Lauantai 18.8.2018

Karu analyysi vuokra-asunnoista: ”Toimeentulotuki on tuhonnut vuokramarkkinat täydellisesti”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
1.4.2018 18:46
Päivitetty: 
2.4.2018 10:45
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Asumistuki ei Osmo Soininvaaran mukaan nosta vuokria siksi, että tuki on käytännössä riippumaton siitä, kuinka korkeaa vuokraa asianomainen maksaa.
|

Vihreiden konkaripoliitikko Osmo Soininvaara sanoo, ettei julkisuudessa paljon moitittu asumistuki ole syynä vuokratason nousuun.

–Ei ole, koska toimeentulotuen jäljiltä vuokramarkkinoissa ei ole jäljellä mitään tuhottavaa. Toimeentulotuki on tuhonnut vuokramarkkinat täydellisesti, hän toteaa blogissaan.

Tilastokeskuksen mukaan asuinhuoneistojen vuokrat nousivat viime vuonna keskimäärin 1,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 1,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 1,6 prosenttia ja muualla maassa 1,8 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 1,3 prosenttia.

Keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli viime vuonna 13,88 euroa neliöltä koko maassa. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli 18,37 euroa neliöltä ja muualla maassa 11,71 euroa neliöltä. ARA-asuntojen keskineliövuokra oli 11,53 euroa koko maassa. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra ARA-asunnoissa oli 12,74 euroa ja muualla maassa 10,90 euroa.

Asumistuki ei Osmo Soininvaaran mukaan nosta vuokria siitä yksinkertaisesta syystä, että tuki on käytännössä riippumaton siitä, kuinka korkeaa vuokraa asianomainen maksaa. 

–Maksimivuokrat ovat niin matalia, ettei sitä alempia vuokria ole kuin sukulaisten välisissä vuokrasopimuksissa. Jos asumistuki olisi sitä suurempi, mitä korkeampaa vuokraa maksaa, tilanne olisi täysin toinen, hän huomauttaa.

Soininvaara myöntää, että asumistuki lisää vuokranmaksukykyä, mutta siltä osin se ei hänen mukaansa poikkea työmarkkinatuesta tai palkankorotuksesta. 

Hän pitää hyvänä Juho Saaren työryhmän taannoista esitystä, jonka mukaan asumisen tukeminen eriytettäisiin toimeentulotuesta ja asumista tuettaisiin vain asumistuen kautta.

–Vaikka asumistuki ei kompensoi korkeampaa vuokraa mitenkään, se kompensoi muuttamista kehyskunnista Pääkaupunkiseudulle ja Espoosta ja Vantaalta Helsinkiin. Tätä Juho Saaren työryhmä siis esittää korjattavaksi. Samasta syystä asumistukimenot eivät ole nousseet sen takia, että vuokrat ovat nousseet. Ne ovat nousseet, koska työttömiä on enemmän ja koska yhä useampi asuu vuokralla. Jukinen talous on hyötynyt tästä muutoksesta, vaikka asumistukimenot ovatkin kasvaneet, koska vuokralla asuminen tuottaa verotuloja joita omistusasuminen ei tuota, Soininvaara kommentoi.

Kokonaan toinen asia hänen mukaansa on, onko järkevää tukea pienipalkkaisten ihmisten työntekoa Helsingissä.

–Jos asumistuki poistettaisiin, he eivät tulisi palkallaan toimeen. Mutta ei se tarkoittaisi, että Helsingissä ei olisi kaupoissa myyjiä eikä perushoitajia sairaaloissa. Se tarkoittaisi, että heille pitäisi maksaa enemmän palkkaa. Samalla se tarkoittaisi, että kovin vinksalleen mennyt aluepoliittinen tasapaino vähän oikenisi. 

Soininvaara huomauttaa, että ajatus, että toimeentulotuesta ei maksettaisi asumismenoja ainakaan pitkäaikaisesti ja että omistusasunnon omistamattomuutta kompensoitaisiin koko Helsingin seudulla samoin perustein tarkoittaisi, etteivät köyhät, pienipalkkaiset ja työttömät pystyisi enää asumaan Helsingissä vaan hakeutuisivat seudulla sinne, missä asuminen on halvempaa. 

–Näinhän se muissa maissa onkin. Pariisin työväenluokka asuu kaukana Seinen rannasta. Ihan niin järisyttävä tuo ei olisi seurausvaikutuksiltaan kuin ensi luulisi. Jos kymmenet tuhannet yrittäisivät muuttaa kehyskuntiin, vuokraerot tietysti tasoittuisivat.

