla Kuntsi heitti myös kiekkoa.