Maanantai 25.9.2017

Tutkimus: He saavat ”vuokraetua” 375 €/kk – järjestelmästä löytyi ongelma Helsingissä

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.12.2015 18:14
Päivitetty: 
17.12.2015 18:57
  • Kuva: Uusi Suomi
    Kuva
    VATT:n ja Suomen Pankin tutkijoiden mukaan Helsingin nykyinen vuokratalojärjestelmä ei toimi haitallista segregaatiota eli alueiden sosiaalista eriytymistä estäen.
|

Faktakulma

Helsingin kaupungin ARA-vuokra-asunnot ovat keskimäärin selvästi halvempia kuin sijainniltaan ja ominaisuuksiltaan vastaavat vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Asukkaat saavat siis alemman vuokran muodossa kaupungilta tulonsiirron.

Merkittävä osa tästä tulonsiirrosta menee hyvätuloisille kotitalouksille. Kokonaisuutena vain 34 % vuokrasäästöstä kohdistui alimpaan tuloviidennekseen, kun esimerkiksi asumistuesta alin tuloviidennes saa 66 %.

Kaupungin vuokra-asuntojen keskeinen tavoite on pienituloisten tukeminen tarjoamalla heille markkinavuokraa edullisempi vaihtoehto. Lisäksi kaupungin asuntoja on pidetty tärkeänä keinona asuinalueiden eriytymisen ehkäisyssä. Lähde: VATT

Helsingin kaupungin vuokra-asukkaat hyötyvät joka kuukausi keskimäärin noin 375 euroa halvempina vuokrakustannuksina asuntokuntaa kohden. Vuosittain tätä vuokrasäästöä tai tulonsiirtoa kertyy 4500 euroa asuntokuntaa kohden, selviää Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) tuoreesta tutkimusraportista.

– Ero on keskimäärin kuusi euroa neliöltä ja kun asunnot ovat eri kokoisia, niin siitä seuraa, että vuokrasäästö on eri kokoisissa asunnoissa erilainen, sanoo Uudelle Suomelle tutkimusta tehnyt Essi Eerola Suomen Pankista.

Tutkijoiden mukaan nykyjärjestelmä on ongelmallinen muun muassa siksi, ettei se vaikuta estävän alueellista segregaatiota toivotulla tavalla.

Eerola ja VATT:n tutkija Tuukka Saarimaa huomauttavat, että merkittävä osa vuokrasäästöstä – 22 prosenttia – valuu helsinkiläisten parempituloiselle puoliskolle, kun raja-aidaksi on asetettu mediaanitulo. Vuonna 2013 helsinkiläisten asuntokuntien mediaanitulo oli 31 160 euroa vuodessa.

Mediaanitulo on keskimmäinen tulotaso eli sitä vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon. Keskimääräinen ansiotaso on tätä suurempi ja vuonna 2013 helsinkiläisillä asuntokunnilla oli käytettävissä keskimäärin 41 780 euroa.

Eerola painottaa, ettei tutkimuksen tarkoituksena ole ottaa kantaa siihen, ovatko kaupungin asunnoissa vuokrat liian halpoja tai vapailla markkinoilla liian kallista tai edes siihen, kuka saa ja kuka ei saa asua kaupungin vuokra-asunnossa.

”Tämä ei vielä tarkoita sitä, että järjestelmä olisi täysin epäonnistunut, mutta…”

– Ymmärrän ihan täysin sen, että moni Helsingissä ajattelee, että vapaarahoitteisissa asunnoissa vuokrat ja hinnat ovat sangen korkeita, mutta ajattelen sen olevan kokonaan toisenlainen kysymys. Se kysymys liittyy kaavoitukseen ja siihen, halutaanko rakentaa korkeampia taloja, jotta saadaan enemmän asuntoja ja niin edelleen, Eerola toteaa viitaten markkinoiden kysynnän ja tarjonnan lakiin.

– Tavoitteena oli ehkä vähän vaatimattomasti kuvata, millä tavalla vuokrasäästö jakautuu ja ehkä mielenkiintoisempana se, että minkälaisia ne pienituloisten vuokra-asukkaiden naapurustot nyt ovat. Onko jotain tapaa yrittää arvioida, kuinka tehokas tämä nykyinen järjestelmä on haitallisen segregaation (alueiden sosiaalinen eriytyminen) estämisessä. Se on mielestäni ehkä se tärkeämpi kysymys, Eerola toteaa.

Näitä eroja tutkijat onnistuivat myös paikantamaan, eikä järjestelmä tutkijoiden mukaan näytä toimivan segregaatiota estävällä tavalla. Eerolan mukaan vapailla vuokramarkkinoilla asuvat helsinkiläiset asuvat monimuotoisemmissa naapurustoissa kuin kaupungin vuokralaiset.

– Osoittautui, että vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asutaan erilaisilla mittareilla mitattuna ”paremmissa” naapurustoissa, kun verrataan mediaanituloja, köyhyysastetta sekä koulutustasoa ja niin edelleen, Eerola kertoo.

Hän arvioi, että yksi merkittävä selittäjä ilmiölle voi olla se, että kaupungin vuokra-asuntoja on tavallisesti rakennettu kokonainen kerrostalo ja jopa kortteli kerrallaan. Vapailla vuokramarkkinoilla asuvien helsinkiläisten naapureina sen sijaan voi hyvin olla myös omistusasujia.

– Jos ajatellaan sosiaalisen sekoittamisen tavoitetta, niin voisi kuvitella, että se on juuri se, mikä ehkä olisi hyvä, että olisi omistusasujia ja vuokra-asujia ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia sekaisin. Mutta nykyinen järjestelmä, jossa kaupungin koko talo on varattu vuokrakäyttöön, ei mahdollista tätä, Eerola pohtii.

Hänen mielestään tämä on kysymys, jota poliittisten päättäjienkin olisi syytä tulevaisuudessa pohtia. Saarimaan kanssa Eerola kritisoikin, että ”tuen kanavoiminen hyvätuloisille ei siis näyttäisi ainakaan nykymuodossaan olevan tehokas tapa ehkäistä asuinalueiden tai rakennusten eriytymistä”.

– Tämä ei vielä tarkoita sitä, että järjestelmä olisi täysin epäonnistunut. Mutta ehkä se viittaa siihen, että ei ole lainkaan selvää, että asuntoon sidottu tuki toimisi paremmin kuin rahana maksettu asumistuki, joka mahdollistaa sen, että muutetaan erilaiseen taloon.

Faktakulma

Helsingin kaupungin ARA-vuokra-asunnot ovat keskimäärin selvästi halvempia kuin sijainniltaan ja ominaisuuksiltaan vastaavat vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Asukkaat saavat siis alemman vuokran muodossa kaupungilta tulonsiirron.

Merkittävä osa tästä tulonsiirrosta menee hyvätuloisille kotitalouksille. Kokonaisuutena vain 34 % vuokrasäästöstä kohdistui alimpaan tuloviidennekseen, kun esimerkiksi asumistuesta alin tuloviidennes saa 66 %.

Kaupungin vuokra-asuntojen keskeinen tavoite on pienituloisten tukeminen tarjoamalla heille markkinavuokraa edullisempi vaihtoehto. Lisäksi kaupungin asuntoja on pidetty tärkeänä keinona asuinalueiden eriytymisen ehkäisyssä. Lähde: VATT

Onko hyväksyttävää, että myös hyvätuloiset saavat tulonsiirtoa kaupungin asuntojen alempien vuokrien muodossa?

1110 ääntä annettu
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jaakko Aalto

Kaupungin vuokra-asunnot eivät ole verovaroin subventoituja vaan omakustannusperiaatteella toimivia. Niiden kustannukset, pääomakustannukset mukaan lukien, peritään vuokrissa. Kun meillä puhutaan kannustinloukkujen purkamisesta, tässä näköjään pyritään luomaan uutta kannustinloukkua, jossa tulotason paraneminen tuloksena olisi häätö asunnosta. Olisikohan tässä takana se, että asuntonsa vuokran itse maksavat asujat halutaan häätää pois turvapaikanhakijoiden tieltä. Muuta motiivia tälle jutulle on vaikea löytää.

Marja-Liisa Kalkela

Voi hyvät hyssykät miten saitkin siitä vasemmiston teon ? Aloitettu Vanhasen/Kiviniemen hallituksessa-07-11. Sdp/vas. Oppositiossa.

Toteutettu Kok Kataisen hallituksessa
vasem.sdp 2-4 porvaria.(kok,vihr.Rkp,Kd)
Tais olla suunniteltu juuri siksi kun korkovähennys poistuu asunnoista. Joku hyvitys hyvätuloisille. Muutenhan jo asumistuki on aina valunut rikkaille.

Hannu Rissanen

Suomesta löytyy noin 70 000 verovaroin tuettua omakotitaloa ja jopa kartanoita. Kelpaa sen Wahlroosin kellutella tuetussa asunnossa. Eihän sillä reppanalla raha muuten olisi riittänytkään. Noin 70 000 asuntoa ja noin 10 000 euroa vuodessa tekee 700 000 000 asumistukea varakkaille henkilöille. Todelliset välistävetäjät tässä asiassa on kuitenkin muualla kuin kaupungeissa.