Juho Saaren työryhmä esittää, että toimenpiteen vaikutusta lievennettäisiin sillä, että sosiaalisen asuntotuotannon osuutta nostettaisiin uustuotannossa kymmenellä prosenttiyksiköllä, eli runsaalla tuhannella asunnolla vuodessa. Tämä vaikuttaisi Soininvaaran mukaan aika hitaasti, jos se ylipäänsä vaikuttaisi lainkaan.

–Se, että asuntokannasta varataan osa sosiaaliseen asuntotuotantoon, hyödyttää tietysti niitä onnekkaita, jotka onnistuvat tällaisen halvan asunnon itselleen saamaan, mutta heikentäisi muiden tilannetta, koska muiden asuminen muuttuisi vastaavasti kalliimmaksi. Suurimpina kärsijöinä olisivat ne epäonniset, jotka juuri ja juuri jäisivät tuetuista asunnoista ulkopuolelle. Heitä odottaisi varma karkotus kauas radan varteen, hän kommentoi.

Lue lisää Juho Saaren työryhmän ehdotuksista:

Odotettu raportti julki: Näin kaikki saadaan Suomessa pärjäämään – lue 22 ehdotusta

Työttömälle ehdotetaan 697 €/kk: Kaikki tuet yhteen perusturvalakiin?

VATTin tutkijat totesivat viime vuonna, että vuokrat eivät ole korkeampia asunnoissa, joihin maksetaan avokätisemmin asumistukea.

Lue myös: Yllättävä tutkimustulos: Asumistuki ei valukaan vuokriin

Toisessa blogikirjoituksessaan Soininvaara esittää Helsinkiin kaupungin omaa vuokra-asuntoyhtiötä, jonka osuus uustuotannosta olisi selvästi suurempi kuin ARA:n nykyinen 20 prosentin osuus. 

Lue tarkemmin: Tässäkö ratkaisu vuokraongelmiin? ”Tämä vuokra-asuntoyhtiö tuottaisi huomattavaa voittoa”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Aivan riippumatta siitä mikä on se todellinen syy, syyt tai syypäät sietämättömään ja yleistä taloutta ja hyvinvointia vakavasti vahinkoittavaan Helsingin, Pk seudun ja joidenkin muiden kasvukeskusten vuokratasoon, esimerkiksi Helsingissä kaikilla vertausmittareilla noin 50% puhallettuun vuokratasoon niin hallituksen olisi kepillä ja tarvittaessa lainsäädännöllisin toimin palautettava vuokrien taso talouden kantavaan tasoon.

Paras keino tietenkin olisi lakitoimet jotka pakottaisivat kaupungit pikakaavoittamaan vuokra asuntomaata ja luovuttamaan sen yhteiskunnalliseen vuokra asuntotuotantoon muodollisella vuokralla ja ottamaan rahansa paranevasta työllisyydestä toimeliaisuudesta ja maksukyvystä.

Kaupungit voisivat aivan hyvin lainata rahat näiden vuokra asuntolähiöiden rakentamiseen ja varmistaa omilla vuokrasäännöillään sekä rahoituksen hoidon että vuokralaisten laadun jostain ajankohdasta rakennettujen uusien vuokra asuntojen tai lähiöiden osalta.

Yksi keino voisi olla näihin uusiin kaupungin vuokra asuntoihin vaadittava sitopumus, että normaalin tasoisen vuokran vuokraaja sitoutuu kokonaan itse ilman asuntotukia maksamaan ja että vuokraaja tai perhe itse muuttaa siihen normaalivuokraiseen eli noin 10 £+-/m2 asuntoon.'

Halituksen olisi pakotettava Helsinki ja kasvukeskukset talouden ja yleisen edun vuoksi
pitämään huoli, että kaupungissa on aina saatavissa riittävän nopeasti vuokra asunto halukkaalle sellaisella hinnalla että sen kykenee pienemmästäkin säännöllisestä kuukausitulosta maksamaan. Vain silloin saadaan yrittäjätkin aktivoitumaan koska heille on taas tärkeää kustannusten pitäminen hallittuna palkkojen ja seurannaisena tietenkin elämisen peruskustannusten osalta.

Mikko Toivonen

ps.

"Juho Saaren työryhmä esittää, että toimenpiteen vaikutusta lievennettäisiin sillä, että sosiaalisen asuntotuotannon osuutta nostettaisiin uustuotannossa kymmenellä prosenttiyksiköllä, eli runsaalla tuhannella asunnolla vuodessa. Tämä vaikuttaisi Soininvaaran mukaan aika hitaasti, jos se ylipäänsä vaikuttaisi lainkaan."

