Maanantai 25.6.2018

Uusi varoitus taloyhtiölainoista: ”Koskee silloin myös jo kokonaan maksetussa omassa kerrostaloasunnossa asuvia suomalaisia”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
2.6.2018 12:23
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
|

Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola varoittaa vakaavaan sävyyn taloyhtiölainojen riskeistä. Hän huomauttaa, että kansainvälisen rahoittajan korvissa asunto-osakeyhtiö kuulostaa riskialttiilta kiinteistösijoitusyhtiöltä. 

–Mutta suomalaiset pankit ovat osanneet asiansa ja saaneet rahoittajat vakuuttumaan taloyhtiöiden konservatiivisesta luonteesta ja riskien mataluudesta. Niinpä taloyhtiöt ovat saaneet – ja saavat edelleen – rahoitusta erittäin helposti ja matalalla korolla. Vuosikymmenien työn seurauksena, hän kirjoittaa kommentissaan.

Metsolan mukaan kaikkien taloyhtiöiden kansainvälisellä maineella pelataan nyt kuitenkin ”venäläistä rulettia”, kun uusiin taloyhtiöihin on alettu kasata maksimimäärä yhtiölainaa ja ostajat ovat suurimmalta osin sijoittajia. 

–Nämä taloyhtiöt ovat juuri sellaisia keinottelulta haiskahtavia virityksiä, mitä kansainväliset rahoittajat pelkäsivät. Ensimmäisten vuosien lyhennysvapaat yhtiölainoissa vielä pahentavat asetelmaa. Maine on helppo menettää, mutta vaikea saada takaisin, hän varoittaa.

Seurauksena voi Metsolan mukaan olla se, että kaikkien suomalaisten taloyhtiöiden lainansaanti vaikeutuu ja kallistuu. 

–Tämä koskee silloin myös jo kokonaan maksetussa ja aikoja sitten rakennetussa omassa kerrostaloasunnossa asuvia suomalaisia siinä vaiheessa, kun seuraava putki- tai julkisivuremontti tai vastaava osuu kohdalle. Ja lisäksi tämä vaikuttaisi myös vuokria nostavasti, koska vuokranantajien kulut nousisivat, hän huomauttaa.

Uudiskohteissa noin 70 prosentin yhtiölainat ovat Metsolan mukaan nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus. Hän sanoo, että niiden avulla asuntoon kohdistuvaa lainoitusta saadaan siirrettyä omistajalta kiinteästi itse asuntoon kuuluvaksi. 

–Minkäänlaista arviointia asunnon omistajan luotonkantokyvystä ei kukaan silloin suorita. Tämä Yhdysvalloista tuttu malli aiheuttaa myös sen, että jos asunto myydään, laina siirtyy kätevästi asunnon mukana, hän toteaa.

Metsola muistuttaa, että Suomessa perinteinen malli on ollut menneinä vuosikymmeninä se, että uudet asunnot myydään velattomina, eli vailla yhtiölainaa. Myöhemmin, kun rakennukset ovat ikääntyneet, yhtiölainaa on otettu peruskorjauksiin, mutta silloinkin mahdollisimman vähän.

– Suurta yhtiölainaa on siis pidetty pahana ja rasitteena taloyhtiölle. Niitä taloyhtiöitä, joilla on todella suuria yhtiölainoja, on pidetty aiemmin yleisesti ”huonoina”. Ja lähes velattomia ja korjauksensa hyvissä ajoin ennakoivia taloyhtiöitä ”hyvinä”. Nykyään asiat ovat kovasti toisin. Isoista yhtiölainoista on tullut yksi uusista kiinteistökeinottelun työkaluista, hän kommentoi.

Suomen Pankki totesi pari viikkoa sitten, että taloyhtiölainojen välillinen luonne voi erehdyttää kotitaloudet ottamaan vastuulleen maksukykyynsä nähden liian suuria lainoja. 

–Kotitalouksien on syytä olla tietoisia, että korkojen nousu ja taloyhtiölainojen mahdollisten lyhennysvapaiden päättyminen vaikuttavat yhtiölainojen hoitomenoihin ja pääomavastikkeisiin. Lainanantajien tulee tunnistaa taloyhtiölainoihin liittyvät riskit ja vastuut ja ottaa ne huomioon arvioidessaan kotitalouksien ja taloyhtiöiden lainanhoitokykyä, keskuspankki sanoi.

Suomalaispankeista sekä Nordea että Hypo varoittivat hiljattain taloyhtiölainojen riskeistä. 

Hypon mukaan kotitalouksien taloyhtiövelat nousivat viime vuoden aikana noin 19 miljardiin euroon. Vuodessa kasvua kertyi yli 13 prosenttia. Tänä vuonna taloyhtiövelkojen ennakoidaan nousevan yli 21 miljardin euron. Nordea sanoo, että suomalaisten velkaantumiseen liittyvää kontrollointia tulisikin kohdistaa nyt sinne, missä vaikutukset velkaantumiseen ovat voimakkaimmat – eli juuri taloyhtiölainoihin asuntolainojen sijaan. 

Lue lisää:

Uusi huolenaihe suomalaisten asuntoveloissa: ”Riskejä ei valvo kukaan”

”Täysin absurdi ajatus, että jopa 5000 €:n lyhennys tulisi jollekulle ennalta arvaamatta maksettavaksi”

Pysäyttävä huomio asuntomarkkinoista: ”Ovatko ihmiset varautuneet tuhansien eurojen kuukausittaisiin vastikekuluihin?”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit