Tiistai 23.10.2018

2,1 miljardin euron tuet syyniin – Raportti: Asumistukijärjestelmä on uudistettava

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.10.2018 11:01
  • Kuva: Alma Media arkisto / Pekka Karhunen
    Kuva
|

Asumistukijärjestelmä on uudistettava, toteaa eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö.

Vuonna 2000 Suomessa maksettiin asumistukia 1,09 miljardia euroa. Tänä vuonna asumistukipotin ennustetaan kasvavan 2,13 miljardiin euroon. Asumistuen määrä on siis tällä vuosikymmenellä kaksinkertaistunut. Asumistuesta suurimman osan lohkaisee yleinen asumistuki, jonka kustannus tänä vuonna on noin 1,5 miljardia euroa.

Lisäksi maksetaan toimeentulotukea asumiseen. Tämä summa kasvaa kovaa vauhtia. Toimeentulotukea asumiseen maksetaan tänä vuonna noin 338 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 summa oli 315 miljoonaa euroa, eli summa kasvaa vuodessa 23 miljoonalla eurolla.

Tarkastusvaliokunnan tuore mietintö kiinnittää huomionsa asumisen kasvaviin tukiin. Valiokunta pitää huolestuttavana sitä, että maksettujen asumistukien määrä on kasvanut merkittävästi ja toimeentulotuella katetaan entistä enemmän asumismenoja.

Lue myös: ”Omakotitalosta saa 100 000€, ei riitä edes yksiöön” – Eduskunnasta vaatimus koko asuntopolitiikan uudistamiseen

Mietinnössä muistutetaan, että toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi etuudeksi auttamaan tilapäisten vaikeuksien yli. Käynnissä on hanke, jossa selvitetään sitä, kuinka paljon toimeentulotuesta valuu asumiskustannuksiin.

Asumistukimenojen kasvun taustalla on muun muassa pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, vuokrien nousu ja vuonna 2015 tukijärjestelmään tehdyt muutokset. Esimerkiksi yleisen asumistuen menot olivat vuonna 2015 liki 1,3 miljardia euroa ja kasvua edellisvuoteen oli 17 prosenttia. Nousu selittyy osin sillä, että valtaosa opiskelijoista tuli yleisen asumistuen piiriin.

Valiokunnan mukaan asumistukijärjestelmä on pöllytettävä seuraavalla hallituskaudella, kun koko sosiaaliturva uudistetaan.

Valiokunta nosti mietinnössään esiin sen, kuinka asiantuntijakuulemisessa käytettiin kriittisiä puheenvuoroja ja arvoteltiin harjoitetun tukipolitiikan lyhytjännitteisyyttä ja ennakoimattomuutta. Valiokunta on huolestunut siitä, että useamman asiantuntijan mukaan luottamus valtion asuntopolitiikkaa kohti on heikentynyt.

Esimerkiksi pitkässä korkotukimallissa omalle pääomalle maksettavan tuoton puolittaminen kahdeksasta prosentista neljään prosenttiin vuoden 2017 alusta lukien heikensi yksityisten toimijoiden luottamusta sääntelyn ennustettavuuteen.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Tiina Arlin

Joku tässä yhtälössä mättää ja pahasti:

Sijoittaja ostaa velaksi asunnon, jonka laittaa vuokralle. Asunnon vuokraa pienituloinen joka tarvitsee asumistukea ja toimeentulotukea ja hän saa ne tuet. Sijoittajan asuntovelka siis rahoitetaan Kelan ja sossun tuilla.
Sijoittaja saa myös vähentää velkaisen asuntonsa korot kokonaisuudessaan verotuksessa.

Työssä käyvä ihminen on ostanut itselleen pienen kodin velaksi ja jää työttömäksi. Asuntolainaa (korkoja lukuunottamatta) ei huomioida Kelassa eikä sossussa menona. Omassa kodissa asumista ei siis tueta vaikka laina ja vastike on pienempi kuin vastaavan asunnon vuokra.
Yhtiövastikkeesta huomioidaan vain osa asumistuessa.
Omassa velkaisessa asunnossa asuva saa vähentää verotuksessa asuntolainan korkojakin vain 35%.

Miksi Suomessa pitää asua rikkaan sijoittajan tai kaupungin vuokra-asunnossa tukea saadakseen?!

Miksi tavallisen työttömäksi jäävän duunarin pitää myydä kotinsa(ei sijoitus) ja muuttaa(minne?!)

Miksi pienituloiseksi joutuvan omistusasumisen tukemisesta sanotaan, ettei ole tarkoitus rahoittaa omaisuuden kertymistä verovaroin, kun samaan aikaan sijoittajien omaisuuden kerryttämisessä verovaroin ei ole ongelmaa?!

Pääkaupunkiseudulla ei ole liikaa vuokra-asuntoja tarjolla!
On asuntopula lähinnä ainakin edullisista asunnoista.

Taskinen Mika

Kunnan yhtiöitetyissä vuokrafirmoissa on keinotekoisesti nostettu vuokrat tappiin. Täällä Kuopiossa esim NiKu tilittää päältä kunnalle melkein 30% ja ei tietenkään tilinpäätöksessä näytä voittoa, koska voiton tavoittelu on kiellettyä. Kiinteistöjen hoito on samalla vedetty miniminkin alapuolelle sekä esim jokaisesta rikkoontuneesta pistorasiasta joudut maksamaan erikseen.

Tällä systeemillä vuokrat on saatu kätevästi nostettua markkinahintaiseksi. Tässähän on todellisuudessa kyseessä kunnallisveron maksua, joka kohdistuu kaikista heikoimmassa asemassa oleviin. Puhutaan luokkaa pienipalkaisen kohdalla luokka reilun 10% lisäverosta.

Miten tälläiset keinotekoiset järjästelmät kuntien tahoilta voi olla sallittuja, kyseisiä käytäntöjä ei voida perustella millään järjellä eikä inhimillisyydellä.

Eikä asia kiinnosta yhtäkään poliitikkoa ei yhtäkään. Tärkeintä on, että pääoma jyllää ja köyhät näivettyy pois.

Taskinen Mika

Maakuntauudistuksen jälkeen, jolloin kuntaverot tulee laskemaan jää kaikkein heikoimmille tämä ns lisävero vielä maksuun. Silloin he maksavat vielä suuremman osuuden omistusasujen kunnallisveroista. Näin se homma etenee.

Kari Aaltonen

Sekavaa touhua on asumistukea, yritystukea, maataloustukea ja kuka maksaa lystin. Asumistuen rahat rapsahtavat sijoittajan laariin, yritystukia saavat yritykset vääristävät kilpailua ja maksavat osinkoja ja silti tarvitsevat tukea, isoimmat maataloustuet menevät myös rahamiesten taskuun, mutta tämäkään ei riitä vaan vielä pitäsi keksiä miten veronmaksaja saataisiin syvempään kyykkyyn.

Simo Tamminen

Väki pakkautuu kasvukeskuksiin paemman palkan toivossa. Se palkka sitten menee pitkälti vuokriin ja päätyy Kojamon ja muiden vastaavien kautta yleihyödyllisille yhdistyksille osinkoina. Niitä osinkoja sitten käytetään mm. Poliittisiin lakkoihin.