Torstai 21.6.2018

Tutkijat: Asuminen tulee muuttumaan rajusti – ”Omistaminen ei enää ole tärkeää”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.1.2018 11:25
  • Kuva: Oulun kaupunki
    Kuva
    Oulu on yksi Suomen suurista muuttovoittajista. Arkostokuva Oulun Meritullista.
|

Kaupungistumisen tutkimiseen erikoistunut Harvardin yliopiston taloustieteen professori Edward Glaeser ja y-sukupolvea tutkinut amerikkalainen markkinointiasiantuntija Matthew B. Britton ennakoivat asumisen muuttuvan tulevaisuudessa radikaalisti. Molemmat ennakoivat kaupungistumisen kasvavan.

–Juuri nyt kaikki trendit ajavat ihmisiä kaupunkeihin ja bisneskeskuksiin ja se heijastuu myös asuntojen hintojen kehitykseen, Glaeser kommentoi rahastoyhtiö Skagenin konferenssissa Tukholmassa.

Hän korosti myös rakentamisen ja kaavoittamisen merkitystä asuntojen hintakehitykselle.

–On suuri virhe aliarvioida rakentamisen merkitystä. Jos asuntorakentaminen kaupunkialueilla olisi helppoa, hintakuplia ei ikinä olisi päässyt syntymään.

Matthew Brittonin mukaan y-sukupolvi ja sitä seuraava z-sukupolvi ovat tämän trendin luojia.

–Kaupungeissa asuminen ja toisaalta hiilijalanjälki ovat heille tärkeitä. Y- ja Z-sukupolven edustajat haluavat asua kaupungeissa myös perheen perustettuaan, kun aikaisemmille sukupolville on ollut tyypillistä muuttaa kaupunkikeskustojen ulkopuolelle lasten saamisen jälkeen. Toisaalta asunnon omistaminen ei enää ole tärkeää, vaan nämä sukupolvet haluavat mieluummin käyttää rahansa esimerkiksi matkustamiseen ja asioiden kokemiseen, ei omistamiseen.

Glaeserin mukaan kaupungistuminen aiheuttaa myös eriarvoistumista. Toisaalta talouskasvu ja tuottavuus saavat hänen mukaansa vauhtia juuri kaupungeissa.

–Euroopan unionissa on hyvin tyypillistä, että kaupungeissa asuvilla saattaa olla jopa kaksi kertaa suuremmat tulot kuin muualla asuvilla. Lisäksi tutkimukset osoittavat selvästi, että kauoungistuneet seudut tuovat selvästi enemmän talouskasvua kuin ei-kaupungistuneet. Ihmiset yksinkertaisesti ovat tuottavampia silloin, kun heillä on ympärillään muita ihmisiä, hän sanoo.

Britton ennakoi myös työelämän muutoksen muuttuvan radikaalimmaksi erityisesti, kun z-sukupolvi tulee työelämään.

–Ympäri maailman käynnissä on nyt suuntaus siihen, että freelance-töitä tehdään enemmän ja enemmän. Jatkossa erityistaidoille on yhä enemmän kysyntää ja samalla rutiinityöt ulkoistetaan Kiinaan ja Intiaan.

Selvä trendi myös Suomessa

Kapungistuminen on selvä trendi myös Suomessa. Aluetutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aro julkaisi lauantaina kartan, jonka mukaan Helsinki, Tampere ja Turku ovat kasvaneet voimakkaasti. Yksittäisistä kaupungeista tilaston ykkönen on Oulu. Samaan aikaan väestö on supistunut voimakkaimmin Ylä-Pirkanmaalla, Saarijärven-Viitasaaren akueella ja Sisä-Savossa.

Myös asuntojen hintojen kehitys on Suomessa jakautunut voimakkaasti. Ekonomistit ovat varoitelleet kehityksestä, sillä Suomessa poikkeuksellisen suuri  osuus kotitalouksien varallisuudesta on kiinni asunnoissa.

Globaalisti asuntomarkkinoiden eriytymisestä ja sen aiheuttamasta eriarvoistumisesta on varoittanut amerikkalainen talousnobelisti, Yalen yliopiston kansantalouden professori Robert Shiller, jonka mukaan eriarvoistumista tulisikin mitata asunnonostokyvyllä eikä pelkästään tuloilla.

