Keskiviikko 16.1.2019

Kotiapulaisesta kirjailijaksi

Luotu: 
15.2.2008 10:06
Pe, 02/15/2008 - 10:24 -- admin
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Ahvenmaalla 1906 syntynyt Sally Salminen muutti 1930 siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin, missä teki töitä kotiapulaisena. Vapaa-ajalla syntyi Katrina, jonka käsikirjoitus voitti romaanikilpailun ja julkaistiin 1936. Kirja käännettiin useille kielille. Salminen kuoli Kööpenhaminassa 1976.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Elegantti esikoiskirjailija Sally Salminen lehdistötilaisuudessa Katrina-romaanin ilmestyttyä. Naistoimittaja lienee Helsingin Sanomien Sirkka Ruotsalainen, joka oli myöhemmin mm. Aku Ankan päätoimittaja. Mahtaako joku vielä tunnistaa miestoimittajat?

Kuva ahvenanmaalaisen esikoiskirjailijan Sally Salmisen vierailusta Helsingissä 1936 kertoo paljon ajan hengestä sekä kulttuuri- ja muustakin journalismista.

Salminen oli lyönyt itsensä kerralla läpi romaanillaan Katrina ja saapui New Yorkista Suomeen esittäytymään. Hän tapasi toimittajia ilmeisesti Pauli Blomstedtin suunnitteleman modernin hotelli Helsingin tiloissa.

Kirjailija oli kansakoulun käynyt kotiapulainen, mutta pukeutui tyylikkäästi turkiksiin ja hattuun kuin vuorineuvoksetar. Nykyään edes tasavallan presidentti ei yleensä käytä hattua -- 1930-luvulla Kallio oli täynnä niitä tekeviä modisteja.

Myös naistoimittaja -- heitä alkoi olla -- käytti hattua. Ei siis tarvinnut huolestua kampauksestaan sisään mentyään, huokaa moni nykypäivän nainen. Uuden Suomen toimituksessa oli yhteiseen käyttöön hautajaishattu, sillä hautajaisia selostettiin tarkasti 1960-luvulle saakka -- virsineen ja muistopuheineen. Eikä toimittaja saanut herättää saattoväessä kiusallista huomiota.

Haastattelu oli yleistynyt 1930-luvulla. Kolme toimittajaa kirjasi siis Salmisen ruotsinkielisiä sanoja lehtiöönsä. Nauhurit painoivat tuolloin kymmeniä kiloja ja maksoivat yhtä paljon kuin pieni auto, mutta pidän nauhurin käyttöä edelleen merkkinä toimittajan ammattitaidon puutteellisuudesta. Lehtiötä käyttävän ei tarvitse kelata nauhaa edes takaisin. Jututkin tiivistyvät -- ja on pakko yrittää ymmärtää haastateltavan puhetta.

Haastattelut olivat nykyhetken näkökulmasta ehkä kaavamaisia ja säyseitä, mutta uutisia osattiin kyllä nostaa esiin. Tuore valokuva oli 1930-luvulla jo keskeinen osa haastattelua. US:n kuva kertoo paljon niin Salmisen reippaudesta kuin toimittajista.

Sally Salmisen (1906-1976) juuret ulottuivat Ahvenanmaalle muuttaneisiin suomenkielisiin siinä kuin prof. Johannes Salmisen (1925-); ainakaan läheistä sukua he eivät olleet. Pienviljelijä-isä kuoli Sally Salmisen ollessa vasta seitsenvuotias ja 11-lapsisen perheen tytär kasvoi köyhyydessä Vårdössä. 18-vuotiaana hän muutti kotiapulaiseksi Tukholmaan ja sieltä 24-vuotiaana New Yorkiin. Tällainen oli melko yleistä.

Iltaisin Salminen kirjoitti kotiapulaisen huoneessa romaania, joka kertoi Ahvenanmaalle muuttaneen nuoren pohjalaisnaisen elämästä. Sankaritar, jossa oli varmaan paljon Salmista itseään, pärjäsi vaikeuksien keskellä.

Katrina voitti sekä ruotsinmaalaisen että suomenruotsalaisen romaanikilpailun. Teoksesta otettiin 15 painosta jo 1936 ja se on käännetty parille kymmenelle kielelle. Maalaisrealismia suosittiin 1930-luvulla.

Sen sijaan Salmisen seuraavat teokset otettiin vastaan viileästi. Hän julkaisi ahkerasti, mutta nousi menestykseen uudelleen vasta 1950-luvulla. 1960- ja 1970-luvuilla Salminen julkaisi neliosaisen, kiintoisan omaelämäkerran.

Katrinan menestyksen jälkeen Salminen päätti palata synnyinseudulleen, muttei viihtynyt siellä. Ahvenanmaalla ei pidetty romaanin yhteiskuntakritiikistä -- kuten Hämeenkyrössä ei aina tykätty F.E. Sillanpäästä. Tanskan-matkallaan Salminen tapasi taidemaalari Johannes Dührkopin, avioitui hänen kanssaan 1940 ja asettui loppuiäkseen Tanskaan.