Tuo artikkelissa mainittu tuhat asuntoa lisää kunnallista" asuntotuotantoa on lähes säälittävää kun esimerkiksi Helsingissä aivan akuutti tarve kunnalliselle eli rehellisen hintaisille vuokra asunnoille on noin 20000 heti ja noin 50000 sanotaan 3 vuoden sisällä jotta tilanne tasapainoittuisi jasimerkiksi valtaosa Helsingissä maksetuista asuntotuista poistuisi ja asuntotilanne yleisillä mittareilla tervehtyisi

Matti Karnaattu

Kaksi temppua toimisi:

1. Toimeentulotuen poistamisen muiden tukien jatkeena. Sen pitäisi olla tilapäisiin poikkeusoloihin ja maksaminen esim. vain yhden kuukauden ajan, eikä säännöllisesti joka kuukausi kun rahat ei riitä.

2. Asumistuki muutetaan alueelliseksi tueksi ja maksetaan vuokranantajille. Rahan maksamisen edellytyksenä on kuitit mitä menee vaikka uusien asuntojen rakentamiseen. Jos ei ole esittää kuitteja rahan käytöstä järkevällä tavalla niin rahaa ei makseta.

Kristiina Kreisler

Toimeentulotuessa on jo nyt hyväksyttävät rajat:

"Jos vuokramenosi ylittävät taulukossa esitetyt rajat, sinut voidaan ohjata kunnan sosiaalitoimistoon asuntoasian selvittämistä ja edullisemman asunnon hankkimista varten. Sinulla on yleensä 3–6 kuukautta aikaa hakeutua edullisempaan asuntoon. Siihen saakka Kela huomioi asumismenot todellisten menojen mukaan.

Kela voi hyväksyä menot edelleen todellisen suuruisena, jos esimerkiksi paikkakunnalta ei ole toimittamiesi selvitysten perusteella tarjolla asuntoa, jonka asumismenot ovat kohtuulliset."
http://www.kela.fi/toimeentulotuki-asumismenot

Kysymys onkin, miksi asumismenot eivät ole kohtuulliset mm. Helsingissä?

"Kela maksoi asumistukia 2017 2 003 000 000 euroa, asumistukien piirissä oli lähes 863 000 henkilöä, mikä on 16 % väestöstä." (Kela.fi).

Asumistukea jopa uudistettiin 2015, jotta sitä saa suuremmilla tuloilla.

"Helsingissä saadaan yleistä asumistukea yleisemmin kuin muualla maassa. Parin viime vuoden aikaista reipasta kasvua selittää kuitenkin ennen kaikkea vuoden 2015 alussa voimaan astunut lakimuutos, joka on mahdollistanut yleisen asumistuen saamisen aiempaa suuremmilla tuloilla."

"Vuonna 2016 13 prosenttia helsinkiläisistä kuului ruokakuntaan, jolle myönnettiin yleistä asumistukea."

"Joka neljäs alle 15-vuotias kuuluu ruokakuntaan, joka saa yleistä asumistukea."

yhä useampi vuokra-asunto, josta maksetaan asumistukea, on vapaarahoitteinen."

Yllä olevaan linkki:
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingissa-saadaan-yleis...

Pekka Salminen

Kyllähän pääkaupungissa pitää olla kovemmat vuokrat kuin muualla. Esimerkkinä New York Cityssä saa maksaa 70 $/m2, mutta täällä periferiassa Palm Beach Countyssa saa asunnon vuokrattua vajaalla 10 $ neliöltä. Tietysti rikkaiden asunnoista kuten Mar a Lagossa ei sellaisella hinnalla pääse vuokralle.

Mikko Toivonen

Pitää paikkansa ja kohteita voisi listata lisää, kuten London City, Tokyo City, jopa Moscow city,
Mutta olemme aidosti lähes asumattomassd periferiassa Helsingissäkin. Berliini, mikä on suuren ja mahtavan maan ikivanha Pääkaupunki on merkittävästi yleistasoltaan halvempi kuin Helsinki.
Tietenkin Helsinki on maan pääkaupunki ja sen City Center alueella luonnollisesti asunnot ja vuokrat voivat olla jonkin verran kalliimpia kuin ihan periferiassa kuten "Kouvolassa". Siitä huolimatta valtaosassa Helsingin hirmuisen suurta rakennusalaa ja potentiaalia vuokrien tulisi olla vapaallakin markkinalla maailmanlaajuisessa vertailussa periferian tasolla eli eipä juurikaan yli 15 euroa/m2 vapaalla markkinalla pienistä asunnoista kuten yksiöistä.

Emme todellakaan voi vertailla kansainvälisesti pientä maalaiskylää, Helsinkiä, suuren maailman kaupunkien keskustojen hintoihin. Valitettavasti ne ovat aika lähellä niitä, koska meillä hillitön ja säälimätön välistäveto on poliitikkojen sallimaa ja osin mielipuuhaa.

Jukka Kautto

Juttu nappiin, niinkuin diplomaattiveljeni lausahti jo vuosikymmeniä sitten. ”Suomi on AAA maa, asunto, auto ja alkoholi,” eikä minun tarvitse lisätä mitään tähän yhtälöön. Ajoin vain autolautalle enkä koskaan ole joutunut katunuman sitä siirtoa.

Raimo Laine

Asumiskustannukset nousevat jatkuvasti. Pelkkä yhtiövastike rahoitusvastikkeineen voi olla jo 10 e/m2. Sijoitusyksiö voi maksaa 200000 e ja sille saa vain parin prosentin tuoton. Nämä sarjasta pääkaupungin ihanuuksia.

Jukka Mattsson

Soininvaara on täysin oikeassa. Tilannetta ei voi pelastaa ilman valtion väliintuloa kompensoimaan yksityisen vuokrabisneksen hinnoittelua.

Ainoastaan Norjan malli voi enää toimia ja kääntää vuokra-asuntojen vuokrat alas.

Valtion tulee rakentaa ja vuokrata matalahintaisia vuokra-asuntoja alueille joissa keinottelijoiden vuokra-asuntojen hinnat ovat karanneet "ylihintaisiksi".

Tämä ei kuitenkaan kelpaa Vasemmistopoliitikoille jostain syystä. Tulisiko heidän puoluerahoituksesta iso osa vuokrabisneksestä?

Mikko Toivonen

"Tämä ei kuitenkaan kelpaa Vasemmistopoliitikoille jostain syystä. Tulisiko heidän puoluerahoituksesta iso osa vuokrabisneksestä"

Osasitpa hyvin kiteyttää yhteen lauseeseen miksi vasemmistopuolueetkaan ja ammattiyhdistysliikkeet eivät halua vuokra asuntotilaa korjata yhtään sen enempää kuin tehokkaimmat ja moraalittomimmat porvarilliset välistä vetäjät.

Merkittävää moraalista ja asennoitumismuutosta tarvitaan kautta linjan jotta meidän kaikkien sekä ihmisten, että yritysten yhteinen etu saataisiin kohtuullisesti toteutumaan.

Norjan asuntomallia en tunne. Jos siitä olisi jotain julkaistavaa yhteenvetotietoa niin eipä haittaisi nähdä?

Mikko Räsänen

Tämä vuokra-asuntopolitiikka on nimenomaan vassareiden keino rahoittaa omaa toimintaansa. Se on myös pääomien kanssa puljaavien kapitalistien keino rikastua. Tämän vuoksi Suomessa ei tulla koskaan tekemään mitään muuta kuin vuokratasoa nostavia toimenpiteitä. Samalla vaaleissa kieli lipoen kaikki puolueet omien intressiensä vuoksi tarjoavat äänestäjille hunajaa lupaamalla korotuksia asumistukeen ja köyhimpien tukiaisiin. Lopulta ne tuet ulosmitataan isoon lompsaan. Köyhät jäävät edelleen köyhiksi, mutta heitä käytettiin komeasti hyväksi mennen tullen. Suomessa pitää olla aina köyhiä, jotta tämä sirkus jatkuu. Siksi "köyhyyttä" ei tule koskaan poistaa... On tämä komea kone.

Jari Kaisla

Mitä tuota suotta leikkaamaan senttejä ja pennejä kansalailta. Yksinkertainen n. 5000 euroa/kk:ssa sopeutumiseläke koko kansalle niin ongelmat poistuvat kertaheitolla. Tämä summahan on todettu jo kansanedustajienkin mielestä sopivaksi ja kohtuulliseksi.

Raimo Ilaskivi

Ja nyt sitten kansainvälinen sijoitusyhtiö hankki salkkuunsa mittavan potin asunto-osakkeita. Nekin erilaisten tukien avulla rahoitettuja. Ei kai olisi hankkinut, ellei olisi varma pysyvästä tuotosta, jonka veronmaksajat kaikenlaisten tukien kautta takaavat. Tietävät hyvin vanhan sanonna Huittisten hullusta miehestä, joka saa syödä ja asua enemmän kuin tienaa. Ja vuokrat nousevat nousemistaan.....eikä poliittinen päättäjämme osaa vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä.

Mikko Räsänen

Niin se on, että muu Suomi maksaa pääkaupunkiseudun yritysten menestyksen mahdollistamalla alipalkattujen asumisen ylihintaisissa asunnoissa. Kyllä tämä pääkaupunkiseudun hyysääminen ja sosialismi saisi jo hiljalleen loppua. Vapaat markkinat ohjaavat itse itseään. Nyt miljardeja euroja pumpataan siihen, että saadaan pidettyä yritykset Helsingissä. Moderni tietotekniikka ja hyvät liikenneyhteydet ovat sitä varten, että kaikkien ei ole pakko sulloutua samaan sumppuun asumaan. Siitä ei tule muuta kuin sosiaalisia ongelmia, kun kaikki persaukiset ovat samassa nipussa.

Tiina Teittinen

Modernin tietotekniikan pitäisi mahdollistaa se, ettei työntekijän toimipaikka tarvitse ensinkään olla sama kuin yrityksen toimipaikka. Miksi etätyö ei edelleenkään ota tulta? Tämä oli retorinen kysymys johon en odotakaan vastausta henkilöltä jonka argumentointiin sisältyvät ”pääkaupunkiseudun hyysääminen” ja ”sosialismi”.
Itse näkisin että yrityksille tehtävä valtion subventoima työ on sosialismia missä päin suomea tahansa. Työkokeiluja ja työllistämistukea soveltavat yritykset Uudenmaan ulkopuolellakin ihan sujuvasti.
Hyvät liikenneyhteydethän mahdollistavat työssäkäynnin vaikka yritykset olisivatkin keskittyneet kaskukeskuksiin. Mitä tarkoitit? Itse olen käynyt ihan tyytyväisenä työssä 100 km. pääkaupunkiseudulta ulospäin ja ruuhkien vastaisesti. Mitään hyviä liikenneyhteyksiä en kyllä havainnut.

Mika Venäläinen

Sitten on tietysti se vaihtoehto, että globaalisti toimivat ja globaaleille markkinoille pyrkivät, kuluttajasegmentistä riippumattomat yritykset miettivät tarkemmin, mihin toimintansa sijoittavat.

Ja nuoret juuri vallistuneet insinöörit sitä, mihin sijoittuvat ja missä ansaitulle eurolle saa parhaan "hinta-laatu-suhteen". Esimerkkeinä toimikoot vaikka Ponsse, jonka kauppa käy, vaikkei erottajalla konttoria olekaan.

Jarno Ahokas

”koska vuokralla asuminen tuottaa verotuloja joita omistusasuminen ei tuota”

Asumista verotetaan Suomessa niin rajusti, että tämä on hieman outo väite. Vuokratulojen verotus on tippa meressä muihin asumisen veroihin ja veroluonteisiin maksuihin verrattuna. Asunto-osakeyhtiön menoista jopa 40%-50% saattaa mennä veroihin ja veroluonteisiin maksuihin, kun laskee yhteen arvonlisäverot, kiinteistöverot, energia- ja sähköverot, vakuutusverot, hulevesimaksut, jne. jne. Tonttivuokrakin voidaan isoissa kaupungeissa laskea veroluonteiseksi maksuksi asumisen päälle. Lisäksi lainoihin liittyy veroja.

On siis hieman nurinkurista, että asumisen hinta on nostettu veroilla pilviin ja sitten joudutaan verorahoista tulemaan asumista. Parempi tapa olisi pienentää asumisen verotaakkaa, jolloin tukia ei tarvittaisi niin paljon.

Joni Rikkola

Voi pyhä tyhmyys - ''Toimeentulotuki tuhonnut vuokramarkkinat.

Kyllä ongelma alkoi silloin, kun kunnat ja valtio myivät asuntonsa ja lakkasiva ttarjoamasa nolla voitolla huokeita asuntoja, jotka houkuttelevat kuntalaisia ja HUOM! tarkoituksena oli myös vuokramarkkinoiden sääntely.
Loput asunnot yhtiöitettiin ja voitto on yhtiön ainoa tarkoitus, ei muuta. Hinnat nousivat.
Samalla tavalla Suomessan nousevat veden ja sähkönhinta. Ne omisti anoinaan julkinen juuri siitä syystä että Suomen markkinat menestyvät ja kansa on vaurasta, kun kaikki raha ei mene elinkustannuksiin kuten nykypäivänä.
Nykypäivänä tämä ahneus aiheuttaa sen, että palkat pitäisi jopa tuplata, että työstä tulisi vähänkin houkuttelevaa. Kun raha menee elämiseen muulle tuotannolle ei jää kuluttajia, tarvitaan yritystukihimmeleitä. Ja se rahoitetaan valtion velkarahalla. Sosiaali ja terveyskulut eivät suinkaan ole syy Suomen velkaantumiseen, sillä ne kyllä kattaa maailman korkein verotus ja pakkomaksut. Verotus jo yksin OECD maiden 4.. korkein. Silti itäeuroopan tasoa oleva sosiaaliturva, Norjan hinnat...

Otetaan velkaa, että saadaan maksaa aumistukia, ja yrotystukia, energian takuuhintatukia, yhteisöveroaleja, jotka eivät kumminkaan laske hintoja vaan jaetaan suoraan voittoina.

