Torstai 19.7.2018

Suomalaisten asuntolainoihin muutos – Pääekonomisti: ”Joillekin kotitalouksille helpompaa kuin toisille”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
30.6.2018 16:24
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Asuntolainojen lainakatto kiristyy heinäkuun alussa.
|

Asuntolainojen lainakatto muuttuu heinäkuun alussa. Kiristyneen sääntelyn mukaan asuntolaina voi olla enintään 85 prosenttia annettavien vakuuksien, eli tyypillisesti ostettavan asunnon käyvästä arvosta. 

Aiemmin tämä enimmäisluototussuhde oli 90 prosenttia eli lainakatto madaltuu nyt viidellä prosenttiyksiköllä. Ensiasunnonostajilla lainakatto kuitenkin säilyy 95 prosentissa.

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala pitää pyrkimyksiä hillitä velkaantumista perusteltuna, mutta sanoo, ettei asuntolainakaton kiristäminen ehkä ole kovin tehokas keino.

–Uusien asuntolainojen määrä ei muutenkaan juuri kasva ja velkaantumista kiihdyttävät lähinnä taloyhtiölainat sekä vakuudettomat kulutusluotot. Niihin asuntolainakaton kiristyksellä ei ole suoraa vaikutusta, hän kommentoi blogissaan.

Vesala myöntää, että kiristynyt sääntely patistelee kotitalouksia säästämään enemmän. Lisäsäästöt kuitenkin ohjataan hänen mukaansa asuntolainakatolla hyvin epälikvidiin omaisuuserään, jolloin ne eivät tosiasiallisesti lisää kuluttajien pelivaraa äkillisissä menotarpeissa. 

–Jos edellisessä asunnossa lainojen lyhennys on synnyttänyt 15 prosentin verran omaa pääomaa, sääntely pakottaa käyttämään sen kokonaisuudessaan uuteen asuntoon. Näin ollen sääntely ei edistä säästämistä, joka kerryttäisi helposti rahaksi muutettavia ”puskurivaroja” elämän yllätysten varalta, Vesala huomauttaa.

Lainakaton madaltuminen voi hänen mukaansa myös kohdella kotitalouksia eriarvoisesti. 

–Koska enimmäisluototussuhde määritellään annettavien vakuuksien käyvän arvon mukaan, lainakaton rajoitteesta voi päästä lyömällä pöytään asunnon lisäksi muitakin vakuuksia. Joillekin kotitalouksille tämä on helpompaa kuin toisille. 

Konkreettisia haittavaikutuksia voi Vesalan mukaan tulla välillisesti myös työmarkkinoille. 

–Omistusasujan, joka on ennen vuonna 2016 voimaanastunutta lainakattosääntelyä ostanut itselleen täydellä velkarahalla asunnon, on 85 prosentin lainakaton oloissa entistä hankalampi muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle. Omaa rahoitusta tai muita vakuuksia on löydyttävä selvästi aiempaa enemmän. Työmarkkinoiden alueellinen kohtaanto-ongelma on jo nyt merkittävä työllisyyskasvua hidastava tekijä, hän sanoo.

Suomen Pankin mukaan kotitaloudet nostivat toukokuussa uusia asuntolainoja 1,8 miljardin euron edestä. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,88 prosenttia ja laskennallinen marginaali 0,86 prosenttia. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli toukokuun 2018 lopussa 96,7 miljardia euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,2 prosenttia.

Lue myös: 

Luottoluokittajakin huolestui asuntokaupan uudesta riskistä – ”Huomio keskittyy taloyhtiölainoihin”

Suomen Pankki varoittaa: Kotitalouksien velka voi luoda noidankehän

Pääekonomisti: Suomalaisten taloyhtiölainoissa ”jotain samaa” kuin finanssikriisiin johtaneissa subprimeissa

Uusi varoitus taloyhtiölainoista: ”Koskee silloin myös jo kokonaan maksetussa omassa kerrostaloasunnossa asuvia suomalaisia”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit