Lauantai 18.11.2017

Kaksi syytä Helsingin karmeaan asuntopulaan: sijoittajat & poliitikot

Jaa artikkeli:
Luotu: 
25.11.2013 08:52
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Kalasatama on yksi alue, johon Helsinki kasvaa.
|

Pääkaupunkiseudun hankala asuntotilanne ratkeaa rakentamalla enemmän asuntoja. Nyt yli tarjonnan kasvanut kysyntä erityisesti pienten asuntojen kohdalla nostaa neliöhintoja koko metropolialueella.

Helsingin asuntorakentamisesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä kommentoi tilannetta aamun Helsingin Sanomissa ja Kauppalehdessä.

Kauppalehden haastattelussa Penttilä arvioi asuntojen hintojennousun johtuvan sijoittajista.

- Uusissa kerrostalokohteissa pienet asunnot varataan herkästi sijoitustarkoituksiin. Sijoittajat ovat ostaneet pieniä asuntoja tänä vuonna hullun lailla, Penttilä sanoo Kauppalehdelle.

Helsingin Sanomille Penttilä puolestaan kertoo, että kaupunginvaltuutetut kaavoittavat asunnoille liian nihkeästi maata.

- Luottamusmiesten epävarmuus vaarantaa asuntotuotannon, Penttilä sanoo.

Seuraavien seitsemän vuoden aikana Helsinkiin valmistuu yhteensä noin 35 000 uutta asuntoa, kertoo Helsingin Sanomat.  Vaikka kaavoitettuna on jo nyt Helsingin tavoittelemat 5 000 asuntoa vuodessa, ei uusien asuntojen määrä ole riittävä.

Kauppalehdessä asuntotilannetta lähestytään väestönkasvun kautta. Pääkaupunkiseudun asuntotuotanto on nyt noin 10 000 asunnon vuositahdissa. Samaan aikaan vuoteen 2020 mennessä metropolialueelle on muuttamassa matalimpienkin arvioiden mukaan noin 100 000 uutta ihmistä.

Kauppalehden haastattelemien asuntokaupan ammattilaisten mukaan pääkaupunkiseudun asuntokauppa on nyt jumissa. Muualla Suomessa kauppa käy normaalitilassa, mutta pääkaupungin ympäristössä ei.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Arre Kougappi

Penttilän asiantuntemus on nyt omaa luokkaa. Tämä on se oravanpyörä mistä apulaikaupunginjohtaja ei ymmärrä kokonaisuutta.

Ulkomaisia ,,rakennusmiehiä,, aiempaa luultua enemmän näin uutisoi Yle tänä syksynä. Aikaisempi viranomaisarvio oli 25 000 henkeä, veronumeroa haki yli 50 000 henkeä, heilumassa ja etsimässä onnea, siinä toivossa, että pääsisi suomalaisen sosiaalijärjestelmän piiriin on vuositasolla arviolta 100 000 ulkomaalaista henkeä, pääosin pääkaupunkiseudulla.

Sen lisäksi ovat nämä Suomeen tuodut kymmenet ja kymmenet tuhannet uussuomalaiset joita kurssitetaan vuosikausia. Koska Suomi on pohjoinen Saudi-Arabia ja täällä ei tarvitse tehdä mitään, kunhan passissa on oikeanlainen oleskelulupa.

Olisiko tällä jotain vaikutusta asuntopulaan?

Jouko Heyno

Keskeinen syy tilanteeseen on median asiantuntemattomuus ja lapsellinen ymmärryksen taso:

Helsingissä, tai edes koko Helsinskijssä, ei ole asuntopulaa. Asuntopula = asuntoja ei ole.

Alueella on ongelmana hintataso = asuntoja on, tarvitsijoilla ei ole rahaa.

Kaksi ratkaisuvaihtoehtoa:

a) asuntojen hinnat alas vaikka väkisin, julkisen vallan toimin, jos muuta keinoa ei löydy

tai

b) lisää rahaa ostajille.

Vaihtoehto a) selvästi parempi ja kestävämpi.

Kolmas, paras, vaihtoehto: kehitysaluetuen lakkauttaminen Helsinkiin ja sen ympäristöön = > tarvitsijoiden muuttaminen työn perässä muualle Suomeen, jossa asuntoja on vapaana yli 400 000 kpl.

Mari Kankare

Suomalaiset ovat aina olleet kovia sijoittamaan, siis hölmöläisiksi :)

Pääkaupunkiseudun ”asuntomarkkinoiden” tosiasiallisten rakenteiden selvittäminen ei edelleenkään ole kenellekään kovin tärkeää. Enemmän sitä näköjään mietitään mistä saataisiin lisää mammonaa tukemaan hintatasoa kun kansalaisten asuntolainainto alkaa jo ihan syystäkin hiipua. No, työeläkevaroille tuskin voi löytää tuottavampaa kohdetta kuin pääkaupunkiseudun asuntojen hintatason kannattelu tukiostoin, alkaen noista pikkuyksiöistä ja kaksioista.

