Keskiviikko 17.10.2018

”Täysin absurdi ajatus, että jopa 5000 €:n lyhennys tulisi jollekulle ennalta arvaamatta maksettavaksi”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
28.3.2018 13:23
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen ei usko yhtiölainojen olevan niin suuri riski kuin viime päivinä Suomessa on varoiteltu.
|

Kiinteistönvälitysyhtiö Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen ei usko yhtiölainojen olevan niin suuri riski kuin viime päivinä Suomessa on varoiteltu.

–On totta, että tyypillisesti uuden asunnon ostaja maksaa omalla rahoituksellaan kaupanteon yhteydessä vain osan. Loppu on yhtiölainaa, jota aletaan maksaa takaisin erillisen suunnitelman mukaan. On myös totta, että jos naapuri ei maksakaan omaa yhtiölainaosuuttaan, siitä vastaa ensisijaisesti taloyhtiö. Mutta väitän, ettei se yhtiölainan takaisinmaksu kenellekään täytenä yllätyksenä tule. On täysin absurdi ajatus, että jopa viiden tuhannen euron yhtiölainalyhennys tulisi jollekulle ennalta arvaamatta maksettavaksi, hän kommentoi keskiviikkona julkaisemassaan kirjoituksessa.

Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ennakoi tiistaina, että pankkien myöntämiä asuntolainoja suurempi pommi muhii uusien asuntojen taloyhtiölainoissa ja niiden lyhennysvapaiden jälkeisissä vastikekuluissa. Hän varoitti myös kovista vastikkeista, jotka ovat edessä, kun taloyhtiölainojen lyhennysvapaat päättyvät.

Lue lisää:Pysäyttävä huomio asuntomarkkinoista: ”Ovatko ihmiset varautuneet tuhansien eurojen kuukausittaisiin vastikekuluihin?”

Heikkinen huomauttaa, että lainaneuvotteluissa käydään läpi myös yhtiölainan takaisinmaksuerien kaltaiset tulevaisuuden velvoitteet, jotka ovat tiedossa, mutta eivät vielä käsillä.

–Asiakkaittensa ongelmien ehkäisy hyödyttää myös pankkia. Ja jos taas uudiskohdenaapuri tai naapuriasunnon sijoittaja pystyy maksamaan myyntihinnan ilman lainaa, eli ilman puheita pankin kanssa, on se jo hyvä asia. Tyhjätasku ei maksa käteisellä esimerkiksi 30 prosenttia asunnosta. Jos tällaiselta osakkaalta kuitenkin jäisivät yhtiölainat rästiin ja taloyhtiö joutuisi karhuamaan häneltä maksamattomia lainaosuuksia, edessä olisi hänelläkin viime kädessä asunnon ulosmittaus ja realisointi velkojen kattamiseksi.

Hän muistuttaa, että yhtiöälainoja on myönnetty uudiskohteisiin 1990-luvulta alkaen.

–Ongelmat ovat olleet volyymiin nähden hyvin, hyvin vähäisiä. Mikä tekisi tämän ajan ihmisistä täysin typeriä, ymmärtämättömiä ja lukutaidottomia verrattuna takavuosien ihmisiin, Heikkinen kysyy.

Tilastokeskus kertoi aamulla, että suomalaisten kotitalouksien lainavelat lisääntyivät 1,5 miljardia euroa viime vuoden viimeisen neljänneksen eli loka-joulukuun aikana. Lainaa oli vuoden lopussa 148,4 miljardia. Kotitalouksien velkaantumisaste oli 128,3 prosenttia.

Suomen Pankin ekonomistin Olli Tuomikosken mukaan suurin tekijä velkaantumisessa ovat yhtiölainat.

– Suurin tekijä yhä yhtiölainat. Asuntolainojen vaikutus hieman velkaantumista hidastava, koska asuntolainakanta kasvaa hitaammin kuin käytettävissä olevat tulot, hän sanoo.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Kumma Kumma

Mikä tekisi tämän ajan ihmisistä täysin typeriä, ymmärtämättömiä ja lukutaidottomia verrattuna takavuosien ihmisiin, Heikkinen kysyy.

En osaa sanoa, mikä tekee vuonna 2018 ihmisestä edellä mainitun idiootteja, mutta kun kuulee julkisissa liikkumisvälineissä keskusteluja ja analysoi niitä, on tällaisia madon älykkyysosamäärän omaavia yllättävän paljon keskuudessamme ihmisen muodossa.

Omassa menneisyydessä asunto ostettu aina yhdellä lainalla, se otettu pankista ja moneen otteeseen asiaa vatvottu pankkitoimihenkilön kanssa. Yllätyksiä ei tullut, tiedä sitten kuinka paljon tuli maksettua ylihintaa lainasta.

