Tiistai 21.11.2017

Karu huomio asuntolainoista: ”Korkojen nousu lyö suomalaisiin muita nopeammin ja kovempaa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.11.2017 16:05
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Lähes 97 prosenttia suomalaisten asuntolainoista on vaihtuvakorkoisia.
  • Kuva: EKP ja Nordea Markets
    Kuva
|

Suomen asuntovelalliset ovat erityisen alttiita korkojen nousulle, sillä Suomessa vaihtuvakorkoisten asuntolainojen osuus on euromaiden korkein. Näin arvioi Nordean päästrategi Jan von Gerich tuoreessa blogissaan.

Von Gerichin mukaan peräti 91,5 prosenttia suomalaisten asuntovelkojen koroista määräytyy euribor-korkojen perusteella. Kun mukaan lasketaan pankkien omat prime-korot, vaihtuvakorkoisten asuntolainojen osuus nousee hänen mukaansa lähes 97 prosenttiin.

Samaan aikaan esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa suositaan vahvasti kiinteitä korkoja. Näissä maissa vaihtuvakorkoisten kotitalouslainojen osuus on von Gerichin mukaan vain noin kymmenen prosenttia.

–Suomalaiset nauttivat nyt kiinteitä korkoja matalammista vaihtuvista koroista. Toisaalta korkojen noustessa korkokustannusten kasvu lyö suomalaisiin asuntovelallisiin muita euromaita nopeammin ja kovempaa, hän varoittaa.

Samalla von Gerich kuitenkin ennustaa, että suomalainen asuntovelallinen voi vielä hengähtää helpotuksesta. 

–Euribor-korot eivät ole kääntymässä nousuun vielä pitkään aikaan. EKP:n pääjohtaja Draghi vahvisti kevyen rahapolitiikan jatkumisen, ja keskuspankin signaalien perusteella ensimmäistä koronnostoa ei kannata odotella ainakaan ennen vuoden 2019 puoliväliä. Heikon inflaatioympäristön takia koronnostot tuskin alkavat vielä tuolloinkaan. Näyttääkin siltä, että Draghin johdolla korkoja ei enää ehditä nostaa. Hänen kautensa päättyy lokakuussa 2019.

Suomessa asuntolainojen viitekorkona yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor ennakoi EKP:n korkomuutoksia noin vuoden ikkunalla. 

–Jos markkinoilla aletaan odottaa EKP:n korkomuutoksia vuoden 2019 lopulla, 12 kuukauden euribor kääntyisi nousuun noin vuotta aiemmin. Kyseinen korko on tällä hetkellä negatiivinen ja pysynee pakkasella ainakin vuoden 2019 puolivälin tienoille, von Gerich sanoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että Draghin jälkeen EKP:ssa voi hyvin tulla toinen ääni kelloon – varsinkin jos seuraava pääjohtaja on saksalainen. 

–EKP:n saksalaiset jäsenet ovat marisseet jo pitkään keskuspankin poikkeustoimista, joten ainakin jonkinlainen linjamuutos Draghin jälkeen näyttää hyvin mahdolliselta. Korkojen nousu yllättänee tälläkin kertaa monet – mutta ei vielä muutamaan vuoteen.

Suomen Pankin tuoreimman tilaston mukaan asuntolainoja nostettiin tämän vuoden tammi-syyskuussa 13,6 miljardin euron arvosta. Tämä on kaksi prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavalla jaksolla ja 11 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 tammi-syyskuussa. Keskuspankin mukaan viimeksi asuntolainoja on nostettu enemmän vastaavana aikana vuonna 2012.

Syyskuussa 2017 nostettujen uusien asuntolainojen keskikorko oli 1,02 prosenttia ja laskennallinen korkomarginaali 1,0 prosenttia. Viimeksi marginaali oli yhtä kapea vuonna 2012. Syyskuussa uusista asuntolainoista 98 prosenttia sidottiin Suomen Pankin mukaan euriborkorkoihin ja vain kaksi prosenttia kiinteisiin korkoihin.

Samaan aikaan asuntolainojen takaisinmaksuajat pidentyivät. Tammi-syyskuun 2017 aikana nostettujen uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 19 vuotta ja kuusi kuukautta, kun se vuonna 2016 oli 19 vuotta.

Lue myös:

Luottoluokittaja mainitsi suomalaisten velat: ”Kulutuksen rahoittaminen velalla on rajallista”

Suoraa puhetta suomalaisten veloista: ”Setelien loppuminen lompakosta ei enää toimi rajoitteena”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Käyhkö

Tottakai käy niin, jos ja kun suomalaiset käyttävät vaihtuvakorkoista lainaa. Mutta nythän he vastaavasti ovat hyötyneen asiassa kun korot ovat pysyneet matalalla tasolla. Kirjoituksen voisi tehdä näinkin päin. Mutta, se suomalainen pessimistisyys.

Tomi Salonen

Niin ovat hyötyneet, mutta monet ovat ottaneet lyhennysvapaata, mistä on varoiteltukin. Kun korot nousevat, laina lyö silmille lyhentämättömänä ja se ei ole vitsi monelle. Pankkien taseet ovat nyt kunnossa, mutta on sitä lainaakin suomalaisilla kamalasti. Sitten taas itketään, että miksi lainaa annettiin niin avokätisesti. No miksiköhän?