Muuten, Berliinin ja muun Saksan asuntojen hinnat ja vuokrat ovat pysyneet melkein samalla tasolla jo ainakin 20 vuotta. Mutta Saksassa onkin vuokrasäännöstely. Saksan talouskin on kunnossa ja toimii lähinnä veturina muulle Euroopalle. Samoin on Ruotsissa. Hintataso on sielläkin kolmannes Suomen tasosta.

Pienillä asumismenoilla on siis virkistävä vaikutus talouteen. Tätä ei vaan tajuta Suomessa.

Pekka Kohonen

Hyvä Mari, Ruotsissa kyllä ja aivan erityisesti tukholman alueella on massiivinen asuntopula. eli Ruotsin malli ainakinon epäonnistunut täydellisesti. Tukholmasta on mahdotonta löytää kunnollista (eli saisi asua rauhassa edes vuotta) asuntoa vuokralle. Ja ostohinnat ovat tukholman kaupungin alueella keskimäärin 7500 euroa/m2. Tukholman esikaupunkialueellakin (siis tukholman kaupungin ulkopuolisissa lähiöissä, joista työmatkaaika on 45 min-1 tunti) ostohinnat ovat 4500 euroa/m2. Ostaminen on kuitenkin ainoa tapa saada pysyvä / vakaa asunto itselle. Ruotsissa ollaan myös purkamassa vuokrasäännöstelyä (suhteessa yksityistenm vuokraamiin asuntoihin), jolloin käytännössä saatavilla oleviin asuntoihin vuokrataso on 25-30 euroa/kk/m2. Tientenkin jos voi odottaa "sosiaalista" asuntoa 10-30 vuotta niin sitten voi saada Tukholman esikaupunkialueeltakin asunnon "kohtuuhintaan" (vaikka nämäkin ovat nousemaan päin). Tuo 30+ vuoden odotusaika päteen Tukholman kaupungin alueella oleviin asuntoihin.

Olli Saarinen

Saksassa myös paikalliset säästö- ja osuuspankit ovat olleet aktiivisia rakentamisen rahoittajia, kuten meilläkin aiemmin. Helsinginkin 1960-luvun lähiöt olivat pankkivetoisia, itseasiassa ne taidettiin rakentaa kaavoittajasta huolimatta.

Olli Saarinen

Asuntojen korkea hintataso johtuu asumisen tukemisesta ja verrattain lievästä marginaalisesta asuntopulasta.

Asuntopula on siten marginaalinen, että kaikkihan jossain asuvat mutta todellinen siksi, että asuntoja ei ole juuri tyhjillään tarjolla asuttaviksi (päinvastoin kuin toimistoja, joita kunnuat kyllä järkkäävät).

Asumisen tuki johtaa keinotekoiseen korkeaan asunnosta maksamiskykyyn, mikä vuokratason kautta menee asunnon, tai pikemminkin "tontin" hintaan.

Asumisen tukea on ainakin kolmenlaista: (1) Kaupungin vuokra-asunnoista peritään kohtuuvuokra, mikä ylipäätään mahdollistaa monen asumisen pääkaupunkiseudulla. (2) Keskimääräistä pienituloisimmille myönnetään asumistukea, mikä mahdollistaa vuokrapyynnöt. (3) Omistusasumista tuetaan korkovähennyksin mikä ylikysyntätilanteessa johtaa neliöhinnan nousuun.

Kun verrataan pääkaupunkiseudun uusien asuntojen neliöhintoja maakunnan vastaaviin on ero sen verran suuri, että normaali markkinamekanismi houkuttelisi katteelle joko pohjalaisen tai virolaisen kirvemiesporukan pienkerrostaloa rakentamaan. En tunne tontti- ja kaavoituspolitiikan dynamiikkaa tarpeeksi, mutta kunnassa käytetään ilmausta "kaupunki luovuttaa tontin" rakennettavaksi kaupungin määräämin ehdoin. Näin voidaan vastuuttaa kunta kokonaan neliöhintaerosta maakuntaan nähden. Ilman kaupungin luovutuskontrollia taloja nousisi näillä hinnoilla itsestään.

Yksi markkinailmiö on myös, että jos joku kate repeää ylisuureksi, se tapaa täyttyä. Joko johtajanpalkkioilla ja henkilökuntaeduilla tai sitten asuntojen suhteen ympäristö- palotuvallisuus- ja kruunuvuorensiltakuluilla.