Perjantai 20.7.2018

Muutos suomalaisten asuntolainoihin? Suomen Pankki: "Parantaisi rajoitteen toimivuutta"

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.12.2017 11:46
Päivitetty: 
10.12.2017 12:14
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Suuri velkaantuneisuus lisää kotitalouksien alttiutta supistaa kulutustaan lasku- ja matalasuhdanteessa. Suomen Pankki puuttuisi asiaan muuttamalla asuntolainojen kattoa ja rajoittamalla asunnon hankintaan käytettävän lainan kokoa ja lainanhoitomenojen enimmäismäärää suhteessa tuloihin.
|

Suomen Pankki sanoo, että Suomessa tulisi harkita vakuuksien arvoon suhteutetun lainakaton muuttamista ostettavan asunnon arvoon suhteutetuksi lainakatoksi, mikä on vallitseva käytäntö lainakaton käyttöön ottaneissa maissa. 

Keskuspankin mukaan samalla tulisi arvioida mahdollisuutta, että poikkeaminen lainakattorajoitteesta sallittaisiin siltä osin kuin se koskee tiettyä erikseen määriteltyä osuutta lainanannosta. 

–Tämä helpottaisi lainakattosäännösten käytännön toimeenpanoa ja parantaisi rajoitteen toimivuutta makrovakausvälineenä, Suomen Pankki sanoo tuoreessa vakausarviossaan.

Tällä hetkellä Suomessa käytössä oleva lainakatto tarkoittaa sitä, että uusi asuntolaina voi olla korkeintaan 90 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta. Ensiasunnoissa lainakatto on 95 prosenttia. 

Suomessa käytössä olevaa makrovakausvälineistöä tulisi keskuspankin mukaan lisäksi täydentää välineillä, joilla voidaan rajoittaa asunnon hankintaan käytettävän lainan kokoa tai lainanhoitomenojen enimmäismäärää suhteessa tuloihin. 

Myös Kansainvälinen valuuttarahasto, Euroopan järjestelmäriskikomitea ja Euroopan keskuspankki ovat suosittaneet näiden kysyntäperusteisten välineiden lisäämistä Suomen makrovakausvälineistöön. Suomen Pankin mukaan myös asuntolainan enimmäispituus ja lyhennysvelvoite täydentäisivät näitä välineitä.

–Lainanantoon kohdistuvien välineiden tulisi koskea kaikkea lainanantoa luotontarjoajasta riippumatta, jotta ei luotaisi kannustimia velkaantumiselle pankkisektorin ulkopuolisten toimijoiden kautta. Myös lainakattoa olisi syytä kehittää niin, että sen määräykset koskisivat kaikkia asuntolainantarjoajia. Rajoitteiden kattavuuden merkitys voi korostua tulevaisuudessa, jos pankkisektorin ulkopuoliset toimijat kasvattavat osuuttaan myös asunto- ja muilla lainamarkkinoilla, keskuspankki toteaa.

Suomalaisten velat peräti 128 % käytettävissä olevista tuloista

Suomen Pankki muistuttaa jälleen kerran, että Suomessa kotitalouksien velkaantuneisuus on ennätyksellisen korkealla tasolla.

–Vuoden 2017 puolivälissä velat suhteessa käytettävissä olevaan tuloon olivat 128 prosenttia, eli suuremmat kuin useimmissa euroalueen maissa. Suomalaisten velkaantuneisuus on kasvanut pitkään ja keskittynyt osalle kotitalouksia, keskuspankki huomauttaa.

Ongelma ei koske vain Suomea, vaan Pohjoismaita laajemminkin. Vakausarviossa korostetaan, että velkaantuneisuuden kasvun myötä koko pohjoismainen rahoitus- ja talousjärjestelmä on monin tavoin altistunut asuntoluotonannon ja asuntomarkkinoiden riskeille.

–Omistusasuminen on yleistä, ja kotitalouksien varallisuus on painottunut asunto-omaisuuteen. Huomattava osa kotitalouksien velasta on suurten pohjoismaisten luottolaitosten myöntämää asuntovakuudellisesta velkaa, Suomen Pankki sanoo.

–Asuntolainasaamiset ovat puolestaan yksi luottolaitosten suurimmista riskikeskittymistä. Asuntolainat ovat myös luottolaitosten pitkäaikaisen vakuudellisen markkinavarainhankinnan tärkein vakuustyyppi. Varainhankinta riippuu siten kansainvälisten sijoittajien luottamuksesta sekä luottolaitosten luottokelpoisuutta että asuntomarkkinoita kohtaan, keskuspankki jatkaa. 

"Voimakkaasti velkaantuneet kotitaloudet ovat haavoittuvia"

Talouskehityksen kannalta riskinä on, että suuri velkaantuneisuus lisää kotitalouksien alttiutta supistaa kulutustaan lasku- ja matalasuhdanteessa. 

–Tuloihinsa ja varallisuuteensa nähden voimakkaasti velkaantuneet kotitaloudet ovat haavoittuvia työttömyyden lisääntymisen ja asuntojen hintojen laskun suhteen. Myös korkotason nousu voi koetella velallisia, jos velanhoitomenojen kasvuun ei ole varauduttu riittävästi, Suomen Pankki varoittaa.

–Rahoitusvakauteen kohdistuvilla, luotonantoon ja velkaantumiseen liittyvillä haavoittuvuuksilla on tapana kasvaa vähitellen nousu- ja korkeasuhdanteen aikana. Lisäksi lainaehtojen muutokset, kuten takaisinmaksuaikojen pidentyminen ja lyhennysvapaiden käyttö, kasvattavat velkaantuneisuutta ajan myötä. Laskusuhdanteessa kotitalouksien velanhoitovaikeudet yleensä lisääntyvät, ja kriisitilanteessa liiallisen velkaantumisen laajamittaiset seuraukset voivat paljastua hyvin äkillisestikin, keskuspankki jatkaa.

Suomessa asuntolainojen lyhennystahti on tähän asti ollut muiden Pohjoismaiden käytäntöihin verrattuna ripeämpää ja takaisinmaksuajat ovat olleet lyhempiä. 

–Asuntomarkkinoiden vakauden edistämiseksi ja ylivelkaantumisen estämiseksi Suomessa on syytä pitää kiinni näistä käytännöistä. Luotonannossa tulee välttää hyvin pitkiä takaisinmaksuaikoja sekä ilman erityistä syytä myönnettäviä pitkiä lyhennysvapaita, Suomen Pankki ohjeistaa.

Baselin pankkivalvontakomitea päivitti viikolla niin sanottuja Basel III -standardeja, mikä voi tarkoittaa muutoksia myös suomalaisille. Uusissa standardeissa määritellään muun muassa käytänteitä, joiden perustalla pankit arvioivat taseidensa eri erien kuten asuntolainojen, muiden luottojen sekä omaisuuserien arvoa. Tarkoitus on, että pankkien taseiden sisältöä ja kuntoa on helpompi arvioida.

Rahoitusalan etujärjestö Finanssiala (FA) pitää Baselin komitean päätöksiä merkittävinä etenkin monille pohjoiseurooppalaisille pankeille.

–Sisäisiä malleja luottoriskien arviointiin käyttävien pankkien pääomavaatimukset saattavat nousta tuntuvasti. Tällä voi vuorostaan olla merkittäviä vaikutuksia pankkien luotonantoon ja sen ehtoihin, FA toteaa.

Asuntolainoitukseen erikoistuneen Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna pitää Suomen Pankin ehdotuksia ja myös Baselin komitean päätöksiä oikeansuuntaisina.

-Basel-uudistus tervehdyttää kilpailua ja kaupungistumiskehitystä asuntorahoittamisen saralla. Tarvitaan vielä aidot lainakatot sekä oman asunnon ostajille että asuntosijoittajille, ASP kaikenikäisille ja positiivinen luottorekisteri, hän kommentoi.

Lisää aiheesta: Uusi varoitus suomalaisten veloista: "Tämä on huolestuttavaa" 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Kaarlo Kytökorpi

Kotitalouksien velat rahoitusomaisuudesta oli 2007 50% ja vuonna 2016 53%. Velkaantumisaste lasketaan kotitalouksien veloista suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloihin, joten velkaantumisasteeksi saadaan n 127%. Suurin syy kotitalouksien velkaantumiseen on asuntolainat, joiden kasvu johtuu pienten taantuvien asumiskeskusten nuorten siirtymisestä kasvukeskuksiin työn ja koulutuksen perässä. Pitäisikö tämä kehitys katkaista estämällä lainansaanti ja samalla muuttaminen taantuvilta paikkakunnilta kasvukeskuksiin? Kotitalouksien velkaantumisaste on EU-alueen keskitasoa. Esimerkiksi Tanskan kotitalouksien velkaantumisaste on 250 prosentin paikkeilla ilman että hätäkellot soivat. Kun kansaa pelotellaan veloilla ja koroilla aiheella pääsee helposti julkisuuteen. Velalla pelottelevat ne jotka niistä vähiten ymmärtävät (Paul Krugman).