Torstai 15.11.2018

Kuuluuko eroparin kotia rakentaneelle appiukolle korvaus? – Näin KKO äänesti

Jaa artikkeli:
Luotu: 
4.2.2018 10:27
  • Kuva: Tiina Somerpuro / Alma Talent arkisto
    Kuva
    KKO joutui äänestämään siitä, onko appiukon tekemä merkittävä työpanos laskettava hänen lapsensa eduksi, kun omaisuutta jaetaan erossa.
|

Korkein oikeus (KKO) joutui äänestämään siitä, onko appiukon tekemä merkittävä työpanos laskettava hänen lapsensa eduksi, kun omaisuutta jaetaan erossa.

Korkeimman oikeuden 19. tammikuuta ratkaisemassa jutussa osallisena olevat puolisot olivat olleet avoliitossa vuodesta 1997 alkaen. Heillä oli yhteiset vuosina 2006 ja 2011 syntyneet lapset. Liitto päättyi eroon 18.8.2012.

Avopuolisot olivat vuosina 2005–2006 rakentaneet puoliksi omistamalleen kiinteistölle omakotitalon, johon he olivat muuttaneet asumaan toukokuussa 2006.

Pariskunnan erotessa pesänjakaja totesi, että toisen puolison isä oli suorittanut kohteessa kaikki ammattiosaamista vaativat kirvesmiestyöt. Isä oli tehnyt palkatonta työtä yhteensä 2 200 tuntia.

Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaan avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan omaisuuttaan.

Koska rakennustyöt olivat huomattavasti nostaneet avopuolisoiden yhteisen omaisuuden arvoa, pesänjakajan mielestä myyntiin päätyneistä rakennuksista saadusta kauppasummasta suurempi osuus, 2 200 työtunnin edestä, kuului työt tehneen miehen lapselle. Pesänjakaja arvioi yhden työtunnin arvoksi noin 32 euroa.

Sen vuoksi pesänjakaja määräsi erottelukirjassa toisen puolison maksamaan toiselle hyvitystä 35 000 euroa korkoineen.

Asiassa mentiin Keski-Suomen käräjäoikeuteen ja sen jälkeen Vaasan hovioikeuteen. Molemmat kumosivat pesänjakajan määräyksen. Hyvitystä appiukon tekemästä työstä ei siten tarvitsisi maksaa.

Seuraavaksi Korkein oikeus otti asian käsiteltäväkseen. Myös KKO totesi, että toisen puolison isä on vastikkeetta tehnyt rakennustyömaalla huomattavan määrän ammattiosaamista vaativia kirvesmiestöitä.

KKO:n mukaan keskeiseksi kysymykseksi muodostui se, voidaanko apen suorittamaa rakennustyötä pitää toisen avopuolison yhteistalouden hyväksi antamana panoksena.

Korkein oikeus päätti, että isän tekemä rakennustyö on katsottava tehdyksi kummankin avopuolison hyväksi. Appiukon tekemän työn perusteella hänen lapselleen ei siksi myönnetty hyvitystä.

Kaksi korkeimman oikeuden jäsentä viidestä äänesti vastaan. Hyvitys jäi siten maksamatta äänin 3-2.

Lähde: Kauppalehti

 

 

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit