Keskiviikko 16.1.2019

Prinssi Vilhelmiä kiitetään Ruotsin-avusta

Luotu: 
25.11.2008 15:16
Ti, 11/25/2008 - 15:20 -- admin
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Ruotsin prinssi Vilhelm saapuu Malmin lentokentälle Helsinkiin 28.5.1940.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Sosiaaliministeri Karl-August Fagerholm toivottaa prinssin tervetulleeksi Suomeen.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Prinssi Vilhelm käytti SAS:n yhden edeltäjän modernia Douglas-konetta.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Sosiaalista Suomen-apua johtanutta Vilhelmiä vastassa oli iso delegaatio.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Pienoislippuja heiluttavat koululaiset tervehtivät Vilhelm-prinssiä.
  • Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
    Kuva
    Prinssi Vilhelmin johtama järjestö oli vastannut mm. sotalapsien vastaanotosta. Ehkä heitä oli tässäkin yleisöjoukossa.

Loppukeväästä 1940 saapui Helsinkiin Ruotsin prinssi Vilhelm, joka johti Suomelle talvisodan aikana ja sen jälkeen annettua sosiaalista apua. Uuden Suomen kuvaaja oli tietenkin paikalla 28. toukokuuta, kun prinssi otettiin vastaan Malmin lentokentällä. Samoin vierailun muissa kohteissa. Kauniina kevätpäivänä ei tiedetty, että edessä oli vielä uusi sota ja että avun tarve jatkuisi vuosikausia.

Vilhelm (1884-1965) oli kuningas Kustaa V:n toinen poika eli nykyisen kuninkaan isosetä. Armollinen julistus hänen avioliitostaan Venäjän suuriruhtinattaren Maria Pavlovnan kanssa 1908 julkaistiin myös Suomen asetuskokoelmassa; suuriruhtinattaret vastasivat länsimaiden prinsessoja, siis hallitsijan lähisukulaisia.

Naimakaupan taustalla oli tietenkin politiikka; suhteita Venäjään haluttiin vahvistaa jo 1812 vedetyn ja edelleen sovellettavan linjauksen mukaisesti. Avioliitto oli kuitenkin onneton ja päättyi eroon jo 1914 -- varsin harvinaista tuolloin hovi- ja muissakin piireissä.

Salainen avoliitto ja häirikköpoika

Vilhelm eli sittemmin lähes 30 vuotta avoliitossa Jeanne Leocadie Tramcourtin kanssa. Tämä joutui kuitenkin esiintymään elämänkumppaninsa taloudenhoitajana. Hän kuoli 1952 lumimyrskyssä auto-onnettomuudessa; ratissa oli Vilhelm, joka ei koskaan toipunut henkisesti iskusta. Satuin kirjoittamaan prinssin nekrologin Uuteen Suomeen kesällä 1965.

Vilhelmin ja Maria Pavlovnan ainoa lapsi, prinssi Lennart (1911-2005) nai 1932 myös "epäsäätyisesti" liikemiehen tyttären Karin Nissvandtin. Ajan tavan mukaan prinssi menetti tällöin tittelinsä muuttuen Lennart Bernadotteksi. Hän osti Etelä-Saksasta Boden-järvestä Mainaun saareen, jonne rakensi upean puutarhan. Se on nykyään säätiöity, sykähdyttävä nähtävyys.

Myös Lennart Bernadotten avioliitto päättyi eroon 1970. Kaksi vuotta myöhemmin hän avioitui uudelleen sihteerinsä Sonja Haunzin kanssa. Kahdesta avioliitosta Lennart Bernadottella oli 11 lasta, jotka ovat siis Kaarle Kustaan pikkuserkkuja. Lennart sai 1951 sukulaiseltaan Luxemburgin suurherttualta Visborgin kreivin arvon ja vaati takaisin kuninkaallista arvoakin setänsä, prinssi Bertilin elämänkumppanin saatua prinsessa Lilianin arvon.

Kirjailija ja elokuvantekijä

Hallitsijaperheiden jäsenten odotetaan omistautuvan yleishyödyllisiin tehtäviin. Prinssi Vilhelm sai tosin esivanhempiensa hengessä sotilaskoulutuksen; äitinsä, Badenin prinsessa Victorian kautta hänessä virtasi jopa aitoa Vaasain verta. Ennen muuta Vilhelm tunnettiin kuitenkin kirjailijana ja dokumenttielokuvien tekijänä. Bernadotteissa oli muitakin taiteilijoita, kuten maalariprinssi Eugen.

Etenkin Vilhelmin matkakirjoja on kiitelty; salanimellä hän julkaisi 1912 jopa teoksen Intian erotiikasta. Prinssin elokuvia on taas luonnehdittu pääosin kansallisromanttisiksi näkemyksiksi Ruotsista, joka oli juuri muuttumassa kansankodiksi. Joka tapauksessa Vilhelm osasi käytti moderneja keinoja vaikuttaa.

Suomen-avun johtaminen talvisodassa oli luonteva tehtävä kruununprinssin veljelle. Vilhelm avusti myös norjalaisia ja sai heiltä sittemmin korkean kunniamerkin. Centrala Finlandshjälpin puheenjohtajana hän oli enemmän kuin keulakuva. Jotkut Ruotsiin siirretyt suomalaislapset näkivät hänet jopa laivalaiturilla tai rautatieasemalla ottamassa vastaan uutta saapumiserää.

Kiistelty naapurisuhde

Ruotsin asennoitumisesta Suomeen talvi- ja jatkosodan aikana on väitelty. Ruotsi ajatteli tietenkin ennen muuta omaa etuaan ja kaunisteli siksi toisinaan Neuvostoliitolta saamiaan viestejä houkutellakseen suomalaiset rauhaan. Presidentti Kyösti Kallio pettyi kuuluisalla vierailullaan kolmen pitkän kuninkaan luo Tukholmaan lokakuussa 1939, kun ilmeni, ettei Ruotsi ryhtyisi sotimaan Suomen puolesta. Sitä oli tavoiteltu.

Kuitenkin Ruotsi auttoi Suomea sotilaallisestikin. Länsinaapuri oli riisunut pääosan aseistaan, kuten se on tehnyt viime vuosina. Siitä, mitä oli, Ruotsi antoi Suomelle merkittävästi etenkin panssarintorjuntatykkejä. Talvisodan loppuvaiheessa Pohjois-Suomessa taisteli 8000 ruotsalaista vapaaehtoista.

Ennen muuta Ruotsi auttoi siviilipuolella. Syksyllä 1944 Suomen huolto nojasi ratkaisevasti länsinaapuriin. "Kummilasten" siirtämisestä Ruotsiin (hieman myös Tanskaan) on kiistelty, mutta ajan oloissa se oli ymmärrettävä, laajamittainen toimi. Lapset haluttiin pois sodan jaloista. Heidän kokemuksensa vaihtelivat. Myöhempi Pirkko Työläjärvi oppi ruotsin kielen ja paljon muuta, mutta syntyi myös vaikeita traumoja.

Toukokuussa 1940 Suomi oli joka tapauksessa kiitollinen kaikesta saadusta avusta. Se hohti Vilhelmin vierailun kuvissakin. Keskeinen isäntä oli sosiaaliministeri Karl-August Fagerholm, jolle pohjoismaiset suhteet olivat jo hänen kielitaitonsa takia keskeiset. Mukana oli myös sosiaalisten järjestöjen johtohahmoja. Ehkä joku tunnistaa lisää kuvien henkilöitä?