Maanantai 20.5.2019

Helsingin valtausta juhlittiin

Luotu: 
2.5.2008 09:51
Pe, 05/02/2008 - 10:10 -- admin
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Marsalkka Mannerheim seppeleineen valkoisen armeijan ja saksalaisten sotilaiden hautamuistomerkillä Vanhan kirkon puistossa.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Marsalkka Mannerheim ja kreivi Rüdiger von der Goltz Helsingin valtauksen 20-vuotismuistojuhlan seppeltenlaskutilaisuudessa Vanhan kirkon puistossa.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Helsingin valtauksen 20-vuotismuistojuhlan paraati Suurtorilla.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Monilukuinen yleisö ottamassa vastaan saksalaista kreivi Rüdiger von der Goltzia satamassa. Von der Goltz saapuu vuoden 1918 Helsingin valtauksen muistojuhlaan.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Ilmatarta tervehtii satamassa runsaslukuinen yleisö ja liehuvat hakaristiliput.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Kreivi Rüdiger von der Goltz komensi 1918 saksalaista apuretkikuntaa eli Itämeren divisioonaa, joka osallistui Helsingin valtaukseen.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Von der Goltz ja vara-amiraali Hugo Meurer tarkastavat Helsingin suojeluskunnan kunniakomppanian satamassa, vasemmalla sotaväen päällikkö kenraali Hugo Österman.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Kukitettu knallihattuinen sotakreivi keskustelee satamassa vastaanottajiensa kanssa, keskellä Lauri Malmberg, oikealla Erik Heinrichs

Tänä vuonna on keskusteltu paljon vuodesta 1918. Niin tehtiin myös 1938, joskin hieman eri sävyssä. Maassa juhlittiin vapaussodan 20-vuotismuistoa, missä Uusi Suomi oli tietenkin näyttävästi mukana. Toimituksen kuvajournalismista annettiin hienoja näytteitä ennen kuin sota ja säännöstely alkoivat sitä puristaa.

Päätapahtuma oli tietenkin 16. toukokuuta eli valkoisen armeijan voitonparaatin muistopäivänä. Tärkeä oli kuitenkin myös 14. huhtikuuta eli Helsingin valtauksen muistopäivä. Saksalaisia joukkoja täällä 1918 komentanut kenraali Rüdiger von der Goltz saapui tuolloin seurueineen Suomen pääkaupunkiin.

Laukauksia paraatin aluksi

Kreivi von der Goltz oli järjestänyt Helsingissä paraatin myös 14.4.1918. Hermannin punaiset olivat antautuneet edellisenä iltana, mutta vielä joukkojen järjestäytyessä Senaatintorille kuultiin keskustassa laukauksia. Kenraali halusi kuitenkin näyttää olevansa tilanteen herra. Vastarinnan olivat toki jo murtaneet satamaan ankkuroitujen saksalaislaivojen tykit, joilla oli moukaroitu mm. Meritullintorin tienoota.

Punaista terroria kaksi ja puoli kuukautta kokeneet helsinkiläiset riemuitsivat saksalaisten tulosta niin, että paljossa tämän tasapainottamiseksi Gustaf Mannerheim marssitti 16.5.1918 oman armeijansa läpi Helsingin. Kuitenkin myös huhtikuun paraatin muistoa juhlittiin pääkaupungissa vuosittain talvisotaan asti.

Saksalaisille 14.4.1918 hurranneet helsinkiläiset eivät paljon piitanneet siitä, että hieman aiemmin oli pitkiä punakaartisten

jonoja marssitettu Eteläsatamassa laivoihin ja niillä vankeuteen Viaporiin ja Santahaminaan. Kapinallisten katsottiin ansainneen rangaistuksen.

Valkoisten voitto innosti Eino Leinon hehkuviin teksteihin. Samaan aikaan toinen kirjailija, Maiju Lassila eli Algoth Untola, kuoli hämärällä tavalla laivamatkalla Santahaminaan.

"Kellarikaartista" 20 kaatunutta

Myös 1938 von der Goltz oli valkoisen Suomen sankari, mutta Mannerheim oli jo ykkössijalla Helsingin valtauksen komeassa muistojulkaisussakin. Saksalaisten ohella ja ehkä vähän ohitsekin teoksessa korostettiin Helsingin omaa valkokaartia, joka oli salassa muodostettu punaisen vallan aikana. 1500 kivääriä ja jopa 11 konekivääriä oli saatu ostettua hajaantuvalta Venäjän armeijalta.

"Kellarikaartin" parin päivän kaupunkitaistelut vaativat 20 suojeluskuntalaisen hengen. Heidät haudattiin Vanhan kirkon puiston sankarihautaan, samoin 86 saksalaista sotilasta. Muistomerkeillä käynti oli tietenkin keskeinen osa valtauksen merkkipäivän viettoa.

Helsingin valkokaartilaiset saattoivat ylpeillä muistakin sankariteoista. He olivat kaapanneet jäänmurtaja Tarmon ja vieneet sillä senaatin puheenjohtajan P.E. Svinhufvudin turvaan Tallinnaan. Insinööri Allan Staffansin johdolla Viaporin tykeistä oli poistettu lukot niin, etteivät ne voineet tukea punaisten taistelua.

Salainen radioasema Kulosaaressa oli pitänyt jatkuvaa yhteyttä laillisen hallituksen päämajaan. Ja monet naiset olivat rohkeasti auttaneet aseiden kuljettamisessa ja salaisen lehden (Vapaita sanoja - Fria ord) levittämisessä.

Vuonna 1938 ei kylläkään vielä tiedetty, että valkokaartin keskeinen johtaja, voimistelunopettaja Klaus U. Suomela, liukuisi 1940-luvulla SKDL:n leiriin. Samoin teki jääkäriliikkeen taustahahmoihin kuulunut prof. Yrjö Ruutu. Nykyään toisaalta unohdetaan usein, ettei esim. Väinö Tanner lähtenyt mukaan punakapinaan.

Kunniakomppania Eteläsatamassa

Von der Goltz ja vahvaa laivasto-osastoa 1918 komentanut vara-amiraali Hugo Meurer saapuivat Helsinkiin 1938 laivalla, kuten tuolloin oli tapana. Matkustajasatama oli Etelärannassa Kauppahallin vieressä. Siellä tarkastettiin myös suojeluskunnan kunniakomppania. Vapaaehtoisilla maanpuolustajilla oli käytännöllinen, ruskea univormu m/27, joka sota-aikana väistyi saksalaistyylisen, hankalan malli 36:n tieltä.

Vakinaisen väen upseerit käyttivät juhlissa vielä komeaa, mutta kankeaa m/22-pukua. Von der Goltz saapui siviilipuvussa, mutta pukeutui juhlatilaisuuksissa keisarillisen kenraalin univormuun. Ei kuitenkaan piikkikypärään. Juhliin osallistui myös valkoisessa lakissaan Mannerheim. Vanhan kirkon puistossa hän tervehti lämpimästi von der Goltzia, sillä kilpailuasetelmaa ei enää ollut.

Huhtikuun paraati 1938 pidettiin sateisessa säässä. Senaatintorille eli tuolloiselle Suurtorille oli kokoontunut tuhansittain suojeluskuntalaisia ja Helsinkiin sijoitettuja joukkoja. Toukokuussa sääkin suosi Mannerheimin suurta juhlaa.