Keskiviikko 21.8.2019

Muuttoliike jakaa suomalaiset kahteen kastiin: ”Taantuvilla alueilla talo ja kulut jäivät ja arvo lähti”

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Ari Paunan mukaan voittajia ovat isoissa kaupungeissa omissa asunnoissaan asuvat. Häviäjiin hän laskee isoihin kaupunkeihin vasta nyt vuokralle muuttaneet – taantuville alueille jumiin jäävistä puhumattakaan.
|

Muuttoliike maalta kaupunkiin jyllää Suomea uuteen uskoon. 

Hypoteekkiyhdistyksen (Hypo) toimitusjohtaja Ari Pauna kertoo, että alueiden eriytyminen vaikuttaa tuntuvasti suomalaisten varallisuuden karttumiseen. Hypo on asumiseen erikoistunut yksityinen luottolaitos.

Paunan mukaan muuttoliike jakaa erityisesti nuoria ja eläkeikäisiä kahteen kastiin.

Nuoret asuvat usein vuokralla ennen kuin saavat säästettyä tarpeeksi rahaa omistusasuntoon. Vuokria maksaessaan he kartuttavat vuokranantajan omaisuutta.

Kasvavissa kaupungeissa asuntojen hinnat ovat nousseet tuntuvasti vuosikausien ajan. Se tarkoittaa, että nuorilla menee pidempi aika saada kasaan tarvittava summa.

”En yhtään vähättele sitä hankaluutta. Ensiasuntoon säästäminen on kärsivällisyysharjoitus”, Pauna sanoo.

Jos nuori yltää isossa kaupungissa sijaitsevaan omistusasuntoon, mahdollisuudet kartuttaa omaa varallisuutta paranevat.

”Samalla, kun maksat sijoitustasi velattomaksi, voit asua siinä ja käyttää. Pörssiosakkeessa ei voi asua.”

Kaikilla ei ole mahdollisuuksia tähän. Pienituloisille asunnon hankkiminen kasvavasta kaupungista voi käydä liian kalliiksi. Jos heidän kuitenkin pitää esimerkiksi työn puolesta asua kaupungeissa, he jäävät pysyvästi kartuttamaan vuokranantajan omaisuutta omansa sijaan.

Takaisin lähtöruutuun

Nuorten lisäksi muuttoliike jakaa myös eläkeikäisiä voittajiin ja häviäjiin.

Paunan mukaan entistä useampi muuttotappioalueen eläkeläinen löytää itsensä ikävästä tilanteesta: pitäisi muuttaa palvelujen lähelle, mutta pesämunaa ei ole tarpeeksi. Taantuvalla alueella sijaitseva vanha talo ei välttämättä mene kaupaksi lainkaan. Jos kauppa käykin kodista saa niin vähän rahaa, ettei summalla saa ostettua kaupunkiasuntoa. Paunan mukaan summa ei välttämättä kata edes omarahoitusosuutta.

On palattava asumisen ”lähtöruutuun”.

”Vaihtoehdoksi tulee vuokra-asuminen”, Pauna toteaa.

Hänen mukaansa Suomessa olisi tarvetta jonkinlaiselle eläkeläisten asp-järjestelmälle.

”Ratkaisu helpottaisi muuttamaan lähemmäs palveluja ja läheisiä, mutta pitäisi silti omistusasuntopolulla. Arvonkehitys pitäisi saada takaisin asukkaan kukkaroon. Nykyäänhän tilanne on se, että taantuvilla alueilla talo ja kulut jäivät ja arvo lähti”, Pauna kertoo.

Kasvavassa kaupungissa omistusasunnossa pitkään asuneet eläkeläiset sen sijaan ovat erittäin turvallisessa taloudellisessa tilanteessa.

Voittajat ja häviäjät

Ketkä ovat kaupungistumisen voittajia, ketkä häviäjiä?

Paunan mukaan voittajia ovat isoissa kaupungeissa omissa asunnoissaan asuvat. Häviäjiin hän laskee isoihin kaupunkeihin vasta nyt vuokralle muuttaneet – taantuville alueille jumiin jäävistä puhumattakaan.

Syrjäisiltä seuduilta kaupunkiin muuttaneet ovat usein huonommassa asemassa kuin kaupungissa varttuneet, sillä ajan kuluessa asuntovarallisuuteen vaikuttaa myös perintö.

Muuttotappioalueelta peritty talo voi käydä taloudelle rasitteeksi.

”Perintö voi tuottaa enemmän menoa kuin tuloa ja arvonnousua”, Pauna kertoo.

Jos asuntovarallisuutta periytyy kasvavilta alueilta, kuten Helsingin seudulta, Tampereelta tai Turusta, tilanne on erilainen.

Perintö myös tulee entistä myöhemmin, sillä ihmiset elävät aiempaa pidempään.

Henkilöt: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Laine

Ei koko Suomea voi harvoihin epäterveellisiin ja kalliisiin suurkaupunkeihin siirtää. Maaseutua tarvitaan mm.
maatalouteen ja metsien hyödyntämiseen. Maaseutuasutusta tulee tukea kaikin mahdollisin keinoin.
Maaseutukaupungit voisivat olla tukipisteitä toimivalle maaseudulle, jolloin niidenkin autioituminen loppuisi.

Pasi Käyhkö

Samainen muuttoilmiö on tapahtunut useissa maissa. Suomessa on tullut ongelma pitkän ajan kuluessa valtion tukiessa veronmaksajien rahoilla eli valtionosuuksilla elinkelvottomia alueita.
Toinen syy asiaan on maassa-asuvien ihmisten vähälukuisuus.
Suomi kulkee tässä asiassa hiukan jälkijunassa. Sehän on varmaa, että muuttoliike jatkuu Suomessa vielä kauan, ja tulee ehkä valmistumaan tästäkin.

Raimo Laine

Pakkautumisesta suurkaupunkeihin löytyy paljon esimerkkejä, kuten Peking, Delhi, Madrid, Pariisi jne. Niissä ei
kohta voi elää ilman hengityssuojaimia, autoilu täytyy lähes lopettaa, hinnat ovat pilvissä ja rikollisuus kukoistaa.
Tämä ei voi olla tulevaisuuden unelma.