Lauantai 22.9.2018

Vakava varoitus suomalaisten velkaantumisesta: ”Pelivaraa on hyvä jättää”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
31.1.2017 16:08
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Suomalaisten velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on ennätyskorkea.
|

Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkonen nostaa suomalaisten kotitalouksien velkaantumiseen esiin tiistaina julkistetussa katsauksessaan: velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on ennätyskorkea. Mikkosen mukaan matala korkotaso tukee velallisia juuri nyt, mutta muodostavan samalla myös riskin.

–Kolikon kääntöpuolena on se, että korkojen noustessa suomalaisten korkokulut nousevat taas nopeammin. Omaa taloutta ei kannatakaan laskea sen varaan, että korkotaso pysyisi matalana pitkään. Lainanotto kannattaa suhteuttaa tuloihin ja myös pelivaraa omaan talouteen on hyvä jättää, Mikkonen kommentoi.

Suomen Pankin tiistaina julkistamien tilastojen mukaan asuntolainojen takaisinmaksuajat pidentyivät vuonna 2016 miltei puolen vuoden verran vuodesta 2015 ja lähes vuoden verran vuodesta 2014. Vuonna 2016 uusien nostettujen asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 19 vuotta, kun se vuonna 2015 oli 18 vuotta ja 7 kuukautta sekä vuonna 2014 puolestaan 18 vuotta ja kaksi kuukautta.

Samaan aikaan uusia asuntolainoja nostettiin enemmän.  Kotitaloudet nostivat vuoden mittaan uusia asuntolainoja lähes 18 miljardin euron arvosta, eli kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2015 ja 18 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. 

Vuonna 2016 nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 1,20 prosenttia, kun vuonna 2015 keskikorko oli 1,48 prosenttia ja vuonna 2014 puolestaan 1,89 prosenttia. 

Henna Mikkosen mukaan velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on Suomessa noussut ennätyskorkealle. Hän uskoo, että viime vuonna voimaan tullut asuntolainojen lainakatto ja asuntolainojen korkovähennyksen pieneneminen saattavat hillitä velkaantumisen kasvua.

Samalla hän huomauttaa, että valtaosa suomalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa. Se tarkoittaa Mikkosen mukaan sitä, että asuntojen hintojen alueellinen eriytyminen aiheuttaa eriytymistä myös varallisuuskehityksessä.

Kolikon kääntöpuolena on se, että korkojen noustessa suomalaisten korkokulut nousevat taas nopeammin.

–Asuntojen hintojen kehityksellä on suuri merkitys suomalaisten varallisuusasemaan, vaikka asia tyypillisesti konkretisoituu vasta siinä vaiheessa, kun omaa kotia ollaan myymässä, hän toteaa.

Mikkonen muistuttaa, että Suomen asuntomarkkinoiden jakautuminen kasvaviin ja taantuviin alueisiin on tullut jäädäkseen.

–Asunto ei ole enää ”varma” sijoituskohde. Monen kohdalla se aiheuttaa suurta taloudellista tuskaa, sillä oma varallisuus saattaa olla sidottu kohteeseen, jonka arvo on pudonnyt tai sille ei löydy ostajaa ollenkaan, hän varoittaa.

Asuntolainoitukseen erikoistuneen Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna arvioi marraskuussa, että Ruotsin asuntomarkkinoiden tie ei saa olla Suomen tie. 

–Lyhennysvapaita tuputetaan nyt surutta heti laina-ajan alkuun ikään kuin ”sisäänheittotuotteena” ja lainaa saa jo kiinteällä korolla jopa neljännesvuosisadaksi, kohta ehkä tätäkin pidemmäksi aikaa. Nämä ovat Suomeen rantautuvan Ruotsin taudin ensioireita, hän kommentoi.

Ruotsissa on ollut tavallista, että asuntolainasta maksetaan vain korkoa, ja lainapääomaa lyhennetään vasta asunnon myynnin yhteydessä. Tämä tarkoittaa enemmän rahaa kulutukseen, mutta on kasvattanut ihmisten velkataakan suureksi.

–Hyvähän se on täysin velaksi asua, syödä, liikkua, harrastaa ja sairastaa. Kaikki rakentuu pikkuhiljaa kuitenkin yhden kortin varaan kuten Ruotsissa. Rakennelma nojaa nimittäin siihen, että asuntojen hinnat nousevat yli laina-ajan, Pauna huomautti.

Lue lisää: Hypo kauhistui: Suomessa jo merkkejä Ruotsin taudista – ”Hyvähän se on täysin velaksi asua ja elää…”

Myös Suomen Pankki varoitti jo viime vuonna kotitalouksien velkaantumisesta. Keskuspankin mukaan kansainväliset kokemukset osoittavat, että velkaantuneet kotitaloudet supistavat talouskriiseissä hyvin voimakkaasti kulutustaan, mikä entisestään syventää kriisejä. Kotitalouksien haavoittuvuutta suhteessa asuntomarkkinoiden riskeihin lisää varallisuuden painottuminen asunto-omaisuuteen. 

Lue myös: Suomen Pankki huolestui asuntolainoista: ”Kansainväliset kokemukset osoittavat”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit