Lauantai 20.7.2019

”Miksi meillä puhutaan asuntopulasta, kun valtaosa maasta on rakentamatonta pusikkoa?”

Luotu: 
5.11.2016 15:27
|

Miksi meillä puhutaan asuntopulasta, asuntojen kalleudesta ja tonttimaan tarpeesta, kun valtaosa maasta on täynnä rakentamatonta pusikkoa, Taalerin kiinteistörahastojen johtaja Jouni Alho ihmettelee blogissaan.

Hän viittaa Tilastokeskuksen tilastoihin, joiden mukaan Suomen maapinta-alasta rakennetun maan osuus on vajaat 5 prosenttia ja tiheimmin rakennetulla Uudellamaallakin vain noin 13 prosenttia. 

–Tähän kun lisätään Suomen väkiluku, nähdään että Suomi on 40 harvimmin kansoitetun maan joukossa maapallolla. Afrikassa sijaitsevan monen pinta-alaltaan suuren ja vaikeamaastoisen maan lisäksi vain muutama länsimaa kuten Argentiina, Venäjä, Kanada, Norja ja Islanti ovat Suomen takana listauksessa, hän kommentoi. 

Alho nostaa esiin kaksi uudisasuntorakentamisen avainkysymystä: mistä saada tontteja rakentamiseen ja millainen asunto pitää rakentaa, jotta se menee kaupaksi. 

–Tällä hetkellä kaupunkialueilla pienet 1-2h+k asunnot vastaavat parhaiten lisääntyvän 1-2 hengen pientalouksien määrän kasvuun ja kysyntään. Asuntojen tuotannossa puolestaan tonttien merkitys on kuntien rajoitetun kaavoituspolitiikan takia keskeinen. Kunnat ohjaavat pitkälti miten kaupunkialueet kehittyvät luodessaan tontteja rakentamiseen ja myöntäessään rakennuslupia nykyisen kiinteistökannan kehittämiseen. Rajallinen tarjonta määrittää myös tonttien ja edelleen asuntojen hintatasoja, koska vaihtoehtoisia toteutustapoja ei ole. Näin myös ostajapuolella vahvoilla ovat ne, joilla on mahdollisuus ostaa tontteja varastoon, hän toteaa.

Nykyinen asetelma suosii Alhon mukaan suurempia rakennusliikkeitä, joiden taseet kestävät tonttivarannon keräämisen ja hankkeiden jaksottamisen sopivaan ajankohtaan. Hän huomauttaa, että samalla asetelma myös rajoittaa uusien tulijoiden pääsyä alalle, koska hyvistä tonteista on vaikea kilpailla.

–Rakennusmarkkinoiden tilanne on ollut pitkään samankaltainen. Suuremmat rakennusliikkeet ovat hallinneet markkinaa tonttivarannoillaan. Vasta viime vuosina toiminta on monipuolistunut kiinteistösijoittajien tullessa mukaan tonttimarkkinoille. Suorat sijoittajat ja erityisesti tonttimaahan sijoittamisen mahdollistavat tonttirahastot ovat luoneet uusia mahdollisuuksia rakentajille ja sijoittajille. 

Alhon mukaan on ollut piristävää huomatava, että rakentamisen jälleen lisääntyessä myös rakentamisen monipuolistumiseen on herätty laajalla sektorilla Suomessa. 

–Erilaiset uudet pientalovaihtoehdot, korkeamman rakentamisen salliminen, asumisen ja muun toiminnan yhdistävät hybridihankkeet ja monipuolistunut puurakentaminen ovat tervetulleita uudistuksia sekä kaavoitukseen että asuntotarjontaan. Kunnat ja kaupungit ovat sallineet kaavoituksen joustot näille uusille kokeiluille ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Väänänen

No niiin siitä sitten vaan esimerkkiä näyttämään herra Alho ja rakennuta itse. Afrikkavertaukset on hieman ontuvia. Siellä on lämmin, ehkäisystä ei olla kuultukaan ja muutenkin koulutustaso on kehnohko ja yhteiskunta retuperällä vai haluatko samaa tänne? Verrokkina parempi voisi olla meille Kanada, myös muissakin asioissa kuin rakentamisessa.

Antti Latvala

Kaavoitus hidastaa prosessia, kunnan pitää suunnitella alueet kunnallistekniikan ehdoilla - vesi, viemäri ja sähkö pitää yhdistää verkkoon. Ehdotus: omavaraistaloudet tuulimyllyineen ja omine vesi- ja jätejärjestelmineen saisivat ohituskaistan rakennusluvissa ja mahdollisuuden rakentaa haja-asutusalueella erittäin vapaasti melkein paikkaan kuin paikkaan.

Pasi Ripari

Pointti, kun se rautalangasta pitää vääntää, on se että pääkaupunkiseudulla on asuntopula samaan aikaan kun siellä on satoja hehtaareja täysin hyödytöntä ja rumaa risukkoa, joka tietenkin herättää kysymyksen miksi ihmeessä ei ole kannattavaa rakentaa asuntoja sinne pusikkoon. Tämä kysymys paljastaa että systeemissä on mätää.

Jarmo Hussi

Meillä puhutaan asuntopulasta sen takia koska valtaosa maasta on rakentamatonta pusikkoa.
Vaikka valtaosa maasta olisi ilman pusikkoa mutta asuntoja ei ole tarpeeksi tyydyttämään kysyntää tietyillä alueilla niin se edelleen oikeuttaa puhumaan asuntopulasta.

Atso Eerikäinen

Japanissa, joka on pinta-alaltaan Suomen kokoinen, asuu (siis asunnoissa) 127 miljoonaa ihmistä, eikä asunnoista ole pulaa, vaan on ostajan markkinat, jopa 35 miljoonaisessa Tokiossa. Kun Suomessa rakennetua maata on keskimäärin 5 % pinta-alasta, Japanissa 60 % pinta-alasta on vuoristoa, jonne ei voi rakentaa mitään. Kaikki rakennukset ovat siis 40%:lla pinta-alasta, josta suuri osa on viljeltyä. Japanihan on omavarainen esim. riisin suhteen.

Suomeen mahtuisivat kaikki maailman pakolaiset, 80 miljoonaa, kepeästi, mutta suomalaiset tarvitsevat esim. Lapissa 50 km välimatkaa naapuriin. Kaikki Suomessa asuvat mahtuisivat väljästi asumaan kehä III:n sisäpuolelle, ja voisivat viikonloppuisin ja loma-aikoina mennä metsiin, josta ovat alkuaan kotoisin.

Atso Eerikäinen

Japanissa, joka on pinta-alaltaan Suomen kokoinen, asuu (siis asunnoissa) 127 miljoonaa ihmistä, eikä asunnoista ole pulaa, vaan on ostajan ja vuokralaisen markkinat, jopa 35 miljoonaisessa Tokiossa. Kun Suomessa rakennetua maata on keskimäärin 5 % pinta-alasta, Japanissa 60 % pinta-alasta on vuoristoa, jonne ei voi rakentaa mitään. Kaikki rakennukset ovat siis 40%:lla pinta-alasta, josta suuri osa on viljeltyä. Japanihan on omavarainen esim. riisin suhteen.

Suomeen mahtuisivat kaikki maailman pakolaiset, 80 miljoonaa, kepeästi, mutta suomalaiset tarvitsevat esim. Lapissa 50 km välimatkaa naapuriin. Kaikki Suomessa asuvat mahtuisivat väljästi asumaan kehä III:n sisäpuolelle, ja voisivat viikonloppuisin ja loma-aikoina mennä metsiin, josta ovat alkuaan kotoisin.

Tarja Laakso

Suomessa ei olisi asuntopulaa, ellei kaikkia yritettäisi ahdata pääkaupunkiseudulle ja jos kaavoituksesta jne. ei tehtäisi niin monimutkaista kuin se on, ja ylipäänsä jos rakentamista ei olisi tehty niin byrokraattiseksi kuin se nyt on. Kalliit asunnot puolestaan ovat seurausta siitä että suomalaiset päättäjät ovat sitä mieltä, että täällä pohjolassa voi energiapolitiikka olla samanlaista kuin jossain keski- tai etelä-euroopassa (voidaanhan me täällä käyttää aurinkoenergiaa samalla tavalla, mitä nyt vaan puolet vuodesta aurinko ei paista lainkaan eikä täällä energiaa kulu lainkaan talojen lämmittämiseenkään).

Eli oikeasti asutus (eli työpaikat) pitäisi saada jakautumaan tasaisemmin Suomeen, ja maaseudun asuttamista tukea eikä rankaista siitä, että joku haluaa asuaa rauhallisessa ympäristössä eikä kaupungin vilskeessä. Maaseudun harvaan asuttaminen ei tuhoa luontoa, taajamat toki tuhoavat. Mutta ennenkaikkea se rakentamiseen liittyvä byrokratia pitäisi purkaa ja poistaa kaikki julkishallinnon keräämät tulot erilaisista rakentamiseen liittyvistä byrokratian koukeroista (joka siis on vain rahanmenoa byrokratian pyörittämiseen, ei paranna rakentamista millään tavoin).

Pertti Tervala

Pääkaupunkiseudullahan ongelma juontaa juurensa mm. siitä, että kunnat ja kaupungit haluavat pitää tonttibisneksen omissa käsissään. Jos raakamaan hinta on noin 5k€/ha ja siitä saadaan vaikkapa 10 kappaletta 1000m2:n tonttia jotka myydään vaikkapa hintaan a 100k€, niin vaikka laskee kaavoitus, infra, ym. kulut, niin kyllähän tuosta varmaan jotakin jääkin, kun tontin hinta 200-kertaistuu tuon kuvion aikana. Miksi ihmeessä nuo päästäisivät yksityiset tienaamaan tuolla, kun homman voi pitää itsellä estämällä yksityisten kaavoittamisen ja rakentamisen. Mukavasti tulee tiliä ja kunnat ja kaupungit voi maksaa virkakyösteilleen ylisuuria palkkoja.

Josa Jäntti

Alho on aivan oikeassa. Monista itsekkäistä syistä ei tontteja oteta rakennettaviksi, Näitä on monia tonttien omistajat, kaavoittajat, rakennusliikkeet jne. Kun liikkuessaan katsoo ympärilleen, niin silmän kantamattomiin on sopivaa maata rakennettavaksi.

Niilo Mäkelä

Maaseudun autioittaminen tuo asuntopulan taajamiin ja toisaalla jää asuntoja tyhjäksi.
Hallitus soteineen lisää vauhtia. Kuka uskaltaa asua maaseudulla varsinkaan vanhus, kun palvelut viedään matkojen päähän.
Koska hyväksytään edullisten asuntojen rakentaminen - no toisaalta se veisi voitot rakentajalta.

Timo Virtanen

Ongelma tietenkin johtuu kaavoitusmonipolista. Se on paljon pahempi ongelma kuin jotkut apteekkioikeudet tai taksioikeudet. Lääkkeitä ja takseja saa, muttei kattoa päänsä päälle. Kunnat ( siis kunnallispolitiikot) ovat epäonnistuneet totaalisesti asuntoasioissa. Kaavoitusmonopolia on höllennettävä, kenties kokonaan otettava pois kunnalluspolitiikoilta. Kaavoitukseen on lisäksi liittynyt hyvin usein korruptiota.