Harri Tapani

Tota, ja pitää muista vielä kiinteistöverokin josta on tulossa muita veroja korvaava korotusautomaatti. Sekin nostaa asuniskustannuksia ja tulevaisuudessa vielä reippaamin, samoin kunnat korottelevat omistamiensa tonttien vuokria tolkuttomasti rahapulassaan.

Joni Rikkola

Muutimme omaan vanhempaan omakotitaloon 8 vuotta sitten, koska 4 lapsen kanssa vuokralla asuminen kävi taloudellisesti mahdottomaksi.
Asumismenot putosivat 3/5 ja tästä voidaan vähentää vielä asuntolainan lyhennysosuus jos halutaan. Tosin talossa on aina ylläpitoakin jokon olkoon kuluna vaikka sillä rahalla rakentaisi jo uuden kun rakennusmies olen.
Tämä on se asia joka huolestuttaa porvarihallitusta. Omakotitalon muuttuminen havimmaksi vaihtoehdoksi. Sehän olisi kauheaa. Ja kun on vanhempi talo sitä voi itse korjata. Vanhojen talojen kiusaksi keksittiin sitten asbestilait ja kerrostaloissa ne tekevät taloista jopa korjauskelvottomia.

Tiina Teittinen

Soininvaaran ajattelussa on kyllä asiantynkää. Toinen juttu on kokonaan millä keinoin syntyneitä rakenteita ryhdytään purkamaan tai edes uudistamaan.

Toimeentulotukijärjestelmä rakennettiin alun perin viimesijaiseksi ja lyhytaikaiseksi tueksi tilanteisiin, joissa kansalaisen toimeentulo on tilapäisesti ja vakavasti alentunut. Nyt siitä on muodostunut yksi pysyvä elämisen tuen muoto.

Isojen kaupunkien kohdalla maahanmuuttajat, erityisesti tietyt etniset ryhmät, ovat pääsääntöisesti toimeentulotuen asiakkaita ja työllistymisaste on heikko. Heidän asuttamisensa isoihin kaupunkeihin korkeimmilla asumiskustannuksilla ja tukien varassa, on ollut suuri virhe.
Toki myös suomalaiselle tulottomalle muuttaminen pääkaupunkiseudulle ja muihin isoihin keskuksiin on mahdollista ilman työpaikkaa, jos vain asunnon onnistuu saamaan ja laskennallisesti kaikki tuet mahdollistavat työttömänä työnhakijana elämisen. Useammin kuitenkin lienee niin, että ensin hankitaan uudelta paikkakunnalta työpaikka ja sitten asunto.

Oma lukunsa ovat pitkäaikaistyöttömät ja pienituloiset eläkeläiset. Jos toimeentulotukijärjestelmä kiristyisi ja tuki kapenisi, myös kanta-asujien pitäisi muuttaa pois synnyinseudultaan halvemman asumisen perään. Asuminen 30-50 kilometrin etäisyydellä kantakaupungista hyvien yhteyksien päässä tuskin olisi dramaattinen muutos kenellekään, mutta miten kauas ja miten etäälle palveluista ja julkisesta liikenteestä täytyy todellisuudessa muuttaa, että asumiskustannukset merkittävästi alenevat?

Soininvaaran skenaariossa kalleimmilla alueilla maksettaisi parempaa palkkaa. Tässä on ajatelman pahin pullonkaula. Heikon työllisyyden aikakaudella on nimenomaan syntynyt halpatyömarkkinat myös isoihin kaupunkeihin ja työllisyystoimenpiteet tukevat palkattomien tai huonopalkkaisten, osa- ja määräaikaisten työsuhteiden luomista. Lyhytaikaisia ja huonosti palkattuja työpaikkoja ylläpidetään erilaisten työnantajatukien mahdollistamina, jotta työntekijät voivat elää ja asua niin ikään yhteiskunnan tukien varassa.
Työmarkkinatuella kierrätetään ihmisiä työkokeiluissa tekemässä täyttä työviikkoa. Sen seurauksena yksi henkilö voi työllistyä yritykseen tekemään 20 viikkotuntia. Työntekijän tarve yrityksessä vähenee välittömästi palkanmaksun alkaessa.

Joillain aloilla työvoiman tarve vähenee digitalisaation myötä, mutta ne työt joissa ihmistä ei täysin voi korvata, säilyvät alipalkattuina. Työntekijän palkkaamisen kalleudesta on tullut yrittäjän toistama mantra. Alihankintaketjut pitenevät ja palkkauksen taso ja/tai työsuhteen jatkuvuus kärsivät alihankintaketjun suorittavilla tasoilla. Määräaikaisuudet lisääntyvät.

Kunhan sote-uudistus etenee ja yksityisille isoille toimijoille tulee lähes automaattinen kiinnitys osaksi terveyspalvelutuotantoa, työsuhde-etuja ja palkkoja voidaan heikentää uusien työsuhteiden osalta. Samalla julkisen puolen terveydenhuollossa tullaan kokemaan työsuhteiden päättämisiä ennenäkemätön määrä.

Toimeentulotuen tai muu asumisen tukemisen tarve tuskin vähenee niin kauan kun yhteiskunta avokätisesti ”on tukevinaan” työpaikkojen syntymistä eikä markkinoille synny oikeaa kilpailua.

Harri Tapani

"Toki myös suomalaiselle tulottomalle muuttaminen pääkaupunkiseudulle ja muihin isoihin keskuksiin on mahdollista ilman työpaikkaa,"

Tuo oli ennen estetty nimenomaan toimeentulotuen toimesta, sossun työntekijä tarjosi käytännössä vain matkalipun takaisin muuttokuntaan, ei muuta, eli työtön/varaton oli aika lailla sidottu asuinpakkaansa ja rasitti vain sen kunnan taloutta. Muutto onnistui kyllä sitten jos ja kun sai työpaikan tai varallisuutta hiukaa pitämmäski aikaa.

Tiina Teittinen

En osaa sanoa miten nykyisin toimeentulotuen suhteen meneteltäisiin. Tasa-arvon nimissä kaiketi on myönnettävä sekä kotimaiselle, että muualta tulevalle, jopa paperittomalle henkilölle ihmisarvoiset oikeudet elää Suomen kalleimmassa kaupungissa yhteiskunnan tuella.

Harri Tapani

Sitä varten ja sen takia meillä oli aiemmin vuokrasääntely ja kunnillakin halpoja asuntoja, mutta homma meni metsään, kun oikeistohallitukset halusivat heti kättelyssä valtaan päästyään eroon vuokrasääntelystä selittäen oikein ministerin suulla, että kyllä kilpailu pitää vuokrat alhaalla, no sille selitykselle naurettiin jo tuolloin, ja nythän se on realisoitunut...ei ole enää halpoja vuokra-asuntoja alueilla jossa on töitä.

Myös EU-säännöt ja siellä pakkokilpailutus/yhtiöittäminen tuhosivat myös kuntien halvat vuokra-asunnot, piti yhtiöittää kuntien vuokra-asunnot ja sen seurauksena käytännössä muodostetut yhtiöt tekevät mitä yhtiöiden on tehtävä, eli tuottavat maksimaalista voittoa omistajilleen.

Mutta, hei tämä tulos tiedettiin jo silloin kun vuokra-sääntely purettiin ja viimeisetkin tajusivat asian kun kunnat alkoivat yhtiöittämään ja myymäänkin omistamiaan vuokra-asuntomassoja. Vai olisiko niin, että Soininvaara olisi ollut jollain tavoin pihalla tästä kehityksestä ja sen tuloksesta joka tosiaan oli tiedossa jo vuosia sitten...

Mikko Räsänen

Voisihan tuon sanoa niinkin, että vuokrat ovat varmaan ihan ok, mutta palkat ovat niin surkeat, että niillä ei tule toimeen. Tukiviidakko ja sairas verottaminen tappavat Suomen ja sitä yritetään sote -himmeleillä korjata. Luultavasti tulee ihan toisen kertaluokan ongelma syliin vielä senkin kautta. Lyhytnäköiset ja pöljät poliitikot hyppäävät vaalirahoittajien tahtiin ihan riippumatta siitä miten kansa äänestää.

Pertti Ikonen

Jos on suuri vuokra niin työtön maksaa vuokrastaan asumistuella 80% tiettyyn vuokran määrään asti, 20% osasta maksaa osan toimeentulotuki ja loput maksaa työtön työmarkkinatuestaan lopun vuokrasta.

Mutta voi olla niinkin kun vuokra on matala, niin asumistuki kattaa 80% vuokrasta ja loput 20% menee toimeentulotuesta. Sitten kun tulot kasvavat, niin tuet tippuvat pikkuhilja pois.

Juhani Ahonen

"Asumistuki ei Osmo Soininvaaran mukaan nosta vuokria siitä yksinkertaisesta syystä, että tuki on käytännössä riippumaton siitä, kuinka korkeaa vuokraa asianomainen maksaa."
Tuohan asumistuki kysyntä-tarjonta mekanismiin kysyntä puolelle selkeän ja vieläpä kohdennetun maksukyvyn nousun ja tuota tarjonta seuraa, jos alalla vallitsee markkinatalous. Ei ilmeisesti vallitse.