–Kun asuntojen hinnat nousevat, jotkut joutuvat muuttamaan kodeistaan pakon sanelemana. Seuraukset eivät ole vain taloudellisia, sillä muuttaessaan he joutuvat pois alueelta, jossa ovat saattaneet elää koko elämänsä. Silloin muuttaminen merkitsee elinikäisten yhteyksien katkeamista ja voi olla traumaattista.Jos liian moni pakotetaan muuttamaan liian korkeiden hintojen takia, koko kaupunki saattaa kärsiä identiteetin menetyksestä, hän sanoo.

Lue lisää:

Tutkija julkaisi kartan: Haukuttu aktiivimalli ajaa työttömiä kaupunkeihin – Tampere vetää ylivoimaisesti

Nyt myös talousnobelisti varoittaa asuntomarkkinoiden ”isojaosta”: ”Voi olla traumaattista”

Osmo Soininvaara: Suomi kaupungistuu nyt hallitsemattomasti

Pankki Suomen ”isojaosta”: ”Ilmiö on tullut jäädäkseen”

Asuntokaupan isojako näkyy tilastoissa: ”Markkinoiden tempo varsin erilainen”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Ilmari Jokinen

Lentorata pitäisi vetää välille Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio. Pistoraide Helsinkiin. Satamat Hangosta -Länsirannikolle aina Kemiä myöten.

Helsingin talousalue on jo ylisuuri , hallitsematon möykky.

Huoltovarmuus ennen muuta.

Reijo Vuorento

Käsitteet X,Y tai Z sukupolvi, ovat enemmän konsulttislangia kuin osa laajempaa todellisuutta - esim. nuorisotutkimuskeskus on tutkinut vuosikymmeniä nuorten asenteita. Häkellyttävää on asenteiden pysyvyys ja viime aikoina myös niiden kasvava konservatiivisuus. Mitä ilmeisimmin sukupolvien sisällä ja maiden tapahtuu aiempaa enemmän eriytymistä kuin niiden välillä. Esimerkkinä vaikkapa Puolan valta ja oikeus puolue, joka vetoaa erityisesti nuoriin. Kaupungistuminen jatkuu ilman muuta ja omistaminen tulee yhä kannattavammaksi.

Taisto Pihlajamaa

X,Y, Z sukupolvi?
vai oliko tarkoitus kirjoittaa että sukupuoli?
no, hällä niin väliä.

Tulevaisuuden ennustaminen sen sijaan on, kuten aiemminkin on todettu, ennustamisen lajeista kaikkein vaikein ja eniten epäonnistuva. Kannattaisi pitää mielessä esimerkiksi historian perusteella omaksuttu tosiasia, että yhdyskuntien romahtaessa eloon jäävät ne, jotka osaavat ottaa maasta elantonsa ilman infrastruktuurien kainalokeppejä.

Esa Auramäki

"kaikki trendit ajavat ihmisiä kaupunkeihin ja bisneskeskuksiin"??? "Matthew Brittonin mukaan y-sukupolvi ja sitä seuraava z-sukupolvi ovat tämän trendin luojia."??? "Kaupungeissa asuminen ja toisaalta hiilijalanjälki ovat heille tärkeitä. Y- ja Z-sukupolven edustajat haluavat asua kaupungeissa myös perheen perustettuaan"??? Mistähän nämä näkemykset oikein pulppuavat. Monet eivät edes halua muuttaa kaupunkeihin, vaan heidät pakotetaan muuttamaan niihin työpaikkojen perässä. Se, miksi yritykset perustavat työpaikkojaan kaupunkeihin on kummallista ja typerää, kun palkat esim. pääkaupunkiseudulla ovat 20 % korkeammat kuin muualla maassa. Myös liian monet poliitikot huutavat metropolipolitiikan perään. Ja kaupungistaminen itse asiassa lisää ökykulutusta hiilijalanjälkeä. Tätä vihreätkään eivät tunnu ymmärtävän. No joo, kyse varmaan äänten kalastelusta, kaupungeistahan niitä saa. Ei nää "megatrendit" ole luonnon lakeja, vaan pitkälti (huonon) politiikan tulosta.

Milli Maja

Niin kauan kuin vuokrat ovat korkeita, ei ole mitään järkeä asua vuokralla. Ottamalla lainaa maksat lähes samalla vuokran määrällä omaa asuntoa. Vuokralla asujan rahat menevät vuokranantajalle kokonaisuudessaan. Vuosikymmenien jälkeen ei jää mitään käteen. Sen sijaan lainaa maksamalla asunto on sinun ja voit se sitten myydä ja käyttää rahat vanhempana vaikka maailmanympärysmatkaan.

Jari Kaisla

Asunnon omistaminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää jos ei halua pudota täysin pohjalle yhteiskunnassa ja alistua parempiosaisten jatkuvasti nousevien vuokrapyyntöjen armoille. Nykyinen kehitys kun johtaa väistämättä siihen, että entistä harvempi omistaa asuntoja koska entistä suurimman osan asunnoista omistavat huippurikkaat, jotka rahastavat itselle entistä parempia vuokratuottoja. Hallitus edistää tätä kehitystä luomalla jatkuvasti uusia "ilmaistyömarkkinoita", joiden avulla tämä omistusten siirto kiihtyy parempiosaisille.

Mikko Toivonen

Tuossapa tähän aiheeseenkin liittyvä kommenttini tuolta Ben ketjusta. Referoin mm. tätä kirjoitusta siksi, että herrat ovat kansainvälisiä asiantuntijoita ja ovat erittäin hyvin selvillä globaaleista trendeistä ja asumistavoista. Minä ympäri planeettaa asuneena myös täysin kokemus selvillä.

Suomen asuntotilanne todella poikkeaa lähes koko muusta maailmasta omistusasuntopohjaisena. Se on myös asumisen ja työllistymisen suurin ongelmamme, jota viisas yhteisö alkaisi muuttamaan tuottamalla yhteisön hallitsemia vuokra asuntoja enemmän kuin omistusasuntoja ja nimenomaan suuriin kasvikeskuksiin. Esimerkiksi Helsinkiin pelkkinä vuokra asunto kaupunginosina Heka omistuksessa. Esimerkiksi Malmin alueelle 30000 pienempää 30-50 m2 vuokra asuntoa 25 kerroksen vuokratorneissa. Pikaratikka sieltä lähimmille rautatie ja metroasemille sekä Malmin bussiasemalle

14.1.2018 16:33
Kun minä referoin asuntopolitiikkaan, niin tarkoitan aina kokonaispolitiikkaa eli kansainvälisen käytännön mukaista politiikkaa missä ihmiset pääosin asuvat vuokra asunnopissa eivätkä omiostusasunnoissa. Omistusasunnon pahin kohta työllisyyden kannalta on juuri sen kankeus ja joskus jopa mahdottomuus joustavaan siirtymiseen työn perässä. Muualla maailmassa tämä on varsin hyvin ymmärretty, vaan ei Suomessa missä ainoa investoinnin tyyli on ollut asunto ja sen hinnalla spekulointi. Siitä johtuvat monet asunto-ongelmiemme eri tilat.

Halpoja vuokra asuntoja ensin kasvukeskuksiin ja sitten koko maan asuntosuhde suurremonttiin vuokra asumisen hyväksi, kuten lehdessä toteavat muuten kansainväliset asiantuntijatkin joilla on sama tieto kansainvälisistä käytännöistä kuin minulla

Ville Varjo

Rakennutan työkseni mm. vuokrakerrostalojen peruskorjauksia. Täydellinen peruskorjaus mukaan lukien koko talotekniikan uusiminen, asuntokohtainen ilmanvaihto, valokuituyhteydet asuntoihin, kokonaan uusitut pihat, julkisen rakentamisen tasoa olevat asuntojen pintamateriaalit ja kiintokalusteet ym. maksaa noin 1300 - 1500 euroa/m2.

Kaiken huipuksi esimerkiksi 1960-luvun kerrostalojen asuntojen pohjat ovat erittäin hyviä, usein yksiöissäkin on varsinainen keittiö, kolmioissa on useasti WC-kylpyhuoneen lisäksi myös erillinen WC, joissain kolmioissa ja neliöissä on jopa kodinhoitotila. Kaikille asunnoille on autopaikka, aika monelle myös autokatospaikka tai jopa autotalli.

Uudet kovan rahan talot vuokratontilla maksavat noin 3 - 4 kertaa enemmän, pohjat ovat huonosti toimivia, keittiö on olohuoneen nurkassa, makuuhuoneeseen ei sovi kunnolla parisankyä ja pintamateriaalit täysin luokattomia. Lisäksi autopaikasta joutuu maksamaan 25000 - 50000 euroa.

Kuinkahan kauan tämä suuntaus mahtaa jatkua?

Harri Tapani

"Kaiken huipuksi esimerkiksi 1960-luvun kerrostalojen asuntojen pohjat ovat erittäin hyviä,.. "

"Uudet kovan rahan talot vuokratontilla maksavat noin 3 - 4 kertaa enemmän, pohjat ovat huonosti toimivia, keittiö on olohuoneen nurkassa, makuuhuoneeseen ei sovi kunnolla parisankyä..."

Noista havainnoista ja kommentistakin pitää kyllä antaa pointsit, noinhan se on mennyt ja ilmeisesti vielä huonommaksi menee, mitä enemmän tiivistetään ja tiivistysrakennetaan. Kohta jengi asuu pikku pikku kopperoissa verhot tiukasti kiinni kun naapurit on heti ikkunan takana...yksityisyydestä ja/tai maisemista alkaa olemaan turhaa haaveillakaan, sitä saa vain rahalla, isolla sellaisella.

Ps. Huonekalutehtaat eivät ilmeisesti vielä ole huomioineet suuntausta, että uusiin asuntoihin pitäää tehdä minihuonekaluja tilanpuutteen ja ahtauden sekä oudon suunnittelun takia...

Janne Alanne

Omistaminen riippuu suuresti veroedusta. Jos asuntolainan koroista saa vähentää edes osan verotuksessa, asunto pysyy järkevänä sijoituskohteena. Tässä maassa kaikki taloudellinen toiminta kietoutuu voimakkaasti verotukseen. Vero sitä ja vero tätä. Suomi on yksi korkeimman verotuksen maista, varsinkin työn verotuksen. Sosialismi.

Joni Rikkola

jos omistusasuminen katoaa tai tehdään mahdottomaksi se tarkoittaa että vuokra-asumiselle ei ole mitään 'kilpailua' eli halvempaa vaihtoehtoa, kuten ei sähkönsiirrollekaan, niin hinta on pilvissä.
Asumiskustannusten vuoksi perheemme muutti aikoinaan omaan taloon. Asuminen puolet halvempaa, vaikka asuimme vuokralla ahtaasti 6 hengen perheenä. Eli käyhyys se oli kun omaan ajoi. valtio tekee parhaansa että halvat asunnot ja varsinkin omakotitalot hylätään tehtailemalla 'paskalakeja' sun muita kuluja Kreikassa nostettiin kylmästi kiinteistöveroa niin paljon että kansa meni konkurssiin..

Harri Tapani

"vaan nämä sukupolvet haluavat mieluummin käyttää rahansa esimerkiksi matkustamiseen ja asioiden kokemiseen, ei omistamiseen."

Heh, eiköhän vuolranantajat tule huolehtimaan että se matkustelu ja kokeminen jää tulevaisuudessa aika pieneksi...

Takavuosina oli siitä mielenkiintoinen tilanne, että samalla kohtuusummalla rahaa mitä maksoit vuokraa, onnistuit maksamaan omaa asuntoa (jopa pikku omakotitaloa) kohtuuvauhdilla pois. Toki se kohtuusumma on suhteellinen asia, eli jonkin verran täytyy tietysti tienatakin...

Harri Tapani

"En koskaan ostaisi asuntoa josta voi olla vaikea päästä eroon."

No harva sellaista yleensä ostaisi, tuskin kukaan. Sijoitusasunnotkin yleensä valitaan hyvin myyviltä paikoilta, vuokralaiset sitten maksaa niistä isoja summia...usein myynti käy sitten nopeastikin, joskus hyvällä paikalla olevaan on jonossa ostajia...