Lauantai 20.7.2019

Yllättävä trendi asuntomarkkinoilla – 3 600 €/m² on uusi ”kohtuuhinta”

Luotu: 
15.1.2014 13:19
  • Kuva: YIT
    Kuva
    Havainnekuvassa YIT:n Vantaan Kivistöön rakennettava Puuhakivi-talo.

Asuntomarkkinoilla uusin trendi näyttää olevan ”kohtuuhintaisuus”. 

Se kertoo siitä, että monelle asunnonostoa harkitsevalle etenkin pääkaupunkiseudun normaali hintataso on jo ylittänyt maksukyvyn ylärajat.

Rakennusyhtiö YIT kertoi tänään, että yhtiön kohtuuhintaisen kerrostaloasumisen pilottikohde valmistuu keväällä 2015 Vantaan uuteen Kivistön kaupunginosaan.

Esimerkiksi Skanska on jo aiemmin rakentanut Vantaalle yhdessä huonekalujätti Ikean kanssa kaupungin normaalia hintatasoa edullisempi BoKlok-taloja

YIT:n konsepti vaikuttaa samankaltaiselta. Hinnat on saatu alas, kun asunnoissa ei ole hukkaneliöitä, omia saunoja, materiaalit ovat mutkattomia eikä pohjaratkaisuiltaan simppeleihin taloihin ole suunnittelupöydällä piirretty turhia ulkokulmia, kaaria tai muita persoonallisia mutta kalliita kommervenkkejä.

YIT:n pääkaupunkiseudun kerrostalorakentamisen yksikönjohtajan Antti Inkilän mukaan kysynnästä kertoo sekin, että suurin osa asunnoista on jo varattu. Skanskan joulukuussa Vantaalla valmistuneista kahdesta BoKlok-talosta ainakin toisen asunnot on myyty. 

Samaan aikaan arvoasuntojen myynti on takellellut. Esimerkiksi Helsingissä Töölön Stage -korttelin asuntojen myyntiajat ovat venyneet. 

Inkilän mukaan esimerkiksi oman saunan kaltainen ylellisyys ei enää ole nuorille ensiasunnon ostajille se, mitä asunnolta ensisijaisesti halutaan.

Kivistön ”kohtuuhintaisten” asuntojen neliöhinnat lähtevät Inkilän mukaan noin 3 600 eurosta.

Vantaan Tikkurilan keskustassa YIT myy uudiskohteita noin 5 000 euron keskineliöhintaan. Skanska kertoi myyvänsä BoKlok-asuntoja niin ikään alkaen reilu 3 000 euroa neliöltä.

Miten tämä sitten on mahdollista, ja miksi kaikki kohteet eivät ole kohtuuhintaisia? 

Rakennusliikkeet syyttävät kohteiden kalleudesta usein liian yksityiskohtaisia kaavamääräyksiä. Määräykset saattavat koskea esimerkiksi rakennusten sijoittamista tontille, kerrosmäärää, julkisivuja tai autopaikkoja.

Lisäksi esteettömyysvaatimusten vuoksi pienessä asunnossa kylpyhuone voi viedä huomattavan osan asunnon pinta-alasta. Myös energiamääräykset nostavat Inkilän mukaan kustannuksia. 

Inkilän mukaan kohtuullisiin hintoihin ei päästä ilman kaavoittajan eli kunnan ja rakennusliikkeen yhteistä tahtoa. Kivistö on Vantaalla niin sanottu yhteistyökaavoitusalue, jonka kaavaa on hiottu yhteistyössä rakentajien kanssa.

Esteettömyys- tai energiavaatimuksista ei juuri voida tinkiä, mutta Vantaan kaupunki on apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulaisen mukaan tullut vastaan kaavamääräyksissä, joissa sillä on toimivaltaa.

Kustannuksia on Nikulaisen mukaan saatu alas, kun kaavamääräyksistä, eli esimerkiksi julkisivu- ja autopaikkavaatimuksista on keskusteltu rakennuttajien kanssa.

– Olemme keskustelleet rakennusliikkeiden kanssa siitä, millaista asemakaavoitusta toteutetaan,  Nikulainen sanoo. 

Lisäksi Vantaalla hyväksyttiin viime vuoden lopussa uusi pysäköintinormi, joka löysää autopaikkavaatimuksia juna-asemien lähistöllä. 

—Se tarkoittaa sitä, että jos asuntokohde on kilometrin päässä juna-asemasta, hyväksymme, että siellä on vähemmän autopaikkoja, Nikulainen sanoo. 

Kun aiemmin sataa kerrosneliömetriä kohti vaadittiin yhtä autopaikka, jatkossa kilometrin säteellä juna-asemasta riittää yksi autopaikka 130 kerrosneliömetriä kohti.

Vantaan suunnitelma: kerrostaloja asemanseuduille

Nikulaisen mukaan kohtuuhintaisia asuntoja kaipaavat muun muassa nuoret, seniorit, maahanmuuttajat, työssäkäyvät ja muualta muuttajat eli käytännössä lähes kaikki. 

Niitä kaipaavat myös yritykset, sillä kohtuuhintaisten asuntojen puute vaikeuttaa pääkaupunkiseudulla työntekijöiden saamista. 

– Vantaalla on paljon logistiikan ja kaupan alan yrityksiä, joiden työntekijät ovat keski- ja pienituloisia. Ne kaipaavat työntekijöilleen kohtuuhintaisia asuntoja, Nikualinen sanoo.

Nikulaisen mukaan Vantaalla on kehitetään tällä hetkellä etenkin kerrostalorakentamista juna-asemien lähelle. 

Helsinki-Vantaan lentoaseman raideverkkoon yhdistävän kehäradan toivotaan olevan käytössä vuonna 2015. Se tuo Vantaalle ensimmäisessä vaiheessa neljö uutta asemaa, joista Kivistö on yksi.

Nikulaisen kuvauksen perusteella Kivistöstä on tulossa sellainen kaupunkikeskus, joita nykyisin tavataan suunnitella: perustana ovat liikenneyhteydet – ja suuri täyden palvelun kauppakeskus.

Kivistön aseman yhteyteen on suunnitteilla Flamingon tai Jumbon kokoinen kauppakeskus. Sen lisäksi aluelle on tarkoitus rakentaa kerrostaloasuntoja.

– Kivistö on 10–20 vuoden projekti. Sinne arvioidaan muutavan 25 000–30 000 ihmistä, joten siitä tulisi Myyrmäen tai Martinlaakson kokoinen alue, Nikulainen sanoo.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Lasse Neponen

Kannattaisi tehdä junarata vaikka Porvoseen moottoritiekaistojen välissä.
Jo puolen tunnin matkan päässä olisi paljon edullisemmat neliöhinnat.
Perillä valmiit palvelut saavutettavissa polkupyörämatkan (2-5km) säteellä.

Mikko Ahonen

Kummastelen ihmisten hinkua kerrostaloihin. Ne usein ovat erityisen epäterveellisiä, uudetkin.

Jos niitä vertaa esimerkiksi puu- tai tiilirakenteisiin omakotitaloihin.

Mittarilla voi myös selvittää seuraavat:
- radiotaajuisen säteilyn tasot
- AC-magneettikentän tasot
- DC-magneettikentän tasot
- transientit

Ja tälläkin alueella kerrostalojen erot omakotitaloihin, jopa rivitaloihin, ovat merkittävät.

Miksi siis epäterveellisistä kerrostaloista ihmiset maksavat (yhä) suurta neliöhintaa? Koska panostettaisiin terveellisempien kerrostalojen rakentamiseen ja suunnitteluun?