Maanantai 17.12.2018

Ekonomistit: Ultra-matalien korkojen aika voi jatkua pitkään – ”Kannattaa kuitenkin varautua kahden prosentin tasoon”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.4.2018 11:58
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Suomen Pankin mukaan helmikuussa nostettujen asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli ensimmäistä kertaa 20 vuotta kuluvan vuosikymmenen aikana.
|

Sekä Säästöpankkiryhmä että LähiTapiola arvioivat, ettei Euroopan keskuspankki EKP välttämättä nosta ohjauskorkojaan lainkaan. Tähän asti EKP:n on odotettu aloittavan korkojen nostot ensi vuonna.

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala huomauttaa kuitenkin, että alkuvuonna makrotalouden tunnusluvut ovat jääneet systemaattisesti odotuksia heikommiksi euroalueella. 

–EKP:n on näissä oloissa hyvin vaikea kiristää rahapolitiikkaa – ultra-matalien korkojen aika voi jatkua selvästi odotettua pidempään. Ilman kasvun hidastumistakin mahdollisuudet koronnostoihin ovat lähitulevaisuudessa jokseenkin olemattomat, hän kommentoi blogissaan.

Vesalan mukaan inflaatio on hyvin hidasta eikä käännettä ole näköpiirissä. Lisäksi valtiontalouksien tasapainotus sekä euromaiden rakenneuudistukset ovat inflaatiota hillitseviä tekijöitä, samoin vahvistunut euro. 

–Aiemmin olemme arvioineet, että ensimmäiset koronnostot voisivat tulla ajankohtaisiksi aikaisintaan vuoden 2019 jälkipuoliskolla, mikäli suhdannekuva säilyy suotuisana. Nyt suhdannekuvaan on tullut merkittävää epävarmuutta eikä koronnostoihin nykyisessä noususuhdanteessa ehkä päästä lainkaan, hän sanoo.

”Kannattaa varautua kahden prosentin korkotasoon”

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro on samoilla linjoilla.

–Voi käydä niin, että globaali suhdanne ehtii jo kääntyä ennen kuin euroalueen resurssit ehtyvät ja inflaatio kiihtyy. Tällöin korot jäävät nollaan. Kotitalouksien kannattaa kuitenkin varautua kahden prosentin korkotasoon, hän suosittelee LähiTapiolan Arjen katsauksessa.

LähiTapiolan kyselyn mukaan iso osa suomalaisista velallisista ei näe tarpeelliseksi varautua korkojen nousuun. Kyselyyn vastanneista yli 500 suomalaisesta puolet sanoi, ettei korkojen nousu huoleta heitä juurikaan. Vain viisi prosenttia oli erittäin huolestunut korkojen noususta. Lisäksi vain seitsemän prosenttia vastanneista ilmoitti maksavansa lainaa nyt pois isompina erinä.

Nummiaro muistuttaa, että korkojen nousu voi vaikuttaa asuntoon ja asuntolainaan kolmella tavalla.

–Ensinnäkin viitekorkojen noustessa lainanhoitokulut haukkaavat suuremman osan kuukausituloista. Toiseksi tasaerälainoilla laina-aika pitenee eli hoitokulut haukkaavat tuloista pidempään. Nämä vaikuttavat oman talouden kassavirtoihin ja kannattaa selvittää, millaisista euromääristä eristä puhutaan, hän listaa.

Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika 20 vuotta

Kolmas mahdollinen vaikutus on vaikutus asunnon arvoon. Asuntomarkkinat ovat saaneet tukea alhaisesta korkotasosta, joka on yhdessä laina-aikojen pidentymisen kanssa lisännyt kotitalouksien ostovoimaa. 

–Korkojen noususykli kääntäisi suotuisia rahoitusolosuhteita vastaisiksi, mikä voi heikentää asuntomarkkinoita enemmän kuin talouskasvu tukee. Lisäksi sijoitusasuntojen ja asuntoyhtiövelkojen kasvu on nouseva riskitekijä, Nummiaro huomauttaa.

Suomen Pankin mukaan helmikuussa nostettujen asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli ensimmäistä kertaa 20 vuotta kuluvan vuosikymmenen aikana. 

–Asuntolainanostojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet vuodesta 2013, jolloin keskimääräinen takaisinmaksuaika oli hieman alle 18 vuotta. Selvästi suosituimpien eli takaisinmaksuajaltaan yli 24 ja alle 26 vuotta olevien asuntolainojen osuus uusista nostoista oli 45 prosenttia helmikuussa. Takaisinmaksuajaltaan yli 26 vuoden lainojen osuus kasvoi tammi-helmikuussa, vaikka se oli yhä pieni eli 3 prosenttia. Takaisinmaksuaikojen pidentyminen kasvattaa asuntolainoihin liittyviä riskejä, keskuspankki sanoo.

Helmikuussa asuntolainoja nostettiin Suomen Pankin tilaston mukaan hieman enemmän kuin viitenä edellisvuotena vastaavaan aikaan. 

Suomen taloudella on vielä jonkin aikaa kykyä kasvaa”

Timo Vesala sanoo, ettei uudella taantumalla kannata vielä spekuloida. 

–Pelkästään toteutuneiden talouslukujen jääminen odotuksia heikommiksi ei tarkoita, että talouden tila olisi huono tai että se olisi dramaattisesti heikkenemässä, hän muistuttaa. 

Euroalueen kasvun hidastuminen merkitsee Vesalan mukaan Suomelle sitä, että talouden saama vetoapu vientimarkkinoilta ei ole aivan odotetun vahvaa. Kasvun painopiste siirtyy entistä selväpiirteisemmin kotimarkkinoille. 

–Suomen taloudella on vielä jonkin aikaa kykyä kasvaa pitkän aikavälin kasvupotentiaalia ripeämmin, mutta kasvun rajat saattavat tulla odotettua nopeammin vastaan. Viimeisen vuoden ajan talousennustajat ovat tendenssimäisesti voineet nostaa Suomen kasvuennusteitaan – tämä trendi näyttäisi olevan päättymässä, hän kommentoi.

Lue lisää: 

”Ensi vuonna asuntovelallinen maksaa jo vähän korkoakin” – Ekonomisti laski, mitä 200 000 €:n lainan korolle tapahtuu

Karu huomio asuntolainoista: ”Korkojen nousu lyö suomalaisiin muita nopeammin ja kovempaa

EKP jarruttelee korkopaniikkia – Suomalaisarvio: ”Voidaan käydä 5 – 6 prosentin tasolla”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Reijo Heikkilä

EU, ei pyri palkanmaksuihin, vaan palkattomaan orjuuteen, eikö ole touhu vielä selkiytynyt.? EU, kusetus, kansan kusetus, No, kyllä se tämä eu, vielä avautuu sinullekkin, mikä tuholainen tämä on. EU, on vapaata markkinataloutta, ja jo nyt 20 henkilön firmoista saa irtisanoa porukan, tilalle palkaton orjaväki jota on kortistot täynnä. Köysi kiristyy eu,n kaulalla. Eu, tuhoaa itse itsensä. Kohta saadaan pakolaisia lisää, palkattomuus hivuttautuu kaikkiin työpaikkoihin. Kyllä tämä sinullekkin vielä avautuu, opit mikä on EU. Vapaa markkinatalous/kiky/vapaa hortoileminen, rajat auki, ja kunnon pakolaisaalto. = atomipommiakin tuhtimpi sekoitus.!