Jaan Johanson

Uusrakentamisen hinta kummeksuttaa. Materiaalien, koneiden ja laitteiden, tuotannon pitäisi olla tehokkaampaa, palkat suhteessa alhaisemmat, eivätkä rakennusyrityksetkään mitään jättivoittoja tee. Jäljelle jää tontin hinta, kiinteistöjen kauppa ja pääoman tuotto häiriötekijänä?
Ihmetystä herättää, miksi ei tosiaan tehdä valtion/kaupungin toimesta reippaasti uusia edullisia asuntoja, joka eliminoi tätä häiriintynyttä kehitystä. Kohtuuhintaisetkin vuokra-asunnot tuottaisivat valtiolle takuuvarmaa turvallista voittoa.

Kyllä tuohon rakenteeseen voisi hyvin tehdä kannustavampia muutoksia.
Esim./tai jotenkin näin
1 työtön: työttömyyskorvausta käteen esim. 800e (nyt kait 500e), asumistukea 50% vuokrasta+max. 300e. Toimeentulotuki sitten erityiskuluihin.
1 töissä: 1200e/kk palkkaan asti asumistuki 50%, siitä eteenpäin portaittain pieneneminen. Esim. 2000e palkalla asumistuki 0e.
Ja pienemmät erot asumistuen määrässä eri paikkakunnilla, jotta muuttaminen työn perässä myös pk-seudulta poispäin taloudellisesti järkevää.

Pekka Salminen

Uusrakentamisen kalleus johtuu muun muassa tiukoista rakennusmääräyksistä ja kovasta verotuksesta (mm. alv 24 %).

Täällä Floridan periferiassa asuttava uusrakennus maksaa vähän yli 1000 €/m2. Eli 250 m2 uuden asunnon saa hintaan noin 300000 €. Rakennusfirmojen kilpailu on täällä kovempi ja rakentaminen halvempaa olosuhteiden takia. Alv on 7%.

Suomessa rakennutin talon 75 k-m2 ja hinnaksi tuli myös tuo 300000 €. Jotain on Suomessa pahasti vialla asuntorakentamisessa.

Tiina Teittinen

Vastaan nyt vain edelliseen kommenttiin vaikka mennään vähän sivuraiteelle aiheesta.
Rakennusmääräysten tiukkuus ei ole Suomessa ongelma. Se voisi oikein valvottuna olla jopa etu ja tae kestävälle rakentamiselle. Sen sijaan rakentamista määrittelevät yrityksiin kohdistuvat maksulliset lupamenettelyt ja määrittelyt. Näissäkään ei ole moittimista jos rakennusvalvonta kohdistuisi pääasiallisesti rakentamisen toteutukseen sen sijaan että valvonta keskittyy raportointiin ja siihen että yritys täyttää standardit.
Luin juuri artikkelin jossa Helsingin Kalasataman rakennustyömaan työnjohtoa (urakoitsija SRV) kehuttiin hyvästä kokonaisuuksien hallinnasta. Kehu on ansaittu, kun työmaalla hallitaan 300:n alihankkijan reserviä. Lisäksi useammalla alihankkijalla on töitä ketjutettuna eteenpäin. Kokonaisuus on edennyt aikataulussa ja henkselit paukkuvat.
Ystäväni firma tekee infrapuolen työtä kyseisellä työmaalla. Suomen ankarissa sääolosuhteissa työ ei aina etene siten kuin aikataulu edellyttäisi. Työn ostaja vaatii että tietyt työt tehdään aikataulun mukaisesti. Se on ymmärrettävää kun toimijoita on paljon ja etenemisjärjestyksestä ei ole aina mahdollista poiketa.

Tapahtuu niin, että työn toteuttaja kertoo tilaajalle, että näissä sääolosuhteissa työ ei tule onnistumaan laatuvaatimusten mukaisesti. Materiaali ei tiivisty kyseisissä lämpö- ja kosteusolosuhteissa. Aikataulusta ei tingitä. Kuukausi myöhemmin ennuste on toteutunut. Betonissa on halkeamia ja työtä lähdetään paikkailemaan. Lopputuloksena kulujen kohoaminen ja ei niin kestävä lopputulos. Loppuraportissa todennäköisesti todetaan että laatu on olosuhteisiin nähden hyvä ja standardin mukaan riittävällä tasolla.
Suomessa rakentamisen ongelmana on maantieteellinen sijainti, työn pirstoutuneisuus, pula kokonaisuuksia hallitsevista työnjohdon substanssiosaajista ja valvonnan keskittymisestä raportointiin ja standardeihin.

Jonne Lövkvist

Ja tässä ei edes mainittu lähi-itäläisiä ja afrikkalaisia "maahanmuuttajia", joilla näköjään täytyy olla oikeus päästä asumaan pääkaupunkiseudulle hengaamaan kavereiden kanssa ostarille. Toki ihan supisuomalaisessa tukipolitiikassakin on säätämisen varaa. Ei pitäisi olla ituhipillä mitään asiaa asumaan Eiraan muuta kuin omalla rahalla.