Tapani Tuominen

Jäi uskon varaan tuo Heikkisen kommentti. Eikä syyttä, hänhän edustaa Kiinteistömaailmaa, joka on mukana tätä kuplaa rakentamassa.

Miksi toimittaja ei kysynyt Heikkiseltä ostaisiko hän itse asunnon tällaisesta taloyhtiöstä vai onko peräti ostanut? Kuten me vähänkään pidempään eläneet tiedämme, kun pakkorealisaatioiden määrä ylittää tietyn rajan, osakkeista saatava hinta ei enää kata velkaosuutta. Tällöin loppuvelka kaatuu - lopullisesti - muiden osakkaiden niskaan. Pääsee sitten maksamaan oman asuntonsa lisäksi naapurin asuntoa. Ellei peräti naapurien, kuten uhkana on.

Jos oma maksukyky on mitoitettu tappiin, on kierre valmis. Miten nämä kiinteistö-heikkiset ovat sitten kantamassa vastuuta ?

Harri Salonen

Taloyhtiölaina tulee esim. putkiremontista ja edes Kumma Kumma ei voi sellaiselta välttyä jossain kohtaa elämässään.

Kannattaa valita hyvin hoidettu taloyhtiö ja pätevät (tai vähintään motivoituneet) ihmiset sinne johtoon. Sitten ei tule näitä yllätyksiä. Maksamaan joutuu joka tapauksessa.

Nita Hillner

Itse en ikinä ostaisi uutta asuntoa, jossa osakkaat maksavat vain pienen osan kokonaishinnasta ja loput yhtiölainaa. Tällä tavalla asuntojen hinnat voidaan pitää keinotekoisen korkeina. Erittäin riskialtista toimintaa.

Joni Rikkola

''Asiakkaittensa ongelmien ehkäisy hyödyttää myös pankkia''

EN usko tähän. Velallinen kaatuu - Pankin omistajat kokevat luottappioita ja niitä aletaan pankille maksamaan pankkitukina valtion + EU valtioiden rahoista. Pankki on maksanut pääomat ulos voittoina ja nyt valtio + EU pääomittavat. Mitä suurempi pankki eli mitä suurempi kupru sitä varmeemin saat pankkitukia.

Kun asuntolainat kaatuvat, pankkien omistajat eli sijoittajat ostavat asunnot pilkkahinnalla pakkohuutokaupoista ja muuttavat vuokra-asunnoiksi. Pakkohuutokauppa hintaankin saadaan sitten valtio tukea joka on kohdennettu
sijoittajille vuokrasuntojen lisäämiseen, puhumattakaan korkovähennyksistä jne.

Lopulta on saatu pääomitus rahat valtiolta, asunto, valtion tuet asunnon hankintaan, ja velallinen, joka on koko elämänsä velkaa sijoittajalle ja maksaa ikuisesti sijoittajlle tulonsa jos ne ovat vähänkin liki minimiä . Samalla kun rahat menevät ulosottoon sosiaalituki kattaa tämän ulosmitatun osan, siltä osin kuin raha ei riitä enää elämään. Eli suuri osa sosiaalituesta koostuukin siitä että velallisen rahat menevät sijoittajalle. Ja ulosoton takia saa satoja euroja enemmän asumistukia. Hurja sosiaalitukitulva joka menee sijoittajalle., maksajana työväestö.

Ja tuo velallinen asuu nyt sijoittajan ostamassa vuokra-asunnossa vuokralla, siitä maksetaan hulppeaa asumistukea. Joten sijoittaja saa hänen rahansa ja valtiolta vielä asumistukea, jotta sijoittaja voi pitää voittot korkeana.
Vellallinen on sitten tämän sijoittajan tehtaassa alipalkattuna ja velkaa ei saa sillä palkalla ikinä pois ja raha ei riitä edes peruselämiseen. Velkajärjestelyyn ei pääse koska velallisen tulot ovat liian pienet.
Koko työväestö saa maksaa tällaisten velallisten elämän ja velat. Useinkaan se työteko ei ole enää millään tavalla taloudellisesti järkevää ja aivan, ei kaikille edes mahdollista.
Usein velallinen tappaa itsensä, käyttää päiteitä tai kärsii mielenterveysongelmista oko ikänsä ja se tulee kallliiksi terveydenhuollolle.
Suomessa ei voi aloittaa alusta henkilökohtaisen konkurssin kautta.
Onnekkaita ovat vain pekkaperät joiden konkursseja veronmaksaja saa maksaa...ja kymppitonnien kuukausipalkat päälle.
Suomessa homma on hoidettu huonosti ja sijoittaja hyötyy siitä joka välissä. Pitäisi olla mahdollisuus henkilökohtaiseen konkurssiin, ettei työväestön tarvitse näitäkin korvata monin kiertotein.