Perjantai 20.4.2018

Ekonomistit odottavat matalien korkojen ajan jatkuvan vielä pitkään: ”Asuntovelalliset hurraavat”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.3.2018 12:08
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Ekonomistit eivät odota 12 kuukauden euriborin nousevan yli yhteen prosenttiin.
|

Sekä Aktian että Nordean ekonomistit odottavat Euroopan keskuspankilta EKP:lta vain äärimmäisen maltillisia koronnostoja.

–Taloussykli on edennyt jo pitkälle, mutta EKP:n koronnostot ovat vielä kaukana tulevaisuudessa. Jos USA:n suhdanteen kääntyminen vie tälläkin kertaa Euroopan mukanaan, EKP ei ehdi nostaa korkojaan edes prosenttiin. Asuntovelalliset hurraavat, Nordean päästrategi Jan von Gerich arvioi blogissaan.

Nordea odottaa EKP:n nostavan ohjauskorkoa ensimmäisen kerran vasta ensi vuoden joulukuussa. Aktia arvioi, että ensimmäinen koronnosto tapahtuu ensi vuoden puolivälissä.

– Jos hyvä kehitys jatkuu, ja hintapaine jatkaa nousuaan varovaisesti, EKP voi huoletta lopettaa ohjelma ja suunnata katseet ensimmäiseen koronnostoon. Arvioimme ensimmäisen koronnoston tapahtuvan todennäköisimmin vuoden 2019 puolivälissä ja että näemme vain yhden koronnoston vuonna 2019, Aktian pääekonomisti Heidi Schauman kirjoittaa talouskatsauksessaan.

–Kun korot ovat pysyneet kuusi vuotta epätavallisen alhaisina lyhyet korot mukaan lukien, ennustamme lyhyiden korkojen nousevan euroalueella ennustekauden aikana.  Edelleen kyse on vain marginaalisista muutoksista ja vasta vuonna 2019, mutta suunta on muuttumassa, eikä sitä pidä aliarvioida, hän jatkaa.

Nousuliikkeitä ei ole vielä nähty, ja niitä on Schaumanin mukaan  odotettavista vasta, kun ainakin talletuskoron käänteestä ylöspäin on nähtävissä merkkejä. 

Von Gerichin mukaan EKP on käytännössä sulkenut pois koronnostojen mahdollisuuden tänä vuonna.

–Kaiken pitää mennä nappiin inflaatiokehityksen suhteen, jotta korkoja voitaisiin nostaa edes ensi vuoden alkupuoliskolla. Todennäköisemmin nostot viivästyvät ensi vuoden loppupuolelle, kun euroalueen inflaatiokehitys on edelleen heikkoa.

Hän huomauttaa lisäksi, että jos oletetaan taantumaan alkavan euroalueella vuoden 2021 puolivälissä, aikaa koronnostoille jäisi noin puolitoista vuotta.

–Todennäköisesti nostosykli loppuisi jo tätä ennen, kun Saksan taantuma painaisi selvästi koko euroalueen näkymiä. Reilussa vuodessa korkoja ei ehditä kovin paljon nostaa. Jo neljä 25 korkopisteen nostoa olisi selvästi aggressiivisempi kiristämistahti verrattuna esimerkiksi USA:n keskuspankkiin. On vaikea argumentoida, että EKP voisi edetä ainakaan tätä paljon nopeammin. Todennäköisesti korkoa nostetaan hitaammin, hän ennakoi.

Neljän noston vuosivauhdilla korkoja ehdittäisiin von Gerichin mukaan nosta neljä tai viisi kertaa ennen seuraavaa taantumaa, eli 1,00 – 1,25 prosenttiyksikköä olettaen nostojen olevan 25 korkopistettä kerrallaan.

–Kun aloituspiste on -0,40 % (EKP:n talletuskorko), syklin korkohuippu jäisi selvästi alle prosenttiin, hän laskee.

Euribor-korot ovat von Gerichin mukaan jonkin verran EKP:n talletuskorkoja korkeampia. Hän arvioi, että asuntovelallisille tärkein 12 kuukauden euribor-korko voi olla nostosyklissä selvästikin EKP:n talletuskorkoa korkeampi, koska se kuvaa odotuksia tulevista korkomuutoksista seuraavan vuoden aikana.

–Markkinoilla tuskin kuitenkaan ollaan valmiita hinnoittelemaan vahvoja nostoja tilanteessa, jossa taantuma siintää jo horisontissa. Näin ollen 12kk:n euribor-korkokaan ei näyttäisi saavuttavan prosentin rajapyykkiä tässä syklissä, von Gerich kommentoi.

–Asuntovelalliselle viiden vuoden horisonttikin on vielä kohtuullisen lyhyt. Olisikin vähintään ennenaikaista ennustaa, että korot eivät enää koskaan nouse yli prosenttiin. Tässä syklissä tuo taso voi kuitenkin jäädä saavuttamatta, mikä tarkoittaisi helposti alle prosentin korkojen jatkumista vielä usean vuoden ajan. Matalien korkojen aika jatkuu vielä pitkään, hän jatkaa.

Aktian ennusteen mukaan kolmen kuukauden euribor on vuoden 2019 lopulla -0,1 prosentissa, kun se nyt on -0,3 prosentissa. Pankin ennusteessa ei ole mukana 12 kuukauden euriboria.

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi linjasi keskiviikkona, ettei keskuspankki aio nostaa ohjuskorkoaan ennen kuin velkakirjojen osto-ohjelman alasajo on ”kaukana takanapäin”. Osto-ohjelman alasajon odotetaan alkavan syksyllä.

Lisää aiheesta:

”Ensi vuonna asuntovelallinen maksaa jo vähän korkoakin” – Ekonomisti laski, mitä 200 000 €:n lainan korolle tapahtuu

EKP jarruttelee korkopaniikkia – Suomalaisarvio: ”Voidaan käydä 5 – 6 prosentin tasolla”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Ilaskivi

"Ennustaminen on tosi vaikeaa, varsinkin kun se koskee tulevaisuutta!" Kannattaa pitää mielessä ettei varsinkaan asuntovelallisia houkutella vääriin johtopäätöksiin. Sieltä ne seuraavan kriisin syyt sitten saattaisivat löytyä!

Kinnunen Antero

Niinhän se on. Ihmetyttää kuitenkin, kun valtio ottaa älyttömästi uutta velkaa ja samalla kansaa varoitetaan tekemästä samoin.

Pitäisikö kansalaisten varautua massiivisiin verojen nostoihin, valtion velkojen korkojen noustessa?
Parasta varautumista on ottaa itselleen niin paljon velkaa, ettei selviä taloudellisesti. Ainakin pari vuotta menee rattosasti ja sen jälkeen rahattomalta on valtion huono vetää tulevia jättiveroja. Normaali keskiluokkainen ilman velkaakin tulee olemaan rahaton tulevaisuuden verottajan jäljiltä.

Jari Rutanen

EKP yrittää selättää euroalueen velkaantumisongelman lisäämällä velanottoa nollakoroilla ja rahaelvytyksellä.

Samaa yrittävät muut keskeiset keskuspankit omassa tykönään.

Kuinkahan tämä tulee päättymään?

Olemme nollakoroissa keskellä noususuhdannetta. Mitkä ovat sitten korot taantumassa?