Lauantai 19.1.2019

Ilmailua Malmilla ja Messuhallissa

Luotu: 
1.8.2008 15:05
Pe, 08/01/2008 - 15:17 -- admin
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Kolmetuhatpäinen yleisö seurasi Malmin lentokentän vihkimisjuhlaa Dag Eklundin ja Vera Rosendahlin suunnitteleman funkis-paviljongin edustalla.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Autot täyttivät lentokentän pysäköintipaikat -- mutta ne riittivät vielä. Asemarakennuksen parvekkeet olivat täpö täysiä.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Vihkiäisten lippurivistö kertoi Suomen liikenneyhteyksistä 1930-luvulla. Pohjoismaat, Baltia, Puola ja Saksa olivat keskeisiä, mutta myös British Airways lensi Malmille. Itään ei säännöllisiä lentoyhteyksiä ollut.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Yleisö seurasi avajaisten lentonäytöstä. Eturivissä mm. pääministeri A.K. Cajander ja sotamarsalkka Mannerheim.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Komea kaksimoottorien lentokone Malmilla kertoi ilmailun tulevaisuudesta. Sen takana kaarteleva kaksitaso kävi vähitellen harvinaiseksi konetyypiksi.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Yleisöä ja lentokoneita Suomen Ilmapuolustusliiton SILI:n näyttelyn avajaisissa Messuhallissa 14.5.1938.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Saksalainen lentokone AR 59 matkalla traktorin kyydissä SILI:n näyttelyyn läpi öisen Töölön. Kone laskeutui lähelle Hietalahtea.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Messuhallin kentälle rakennettiin ilmailunäyttelyä varten lisähalli.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Presidentti Kyösti Kallio ja rouva Kaisa Kallio tutustuvat SILI:n näyttelyn Ruotsin osastoon. Presidentin seurueessa oli myös sisäministeri Urho Kekkonen (toinen vas.).
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Marsalkka Mannerheim tutustuu Suomen Ilmapuolustusliiton näyttelyyn.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Aeron toinen De Havilland Dragon Rapide –kone Lappi teki Suomessa ensilentonsa 10.5. Vaasaan. Koneen vierellä poseeraavat lentokapteeni Mainio Raunio, Aeron johtaja Gunnar Ståhle ja radiosähköttäjä Nylund.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Ilmailunäyttely jatkui Malmin lentokentällä. Etualalla saksalainen ja ruotsalainen lentokone ritirinnan.

Ilmailu oli uljaan uuden ajan symboleja 1930-luvulla. Malmin lentokentän vihkiäiset 15.5.1938 olivat siis suuri tapahtuma, josta Uuteen Suomeen tehtiin komea kuvasarja. Päivää aiemmin oli uudessa Messuhallissa avattu ilmailunäyttely, jota myös esiteltiin laajasti lehdessä.

Ilmailun kehityksen vauhtia ei osattu kuitenkaan ennustaa. Jo kymmenen vuotta myöhemmin Helsingin lentokentälle oli hankittava uusi alue. Aeron eli Finnairin lentoliikenne siirtyi sinne 1952 ja Karhumäen vuorotkin 1955. Malmista tuli kuitenkin vilkas pienkonekenttä. Sellaisena sitä puolustetaan kiivasti tälläkin hetkellä.

Säännöllinen lentoliikenne Suomessa alkoi 1923 Katajanokan kärjestä (vrt. Vanhat kuvat kertovat 4.4.2008). Pian kuitenkin nähtiin, että tulevaisuus oli maakenttien, vaikka muhkeita lentoveneitä vielä rakennettiinkin.

Tuomarinkylä vai Tattarisuo?

Valtion komitea etsi 1930-luvun alkuvuosina Helsingin lentokentälle sopivaa paikkaa löytäen kymmenen vaihtoehtoa. Kärkeen niistä asetettiin Tuomarinkylä. Kaupunginvaltuusto halusi kuitenkin varata alueen asunnoille ehdottaen sen sijaan Tattarisuota Malmilta.

Seutu oli juuri tullut kuuluisaksi "Tattarisuon murhista" eli suolta löydetyistä ihmisruumiin osista. Vähitellen selvisi, että henkimaailmasta innostunut henkilö oli kaivellut hautoja Malmilla, mutta mysteeri tarjosi lehdille kauan jännittävää kirjoitettavaa. Arvoitusta seuraili etenkin toimittaja Armas "Kuha" Kauhanen Helsingin Sanomissa.

Suomi kehityksen etulinjassa

Malmin kenttä avattiin liikenteelle 16.12.1936. Samana vuonna oli Tukholmassa otettu käyttöön Bromman ja jo 1935 Turussa Artukaisten kenttä. Maailman vanhin kaupallinen lentokenttä eli Berliinin uljas Tempelhof, jonka kohtalosta parhaillaan myös taistellaan, oli otettu käyttöön jo 1923, mutta sen valtavaa terminaalia alettiin rakentaa vasta 1934. Suomi oli siis hyvin kehityksessä mukana. Malmin edelleen komean funkis-paviljongin suunnittelivat Dag Eklund ja Vera Rosendahl.

Aero lensi Junkers Ju 52- sekä kotimaassa pienillä Dragon Rapide-koneilla, mutta vihkiäisissä kentälle laskeutui suurempiakin, upouusia koneita.

Aero lensi 1938 kolmasti päivässä Tukholmaan. Malmilta pääsi sinivalkoisin siivin myös Tallinnan, Riian ja Königsbergin kautta Berliiniin saakka. Myös SAS:n ruotsalainen edeltäjä, Lufthansa, puolalainen LOT ja British Airways lensivät Malmille.

Ilmailua esiteltiin 1938 myös toisessa funkis-helmessä, 1935 valmistuneessa Messuhallissa. B-hallin paikalla oli vielä Hippodromi, mutta Messukentälle oli pystytetty tilapäinen lisähalli. Kiinnostusta riitti -- sekä vielä pysäköintitilaa.

Nykyisen Ilmailuliiton järjestämään näyttelyyn tutustuivat mm. presidentti Kyösti Kallio Kaisa-puolisonsa kanssa ja Mannerheim -- nyt siviilipuvussa. Kallion seurassa oli mm. sisäministeri Urho Kekkonen. Myös Malmilla oli nähtävillä monia koneita.

Ilmapuolustuksesta pienkonekentäksi

Sotavuosina Malmin kenttä palveli ennen muuta Helsingin ilmapuolustusta. Talven 1944 suurten pommitusten aikana sieltä nousi ilmaan suomalaisten Messerschmidtien ohessa saksalaisia yöhävittäjiä. Kuitenkin matkustajaliikennettäkin ylläpidettiin.

Välirauhansopimuksella 1944 Malmin kenttä luovutettiin liittoutuneille eli käytännössä Neuvostoliitolle. Vuoteen 1947 saakka sieltä sai nousta vain yksi suomalainen matkustajakone -- viemään valtuuskuntaa Pariisin rauhankonferenssiin. Kutistunutta liikennettä ylläpidettiin Hyvinkäällä.

Rauhansopimuksen tultua voimaan 1947 liikenne Malmilla elpyi nopeasti. Ilmailu oli kuitenkin kehittynyt nopeasti -- osittain sodan vauhdittamana. Aero oli ostanut jo 1941 kaksi DC 2-konetta ja hankki sitten Yhdysvaltain ylijäämävarastoista kahdeksan DC 3-konetta, jotka hallitsivat ajan lentoliikennettä. "Dakotat" pystyivät käyttämään hyvin Malmin kenttää, mutta suuremmat koneet alkoivat yleistyä.

Valtio hankkikin jo 1948 maata Helsingin uudelle kentälle. Se sai kutsumanimensä Seutulaan ohjaavasta tienviitasta, vaikka Seutulan kylä Königstedtin kartanoineen on aika kaukana nykyisestä Helsinki-Vantaan kentästä. Rakennustöitä kiirehdittiin olympiakisojen takia ja pian niiden jälkeen Aeron eli Finnairin liikenne jätti Malmin. Vuoroliikenteeseen lähtenyt Karhumäki käytti Malmia vuoteen 1955.

Malmin funkis-kaunottareen verrattuna olot Seutulan kentällä olivat 1960-luvun lopulle saakka alkeelliset. Terminaalina oli yhä pidemmäksi venyvä parakki eikä palveluja juuri ollut, kun Malmilla oli tyylikäs ravintolakin.

Malmille löytyi kuitenkin käyttöä pienkoneilmailun laajentuessa. Se on myös mm. rajavartioston helikopterien tukikohta. Jo vuosia on väitelty kentän kohtalosta: rakennetaanko alueelle asuntoja vai säilytetäänkö se "city-kenttänä". Vuokrasopimus kaupungin kanssa päättyy 2034.